Muistellessani edesmenneitä rakkaita, ajattelen usein isovanhempiani. He kaikki kuolivat isovanhemmiksi melko nuorina. Osaa en juuri oppinut tuntemaan. Niidenkin kanssa, jotka opin tuntemaan aika jäi aivan liian lyhyeksi. Kaipaan heitä. Ystäväni nukkui pois äkillisesti yliopisto-opintojemme aikana. Toivon, etteivät tiemme olisi eronneet niin varhain. Kaipaan myös häntä.

”Me suremme menettämiämme rakkaita ikään katsomatta. Sureminen on yksi syvimmistä puhtaan rakkauden ilmaisumuodoista. – – Lisäksi me emme osaisi täysin arvostaa myöhempää jälleennäkemistä, ellemme kokisi murheellista eroa nyt. Ainoa tapa poistaa suru kuolemasta on poistaa rakkaus elämästä.” (Russel M. Nelson)

Edesmenneet läheisemme eivät katoa pois

Rakkaat läheiseni eivät ole kadonneet tai lakanneet olemasta. Saatamme haudan lepoon kuolleiden ruumiit, mutta ne ovat vain osa heistä.

Ihmisen henki on ikuinen ja jatkaa olemassaoloaan henkimaailmassa kuoleman jälkeen. Joseph Smith opetti, että henkimaailma on fyysisesti meitä hyvin lähellä, tämän maan päällä. Emme vain voi nähdä kuolleiden henkiä. Mutta joskus voimme tuntea heidän läsnäolonsa. Eromme heistä on väliaikainen. Kun on oma aikamme poistua tästä elämästä, tulemme tapaamaan heidät jälleen.

Henkimaailmassa odotamme ylösnousemusta, jossa Kristus voimallaan kuoleman ylitse antaa henkemme yhdistyä kuolemattomaan kehoon. Siinä tilassa voimme palata Taivaallisen Isämme luo ja olla yhdessä perheidemme kanssa ikuisesti, jos niin valitsemme.

Temppelien kautta perheet voivat olla ikuisesti yhdessä

Temppelissä voidaan tehdä työtä kuolleiden puolesta. Se tarkoittaa, että tuomme temppeliin edesmenneen henkilön nimen ja voimme suorittaa esimerkiksi kasteen hänen puolestaan. Tuolloin kyseisellä henkilöllä on henkimaailmassa mahdollisuus tehdä liitto Jumalan kanssa kasteen kautta ikäänkuin hän olisi itse mennyt kasteelle.

Teemme töitä temppelissä antaaksemme kuolleille mahdollisuuden vastaanottaa kaikki toimitukset, joita tarvitaan Jumalan luokse palaamiseen ja perheiden yhdistämiseen ikuisesti. Kun perheenjäsenemme sinetöidään meihin temppelissä se tarkoittaa, että voimme olla yhdessä myös tämän elämän jälkeen.

Minusta on lohdullista ajatella, että Taivaallinen Isä ei tarkoittanut läheisiämme kohtaan tuntemiamme syvimpiä rakkauden tunteita vain osaksi maanpäällistä elämää. Ne kuuluvat elämäämme myös tuonpuoleisessa. Vanhin Holland sanoi:

”En tiedä, kuinka puhua taivaasta ilman vaimoani tai lapsiani. Se ei olisi taivas minulle.”

Voin samastua vanhin Hollandin lainaukseen. Taivas ei olisi taivas ilman läheisiämme. Se ei olisi taivas ilman jo täällä kokemaamme rakkautta.

Sukututkimus yhdistää perheemme menneisiin sukupolviin

Sukututkimustyön kautta etsimme omia esivanhempiamme. Sukututkimuksen tekeminen on jännittävää. Se on vähän kuin salapoliisin työtä, jossa yrittää vihjeiden perusteella selvittää kuka kukin on. Kun teen sukututkimusta voin tuntea yhteenkuuluvuutta sukulaisten kanssa, joita en ole koskaan tavannut tai jotka ovat eläneet satoja vuosia aikaisemmin.

On mahtava tunne huomata vanhasta kirkon kirjasta otetussa kuvassa oman sukulaisen nimi. Minun sukuni on kotoisin Lappajärven ja Lohtajan lähistöltä. Yleensä he ovat kuuluneet tavallisiin suomalaisiin maanviljelijöihin.

Kuten suurimmassa osassa perheistä muutama vuosisata takaperin minunkin sukuni perheissä oli yleensä paljon lapsia ja osa heistä kuoli hyvin nuorena. Joskus aikuisiksi kasvoi vain yksi tai kaksi lasta, eikä kaikista pieninä lapsina kuolleista välttämättä ole säilynyt merkintöjä kirkonkirjoissa.

