Keskityimme tähän aiheeseen myös eräässä Usko ja Opit sarjan jaksossa, voit katsoa videon täältä tai käydä lukemassa artikkelin tästä.

Millainen Jumala on?

Muutamat piirteet Jumalan ulkomuodosta, toiminnasta ja luonteesta auttavat meitä muodostamaan käsityksen siitä, mitä Jumalan kaltaisuus merkitsee.

Vain vähän on ilmoitettu meille Jumalan ulkonäöstä, mutta saamme joitain viitteitä siitä pyhien kirjoitusten kautta. Esimerkiksi Raamatussa Jeesus sanoo, että se joka on nähnyt Hänet on nähnyt Isän (Joh. 14:9). Paitsi käytökseltään Jeesus oli myös ulkoiselta olemukseltaan Isänsä kaltainen. Saamme lisää tietoa profeetta Joseph Smithiltä, joka näki Taivaallisen Isämme. Jumalalla on täydellinen, kirkastettu ja kuolematon keho.

Jumala on isämme. Meillä on taivaassa myös äiti. Taivaalliset vanhempamme ovat sinetöityjä toisiinsa avioliiton kautta.

Pyhissä kirjoituksissa kuvaillaan, että Jumala on rakkaus (1. Joh. 4:8). Hän rakastaa täydellisesti ja rakkaus on motiivina kaikelle Hänen toiminnalleen. Jumala on täydellinen hyvyydessä ja kaikissa sen piirteissä. Jumala on kaikkivoimainen ja muuttumaton, Hänen kulkunsa on yhtä iankaikkista kiertokulkua (OL 3:2).

Mitä Jumalan kaltaiseksi tuleminen käytännössä tarkoittaa?

Yhtenä tarkoituksena maanpäälliselle elämällemme on saada fyysinen ja kirkastettu keho, samanlainen kuin Jumalalla on. Kun Jeesus ylösnousemuksessa herättää meidät kuolleista voimallaan, saamme Häneltä lahjana kirkastetun ja kuolemattomaksi muutetun kehon.

Jos haluat tietää enemmän siitä, mitä tapahtui ennen syntymäämme ja mitä on tulossa kuoleman jälkeen, voit lukea tämän artikkelin.

Mitä tulee avioliittoon, jos menemme naimisiin temppelissä, meidät sinetöidään puolisoomme tätä elämää ja iankaikkisuutta varten. Se tarkoittaa, että avioliitto voi jatkua ja perhe pysyä yhdessä myös kuoleman jälkeen.

Jumalan luonteenpiirteiden kehittäminen sen sijaan ei tule suoraan lahjana meille. Mutta nämä piirteet ja kyvyt ovat sisällämme. Parley P. Pratt opetti jo kirkon alkuaikoina, että koska meidät on luotu Jumalan kuvan mukaan, kaikki Hänen ominaisuutensa ovat meissäkin. Joskin ne ovat ikäänkuin siemenenä tai nuppuna, odottamassa kukkaan puhkeamista. Meidän täytyy valita kehittää niitä. (Pratt, Key to Science of Theology, 101-103.)

Jos valitsemme elämämme aikana kehittää jumalallisia ominaisuuksiamme, Kristus voi siunata meitä ylösnousemuksessa samalla kirkkaudella, joka Hänellä ja Isällämme on. Sellaisessa tilassa voimme jatkaa kehitystämme Jumalan kaltaiseksi tämän elämän jälkeen. Emme odota, että meistä tulisi täydellisiä tässä elämässä. Mutta Kristuksen avulla voimme pyrkiä sitä kohti. Ja Jumala on varannut meille apua pyrkimyksiämme varten.

Mitä Jumalan kaltaiseksi tuleminen vaatii meiltä?

Jumala on antanut meille mahdollisuuden solmia kanssaan liittoja. Se tarkoittaa, että me lupaamme pitää Hänen antamansa käskyt ja Hän lupaa meille siunauksia. Liittojen kautta saamme elämäämme Jumalan voiman. Ne ovat keino, jonka kautta Hän voi siunata meitä suuremmilla kyvyillä, antaa meille halun tehdä parempia valintoja ja auttaa meitä konkreettisesti muuttumaan.

Esimerkiksi kasteessa teemme liiton seurata Jeesuksen esimerkkiä ja Jumala lupaa meille Pyhän Hengen lahjan. Se tarkoittaa, että jos valitsemme pitää Jumalan käskyt, Pyhä Henki voi olla kanssamme päivittäin. Pyhän Hengen vaikutuksen kautta ihmisestä voi vähitellen kehittyä ominaisuuksiltaan Jumalan kaltainen. Parley P. Pratt kertoi, kuinka Pyhä Henki vaikuttaa meissä:

”Pyhän Hengen lahja … elvyttää kaikkia älyllisiä kykyjä, lisää, kasvattaa, laajentaa ja puhdistaa kaikki luonnolliset intohimot ja mieliteot, ja sovittaa ne, viisauden lahjan avulla, oikeaan käyttöönsä. Se innoittaa, kehittää, muokkaa ja kypsyttää kaikki luonteemme hienovaraiset sympatiat, ilot, maut, tunteet ja mieltymykset. Se innoittaa hyveellisyyttä, ystävällisyyttä, hyvyyttä, lempeyttä, säyseyttä ja rakkautta. Se kehittää henkilön kauneutta, muotoa ja piirteitä. Se hoitaa terveyttä, tarmoa, eloisuutta ja seurallisuuden tunteita. Se elävöittää kaikkia fyysisen ja älyllisen ihmisen kykyjä. Se vahvistaa ja virittää hermoja. Lyhyesti sanottuna se on aivan kuin ydintä luille, iloa sydämelle, valoa silmille, musiikkia korville ja elämää koko olemukselle.” (Oppiaiheesta the gift of the Holy Ghost)

Voit lukea lisää Pyhän Hengen tehtävistä esimerkiksi täältä.

Tullaksemme Jumalan kaltaisiksi meidän täytyy valita tehdä liittoja Hänen kanssaan, pitää Hänen käskynsä ja tehdä parannusta kun emme onnistu niiden pitämisessä. Jeesus auttaa meitä korjaamaan virheemme, koska Hän on kärsinyt syntiemme puolesta. Se antaa meille mahdollisuuden aloittaa alusta tai yrittää uudelleen silloin, kun epäonnistumme. Jumalan kaltaiseksi tuleminen tarkoittaa kasvamista siihen Kristuksen avun ja omien valintojemme kautta.

Käskyt polkuna Jumalan kaltaiseksi tulemiselle

Entä jos olisi mahdollista, että taivaassa olisi Jumala, jolla on alkoholiongelma? Millaisen universumin Hän loisi? Haluaisitko elää siellä?

Jotta meistä voisi tulla Jumalan kaltaisia, meidän täytyy valita elää Hänen tavallaan. Jumala on ilmoittanut meille lait, joiden mukaan Hän elää. Hän on käskenyt myös meitä elämään näiden lakien mukaan. Käskyjen pitäminen on siis toisaalta keino elää niin, että Pyhä Henki voi vaikuttaa meissä. Toisaalta ne ovat harjoitusta elää samalla tavoin kuin Taivaallinen Isämme elää.

Meidän ei koskaan tarvitse pelätä, että Jumala poikkeaisi iankaikkisista laeista. Hän elää täydellisesti niiden mukaan ja on muuttumaton. Hän pitää itse kaikki käskyt, joita on antanut meille. Meidän täytyy oppia elämään kuten Isämme, jotta meille voidaan uskoa samanlainen asema kuin Hänellä on. Vasta kun on varmaa, ettei osaltamme ole olemassa mahdollisuutta lakien rikkomiselle, meille voidaan luottaa kaikki voima, joka Jumalalla on.

Siinä tapauksessa, että saavuttaisimme Jumalan kaltaisuuden emme sittenkään voisi toimia omien päähänpistojemme mukaan. Jumala lakkaisi olemasta Jumala, jos Hän poikkeaisi käskyjen noudattamisesta. Meidän jumaluutemme loppuisi siis siihen paikkaan. Emme myöskään vapautuisi Taivaallisen Isämme käskyjen noudattamisesta, jos saavuttaisimme samanlaisen aseman. Hän olisi yhä meidän Jumalamme ja meidän täytyisi yhä pitää Hänen lakinsa.

Yritämmekö ottaa Jumalan paikan?

Pyrkimyksemme tulla Jumalan kaltaiseksi ei tarkoita, että yrittäisimme päästä hallitsemaan niitä, jotka eivät saaneet samaa asemaa. Meistä ei voi tulla Jumalia toisillemme. Taivaallinen Isämme ei luovuta paikkaansa yhdelle meistä, vaikka olisimmekin kehittyneet Hänen kaltaisikseen.

Jos perimme saman kirkkauden, joka Isällämme on, tulemme tekemään työtä, jota Hän tekee. Se tarkoittaa maailmojen luomista ja kansoittamista henkilapsilla, joita pyrkiä auttamaan Jumalan kirkkautta kohti.

Sitä paitsi suhteessa toisiimme pyhät kirjoitukset opettavat, että tämän elämän jälkeen ne, jotka tulevat perimään enemmän kirkkautta ja voimaa palvelevat niitä, joilla sitä on vähemmän.

Jumalan kaltaiseksi tuleminen saattaa vaikuttaa myös Jumalan aseman mitätöimiseltä. Jos kerran Hänen lapsistaan voi kaikista tulla Hänen kaltaisiaan, mitä erityistä Hänessä on? Jumala tulee aina olemaan meidän Jumalamme. Se, että me saavuttaisimme Hänen kirkkautensa lisäisi Hänen kirkkauttaan. Silloin Hänellä olisi enemmän kirkkautta jälkeläistensä kautta. Samaan tapaan kuin viisaan lapsen valinnat ja toiminta voivat kasvattaa isänsä kuningaskuntaa.

Tavoite tulla Jumalan kaltaiseksi ei myöskään tarkoita, että yritämme saada valtaa tai päästä hallitsemaan ihmisiä tämän elämän aikana. Kristuksesta ei ollut omana aikanaan mitään uhkaa viralliselle hallinnolle. Hän esimerkiksi neuvoi antamaan keisarille sen, mikä keisarille kuului (Matt. 22:21). Jeesus sanoi, ettei Hänen valtakuntansa ollut tästä maailmasta ja jopa Pilatus tunnisti, ettei Kristuksesta ollut vallanpitäjille mitään uhkaa (Joh. 18:36-39). Kristus noudatti yhteiskunnan lakeja ja on nykyajan ilmoituksessa selkeästi pyytänyt meitä toimimaan samoin.

Pyrimmekö olemaan parempia kuin muut?

Se, että meitä kutsutaan pyhiksi ei tarkoita, että olisimme muiden yläpuolella. Nimitystä pyhä käytetään kirkon jäsenistä osoittamaan, että he ovat Kristuksen seuraajia. Emme pidä itseämme muita parempina. Jos joku meistä erehtyy näin ajattelemaan, hänen on aihetta tehdä parannusta. Tavoite kehittyä Jumalan kaltaisissa ominaisuuksissa ei tarkoita, että olisimme saavuttaneet ne.

Kukaan kirkon jäsen ei ole vielä lähelläkään päämääräänsä. Yleensä olemme piinaavan tietoisia siitä. Toki voimme havaita toisissamme vahvuuksia Kristuksen kaltaisissa ominaisuuksissa. Se on virkistävää ja antaa toivoa mahdollisuuksista kehittyä. Mutta kaikilla meistä on myös heikkouksia, ja useimmat painiskelevat pienempien tai isompien syntien kanssa.

Tämä saattaa tulla pettymyksenä erityisesti sellaisessa tapauksessa, että kuullessaan Kristuksen opetuksista lähetyssaarnaajilta henkilö uskoo kaikkien jäsenten elävän täydellisesti näiden opetusten mukaan. Se on tavoitteenamme. Mutta emme ole täydellisiä.

Meillä kuitenkin on päämäärä ja tiedämme, että voimme hiljalleen tulla paremmiksi. Uskomme, että voimme todella muuttua ja jättää taaksemme huonot tavat. Emme usko voivamme tehdä sitä omin voimin, mutta uskomme Jeesuksen Kristuksen haluun ja kykyyn auttaa meitä.

Tiedämme, että Hän kantoi kaiken tuskan, epäoikeudenmukaisuuden ja ahdistuksen. Hän kärsi syntiemme puolesta ja voi puhdistaa meidät niistä täydellisesti. Ja puhdistettuaan meidät Hän voi tehdä meistä parempia kuin ennen olimme. Jopa vähitellen auttaa meitä kehittymään sellaisiksi kuin Taivaallinen Isämme on.

Jumala antoi meille alussa vapaan tahdon, jotta voisimme itse valita, millaisiksi haluamme kehittyä. Ihminen oli ainut, jolle vapaa tahto suotiin. Sitä ei annettu delfiineille, karhuille tai kotkille. Mitä sinä haluat saavuttaa tässä elämässä ja tämän jälkeen?

Artikkelin on kirjoittanut Paula Jarvis

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Jumalan kaltaiseksi tuleminen on mahdollista appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Kasvoin kodissa, jossa uskottiin Jumalaan. Kävimme kirkossa sunnuntaisin, ja kuten profeetta on opettanut, luimme Mormonin kirjaa päivittäin. Pidän itseäni etuoikeutettuna saatuani kasvaa hengellisessä ympäristössä. Silti minun täytyi oppia itse uskostani.  

Lähtökohta omalle oppimisprosessilleni

Lapsuudenkotini uskonnollisesta kasvatuksesta mieleeni on jäänyt erityisesti pyhien kirjoitusten päivittäinen lukeminen. Äitini, jota kovasti arvostan hänen lujasta uskostaan ja horjumattomasta vakaumuksestaan totella profeettaa, ei antanut yhdenkään päivän kulua ilman, että olisimme perheenä kokoontuneet yhteen lukemaan pyhiä kirjoituksia. 

Vaikka muistankin lukeneemme pyhiä kirjotuksia usein, minun on todettava, etten muista oppineeni näistä perheen yhteisistä lukuhetkistä paljoakaan. Syy ei ollut äitini, joka yritti kovasti opettaa minua ja sisaruksiani. Se johtui kokonaan siitä, että asenteeni näitä lukuhetkiä varten oli väärä. Lukiessamme yhdessä en nimittäin yrittänytkään oppia. Toivoin vain, että lukuhetki olisi nopeasti ohi, jotta voisin jatkaa sitä, mitä ikinä olinkaan sinä päivänä tekemässä. 

Asenteen vaikutus oppimiseen

Vasta paljon myöhemmin minussa heräsi aito halu ymmärtää evankeliumia. Aikaisemmin olin käynyt kirkossa, koska minun odotettiin tekevän niin. Luin pyhiä kirjoituksia, koska niin perheessämme tehtiin. Nämä tavat loivat hyvän pohjan liittopolulleni. Mutta tuo pohja olisi jäänyt kovin hauraaksi ja lopulta murtunut, ellen olisi itse omasta tahdostani pyrkinyt vahvistamaan sitä. 

Minun oli tärkeää oppia itse, koska millään muulla tavalla en voinut todella ymmärtää evankeliumin merkitystä elämässäni. Vain oppimalla itse saatoin muodostaa suhteen Jeesukseen Kristukseen: sitä kukaan ei voisi tehdä puolestani. Pelkästään perheeni tai läheisteni uskonnolliset tavat eivät riittäneet muodostamaan omaa todistustani. 

Itsenäisen evankeliumin opiskelun kautta meitä voidaan siunata henkilökohtaisella ilmoituksella. Lisäksi Taivaallinen Isä on luvannut, että näyttäessämme Hänelle halukkuutemme oppia hän siunaa meitä antamalla meille enemmän ymmärrystä ja tietoa (2. Nefi 28:30).

Opiskellessani evankeliumia itse opin, että Jumalan sanan tutkiminen tuo minulle rauhaa. Se antaa minulle myös ymmärrystä siitä, millainen Jumala on ja miten voimme löytää pysyvyyttä tässä kovin meluisassa ja riidanhaluisessa maailmassa. Itsenäisen opiskelun kautta löysin oman uskoni ja todistukseni vahvistui. 

Pyhän Hengen rooli oppimisessa

Sain todistuksen evankeliumista vasta oppiessani itse tunnistamaan, miten Pyhä Henki puhuu minulle. Pyhä Henki on se, joka tuo sydämeemme rauhaa.  

Pyhän Hengen tehtävä on ohjata ja auttaa meitä maanpäällisellä matkallamme. Hän on ensisijainen apu etsiessämme totuutta maailmassa, jossa informaatiotulva on jatkuvaa ja todenmukaisen tiedon löytäminen toisinaan vaikeaa. 

Totuuden tunnistamisen lisäksi Pyhällä Hengellä on monia muitakin tärkeitä rooleja. Presidentti Nelson on sanonut: ”Tulevina päivinä ei ole mahdollista selviytyä hengellisesti ilman Pyhän Hengen johdattavaa, ohjaavaa, lohduttavaa ja jatkuvaa vaikutusta.”

Totuuden etsiminen oikeista paikoista on keskeistä

Maailmasta löytyy paljon erilaisia mielipiteitä ja niiden sekamelskassa on vaikeaa erottaa oikeaa väärästä. Miten voi tietää, mistä etsiä totuutta? 

Pyhän Hengen voimalla te voitte tietää totuuden kaikesta (Moroni 10:5).

Pyhän Hengen totuudesta todistava voima voi toimia kuin majakkana.  Esimerkiksi pyhiä kirjoituksia lukiessa usein tuntee Pyhän Hengen läsnäolon. Vaikka pyhissä kirjoituksissa on yksityiskohtaisia ja toisinaan ymmärrystä vaativia kertomuksia, opetukset ovat moninaisuudessaankin aina selkeitä. Pyhiä kirjoituksia lukiessa olo on rauhallinen. 

Levottomuuden ja hämmennyksen tunne on minulle selkeä merkki Pyhän Hengen todistavan voiman poissaolosta. Mikäli Pyhää Henkeä ei tunne, voi olla hyvä etsiä tietoa jostain muualta.  

Jos päätän oppia itse, voin auttaa itseäni ja muita

Lapsena en ymmärtänyt, miksi minun odotettiin oppivan jotain perheen yhteisissä Mormonin kirjan lukuhetkissä, vaan näin lukuhetket rasitteina. Onneksi nykyään ymmärrän enemmän tiedon keräämisen ja opiskelun merkitystä. Oppiminen avaa mahdollisuudet päästä vaikuttamaan ja muuttamaan maailmaa. Oppiessamme emme ole riippuvaisia muiden mielipiteistä, vaan voimme olla opillisesti omavaraisia.

Hengellisen oppimisen lisäksi tämä toimii myös akateemisessa oppimisessa! Mikä parasta, oma oppimisemme voi siunata ihmisiä ympärillämme.

Kuinka sinä voisit kehittää omaa oppimistasi?

Artikkelin on kirjoittanut Nella Ihalmo

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Miten voin oppia itse tietämään, mikä on totta? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Joskus onnistumisen ilo puuttuu

Olin aina kovin keskittynyt haaveilemaan seuraavaa unelmaani. Ajan kuluessa käsitin, ettei unelmien saavuttaminen tuonut minulle iloa. Ajokortin saadessani muistan huomanneeni, että olen saavuttanut monta tavoitetta ilman, että olisin siitä juurikaan nauttinut. Saavuttaessani unelman odotinkin vain seuraavan unelman toteutumista sen sijaan, että olisin osannut arvostaa jo saavuttamiani asioita. 

Opin, että liiallinen tulevaisuudesta haaveileminen vie merkityksen pois nykyisyydeltä: jos käytämme kalliin aikamme nykyhetkessä liialliseen tulevaisuuden haaveiluun, elämä vilahtaa ohi huomaamattamme. Ymmärsin, että unelmaelämääni kuuluu unelmista nauttiminen, ei unelmien tuhlaaminen. 

Näkökulman muutos apukeinona

Lähetystyössä ajattelin, että minun on tehtävä jotain sille, että pystyn keskittymään unelmani elämiseen haaveilematta vain seuraavaa unelmaani. Tiesin, että tulisin katumaan, mikäli en keskittyisi lähetystyössä viettämääni aikaan sataprosenttisesti. Niinpä aloin rukoilla apua siihen, että osaisin elää päivä kerrallaan ja keskittyä tehtävääni lähetyssaarnaajana. Vietin ikimuistoiset 18 kuukautta lähetystyössä palvellen ihmisiä lähetyskentälläni. Päivä kerrallaan -tyylisen asenteen ansiosta en tule koskaan unohtamaan lähetystyökokemustani. 

Nyt, kun nuoremman itseni tavoitetaulun unelmat on saavutettu, on unelmaelämän ylläpitäminen erilaista kuin aikaisemmin. 

Myöhempien aikojen pyhänä uskon, että evankeliumin mukaan elämiseen kuuluu loppuun asti kestäminen. Kun uskoo, tekee parannuksen, menee kasteelle ja vastaanottaa pyhän hengen, alkaa uskovaisen elämässä mielestäni vaikein osuus, nimittäin uskon ylläpitäminen. Uskoa on helppo osoittaa silloin, kun tuntee vahvasti Pyhän Hengen esimerkiksi kasteelle mentäessä. Aivan tavallisena arkipäivänä, kun suuret tunteet hengellisistä kokemuksista ovat hiipuneet, voi uskon osoittaminen toisinaan olla vaikeampaa. Silloin tarvitaan uskon vahvistamista ja loppuun asti kestämistä. 