Usein tällaisissa tapauksissa kirjattuani tiedot perheestä olen tuntenut, että jotain puuttuu. Kun olen löytänyt unohtuneen lapsen tiedot, se on tuonut suurta iloa. Uskon, että nämä lapset ja heidän perheensä iloitsevat valtavasti henkimaailmassa, kun heidät voidaan sinetöidä keskenään ikuiseksi perheeksi. Ehkä olen kokenut osan heidän ilostaan liittäessäni lapsen puuttuneet tiedot perheensä tietojen pariin.

Olemme kaikki osa Jumalan perhettä

Joskus tunnen olevani hyvin yksinäinen ja irrallaan perheestäni. Suurinosa perheenjäsenistämme ja suvustamme elää kaukana meistä. Sukututkimuksen kautta voin muistaa olevani osa suurempaa perhettä, joka ei ole minusta lainkaan niin kaukana kuin voisi kuvitella.

Ja lopulta sukututkimuksen ja temppelityön avulla perheemme yhdistyvät yhdeksi suureksi Jumalan perheeksi. Sellaiseksi, jossa elimme ennen syntymäämme maan päälle. Oikeastaan olemme kaikki yhtä perhettä, Jumalan lapsia ja veljiä ja sisaria keskenämme.

Täältä voit lukea lisää elämästä ennen syntymää

Jonain päivänä tapaan edesmenneet sukulaiseni, joista minulla nyt on vain vähän tietoa historiallisten aikakirjojen kautta. Silloin voin oppia tuntemaan heidät paremmin. Jonain päivänä tapaan myös niiden rakkaideni kanssa jälleen, jotka tunsin tämän elämän aikana. Ja me voimme kaikki iloita yhdessä perheenä.

Artikkelin on kirjoittanut Paula Jarvis

Kenet sinä odotat tapaavasi tämän elämän jälkeen? Miksi?

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Jonain päivänä tapaamme edesmenneet läheisemme jälleen appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Jumala oli valmistanut meille poikansa kautta mahdollisuuden vapautua meitä kohdanneista esteistä ja palata Hänen luokseen. Kristus antaa meille mahdollisuuden tehdä parannus ja päästä eroon virheistämme, muuttua ja kehittyä vähitellen enemmän Jumalan kaltaiseksi. Hän poistaa myös fyysisen kuoleman esteen tarjoamalla meille jokaiselle ylösnousemuksen. 

Tästä artikkelista voit lukea siitä, mitä tapahtui ennen syntymäämme.

Mikä on elämän tarkoitus?

Jeesus Kristus on näyttänyt meille täydellisen esimerkin ja opettanut, kuinka voimme olla onnellisia kuolevaisuudessa ja palata Taivaallisen Isän luokse tämän elämän jälkeen. Nimitämme Kristuksen opetuksia ja Hänen sovitustyötään puolestamme evankeliumiksi. Kun noudatamme elämässämme Hänen evankeliuminsa periaatteita, se valmistaa meidät vastaanottamaan iankaikkisen elämän lahjan. Evankeliumi sisältää viisi perusasiaa:

1. Meidän täytyy uskoa Jeesukseen Kristukseen.

2. Meidän täytyy osoittaa uskomme tekemällä parannusta synneistämme.

3. Meidän täytyy seurata Kristuksen esimerkkiä ja mennä kasteelle.

4. Kasteen jälkeen, meidän täytyy vastaanottaa Pyhän Hengen lahja kätten päällepanemisen kautta.

5. Ja meidän täytyy pitää kiinni näistä asioista. Meidän täytyy jatkaa yrittämistä, parannuksen tekoa ja Kristuksen seuraamista elämämme ajan. Kutsumme tätä “loppuun asti kestämiseksi.”

Jeesuksen Kristuksen evankeliumista oppiminen, sen mukaan eläminen ja siitä onnen löytäminen on siis elämän tarkoitus.

Mitä tapahtuu kun kuolemme?

Jossain vaiheessa meistä jokainen väistämättä jatkaa matkaansa ikuisuuteen kuoleman kautta. Mutta tässä vaiheessa kaikki vasta muuttuukin mielenkiintoiseksi. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Myöhempien aikojen pyhät uskovat, että fyysinen kehosi haudataan ja henkesi menee eräänlaiseen hengelliseen “odotushuoneeseen.” Kutsumme tätä yksinkertaisesti henkimaailmaksi.

Se ei ole erillinen maailma. Se on tämän maan päällä, mutta emme vain voi nähdä sitä. Voisimme kutsua sitä vaikkapa eri ulottuvuudeksi.

Henkimaailmassa ei ole kyse taivaasta ja helvetistä siinä mielessä, että ne olisivat lopullisena olintilanasi. Mutta se on jaettu jonkinlaiseen henkivankilaan jumalattomille ja hengelliseen paratiisiin vanhurskaille, jotka uskoivat Jeesukseen ja tekivät parhaansa elääkseen Hänen opettamansa evankeliumin mukaan. Jumalattomien, jotka hylkäsivät Kristuksen sovituksen, täytyy kärsiä omien syntiensä vuoksi henkivankilassa. Siinä merkityksessä tämä on väliaikainen “helvetti.”