Unelmien saavuttaminen voi vaatia uskoa

Tietyllä tapaa kuvailisin myös unelmaelämän elämistä loppuun asti kestämiseksi. Tahdon pyrkiä joka päivä paremmaksi aviopuolisoksi, sisareksi ja ystäväksi. Pyrin ylläpitämään unelmaani olemalla paras versio itsestäni, jotta voin kohottaa ja tukea muita ympärilläni. En tahdo unohtaa unelmaani hetkeksikään, jotta en ottaisi elämääni itsestäänselvyytenä. Aivan samalla tavalla kuin pyrin vahvistamaan uskoani, pyrin myös ylläpitämään saavuttamiani unelmia. 

Välillä on päiviä, jolloin tuntuu siltä, että unelmien tavoitteleminen tuntuu raskaalta. Epävarmuus täyttää ajatukset, ja tuntuu helpommalta tyytyä vähempään.

Mitä Kristus sanoisi tällaisina epävarmuuden hetkinä?

Meidät on luotu Jumalan kuvaksi. Jeesus Kristus antoi elämänsä, jotta me voisimme elää. Hän ei tahdo, että käytämme aikamme epäilyksiin siitä, olemmeko tarpeeksi hyviä, taitavia tai rohkeita. Mitä jos epävarmuuden sijaan vain päättäisin, että minä riitän? Tällaisina hetkinä ajattelen, että minun on elettävä unelmaani nyt, sillä en myöhemmin tahdo katsoa harmistuneena taakseni ja huomata, että annoin elämäni valua sormenpäistäni, koska en tavoitellut unelmiani tarpeeksi lujasti.  

Jumala haluaa auttaa meitä saavuttamaan unelmiamme

Me olemme Taivaallisen Isän poikia ja tyttäriä. Kuten kuka tahansa vanhempi, hänkään ei halua lastensa epäonnistuvan. Hän tahtoo auttaa lapsiaan onnistumaan ja tulemaan parhaaksi mahdolliseksi versioksi itsesään. Meidän on vain opittava kuuntelemaan häntä, jotta tunnistamme hänen antamansa avun. Jumalallisen perintömme arvokkuuden ymmärtäessämme voimme kasvaa sellaiseksi henkilöksi, joka todella toivomme olevamme. Toimiessamme näin saamme lisäksi usein tilaisuuksia auttaa muita tavoittamaan omia unelmiaan. 

Sinun unelmasi voivat näyttää minun unelmiini verrattuna erilaisilta. Uskon silti, että mainitsemani periaatteet pätevät myös sinun unelmiisi. Miltä sinun unelmataulusi näyttäisi?

Artikkelin on kirjoittanut Nella Ihalmo

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Mitä tehdä, jos unelmien saavuttaminen ei tuokaan iloa? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

”Lorenzo Snow – – sanaili tunnetun mietteen: ’Kuten ihminen nyt on, Jumala kerran oli: Kuten Jumala nyt on, ihminen voi joskus olla.’ Hyvin vähän on ilmoitettu koskien mietteen ensimmäistä puoliskoa, ja sen seurauksena vain vähän opetetaan.” Mutta toisesta puoliskosta on tullut yksi kaikkein olennaisimpia oppejamme.

Mihin Jumalan kaltaiseksi tulemisen oppi pohjautuu?

Joskus tätä oppia kutsutaan myös jumalallistumiseksi tai teoosiksi. Teoosin käsite ei ole uusi idea. Sitä käsitellään myös Raamatussa.

Raamattu esimerkiksi opettaa, että Kristus antaa meille kaiken elämään ja jumaluuteen kuuluvan, sekä lupaa meille osuuden jumalallisesta luonnosta (2 Piet. 1:3-4). Toisaalta viitataan siihen, että jos olemme Jumalan lapsia yhdessä Kristuksen kanssa, olemme myös perillisiä Hänen kanssaan ja meidät voidaan kirkastaa kuten Hänet (Room. 8:16). Ilmestyskirjassa kerrotaan, että uskolliset Kristus korottaa istumaan valtaistuimellaan (Ilm. 3:21).

Millä tavoin jumalallistumisen oppi näyttäytyy muissa uskonnoissa?

Myöhempien aikojen pyhät eivät ole yksin uskossaan teoosiin. Varhaisessa kristillisyydessä ajatusta opetettiin ja kommentoitiin yleisesti. Kreikkalaisortodoksisen kirkon isät ovat puhuneet siitä teoksissaan aivan uskonnon alkuajoista lähtien.

Jotkut näistä varhaisista kirkon isistä kirjoittivat: Jumala tuli ihmiseksi, jotta ihmisestä voisi tulla Jumala (Athanasius, De incarcatione 54,3, cf. Contra Arianos1.39). Herramme Jeesus Kristus äärettömän rakkautensa kautta, tuli sellaiseksi kuin me olemme, jotta Hän voisi saattaa meidät olemaan sitä, mitä Hän on (Iranaeus, Adversus Haereses vol. 5). Mitä ihminen on, Kristus oli halukas olemaan – jotta ihminen voisi myös olla sitä, mitä Kristus on (Cyprian of Carthage, Treatise VI). Jumala loi meidät, jotta voisimme olla ’osallisina jumalallisesta luonnosta’ ja jakaa Hänen iankaikkisuutensa, ja että voisimme tulla Hänen kaltaisikseen armosta, jumalallistumisen kautta (Maximus the Confessor, Various Texts 1:42). Jumala… on luonut kaiken, jotta ihminen voisi pelastua ja tulla jumalaksi (Anthony the Great, On the Character of Men and on the Virtuous Life 168).

Edellisien esimerkkien kaltaisia lainauksia löytyy paljon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki nämä varhaiset oppi-isät olisivat olleet yksimielisiä toistensa tai meidän kanssamme nykyään siitä, mitä jumalallistuminen tarkalleen ottaen pitää sisällään.

Miksi jumalallistumisen opista on tullut tabu?

Tämä alunperin yleinen ajatus jäi ajan kuluessa taka-alalle. Yhtenä syynä olivat varhaisen kirkon opetukset Jumalan luonteesta ja Hänen luomuksistaan. Nämä levensivät kuilua meidän olemuksemme ja Jumalan olemuksen välillä. Ihmiset päätyivät lopulta pitämään teoosin ajatusta samana kuin uskoisi, että omenasta voi eräänä päivänä tulla appelsiini.

Luonnollisesti jotkut ihmiset saattavat huolestua jumallistumisen opista. Sitä saatetaan pitää Jumalaa alentavana. Tad Callister esitti kysymyksen ”Tuleeko Jumalasta heikompi, alempi, vähempi tai syrjäytetty, koska hän on antanut muilla kyvyn tulla hänen kaltaisekseen?”

Callister vastaa seuraavasti: ”Henkilön kyky kunnioittaa ja palvella Jumalaa kasvaa henkilön älyllisen, emotionaalisen, kulttuurisen ja hengellisen valaistumisen kautta. Näin ollen, mitä enemmän tulemme Jumalan kaltaiseksi, sitä suurempi kyky meillä on kunnioittaa Jumalaa. Nostaessaan ihmisiä taivasta kohti, Jumala samalla lisää omaa kunniaansa ja sen myötä tulee ’kunnioitetuksi enemmän,’ ei vähemmän.”

Toisaalta teoosin opin voi ymmärtää haluna korvata Jumala. Myöhempien aikojen pyhät eivät usko sen olevan mahdollista. Se, että pojasta tulee itsestään isä, ei tarkoita, ettei hänellä enää olisi omaa isää. Emme tavoittele Taivaallisen Isän paikan ottamista uskoessamme teoosiin.

Joskus tämän uskomuksen nähdään tekevän myöhempien aikojen pyhistä polyteistisiä. Jos uskomme, että ihmisen on mahdollista tulla Jumalan kaltaiseksi, eikö siitä seuraa, että Jumalia täytyy olla enemmän kuin yksi? Mikäli näin olisi ja jossain päin kosmosta olisi muita jumalia taivaallisten vanhempiemme ja Jeesuksen Kristuksen lisäksi, sillä ei ole meille mitään väliä. He eivät vaikuttaisi meihin millään tavoin.

Miksi myöhempien aikojen pyhät uskovat voivansa tulla Jumalan kaltaiseksi?

Myöhempien aikojen pyhät uskovat, että ”Ero ihmisen ja Jumalan välillä on merkittävä, mutta se on asteeseen, ei laatuun perustuva. Se on tammenterhon ja tammen välisen eron kaltainen, tai ruusunnupun ja ruusun, tai pojan ja isän.” (Tad R. Callister, BYU Devotional, Our Identity and our Destiny)

Me todella uskomme, että meidät on luotu Jumalan kuvan mukaan Hänen kaltaisikseen. Näin ollen me olisimme samaa mieltä Phillipin evankeliumin kanssa Nag Hammadin kirjoituksissa: ”Hevonen saa aikaan hevosia, ihminen synnyttää ihmisiä, jumala tuottaa jumalia.” Ehkäpä tämän takia psalmeista luemme ”Olette jumalia, kaikki tyynni korkeimman poikia” (Psalmi 82:6). Uskomme, että jokainen meistä syntyy jumalallisuuden siemen sisällämme.

Uskomme, että Jumala haluaa meidän oppivan sen, mitä Hän tietää ja tekevän sitä, mitä Hän tekee. Sitä varten ajattelemme iankaikkisuuden olevan. Tämä saattaa kuulostamaan pahimmalta harhaopilta ja jumalanpilkalta. Toisaalta se saattaa kuulostaa korkeimmalta palvonnan muodolta. Onko olemassa suurempaa tapaa ylistää Jumalaa kuin kulkea Hänen jalanjäljissään? Onko olemassa mitään niin palkitsevaa Jumalalle kuin kasvattaa meistä Hänen kaltaisiaan?

C.S. Lewis kirjoitti, ”On vakava asia elää mahdollisten jumalien ja jumalattarien seurassa, muistaa, että kaikkein tylsin ja mielenkiinnottomin henkilö, jolle puhut saattaa jonain päivänä olla olento, jota… todella haluaisit palvoa… Ei ole olemassa tavallisia ihmisiä. Et ole koskaan puhunut pelkälle kuolevaiselle.”

Teksti on mukaelma Saintsunscripted.com -sivustolla ilmestyneestä artikkelista Latter-day Saints Believe They Can Become Gods?, jonka on koonnut sivuston työryhmä.

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Usko ja Opit – Uskovatko myöhempien aikojen pyhät todella voivansa tulla Jumalan kaltaiseksi? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Viimeisen bloggauksen lähestyessä olen pohtinut sanomaani teille lukijoille. Olenko saanut sanottua kaiken tarvittavan? Mitä haluaisin vielä sanoa? Mistä haluan, että minut muistetaan?

Jos sanomani pitäisi tiivistää yhteen virkkeeseen, se kuuluisi näin:

On ihan okei olla epätäydellinen. Saat olla omanlaisesi, ja sinut hyväksytään. 

Mitä tämä tarkoittaa niille, jotka eivät ole kirkossa? 

Usein ihmiset, jotka eivät ole uskovaisia, saattavat tuntea olonsa huonommaksi uskovaisten seurassa. Uskontoa seuraavat ihmiset elävät tiettyjen normien mukaan. Joskus se saattaa johtaa siihen, että muita tuomitaan tai  heille yritetään väkisin tuputtaa omia ajatusmalleja.

Mikäli sinulla on tällaisia kokemuksia meidän kirkon jäsenten tai muiden uskovaisten kanssa, olen pahoillani. Mikäli sinulla on tällaisia kokemuksia minun kanssani henkilökohtaisia, olen pahoillani myös siitä.

Uskovaisten pitäisi kohdella muita rakkaudella ja myötätunnolla. Toisen ihmisen vakaumusta ja tapaa olla pitää kunnioittaa, oli se sitten mikä tahansa. Siksi olen ottanut vahvasti kantaa esimerkiksi siihen, ettei siveysperiaatteita saisi opettaa syyllistämällä.

Joskus me kirkon jäsenet puhumme uskostamme ja kutsumme sinua esimerkiksi kirkkoon, koska usko on meille tärkeää. Se on tehnyt meidät onnellisiksi ja uskomme, että siitä voisi olla iloa ja lohtua sinunkin elämässäsi. Siksi kerromme niistä upeista asioista, jotka tekevät elämäämme hieman onnellisemmaksi.

Silti on täysin oma valintasi, hyväksytkö kutsumme. Olemme mielellämme ystäviäsi, vaikka et olisikaan kiinnostunut uskostamme. Olemme mielellämme kaikenlaisten ihmisten ystäviä.

Mitä tämä tarkoittaa kirkon jäsenille? 

Myös kirkon sisällä saattaa olla joskus yksinäinen tai ulkopuolinen olo. Kirkossa saattaa näyttää siltä, että koko muulla seurakunnalla menee hyvin. Näemme, kun ympärillämme olevat ihmiset palvelevat hienoissa johtotehtävissä, lähtevät lähetystyöhön, perustavat perheitä ja saavat siunauksia uskollisesta elämästään. Jos meille ei tapahdu noita upeita asioita, saatamme lannistua.

Kun katsomme pintaa syvemmälle, huomaamme, että kaikilla muillakin seurakuntamme jäsenillä on vaikeaa. Sen takia meidän tulisi pitää yhtä ja tukea toinen toisiamme. Meidän tulisi hyväksyä toisten valinnat, vaikka emme ymmärtäisikään niitä tai olisikaan samaa mieltä kaikesta.

Muista, että jos sinua ei siunata jollain asialla, se ei kerro mitään huonommuudestasi. Koettelemukset elämässämme ei ole rangaistuksia Jumalalta tai osoituksia siitä, että olemme vääränlaisia.

Välillä koemme syyllisyyttä siitä, ettemme ole onnellisia evankeliumin mukaisesta elämästä huolimatta. Siksi olenkin halunnut bloggauksilla muistuttaa, ettei evankeliumi ole pikalääke. Lisäksi olen halunnut kertoa avoimesta esimerkiksi mielenterveysongelmistani lähetystyössä. Haluan normalisoida sitä, ettei elämä ole evankeliumista huolimatta aina täydellistä. Eikä siitä tarvitse tuntea syyllisyyttä.

Kiitos lukijoille! 

Kiitos kaikille, jotka olette lukeneet bloggauksiani näiden vuosien aikana. Toivottavasti olette saaneet niistä jotain itsellenne. Toivottavasti teille on tullut tunne siitä, että olette riittäviä juuri sellaisina kuin olette.

Olen jatkossakin avoin hengellisille keskusteluille. Tulkaa rohkeasti vetämään hihasta, jos ajatuksia herää!

Artikkelin on kirjoittanut Susanna Koivisto.

The post Jos muistat yhden asian bloggauksistani, muista tämä appeared first on SeuraaKristusta.fi.

1. Jumalalta itseltään kysyminen

Jumala tuntee meidät ja tietää, että kohtaamme elämässämme epätietoisuuden ja epävarmuuden aikoja. Hän haluaa vastata kysymyksiimme. On lohdullista tietää, että voimme kääntyä Hänen puoleensa mielessämme olevien asioiden suhteen. Mikään huoli tai kysymys ei ole liian merkityksetön esitettäväksi Hänelle. Hän on Isämme ja Hän tietää kaiken.

Voimme puhua Jumalalle rukouksen kautta ja esittää Hänelle kysymyksiä. Vastaukset tulevat usein ajatuksina mieleemme ja tunteina sydämeemme. Voi olla, että saamme niitä välittömästi tai sitten jonkin ajan kuluttua. Susanna kuvaili omassa artikkelissaan äskettäin tapoja, joilla voimme tuntea Jumalan vastauksia. Joskus vaatii aikaa oppia tunnistamaan näitä tunteita, mutta se on oikeastaan perustana vastauksien löytämiselle.

Puntaroidessamme tunteitamme voimme pitää mittarina sitä, tunnemmeko rauhaa olettamamme vastauksen seurauksena. Se on tunne, joka tulee aina Jumalalta. Voimme luottaa siihen, että Hänen vastauksensa ovat selkeitä ja tuovat rauhaa mieleemme ja sydämeemme.

Jos et ole koskaan rukoillut, tässä on hyvä artikkeli, jonka avulla pääset alkuun.

2. Luotettavien henkilöiden puoleen kääntyminen

Usein Taivaallinen Isä vastaa kysymyksiimme muiden ihmisten kautta. Ympärillämme on ihmisiä, joilta voimme saada vastauksen suoraan kysymällä heiltä. Esimerkiksi erilaiset opettajat, johtajat kirkossa, valmentajat tai omat vanhempamme ovat ihmisiä, jotka voivat olla meille suureksi avuksi.

Valitsemme ehkä kysymystemme kohteeksi henkilöitä, jotka ovat hankkineet tietoa tutkimalla tai opiskelemalla. He voivat auttaa meitä ymmärtämään millaista tietoa asiasta on tarjolla. Toisaalta kenellä tahansa läheisellämme voi olla kokemuksia, joista on meille apua. Kääntymällä heidän puoleensa voimme oppia heidän kokemuksistaan tarvitsematta itse käydä läpi samanlaisia asioita.

Jos haluat esittää kysymyksiä uskon asiosta, tavoitat meidät esimerkiksi instagramista yksityisviestillä helposti.

3. Osallistuminen keskusteluun ja kuunteleminen

Toisinaan vastaus kysymykseemme voi löytyä odottamatta koulussa luennolla, ohimennen keskustelussa ystävien kanssa tai vaikkapa taloyhtiön yleisellä saunavuorolla.

Voimme olla avoimia kuuntelemaan vastauksia silloinkin kun emme varsinaisesti kysy toisilta heidän ajatuksiaan tai mielipiteitään asiasta. Vastaus saattaa löytyä puhuessamme aivan muista asioista. Usein silloin mieleemme painuu vaikutelma tai saamme jonkin idean sen seurauksena, mitä ystävämme tuo esille.

Voimme pitää yllä sosiaalisia suhteita ja keskusteluyhteyttä erilaisten ihmisten kanssa. Lisäksi voimme olla aktiivisia ryhmissä, joissa meillä on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia. Minulle antoisa tilaisuus oli valmennuskurssi, jolle osallistuin syksyn aikana. Se auttoi ajatusprosessejani eteenpäin monissa hengellisissä kysymyksissä, vaikka aiheilla ei sinänsä ollut mitään tekemistä uskonnon kanssa.

Seuraa Kristusta facebook-yhteisö on hyvä paikka keskustella aiheesta kuin aiheesta.

4. Pyhien kirjoitusten tutkiminen

Jos kysyminen ja keskustelu eivät vielä tuota vastauksia, voimme tutkia asiaa itse. Jumalan sanoja löytyy kirjoitetussa muodossa pyhistä kirjoituksista. Ne ovat loistava tiedonlähde mihin tahansa kysymykseen.

Pyhien kirjoitusten kieltä voi olla vaikea ymmärtää. Parhaiten löydämme vastauksia niistä, kun yhdistämme lukemisemme rukouksen kanssa ja hiljennymme pohtimaan lukemiamme asioita. Silloin voimme seurata tarkasti tunteita ja ajatuksia, joita mieleemme tulee lukemamme seurauksena.

Pyhät kirjoitukset löytyvät helposti myös internetistä tai ladattavina sovelluksina. Raamattua voi lukea esimerkiksi täällä. Lisäksi Mormonin kirja ja muita nykyajan ilmoituksen kautta saatuja pyhiä kirjoituksia löytyy Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon viralliselta internet-sivulta.

5. Tiedon etsiminen muista hyvistä kirjoista ja internetistä

Ulottuvillamme on tietenkin valtava kokonaisuus tietoa erilaisten hyvin kirjojen ja internetin välityksellä. Ystäviltä ja keskusteluista saa näihinkin usein hyviä vinkkejä. Omalla kohdallani eräs valmennuskurssin kouluttajan suosittelema kirja jäi mieleen ja lainasin sen häneltä. En ehtinyt lukea kuin hetken, mutta lukemani asiat vahvistivat ajatuksia, joita olin saanut.

Valitettavasti informaatiotulvassa on joskus todella vaikea tietää kuka tietoa jakaa ja millä tarkoituksella. Joihinkin kysymyksiin löytyy vakuuttavia, mutta keskenään täysin ristiriitaisia vastauksia. Näiden kanssa on hyvä seurata Kristuksen ohjetta – kysyvä löytää ja kolkuttavalle avataan. Kun lähestymme Jumalaa, Hän voi auttaa meitä tunnistamaan oikean tiedon ja saamaan tunteen sisimmässämme siitä, mihin voimme luottaa.

Oletko huomannut, että nettisivuillamme on usein kysytyt kysymykset osio ja mahdollisuus lähettää omia kysymyksiäsi Kysy Meiltä -linkin kautta.