Jeesuksen Kristuksen evankeliumin mukaan meidän oli määrä mennä kasteelle.  Se on yksi edellytys paratiisiin pääsemiselle henkimaailmassa. Mitä sitten tapahtuu miljoonille ihmisille, jotka kuolevat saamatta koskaan mahdollisuutta kuulla tästä Jeesuksesta? Onko oikein, että heidät vain heitetään suoraan helvettiin?

Myöhempien aikojen pyhtä uskovat, että vanhurskaat henget opettavat evankeliumia henkimaailmassa sellaisille, joilla ei ollut mahdollisuutta kuulla siitä eläessään. Sillä välin myöhempien aikojen pyhät temppeleissä maan päällä tekevät kasteita kuolleiden esivanhempiensa puolesta, jotta heillä olisi mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tämä toimitus henkimaailmassa kun he kuulevat evankeliumista.

Mitä ylösnousemus tarkoittaa?

Kaikki ihmiset, olivatpa he jumalattomia tai vanhurskaita tulevat nousemaan ylös. Kuoleman jälkeen, saamme fyysiset ruumiimme takaisin. Mutta tällä kertaa ne ovat kuolemattomia ja täydellisiä kuten Kristuksen keho oli hänen ylösnousemuksensa jälkeen. Kaikki sairautemme ja fyysiset vammamme on poistettu.

Ylösnousemuksen jälkeen meidät tullaan tuomitsemaan. Tuomarina toimii Jumala ja tuomio perustuu valintoihimme, tekoihimme, ajatuksiimme, aikomuksiimme, tilanteeseemme, kemiaamme, kohtaamiimme haasteisiin ja kaikkiin muihin elämäämme vaikuttaneisiin asioihin. Ne kaikki otetaan huomioon tuomiossamme.

Yleensä kristillisyydessä ajatellaan, että tuomiossa henkilö määrätään joko taivaaseen tai helvettiin. Myöhempien aikojen pyhien oppi on hieman erilainen. Uskomme, että taivaassa on kolme valtakuntaa. Ylösnousemuksen ja tuomion jälkeen henkilö päätyy elämään jossakin näistä.

Kuinka tiedämme kuoleman jälkeisestä elämästä näin yksityiskohtaisesti?

Myöhempien aikojen pyhien profeetat ovat nähneet kaksi näkyä, jotka ovat suuresti lisänneet ymmärrystämme kuoleman jälkeisestä elämästä.

Toisen näistä sai profeetta Joseph F. Smith hieman ennen kuolemaansa. Presidentti Smith joutui kärsimään suuria menetyksiä elämänsä aikana. Hän menetti monia perheenjäsenistään ja näki paljon kuolemaan ensimmäisen Maailmansodan, sekä miljoonia henkiä vaatineen epidemian seurauksena. Luku 138 Oppi ja Liitot kirjassa sisältää hänen näkynsä.

Se antaa toivoa meille kaikille. Presidentti Smith näki henkimaailman ja Kristuksen vierailun sinne niiden kolmen päivän aikana, jotka hänen ruumiinsa oli haudassa. Näyn saamisen ajankohtana presidentti Smith oli pohtinut Pietarin kirjeen kolmatta ja neljättä lukua. Tämä näky tuli hänelle vastauksena kysymykseen ”näemmekö rakkaamme jälleen tämän elämän jälkeen?.” Vastauksena on innostava ”kyllä!”

Toisen näyn taas kokivat Joseph Smith ja Sydney Rigdon muiden miesten läsnäollessa. Se on kirjattu muistiin Opin ja Liittojen kirjaan lukuna 76. He näkivät Kristuksen ja sen jälkeen kolme kirkkauden valtakuntaa, joihin lyhyesti viitataan 1. Korinttolaiskirjeessä 15:40-42.

Mitä ovat kirkkauden valtakunnat?

Selestisessä valtakunnassa voimme nauttia Jumalan läsnäolosta. Tämä valtakunta on jaettu kolmeen asteeseen, joista korkeimmassa perheet voivat olla yhteen liitettyinä toistensa ja Jumalan kanssa ikuisesti. Tämän valtakunnan kirkkautta verrataan aurinkoon. Tämä on paikka, jonne menevät sellaiset vanhurskaat henkilöt, jotka hyväksyivät Kristuksen ja Hänen evankeliuminsa ja tekivät parhaansa elääkseen sen mukaan.

Seuraava valtakunta on kotina kaikille hyville ihmisille. Sitä kutsutaan nimellä terrestrinen kirkkaus. Ihmiset, jotka olivat kunniallisia, mutta maailman viekkauden sokaisemia, jopa myöhempien aikojen pyhät, jotka eivät pysyneet rohkeina todistuksessaan Jeesuksesta elämänsä aikana asuvat täällä. Tämän valtakunnan kirkkautta verrataan kuuhun. Kristus palvelee näitä ihmisiä, muttei asu heidän kanssaan. Samoin muut selestisen valtakunnan asukkaat palvelevat terrestrisen valtakunnan asukkaita.