Uskon osoittaminen vastauksen saamiseksi

Joskus vastaukset viipyvät. Jumala odottaa, että osoitamme uskoa, ennenkuin Hän antaa meille vastauksia. Saattaa olla, että saamme vastauksen vasta kun olemme pyrkineet noudattamaan jotain oppimaamme asiaa käytännössä. Silloin voimme varmistua sen todenperäisyydestä oman kokemuksemme avulla.

Innostavia vinkkejä uskon osoittamiseen käytännössä löytyy esimerkiksi Seuraa Kristusta twitter-kanavan kautta. 

Millä tavalla sinä olet löytänyt vastauksia elämäsi tärkeisiin kysymyksiin?

Artikkelin on kirjoittanut Paula Jarvis.

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”

”]

The post 5 yksinkertaista keinoa löytää vastauksia appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Itsekuri

Uskon Jumalaan, joka rakastaa meitä lapsinaan ja haluaa auttaa meitä. Hän on antanut meille ohjeita, jotta voimme olla onnellisia, pysyä terveinä, selviytyä murheista ja lopulta palata Hänen luokseen. Rakkaus Jumalaa kohtaan saa meidät noudattamaan näitä ohjeita. Jotkut niistä pitävät sisällään pidättäytymisen sellaisista asioista, joita ihmiset ympärillämme tekevät.

Esimerkiksi viisauden sanan noudattaminen tarkoittaa, että en käytä huumaavia aineita, alkoholia, tupakkaa, kahvia tai teetä. Pyhittääkseni lepopäivän käyn sunnuntaisin kirkossa nauttimassa sakramentin. Palvellakseni Jumalaa otan vastaan tehtäviä, esimerkiksi opettaa pyhäkoulua tai järjestää toimintaa nuorille.

Näiden kautta olen oppinut asettamaan rajoja ja toisaalta toimimaan jonkin hyväksi. Lisäksi olen joutunut ottamaan vastuuta omasta toiminnastani ja sen seuraamisesta.

Kaikki tämä opettaa itsekuria ja antaa tilanteita, joissa sitä voi harjoitella. Syömisen suhteen voi varmasti sanoa, ettei itsehillintäni ollut kovinkaan korkealla tasolla. Mutta tiesin kokemuksesta, ettei minun tarvitse olla kehoni halujen tai tarpeiden orja.

Viisauden sana

Paitsi, että viisauden sana kertoo meille mitä asioita meidän tulisi välttää, se myös opettaa syömään monipuolisesti ja terveellisesti. Kehosta huolehtiminen auttaa meitä tuntemaan enemmän Pyhän Hengen vaikutusta elämässämme.

Tiesin, että tärkeä askel muutoksen aikaansaamisessa olisi ruokavalioni muuttaminen terveellisempään suuntaan. Uskoin myös, että Taivaallinen Isä siunaisi minua pyrkimyksissäni.

Evankeliumin opetukset kehottavat meitä kuitenkin välttämään äärimmäisyyksiä. Niiden määritteleminen on jätetty oman ymmärryksemme varaan. Minulle tämä tarkoitti, että jätin radikaalit dieetit pois laskuista.

Tiedon hankkiminen

Jotta voisin uskoa Jeesukseen ja seurata Häntä minun on ollut opittava Jumalan sanoja ja saatava kokemus siitä, että ne ovat totta. Tämä on omassa elämässäni toteutunut erityisesti pyhiä kirjoituksia tutkimalla ja etsimällä vastauksia hengellisiin kysymyksiin. Siinä täytyy pystyä erottamaan keskeiset asiat ja muodostamaan oma ymmärrys, jonka perusteella toimia.

Jos olisin jättänyt uskon pelkästään lukemieni tietojen varaan, en olisi koskaan saanut kokemusta sen todellisuudesta. Minulle on ollut tärkeää voida kokeilla käytännössä oppimiani asioita ja nähdä niiden seuraukset.

Ennenkuin tein tarkempia suunnitelmia laihduttamista varten keräsin jonkin verran taustatietoa siitä, mitkä olisivat toimivia keinoja laihtumiseen. En väitä olevani korkealle kouluttautunut asiassa, eikä pyrkimyksenäni ollut löytää täydellistä ruokavaliota loppuelämäksi tai esimerkiksi irrottautua kokonaan sokerista. Molemmat saattaisivat olla tavoittelemisen arvoisia muutoksia. Omana päämääränäni oli kuitenkin vain pudottaa painoni takaisin sille luontevaan tasoon ja pitää kiinni tuloksista.

Kun minusta alkoi tuntua, että ymmärsin perusasiat, tein suunnitelman projektilleni niiden pohjalta.

Tavoitteiden asettaminen ja niihin pyrkiminen

Jeesuksen opetusten mukaan eläminen pitää sisällään ajatuksen ponnistelemisesta koko elämän ajan. Tämä liittyy siihen, että tarkoituksemme on muuttua ja omaksua enemmän luonteenpiirteitä, joita Jeesuksella oli. Tätä taustaa vasten ei liene outoa, että tavoitteiden asettaminen ja niihin pyrkiminen on luonnollinen osa Kristuksen seuraamista.

Monenlaiset kokemukset kirkossa ovat opettaneet minulle periaatteita tavoitteiden asettamisesta ja niiden saavuttamisesta. Ensimmäistä kertaa harjoittelin sitä kuuluessani nuorten naisten luokkaan, jossa meillä oli tavoiteohjelma. Lähetystyöni aikana asetin tavoitteita, jotka pilkoin lyhyemmällä ajalla seurattaviksi. Yliopistoon pyrkiminen oli suuri tavoite, jota varten tein suunnitelmia.

Erilaisten tavoitteiden kautta olen oppinut huomaamaan miten suuri merkitys jatkuvuudella on tavoitteen saavuttamisessa. Minun on vaikea jatkaa ponnistelua päämääräni hyväksi, jos en tee siitä päivittäistä tapaa. Lisäksi olen saanut kokemuksia siitä, että pidemmälle aikavälille jaettuna suuristakin muutoksista tulee mahdollisia. Epäonnistumiset tavoitteiden saavuttamisessa ovat opettaneet minua olemaan realistisempi ja tuntemaan itseni paremmin.

Laihduttaessani nämä asiat tiivistyivät muutamiin perusteisiin, joita pyrin noudattamaan ja seuraamaan säännöllisin väliajoin.

Ruokavalioni osalta yritin syödä monipuolisesti, mutta pienentää annoksia ja ravinnosta saamaani energiamäärää. Pidin huolta siitä, että join vettä enemmän päivän aikana. Sunnuntain pidin lepopäivänä, mutta muutoin pyrin harrastamaan liikuntaa päivittäin. Lajikseni valitsin juoksemisen.

Usko ja toivo

Kuten sanottua laihduttamisen aloittaminen oli vaikeaa, koska olin kaukana sieltä missä halusin olla. Evankeliumissa usko on sellaisen toivomista, jota ei nähdä, mutta joka on totta. Usko ei ole vain mielikuva, vaan se on asia, joka saa meidät toimimaan. Toivo auttaa meidät näkemään sen mitä uskomme voi tulevaisuudessa saada aikaan.

Uskon kautta olin elämässäni kokenut monia muitakin muutoksia parempaan. Lisäksi tieto Vapahtajan ja Taivaallisen Isän rakkaudesta minua kohtaan auttoivat uskomaan itseeni.

Aiemmat kokemukset olivat minulle apuna. Vaikka en ollutkaan koskaan laihduttanut vastaavaa määrää, olin joskus laihduttanut muutamia kiloja ja saanut silloin onnistumisen kokemuksia. Minulla oli toivo siitä, että voisin saavuttaa tavoitteeni. Mutta kehoni ei ollut tottunut juoksemiseen. Edellisistä lenkeistä oli kauan aikaa ja alkuun liikunta tuntui hankalalta.

Tarvittiin uskoa. Aloitin maltillisesti ja aluksi enimmäkseen kävelin lenkkieni aikana. Vähitellen aloin kasvattaa juoksuosuuksia ja jossain vaiheessa lenkit alkoivat tuntua helpommilta. Ruokavaliossani pysyminen oli sekin ensin haaste. Lopulta päätöksen pitämisessä auttoi esimerkiksi tieto siitä, ettei minun tarvitsisi olla täysin erossa herkuista. Onneksi tulokset alkoivat myös näkyä melko nopeasti ja se lisäsi motivaatiota jatkaa.

Kun pyrin elämään oikeiden periaatteiden mukaan, saan lisää voimaa siihen ja huomaan siunauksia elämässäni. Viisauden sanassa luvataan, että kun noudatamme sitä, voimme juosta väsymättä ja vaeltaa uupumatta. Omalla kohdallani se toteutui hyvin konkreettisesti. Saavutin tavoitteeni. Keväästä alkaen olin jaksanut juosta väsymättä kunnes kesän jälkeen olin 15 kiloa kevyempi.

Artikkelin on kirjoittanut Paula Jarvis.

The post Kuinka laihduin 15 kg elämällä evankeliumin mukaan? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Nyt pohdin tavoitteita vuodelle 2021. Varmasti moni teistä lukijoista pohtii myös. Vaikka voimme asettaa tavoitteita milloin tahansa, vuoden alku tuntuu monelle hyvältä ajalta tehdä niin. Silloin aloitamme ikään kuin puhtaalta pöydältä.

Olet ehkä kuullut, että tavoitteen tulisi olla S.M.A.R.T. Tuohon akronyymiin sisältyy viisi hyvän tavoitteen ominaisuutta:

S = yksityiskohtainen (specific)

Kysy itseltäsi, mitä oikeastaan haluat saavuttaa ja miksi. Selvitä itsellesi myös, missä ja kenen kanssa suoritat tavoitetta, sekä minkälaiset puitteet sinulla on tavoitteesi saavuttamiseen.

Mikäli tavoitteesi on liian yleinen, siihen on vaikea tarttua. “Parempi kunto” on ollut tavoitteenani monien vuosien ajan. Tänä vuonna, kun asetin itselleni yksityiskohtaisemman tavoitteen, siihen oli helpompi päästä.

Asetin tavoitteekseni juosta puolimaratonin. Halusin tehdä niin, koska halusin parantaa fyysistä ja henkistä hyvinvointiani. Päätin, että noudatan isäni tekemää juoksuohjelmaa, ja juoksen puolimaratonin kesän lopulla. Selkeästi mietittyä tavoitetta oli helpompi suorittaa kuin vain yleistä kuntoprojektia.

M = mitattava (measurable)

Pystytkö oikeasti mittaamaan tai laskemaan, oletko saavuttanut tavoitteesi?  Sen sijaan, että olisin asettanut itselleni tavoitteen lukea enemmän, tein tavoitteestani mitattavan. Luettujen kirjojen määrä on helppo laskea.

Lisäksi loin itselleni tavan mitata tavoitetta ja raportoida siitä. Kerroin omassa Instagram-profiilissani tavoitteestani vuoden alussa. Julkaisin Instagramiin kuvat jokaisesta vuoden aikana luetusta kirjasta. Tuo oli minulle konkreettinen tapa seurata tavoitteeni edistymistä ja raportoida siitä muille.

A = saavutettavissa oleva (attainable)

Olen huomannut, että kannattaa asettaa itselleen mahdollisimman konkreettisia ja omaan tasoon sopivia tavoitteita, jotta ne tulee saavutettua. Liian vaikeat tavoitteet lannistavat. Kannattaa kuitenkin muistaa pitää tavoitteet tarpeeksi haastavina, jotta ne tuntuvat kiinnostavilta.

Itselläni on tapana innostua liikaa. Monta kertaa tavoitteeni ovat kaatuneet siihen, että olen asettanut liian korkeita tavoitteita itselleni. Niitä jaksaa toteuttaa muutaman päivän, mutta sen jälkeen niihin väsyy.

Kannattaa kysyä myös itseltään, onko asetettu tavoite kiinni omista kyvyistä. Vaikka esimerkiksi tietyn työpaikan saaminen on hyvä tavoite, parempi tavoite voisi olla:

“Perehdyn huolella työpaikkaan, jota aion hakea. Käytän paljon aikaa työhakemuksen kirjoittamiseen, ja pyydän palautetta siitä. Lisäksi uudistan CV-luetteloni kunnolla sen sijaan, että lähettäisin vain saman vanhan. Mikäli saan kutsun työhaastatteluun, valmistaudun siihen huolella etukäteen”. 

Kun asettaa tavoiteen, joka on täysin kiinni omista kyvyistä, ei tule pettymyksiä. Totta kai saamatta jäänyt työpaikka saattaa harmittaa, mutta näissäkin tilanteissa voi silti olla tyytyväinen, että on tehnyt parhaansa.

R =  olennainen (relevant)

Miten asettaa tavoitteita, jotka ovat oleellisia? Nämä kysymykset voivat auttaa:

• Onko tavoite saavuttamisen arvoinen siihen käytettyyn työhön nähden?
• Onko juuri nyt oikea aika minulle saavuttaa tämä tavoite?
• Tarvitsenko minä tätä tavoitetta elämässäni juuri nyt?
• Olenko minä oikea henkilö tämän tavoitteen saavuttamiseen?

Vaikka monet tavoitteet voivat olla hyviä, ne eivät välttämättä ole silti tekemisen arvoisia. Jotkut tavoitteet ovat parempia, ja toiset ovat kaikista parhaimpia. Kannattaa priorisoida elämässä olevia asioita ja miettiä, mitkä tavoitteet olisivat kaikista tärkeimpiä juuri sillä hetkellä.

T =  aikaan sidottu (time-bound)

Kannattaa suunnitella tarkkaan, milloin suorittaa itselleen asetettuja tavoitteita. “Juoksen puolimaratonin joskus elämäni aikana” ei varmastikaan olisi saanut minua sohvalta liikkeelle kovinkaan helposti. Sen sijaan selkeän päivämäärän asettaminen tavoitteen suorittamiselle auttoi minua suorittamaan sen oikeasti.

Aikaan sitomiseen ei liity vain lopetuspäivämäärän asettaminen, vaan koko tavoitteen huolellinen sijoittaminen aikajanalle. Mitä voin tehdä tavoitteen saavuttamiseksi tänään? Entä ensi viikolla? Ensi kuussa?

Tavoitteiden pilkkominen välitavoitteiksi, ja näiden välitavoitteiden sitominen aikaan tekee tavoitteista paljon helpommin saavutettavampia.

Tsemppiä vuoteen 2021!

Toivotan paljon onnea niin tavoitteiden asettamiseen kuin niiden saavuttamiseenkin! Kannattaa muistaa, että vaikka aiemmin ei olisikaan onnistunut tavoitteissaan, koskaan ei ole liian myöhäistä kääntää suuntaa. Tavoitteita voi myös muokata kesken kaiken, mikäli tuntuu siltä, ettei tavoite ollutkaan itselleen sopiva. Rohkeutta tulevaan vuoteen kaikille!

Susanna Koivisto on Seuraa Kristusta -sivuston bloggaaja, joka haluaa kertoa, millaista on elää tavallisen mormoninuoren elämää Suomessa. Hän on aina valmis puhumaan uskonnosta, eikä pelkää vaikeitakaan aiheita. Susanna opiskelee yliopistossa journalismia.

The post Inspiraatiota uuden vuoden lupauksiin appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Lopulta en enää tiennyt mitä sanoa ja tunsin oloni turhautuneeksi. Ajattelin, että ehkä minun oli vain luotettava Jeesuksen sovitukseen ja Jumalan lupaukseen anteeksiannosta. Päätin asettaa toivoni sen varaan ja nousin ylös. En ehtinyt pitkälle, kun tunsin valtavan voimakkaasti, että Taivaallinen Isä antoi anteeksi syntini. Tuo kokemus on opettanut minulle, että me voimme saada varmuuden Jumalan anteeksiannosta, kun luotamme Häneen.

En ole koskaan tuntenut sovituksen puhdistavaa voimaa sen voimakkaammin ja selkeämmin. Olin täysin vapaa syyllisyydestä ja sen tuomasta tuskasta. Alma kuvailee omaa kokemustaan:

”Ja nyt, katso, kun tätä ajattelin, en enää voinut muistaa tuskiani; niin, syntieni muisto ei enää raastanut minua. Ja oi, mikä ilo, ja minkä ihmeellisen valon minä näinkään; niin, minun sieluni täyttyi yhtä suuresta ilosta kuin tuskani oli ollut!”

Ymmärrän mitä hän tarkoitti. Tiedän, että sovitus on todellinen.

Tarve parannukselle ja anteeksiannolle

Olen joskus kuullut virheiden tekemistä verrattavan siihen, että meillä olisi kivi kengässämme. Jos kivi on pieni, se ei välttämättä heti haittaa kävelyä kovin paljon, mutta tuntuu ikävältä. Suurempi kivi aiheuttaa ongelmia heti. Mikäli joudumme kulkemaan pitkän matkaa kivi kengässämme, se varmasti hiertää jalkaamme. Ellemme poista kiveä, alamme ehkä ontua, tai pidemmän päälle kehomme vääntyy epämuotoiseen asentoon.

Virheitä, joita teemme Jumalan käskyjen pitämisessä, kutsutaan synneiksi. Ne vaikuttavat meihin samalla tavalla kuin kivi kengässä ja aiheuttavat epämukavuutta. Lopulta ne saavat luonteemme vääristymään. Ratkaisu on kuitenkin yhtä helppo kuin kiven poistaminen kengästä. Jeesuksen sovituksen avulla voimme tehdä parannuksen eli poistaa virheet elämästämme. Jos turvaudumme Jeesuksen uhriin puolestamme voimme saada anteeksi.

Puhtaan omantunnon lahja

Eräs kirkon johtajista puhui kerran siitä, että lentokoneilla on olemassa piste, jonka jälkeen polttoaine ei riitä takaisin lähtökohtaan palaamiseen. (Uchtdorf – Point of safe return) Sen ylitettyään kapteenin on jatkettava eteenpäin.

Vanhin Uchtdorf vertasi tätä elämäämme: Lentokoneista poiketen meidän kohdallamme takaisin Jumalan luokse palaaminen ei koskaan ole mahdotonta. Jeesus rakasti meitä niin paljon, että Hän halusi meidän saavan aina mahdollisuuden muutokseen ja parannukseen.

Paholainen toisaalta haluaa uskotella meille, että emme voi palata. Hän haluaa meidän ajattelevan, että olemme ylittäneet pisteen, josta palaaminen olisi mahdollista. Hän haluaa saada meitä oikeuttamaan tekomme vaikkapa poikkeuksellisen tilanteemme vuoksi. Hän yrittää vähintään varmistaa, että salaamme asiat ja kuvittelemme, että sillä tavalla voimme poistaa niiden olemassaolon.

Valitettavasti syntien kanssa ”poissa silmistä, poissa mielestä” ajattelutapa ei toimi. Ennen kuin olemme tehneet parannuksen, tekomme eivät jätä meitä rauhaan.

Jeesuksen sovituksen ihme on kuitenkin juuri se, että voimme todella löytää rauhan Hänen avullaan virheistämme huolimatta. Voimme saada ne anteeksi. Puhdas omatunto on paras lahja, jonka voimme saada.

Tarvitsemme anteeksiantoa toisiltamme

Edesmennyt apostoli, vanhin Maxwell, lainasi joskus ajatusta “se mitä toivomme ystäviemme tekevän on, että he pystyvät erottamaan jyvät roskien seasta ja ystävällisellä henkäyksellä puhaltamaan roskat pois.” Tarvitsemme armollisuutta ja anteeksiantoa myös toisiltamme.

Jokin aika takaperin valehtelin eräälle ystävälleni. Oikeastaan en ole itsekään aivan varma miksi. Palattuani kotiin tapaamisesta hänen kanssaan tunsin, että minun oli korjattava asia. En ollut varma kuinka hän suhtautuisi ja se pelotti minua hieman.

Tiesin kuitenkin, ettei omatuntoni jättäisi minua rauhaan ja totesin, että on parempi toimia nopeasti. Kerroin hänelle asiasta ääniviestissä ja pyysin anteeksi toimintaani. Rauha palasi sisimpääni kun olin tehnyt niin ja tiesin, että tein oikein. Odotin kuitenkin jonkinlaisella kauhulla mitä ystäväni sanoisi. Hän oli hyvin ymmärtäväinen ja antoi anteeksi. Olin todella kiitollinen siitä, että hän oli halukas keskittymään hyvään ja puhaltamaan roskat pois.

Mitä anteeksianto ei ole

Pieni tarkennus anteeksiannon periaatteeseen. On totta, että voimme saada anteeksi virheemme jos teemme parannuksen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että voimme suunnitella tai valita synnin etukäteen ja korjata asian myöhemmin tekemällä parannuksen. Emme voi esimerkiksi ajatella, että annamme nyt periksi houkutukselle varastaa hieman työpaikan virkistysrahastosta, mutta palautamme rahat myöhemmin ja teemme parannuksen.

Tuolloin parannuksen teko on prosessina huomattavasti pidempi ja vaikeampi. Ja saatamme huomata, ettemme koskaan tule sitä aloittaneeksi alkuperäisistä aikomuksistamme huolimatta. Tekomme vaikuttavat siihen millaisiksi muutumme ja mitkä motiivit vaikuttavat seuraaviin valintoihimme.