Alin kirkkaudenaste on telestinen valtakunta, johon päätyvät jumalattomat ihmiset, jotka eivät tehneet parannusta. Vaikka saattaisi tuntua siltä, että joidenkuiden historiallisten henkilöiden toivoisi päätyvän helvettiin, he saattavat todennäköisimmin saada osansa telestisessä valtakunnassa.

”Nämä ovat niitä, jotka syöstään alas helvettiin ja jotka kärsivät kaikkivaltiaan Jumalan vihaa aikojen täyttymiseen asti, jolloin Kristus on alistanut kaikki viholliset jalkojensa alle ja on päättänyt työnsä;” (OL 76:106). He siis kärsivät väliaikaisesti ja sitten perivät telestisen kirkkauden. Palvelijat terrestrisestä valtakunnasta palvelevat tätä alinta kirkkauden astetta.

Joseph Smith sanoi tämän valtakunnan kirkkauden ”ylittävän kaiken ymmärryksen.” Se antaa meille jonkinlaisen kuvan siitä, millaisesta kirkkaudesta ylemmissä valtakunnissa on kyse.

Uskovatko myöhempien aikojen pyhät helvetin olemassaoloon?

Pysyvä ”helvetti” on myöhempien aikojen pyhille nimeltään ulkoinen pimeys. Se on olinpaikkana Kadotuksen pojille. Tämä pitää sisällään saatanan ja hänen alkuperäiset seuraajansa aikaisemmasta olemassaolosta, sekä ne maan päällä eläneet ihmiset, jotka ovat tehneet anteeksiantamatonta syntiä. Tätä kutsutaan myös synniksi Pyhää Henkeä vastaan, joka tarkoittaa, että henkilöllä on varma tieto Kristuksesta, hän näkee Kristuksen, ja sitten kieltää Hänet.

Teksti on mukaelma Saintsunscripted.com -sivustolla ilmestyneestä artikkelista What Happens after Death, jonka on koonnut sivuston työryhmä.

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Usko ja Opit – Mikä on elämän tarkoitus ja mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Presidentti Brigham Young kunnioitti edeltäjäänsä Joseph Smithiä monissa asioissa. Josephin kyky yhdistää taivaat ja maa saattaisi olla yksi merkittävimmistä. Presidentti Young kirjoitti: ”Ennen kuin tapasin Joseph Smithin, en ollut koskaan nähnyt yhtäkään, joka olisi pystynyt kertomaan minulle mitään Jumalan luonteesta, persoonallisuudesta tai asuinpaikasta, tai mitään tyydyttävää enkeleistä, tai ihmisen suhteesta Luojaansa. Ja kuitenkin olin niin tunnollinen kuin vain voi toivoa etsiessäni tietoa näistä asioista.

”Mikä oli Josephin tehtävän luonne ja kauneus? Tiedätte, että olen yksi hänen apostoleistaan. Kun ensikertaa kuulin hänen saarnaavan, hän toi taivaan ja maan yhteen; eivätkä ketkään papit noihin aikoihin voineet kertoa minulle mitään todellista taivaasta, helvetistä, Jumalasta, enkeleistä tai paholaisista; he olivat yhtä sokeita kuin Egyptin pimeys. Kun näin Joseph Smithin, hän otti taivaan ja, kuvainnollisesti sanoen, toi sen alas maahan; ja hän otti maan ja nosti sen ylös, avasi kaikessa yksinertaisuudessaan ja selkeydessään Jumalan salaisuudet; ja se oli hänen työnsä kauneus. Minulla oli todistus kauan ennen sitä, että hän oli Jumalan profeetta ja se oli lohdullista. Eikö Joseph tehnyt saman teidän ymmärryksellenne? Eikö hän ottanut pyhiä kirjoituksia ja tehnyt niistä niin selkeitä ja yksinkertaisia, että kaikki pystyivät ymmärtämään niitä? Jokainen henkilö sanoisi ’Niin, se on ihailtavaa; se liittää taivaan ja maan yhteen,’ ja mitä aikaan tulee, se ei ole mitään, vain jotta voisimme oppia kuinka elää iankaikkisuudessa.”

Brigham Young ei ollut ainut johtaja, joka oli syvästi vaikuttunut profeetan näkijän kyvyistä. Eräs toinen aikalainen kirjoitti tämän lausunnon: ”Wilford Woodruff viittasi Joseph Smithin sanomaan … että, jos ihmiset tietäisivät mitä verhon tuolla puolen oli, he yrittäisivät kaikin käytettävissä olevin keinoin… päästä sinne, mutta Herra on viisaudessaan istuttanut kuoleman pelon jokaiseen ihmiseen, jotta he pitäisivät kiinni elämästä ja siten täyttäisivät Luojansa tarkoitukset.”

Presidentti Jedediah M. Grantin vierailu henkimaailmassa

Kirkon johtohenkilön, Jedediah M. Grantin, hautajaisissa presidentti Heber C. Kimball kertoi paljon presidentti Grantin antamia tietoja hänen vierailustaan henkimaailmassa. (Sekä presidentti Grant, että presidentti Kimball palvelivat neuvonantajina presidentti Brigham Youngille.) Selonteko presidentti Kimballin kertomasta sanoo seuraavaa:

”[Veli Grant] sanoi minulle, veli Heber, olen vieraillut henkimaailmassa kahtena peräkkäisenä yönä, ja kaikista pahin pelko, joka mieleeni tuli oli, että minun pitäisi jälleen palata kehooni, vaikka minun täytyikin niin tehdä. Mutta voi, hän sanoi, sitä hallintoa ja järjestystä, joka siellä vallitsi! Ollessani henkimaailmassa, näin vanhurskaiden miesten ja naisten järjestyksen; näin heidät järjestäytyneenä useisiin tasoihin, eikä näkökyvylleni vaikuttanut olevan mitään esteitä; saatoin nähdä jokaisen miehen ja naisen tasollaan ja järjestyksessään. Katselin nähdäkseni, olisiko missään epäjärjestystä, mutta sitä ei ollut lainkaan; en voinut myöskään nähdä lainkaan kuolemaa tai mitään pimeyttä, epäjärjestystä tai epäselvyyttä. Hän sanoi, että ihmiset, joita hän siellä näki olivat järjestäytyneet perheittäin; ja kun hän katseli niitä, hän näki tasoja toistensa jälkeen, ja kaikki oli säännönmukaista ja täydellisessä tasapainossa. Hän mainitsi yhden asian toisensa jälkeen ja sanoi ’Todellakin, se on juuri niinkuin veli Brigham sanoi sen olevan; se on aivan niinkuin hän monesti kertoi meille’.

”Se on todistus siitä totuudesta, jota veli Brigham opettaa meille, ja tiedän, että se on totta, sillä vähäisellä valolla, joka minulla on.

”Hän näki vanhurskaat kokoontuneina yhteen henkimaailmassa, eikä heidän keskuudessaan ollut tottelemattomia henkiä. Hän näki vaimonsa, joka oli ensimmäinen henkilö, joka tuli hänen luokseen. Hän näki monia, jotka hän tunsi, muttei keskustellut kenenkään muun kuin vaimonsa Carolinen kanssa. Vaimo tuli hänen luokseen, ja veli Grant sanoi, että Caroline näytti kauniilta ja hänellä oli käsivarsillaan heidän pieni lapsensa, joka oli kuollut tasangoilla ja hän sanoi ’Hra Grant, tämä on pikku Margaret; tiedät, että sudet söivät hänet, mutta se ei vahingoittanut häntä; tässä hän on aivan kunnossa.’…

”Hän kysyi vaimoltaan, missä Joseph ja Hyrum ja Isä Smith ja muut olivat; Caroline vastasi, ’he ovat menneet edeltämme, suorittamaan ja toimittamaan asioita puolestamme.’ Samoin kun veli Brigham ja hänen veljensä lähtivät Winter Quartersista ja tulivat tänne etsimään kotia; he tulivat löytääkseen paikan veljilleen.

”Hän puhui myös rakennuksista, joita näki siellä, huomauttaen, että Herra antoi Salomonille viisautta ja vuodatti hänen käsiinsä kultaa ja hopeaa, jotta hän voisi näyttää kykynsä ja taitonsa, ja sanoi, että Salomonin temppeli ei vetänyt vertoja edes kaikkein tavanomaisimmille rakennuksille, joita hän näki henkimaailmassa.

”Puutarhoja koskien veli Grant sanoo, ’Olen nähnyt hienoja puutarhoja maan päällä, mutta en ole koskaan nähnyt sellaisia, joita olisi voinut verrata siellä oleviin. Näin lukemattomia erilaisia kukkia, ja joitain, joissa oli viisikymmentä tai sata eriväristä kukkaa kasvamassa samassa varressa.’ Meillä on monenlaisia kukkia maan päällä, ja uskon, että nuo samaiset kappaleet tulivat taivaasta, tai niitä ei voisi olla täällä.

”Sen jälkeen kun hän oli kertonut tekemistään havainnoista, hän puhui siitä kuinka suurta vastenmielisyyttä hän tunsi palata ja jatkaa jälleen kehossaan, sen jälkeen kun hän oli nähnyt henkimaailman kauneuden ja kirkkauden, jossa vanhurskaat olivat kokoontuneina yhteen.”

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu ldsliving.com-sivustolla nimellä ”Prophets and Apostles’ Accounts of Seeing the Spirit World and Beyond the ’Veil of Death’”.