Anteeksiannon on tarkoitus tulla meille tutuksi elämämme aikana. Taivaallinen Isämme tietää, että tulemme tarvitsemaan sitä. Hän on halukas suomaan sen meille. Hän tietää myös, että huomioidessamme oman tarpeemme saada anteeksi, meidän on helpompi antaa anteeksi muille. Vanhin Uchtdorf sanoi:

”Muistakaa, taivas on täynnä niitä, joita yhdistää tämä asia: He ovat saaneet anteeksi. Ja he antavat anteeksi.”

Artikkelin on kirjoittanut Paula Jarvis.

The post Miksi etsiä anteeksiantoa? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Kun Jeesus ilmestyi ihmisille Runsaudenmaassa Hän opetti heille samantyyppisiä asioita kuin Uudessa Testamentissa Vuorisaarnassaan (Matteus 5-7).[^1] Fyysinen yhteys temppeliin 3. Nefin kirjassa samoin kuin jotkut merkittävät erot sanoituksessa valaisevat Jeesuksen innoittavia sanoja paremmin. Kohdassa Matteus 5:48 Jeesus oli sanonut,

”Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.”

Tämä jae saattaa vaikuttaa ylivoimaiselta tai olla lannistavaa luettavaa,[^2] koska tarkastellessamme sitä nykyaikaisen ”täydellisyyden” käsitteen osalta, se näyttää antavan ymmärtää, että Kristus haluaa jokaisen suorittavan mahdottoman tehtävän elää virheetöntä elämää.[3^]

Kreikankielinen sana, josta täydellinen on kohdassa Matteus 5:48 käännetty voi kuitenkin tarkoittaa myös ”valmis” tai ”suoritettu”.[^4] Sen sijaan, että odottaisi ihmisten olevan ”virheettömiä” Jeesus on saattanut käskeä heitä tulemaan eheiksi tekemällä liittoja Hänen kanssaan.

Ympäröivä asiayhteys

On merkittävää, että käskyä olla täydellinen edeltävät jakeet Mormonin kirjassa eroavat ympäröivistä jakeista Matteuksen evankeliumissa, ja voivat siten antaa syvempää ymmärrystä kohdasta 3. Nefi 12:48. Edeltävät jakeet 3. Nefissä opettavat ”Sen tähden se, mikä oli muinaisena aikana, mikä oli lain alla, on kaikki minussa täytetty. Vanha on kadonnut, ja kaikki on tullut uudeksi.” Matteuksen evankeliumin kohtaa 5:48 edeltävät jakeet toisaalta puhuvat vain siitä, kuinka ihmisten tulisi rakastaa vihollisiaan ja toteavat sitten, että heidän pitäisi olla täydellisiä. Onneksi tutkittaessa Vanhaa Testamenttia ja sen täyttymistä Jeesuksen Kristuksen sovitustyössä voidaan havaita, että näillä eroilla saattaa olla jotain tekemistä liittojen kanssa.[^5]

Täydellisyys Heprean kielessä

Hepreankielinen vastine sanalle, joka myös käännetään ”täydellisenä”[^6] voi joskus olla yhteydessä liittoihin. Vanhassa Testamentissa Jumala käskee ihmisiä joskus olemaan yhteydessä Häneen liittojen kautta käyttämällä sanaa täydellinen.[^7] Esimerkiksi kohdassa 5. Mooseksen kirjassa 18:13, Herra käskee ”Ole täydellinen Herran, Jumalasi, kanssa”[^8] (Suom. huom. vapaa käännös englanninkielisestä raamatunkäännöksestä, suomeksi jae on käännetty ”Olkaa koko sydämestänne uskolliset Herralle, Jumalallenne” vuoden 1992 Raamatunkäännöksessä.) Edellinen jae selittää, että Jumala halusi kansansa torjuvan naapureidensa synnit ja olemaan ”täydellisiä” hänen kanssaan, tai tekemään liiton seurata Häntä (5. Mooseksen kirja 18:12).[^9] Myöhempien aikojen pyhiin kuuluva tutkija Taylor Halverson selittää ”liittojen osalta ’täydellisyys’ on synonyymi uskollisuudelle, lojaaliudelle ja luotettavuudelle.”[^10]

Tällä tavoin sanaa käytetään Joosuan kirjassa 24:14: “Pelätkää siis Herraa ja palvelkaa häntä nuhteettomasti [tai kokonaan] ja uskollisesti. Hylätkää ja hävittäkää ne jumalat, joita esi-isänne palvelivat … Egyptissä, ja palvelkaa Herraa.”[^11] Tässä tapauksessa Jumala käski ihmisiä tekemään liiton palvella Herraa sen sijaan, että palvelisivat muita jumalia.[^12] Psalmi 119:1-2 liittää sanan myös täydelliseen omistautumiseen Herralle: “Onnellisia ovat ne, joiden vaellus on nuhteetonta [tai täydellistä] … ja koko sydämestään kysyvät hänen tahtoaan.” Tässä esimerkissä sana sisältää sitoutumisen etsimään Herraa täysin, tai ”täydestä sydämestä.”[^13] Näin ollen liitto seurata Jumalan tietä minkään muun tien sijaan, on yksi mahdollinen tapa ymmärtää täydellisyyttä.[^14]

Täydellisyys Uutena Liittona

Aivan kuten ihmiset Joosuan luvussa 24 tekivät liiton omistautua Jumalalle ja hylätä pakanuuden kokonaan, myös 3. Nefissä ihmisiä käskettiin hylkäämään Mooseksen lain tavat Kristuksen uuden tien vuoksi.[^15] Jättäessään vanhat tapansa sen vuoksi, että sitoutuivat täysin omistautumaan uusille, heistä saattoi tulla ”täydellisiä”.[^16] Halverson huomioi ”Täydellisyys tarkoittaa sitä, että on halukas solmimaan liittosuhteen Jumalan kanssa.”[^17] Kreikankielistä sanaa, joka on käännetty täydellisenä kohdassa Matteus 5:48 käytettiin kohdassa Heprealaiskirje 5:14-6:1 erottaamaan “opin alkeissa, vaan edetkäämme täyteen tietoon (’täysi ikä’, ’täydellisyys’).”[^18] Tämä viittaa siihen, että ihmisten tuli jättää ”vanhat asiat”, jotka olivat menneitä, Mooseksen laki, ja tehdä liitto sitoutuakseen uusiin ohjeisiin, joita Kristus nyt antoi heille.[^19] Kuten Halverson selittää, uusi liitto on ”Korkeampi laki, joka ilmoitettiin Jeesuksen kautta vuorisaarnassa ja Hänen muissa opetuksissaan.”[^20]

Kristuksen toteamus on samankaltainen kohdan 3. Mooseksen kirja 19:2 kanssa: “Olkaa pyhät, sillä minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä.” tai, hieman eri tavalla käännettynä ”Minä haluaisin teidän olevan pyhiä niinkuin Minä, Herra, teidän Jumalanne olen pyhä.”[^21] Näiden pyhien kirjoitusten kohtien välillä vallitsevien samantyylisten sanamuotojen pohjalta vaikuttaa järkeenkäyvältä, että Kristus rinnasti pyhyyden ja täydellisyyden. Kun jokin on pyhä pyhissä kirjoituksissa, se tarkoittaa, että se on asetettu erilleen Herraa varten.[^22] Kristus on saattanut muistuttaa meitä siitä, että meidän tulisi tehdä liitto pyhittää itsemme Jumalalle.[^23] Luvun konteksti muistuttaa meitä myös rakastamaan Häntä ja lähimmäisiämme ja tekemään parannusta kun teemme virheitä, jotta Jeesuksen Kristuksen armo ja voima olisivat riittäviä tekemään meistä täydellisiä, loppujen lopuksi valmiita ja yhtä Hänen kanssaan.

Erot sanovalinnoissa

Tämän lisäksi jakeen erilainen sanoitus osoittaa, että Jumala haluaa meidän tekevän liittoja luvaten sitoutua seuraamaan Häntä.[^24] Kohdassa 3. Nefi 12:48 ylösnoussut Jeesus sanoi ”Sen tähden minä tahdon, että te olisitte täydellisiä, niin kuin minä olen tai teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.” (3 Nephi 12:48; vrt. Matthew 5:48).[^25] Kun Matteus 5:48 kutsuu vanhurskaita ihmisiä olemaan täydellisiä, niinkuin Isä on täydellinen, 3. Nefi 12:48 sisältää myös Jeesuksen, esimerkkimme.[^26] ”Koska Jeesus oli täysin suorittanut tehtävän, jonka Jumala lähetti Hänet tekemään, Jeesus oli täysin ja totaalisen uskollinen Jumalalle. Hän oli saavuttanut täydellisyyden liittojen odotusten osalta”, joita Isä oli Hänelle asettanut.[^27]

Mormonin kirjan versiossa jae on käsky olla, ei vain kuten Jumala, vaan kuten Kristus. Esimerkiksi, Jeesus päätti opetuksensa ihmisille Runsaudenmaassa kehotuksella “Millaisia miehiä teidän siis tulee olla? Totisesti minä sanon teille: Sellaisia kuin minä olen.” (3 Nefi 27:27). Hän opetti myös, että yksi merkittävimmistä tavoista, joilla voimme olla Hänen kaltaisiaan, on tekemällä ja pitämällä liittoja: ”ottakaa kaste minun nimeeni, jotta te pyhittyisitte ottamalla vastaan Pyhän Hengen, jotta voitte seisoa tahrattomina minun edessäni viimeisenä päivänä … sillä niitä tekoja, joita te olette nähneet minun tekevän, teidänkin tulee tehdä; sillä mitä te olette nähneet minun tekevän, juuri sitä teidän tulee tehdä” (3 Nefi 27:20–21).