Suomi ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company | English ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company

The post Profeettojen ja apostolien selontekoja näyistä Henkimaailmaan ja ”kuoleman verhon” tuolle puolen appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Heräsin muutama aamu sitten uutiseen, että rakas ystäväni on kuollut. Päivä meni surullisissa tunnelmissa. Tapauksen johdosta tuli paljon pohdittua paljon kuolemaa ja Jumalan suunnitelmaa. Nyt haluan kirjoittaa siitä, mihin me Myöhempien Aikojen Pyhien Kristuksen kirkon jäsenet uskomme asiasta.

Elimme Jumalan luona ennen, kun tulimme tänne

Evankeliumi opettaa, että asuimme Jumalan kanssa jo ennen maan päälle tuloa. Tätä kutsutaan aikaisemmaksi olemassaoloksi. Jo aikaisemmassa olemassaolossa meillä oli tilaisuus oppia, kasvaa ja tehdä valintoja. Koska asuimme Jumalan kanssa ja meillä ei ollut fyysistä ruumista, pystyimme kehittymään vain tiettyyn pisteeseen asti. Tämän takia Taivaan Isämme esitti meille pelastussuunnitelman.

Pelastussuunnitelmaan kuului, että tulisimme maan päälle. Saisimme fyysisen ruumiin ja oppisimme erottamaan hyvän pahasta. Meitä koeteltaisiin, jotta Jumala näkee, haluammeko todella seurata Häntä. Taivaan Isä kuitenkin tiesi, ettei kukaan meistä tekisi täydellistä suoritusta. Tätä varten tarvittiin Jeesuksen Kristuksen sovitusta. Kristus, joka eli täydellisen elämän, maksaisi kaikkien syntiemme ja virheidemme hinnan, jotta voimme palata takaisin Taivaan Isämme luokse.

Kuoleman jälkeen

Täällä maan päällä meidän tärkein tehtävämme on palata takaisin Taivaan Isämme luokse ja tulla Hänen kaltaisekseen. Olennaista tällä polulla on evankeliumin mukaan eläminen. Olisi kuitenkin epäreilua, että vain niillä, jotka ovat kuulleet evankeliumista, olisi mahdollisuus päästä tuohon tavoitteeseen. Olemme kuitenkin kaikki Taivaan Isän lapsia, Hän rakastaa meitä ja odottaa innoissaan, että tulemme kotiin. Sen takia on lohdullista tietää, että myös kuoleman jälkeen voi tehdä valintoja. Kuoleman jälkeen henkimaailmassa jatketaan lähetystyön tekemistä.

Kun olemme aikamme viettäneet henkimaailmassa, koittaa viimeisen tuomion aika. Viimeinen tuomio kuulostaa pelottavalta, mutta Mormonin kirjassa puhutaan mieluisasta tuomionistuimesta (Moroni 10:34). Tuomionistuimelta jokainen ihminen pääsee paikkaan, joka on itselleen paras. Jumalan valtakunnassa on kolme kirkkauden astetta, joista jokaisen kerrotaan olevan parempi kuin tämä maanpäällinen elämä. Päädymme tiettyyn kirkkauden asteeseen sen mukaan, kuinka paljon valoa ja kirkkautta olemme saaneet.

Valtakunnista paras on selestinen valtakunta. Selestisen valtakunnan paras paikka on korotus, joka on meidän kirkon jäsenten tavoite ja päämäärä. Korotukseen pääsevät ne, jotka ovat eläneet evankeliumin mukaan, ja ovat sinetöityjä perheenjäseniinsä.

Rakastava Taivaan Isä odottaa meitä kotiin

Taivaan Isä rakastaa meitä todella, ja Hän toivoo ja anoo, että palaisimme kaikki Hänen luokseen. Hän ei ole Jumala, joka ilkeästi nauraa virheillemme, vaan Jumala, joka aidosti haluaa parastamme. Uskon, että se päivä, kun kohtaamme Hänet jälleen, tulee olemaan riemun päivä. Kuten sekin, kun pääsemme kuoleman jälkeen rakkaidemme luokse, ja saamme elää heidän kanssaan yhdessä iankaikkisesti.

Kuoleman kohtaaminen on surullista joka kerta. Etenkin nuorten ihmisten kuolema satuttaa, ja saattaa jopa suututtaa. Se herättää kysymyksiä: miksi juuri hän? En tiedä tarkasti, miksi Jumala kutsuu jotkut meistä luokseen aikaisemmin, ja miksi toiset täyttävät tehtävänsä maan päällä nopeammin kuin toiset, mutta tiedän, että Jumalalla on suunnitelma jokaiselle meistä. On lohduttavaa tietää, että kuoleman jälkeen meitä odottaa rakastavan Taivaallisen Isän syleily, ja että rakkaillemme ei tarvitse sanoa lopullisesti näkemiin.

Artikkelin on kirjoittanut Susanna Koivisto.

Susanna Koivisto on Kysy mormonilta -sivuston bloggaaja, joka haluaa kertoa, millaista on elää tavallisen mormoninuoren elämää Suomessa. Hän on aina valmis puhumaan uskonnosta, eikä pelkää vaikeitakaan aiheita. Susanna opiskelee yliopistossa journalismia.

The post Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Näin me uskomme appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Arvon Vaari,

Viime aikoina minulla on ollut ylitsepääsemätön kuolemanpelko sen suhteen, ettei kuoleman jälkeen ole elämää. Uskon kirkkoon ja minusta tuntuu hirveältä, että epäilen näin, mutta en voi lakata huolehtimasta. Minua kauhistuttaa ajatus siitä, ettei Jumalaa tai taivasta ole olemassa. Kuinka voin lakata pelkäämästä ja epäilemästä? Kuinka voin vahvistaa uskoani ja todistustani?

-Saaga

Vastaus

Rakas Saaga,

Et ole yksin. On olemassa monia asioita, jotka ovat yhteisiä ihmisille kaikenlaisilta elämänpoluilta. Valitettavasti kuolema on yksi noista asioista. Jokaisen henkilön on täytynyt aikojen alusta tähän päivään asti kohdata oma kuolemansa. Jopa Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen on kohdannut sen. Hän voitti kuoleman, jotta me voisimme elää ikuisesti Hänen kanssaan. Jokainen ihminen, joka on elänyt, on myös kuollut. Uskon, kaikki ihmiset (ja heitä on miljardeja) ovat kamppailleet samoin kuin sinä kamppailet nyt. Jotkut heistä ovat käyttäneet huumoria kohdatakseen väistämättömän. William Saroyan sanoi:

“Jokaisen on kuoltava, mutta olen aina kuvitellut, että minun kohdallani tehtäisiin poikkeus!”

Tietysti hän ajatteli humoristisesti ja kyllä, hän menehtyi eturauhassyöpään vuonna 1981.

Sanoit uskovasi kirkkoon ja että sinusta tuntuu hirveältä, että ”epäilet näin”. Yllättyisitkö, jos kertoisin, että jopa Jumalan apostolikin on epäillyt samalla tavalla? Hugh B. Brown palveli sekä apostolina että Ensimmäisessä presidenttikunnassa. Eräässä hänen hiljattain julkaistussa kirjeessään hän sanoi:

“Yllättyisitkö, jos kertoisin sinulle, että minullakin on ollut hämmennyksen, epävarmuuden ja epäilyksien jaksoja elämässäni? Minä myös olen tuntenut sen laakson pimeyden, sumun ja kauhun, joka on uskon ja varmuuden välissä.”

Nuo sanat ovat kauniita, ja ne antavat myös minulle suurta lohdutusta. Jos kerran Jumalan apostoli on kamppaillut epäilyksen ja epäuskon kannsa, varmasti Taivaallinen Isä on kanssani silloin, kun minäkin kamppailen yhtä lailla!

Paras keino vahvistaa uskoasi, rakas Saaga, on tehdä se, mitä profeettamme ovat kehoittaneet meitä tekemään. Opiskele pyhiä kirjoituksia. Rukoile päivittäin. Opiskele elävien profeettojen ja Mormonin kirjan sanoja. Vältä tilanteita ja medioita, jotka vahingoittavat todistustasi. Käy säännöllisesti kirkossa ja osallistu kirkon toimintoihin. Kuuntele paikallisia johtajiasi. Ole heille kuuliainen. He välittävät sinusta ja tekevät kaikkensa auttaakseen sinua uskosi tiellä.

Ystäväni Saaga, Taivaallinen Isä takastaa sinua syvästi. Hän tietää, kuinka vaikeaa joillekin meistä on uskoa. Hän antoi meillä tarvittavat keinot (mainittuina ylemmässä kappaleessa), jotta voisimme jonain päivänä olla lähempänä Häntä Hänen kirkkaudessaan. Usko on matka meille kaikille. Mainittakoon vielä, Saaga, etten ole vielä eläessäni tavannut henkilöä, joka ei olisi kohdannut samaa, mitä sinä käyt läpi tällä hetkellä.

Olet rukouksissani,

-Vaari

Artikkeli on julkaistu alun perin osoitteessa Askgramps.com. Artikkelin on suomentanut Teemu Hokkanen.

The post Minua vaivaa kuolemanpelko. Mitä voin tehdä? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Vaari,

Olen kokenut viime aikoina musertavaa kuolemanpelkoa ja pelkoa siitä, että kuoleman jälkeen ei olisikaan elämää. Uskon, että kirkko on totta ja minusta tuntuu kamalalta epäillä, mutta en pysty lopettamaan murehtimista asiasta. Olen kauhuissani ajatuksesta, että Jumalaa tai taivasta ei olisi olemassakaan. Kuinka voin päästä eroon näistä epäilyksistäni ja peloistani? Kuinka voin vahvistaa uskoani ja todistustani?