Oppi ja Periaatteet

Näin ollen tapa, jolla meidän pitäisi olla täydellisiä on sitoutumalla seuraamaan Kristusta. Tämä ei tarkoita, ettemme tekisi virheitä, tai ettemme ajoittain horjuisi. Se tarkoittaa vain, että olemme tehneet liittoja olla kuuliaisia Jumalalle ja me yritämme elää täyttäen noiden liittojen vaatimukset. Me asetamme itsemme erilleen Herran palvelukseen kasteen ja temppelissä tekemiemme liittojen kautta, tehden itsestämme sillä tavoin ”täydellisiä” vihkiytymisessämme Jumalalle.  Tekemällä liiton seurata Jumalaa tulemme yhdeksi Hänen kanssaan ja siten tulemme täydellisiksi.[^28]

Sen sijaan, että olisi pyytänyt mahdottomia käskiessään meidän olla täydellisiä, Kristus yksinkertaisesti kutsui meitä tekemään parhaamme. Hän haluaa meidän tekevän liittoja kasteessa ja temppelissä, ja yrittävän elää noiden liittojen mukaan täysin omistautuneina Hänelle, kuten Hän on täysin omistautunut tekemään Isänsä työtä.[^29] Voimme tulla täydellisiksi tavoilla, joilla Jumala ja Kristus ovat täydellisiä. Tehdäksemme tämän meidän täytyy elää pyhittäytyen omistautumisessa Jumalalle, kuten Kristus eli.[^30]

Kristus on todellinen esimerkki siitä, kuinka elää ja Hänen täydellinen sitoutumisensa Jumalalle on muistutus siitä, kuinka meidän tulisi elää elämämme.[^31] Me voimme kaikki tehdä liiton omistautua Taivaalliselle Isällemme, aivan kuten Kristus. Kuten ihmiset Joosuan kirjassa, voimme myös valita palvella Herraa sen sijaan, että pitäisimme kiinni negatiivisista vaikutuksista elämässämme. Me voimme kaikki jättää taaksemme ”ne asiat, jotka olivat vanhoina aikoina” elämässämme niin, että ”kaikki voi tulla uudeksi.” Tämän avulla voimme valita elää kuten Kristus ja tulla täydellisiksi kuten Hän on täydellinen.

Kristuksen sovitus on täydellinen Jumalalle ja ihmiskunnalle omistautumisen ele koko ihmiskunnan historiassa ja se kutsuu meitä kaikkia tulemaan omistautuneemmiksi Kristukselle ja toisillemme. Kristus pyytää meitä olemaan täysin sitoutuneita Häneen, kuten Hän on meihin. Sovituksen kautta voimme tulla ”täydellisiksi Kristuksessa” ja elää Jumalalle omistautunutta elämää, kuten Hän eli. Vanhin C. Scott Grow sanoi ”Uskomme kautta Hänen sovitusuhriinsa Vapahtaja puhdistaa, parantaa ja tekee meidät kykeneviksi tuntemaan Hänet auttamalla meitä tulemaan Hänen kaltaisikseen … Kun pyrimme tulemaan sellaisiksi kuin Jumala, Hän voi tehdä meistä enemmän kuin koskaan voisimme tehdä itsestämme.”

Viimeisessä kehotuksessaan kaikille Mormonin kirjan lukijoille Moroni ymmärsi ja välitti tämän ajatuksen hyvin: “Ja vielä minä tahdon kehottaa teitä tulemaan Kristuksen luokse ja tarttumaan jokaiseen hyvään lahjaan ja olemaan koskematta pahaan lahjaan tai siihen, mikä on epäpuhdasta …

Niin, tulkaa Kristuksen luokse ja tulkaa täydellisiksi hänessä ja kieltäkää itseltänne kaikki jumalattomuus; ja jos te kiellätte itseltänne kaiken jumalattomuuden ja rakastatte Jumalaa koko väkevyydestänne, mielestänne ja voimastanne, silloin hänen armonsa riittää teille, niin että te hänen armostaan voitte olla täydellisiä Kristuksessa” (Moroni 10:30, 32).

Artikkelin on koonnut Book of Mormon Central -työryhmä ja se on alun perin julkaistu Book of Mormon Central -sivustolla. Artikkelin on suomentanut Paula Jarvis.

1. Saadaksesi lisätietoa Vuorisaarnasta Mormonin kirjassa katso Book of Mormon Central-sivun artikkeli: “Why Did Jesus Deliver a Version of the Sermon on the Mount at the Temple in Bountiful? (3 Nephi 12:6),” KnoWhy 203 (October 6, 2016).

2. Se, että kaikki Mormonin kirjassa johtaisi tähän hetkeen ja sitten Kristus antaisi käskyn, joka näyttää ensin mahdottomalta pitää on vähintäänkin hämmentävää. Katso Joseph Fielding McConkie, Robert L. Millet, and Brent L. Top, Doctrinal Commentary on the Book of Mormon, 4 vols. (Salt Lake City, UT: Bookcraft, 1987–1992), 4:52–53.

3. Katso D. Kelly Ogden and Andrew C. Skinner, Verse by Verse: The Book of Mormon, 2 vols. (Salt Lake City, UT: Deseret Book, 2011), 2:161–163.

4. John W. Welch, The Sermon at the Temple and the Sermon on the Mount (Salt Lake City and Provo, UT: Deseret Book and FARMS, 1990), 58.

5. Welch, The Sermon at the Temple, 114.

6. Katso John Nolland, The Gospel of Matthew: A Commentary on the Greek Text (Grand Rapids, Michigan: William B. Eerdman’s Publishing Company, 2005) 270–1. See also R.T. France, The Gospel of Matthew (Grand Rapids: Eerdmans, 2007), 228–229.

7. Vanha Testamentti kuvailee sekä Nooaa (1. Mooseksen kirja 6:9) että Jobia (Jobin kirja 1:1), ”täydellisinä” ja Abramille annettiin käsky olla ”täydellinen” (1. Mooseksen kirja 17:1). Jopa eläinuhrien odotettiin olevan ”täydellisiä” (3. Mooseksen kirja 22.21). Katso Johannes Botterweck, Ringgren Helmer, and Heinz-Josef Fabry, toim., “Tmym,” teoksessa Theological Dictionary of the Old Testament (Grand Rapids, MI: Wm. B. Eerdmans, 2003), 699–711.

8. Welch, The Sermon at the Temple, 119.

9. Moroni 10:32 auttaa selittämään enemmän sitä, mitä täydellisyys tarkoittaa. Kohdassa sanotaan, että Jumalan armosta me voimme olla ”täydellisiä Kristuksessa.” Sana ”kanssa” 5. Mooseksen kirjassa voitaisiin kääntää yksinkertaisesti inessiivinä, ehdottaen että nämä ilmaukset ovat käsitteinä samankaltaisia. Katso F. Brown, S.R. Driver, and C.A. Briggs, toim., ”’im,” The Brown-Driver-Briggs Hebrew and English Lexicon (Peabody, Mass.: Hendrickson Publishing Company, 1996), 871–874.

10. Taylor Halverson, The Covenant Path in the Bible and the Book of Mormon (Line of Sight Publishing, 2020), 36.

11. Nämä kaikki on käännetty samasta Hepreankielisestä sanasta ’tamim’, joka esiintyy Hepreankielisessä Raamatussa enemmän kuin sata kertaa ja usein käännetään Kuningas Jaakon Raamatunkäännöksessä ’täydellisenä’. Katso George Wigram, ed., The Englishman’s Hebrew Concordance of the Old Testament: Coded with the Numbering System from Strong’s Exhaustive Concordance of the Bible (Peabody, MA: Hendrickson, 1980), s.v., tmym.

12. Tämä hepreankielinen sana on läheinen sanalle ’tmm’, joka näyttää saavan alkunsa arkaaisessa heprealaisessa sanassa, jolla on ’päätöksen’ tunnelma. Joten, kohdassa Joosua 3:17, Israelin lapset kulkivat ”puhtaasti Jordanin ylitse” tai ”tmm Jordanin yliste”, joka voitaisiin hyvin kääntää ”kokonaan Jordanin ylitse.” Samoin kohdassa 1. kuninkaiden kirja 6:22, kun Salomonin temppeli oli ”valmis” tmm esiintyy jälleen. On todennäköistä, että ”valmiin” tai ”loppuun saatetun” käsite voi päteä myös tamim -sanan tapauksessa. Katso Wigram, toim., Englishman’s Hebrew Concordance, s.v., tmym.

13. On itseasiassa olemassa useita sanoja, jotka voidaan kääntää ”täydellisenä” Vanhassa Testamentissa, kuten hepreankielen sana salem, joka on myös käännetty ”täydellisenä” Kuningas Jaakon Raamatunkäännöksessä. Tämä sana saattaa myös olla sidoksissa sanaan täydellinen. Katso Welch, The Sermon at the Temple, 60. Lisää siitä kuinka tämä sana on käännetty Kuningas Jaakon Raamatunkäännöksessä, katso Wigram, toim., Englishman’s Hebrew Concordance, s.v., shlm.

14. Welch, The Sermon at the Temple, 61.

15. Lisää aiheesta, katso Jonathon Riley, Holy, Without Spot: The Relationship Between Holiness and Perfection in Moroni 10:32–33 (honors thesis, Brigham Young University, 2012).

16. Welch, The Sermon at the Temple, 58.

17. Halverson, Covenant Path, 132.

18. Welch, The Sermon at the Temple, 58–59.

19. Sanaa käytetään myös viittaamaan temppeliin. Lisää yhteyksistä temppeliin saarnassa, katso John W. Welch, The Sermon on the Mount in the Light of the Temple (London: Ashgate, 2009).

20. Halverson, Covenant Path, 133.

21. Welch, The Sermon at the Temple, 119.

22. Katso Botterweck, Helmer, and Fabry, “Tmym,” 699–711.

23. Welch, The Sermon at the Temple, 61.

24. Katso Book of Mormon Central, “Why Is The Lord’s Prayer Different In 3 Nephi? (3 Nephi 13:9),” KnoWhy 204 (October 7, 2016).

25. Lisää Saarnasta temppelillä, katso Welch, The Sermon at the Temple.

26. Welch, The Sermon at the Temple, 94–95.

27. Halverson, Covenant Path, 300. Welch, The Sermon at the Temple, 96.

28. Liittojen ja Jumalan kaltaiseksi tulemisen suhteesta katso Margaret Barker, “The Lord Is One,” BYU Studies Quarterly 56, no. 1 (2017): 75–97.

29. Kristus kutsuu jatkuvasti meitä kokoontumaan yhteen Hänen luokseen, mutta meidän täytyy kuunnella. Katso Brant A. Gardner, Second Witness: Analytical and Contextual Commentary on the Book of Mormon, 6 vols. (Salt Lake City, UT: Greg Kofford Books, 2007), 5:322.

30. Tämä sisältää sen, että todella kuuntelemme Häntä ja olemme kuuliaisia Hänelle. Katso S. Brent Farley, “The Appearance of Christ to the People of Nephi (3 Nephi 11–14),” in The Book of Mormon, Part 2: Alma 30 to Moroni, Studies in Scripture, Volume 8, ed. Kent P. Jackson (Salt Lake City, UT: Deseret Book, 1987), 149.

31. Lisää aiheesta, kuinka voimme seurata Kristuksen esimerkkiä elämällä Hänen evankeliuminsa mukaan, katso Robert L. Millet, “This Is My Gospel,” in 3 Nephi 9–30, This Is My Gospel, toim. Monte S. Nyman and Charles D. Tate Jr., Book of Mormon Symposium Series, Volume 8 (Provo, UT: Religious Studies Center, Brigham Young University, 1993), 1–24.

The post Mitä tarkoittaa ”olla täydellinen”? appeared first on SeuraaKristusta.fi.