Sanna

Vastaus

Parahin Sanna,

Et ole yksin. On olemassa monia asioita, jotka ovat yhteisiä kaikenlaisille ihmisille. Valitettavasti kuolema on yksi noista asioista. Jokaisen ihmisen aikojen alusta tähän päivään asti on täytynyt käsitellä omaa kuolemaansa. Jopa Vapahtajamme Jeesus Kristus on joutunut tekemään niin. Hän voitti kuoleman, jotta me voisimme elää ikuisesti Hänen kanssaan. Jokainen ihminen, joka on elänyt, on myös kuollut. Uskon, että kaikki nuo ihmiset (miljoonat heistä) ovat kamppailleet samojen asioiden kanssa kuin sinä nyt. Jotkut käsittelivät väistämätöntä huumorin kautta. Kirjailija William Saroyan sanoi:

“Jokaisen täytyy kuolla, mutta ajattelin, että minun kohdallani tehtäisiin poikkeus!”

Hän tietysti käytti huumoria, ja kyllä, hän menehtyi vuonna 1981 eturauhassyöpään.

Kerroit, että uskot kirkon olevan totta, mutta sinusta ”tuntuu kamalalta epäillä”. Olisitko yllättynyt, jos tietäisit, että Jumalan apostolilla oli myös samanlaisia epäilyjä? Hugh B. Brown palveli apostolina ja myös ensimmäisessä presidenttikunnassa. Eräässä yksityisessä kirjeessä, joka julkaistiin äskettäin, hän sanoi:

“Olisitko yllättynyt, jos kertoisin sinulle, että minullakin on hämmennyksen, epävarmuuden ja epäilyksen kausia? Minä myös olen kokenut pimeyden, sumuisuuden ja sen laakson viileyden, joka sijaitsee uskon ja luottamuksen valaistujen huippujen välissä.”

Nuo sanat ovat kauniit ja ne myös antavat minulle suurta lohtua. Loppujen lopuksi, jos Herran apostoli on kamppaillut epäilyksen ja epäuskon tunteiden kanssa, varmasti taivaallinen Isä on kanssani, kun minäkin kamppailen!

Rakas Sanna. Paras tapa vahvistaa uskoasi on tehdä se, mitä profeettamme suosittelevat meitä tekemään. Tutki pyhiä kirjoituksia. Rukoile päivittäin. Opiskele Mormonin kirjan profeettojen sanoja. Välttele tilanteita ja mediaa, jotka vahingoittavat todistustasi. Käy säännöllisesti kirkossa ja osallistu toimintoihin. Kuuntele paikallisia johtajiasi. Ole kuuliainen heille. He välittävät sinusta ja tekevät kaiken mahdollisen auttaakseen sinua uskon matkallasi.

Sanna ystäväni. Taivaallinen Isä rakastaa sinua syvästi. Hän tietää, miten vaikeaa usko on joillekin meistä. Hän antoi meille hyvät työkalut (edellisessä kappaleessa mainitut), jotta voisimme jonain päivänä olla lähempänä Häntä Hänen kaikessa kirkkaudessaan. Usko on matka meille kaikille ja en ole vielä tavannut ketään, kuka ei olisi kamppaillut samojen asioiden kanssa kuin sinä nyt.

Rukoilen puolestasi.

Vaari

Alkuperäinen artikkelin on julkaistu askgramps.org -sivustolla. Artikkelin on kääntänyt Krista Kora.

The post Kuinka voin päästä eroon kuolemaan liittyvistä epäilyksistäni ja peloistani? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Rakas Vaari,

eräs hyvin läheinen perheenjäseneni kuoli. Sitä oli ja on edelleen todella vaikea käsitellä. Tämä henkilö antoi minulle neuvoja ja osoitti ehdotonta rakkautta. Tiedän, että hän oli erittäin hyvä ihminen, mutta en vain pysty ymmärtämään, miksi Jumala sallii kuoleman. Minusta tuntuu, että häntä tarvitaan enemmän täällä maan päällä kuin taivaassa. En pysty löytämään rauhaa vaikka kuinka kovasti olen yrittänyt. Tunnen suurta vihaa taivaallista Isäämme kohtaan, vaikka tiedän, ettei minun pitäisi – mitä teen?

 – Anonyymi

Vastaus

Rakas Anonyymi,

Rakkaansa menettäminen kuolemalle on, kuten hyvin tiedät, todella traumaattinen ja vaikea kokemus kestää – erityisesti, jos henkilöllä on meidän näkemyksemme mukaan monia tuotteliaita vuosia edessään. Kuolema on tietenkin väistämätön prosessi, jonka kautta siirrymme tästä elämästä seuraavaan – ja jokaisen syntyneen ihmisen täytyy kuolla, jopa minun ja sinun.

Näemme kaiken ikäisiä otettavan tästä elämästä – vastasyntyneestä vanhuksiin; näemme kaiken kuntoisia otettavan – niin sairaista, etteivät he tiedosta elävänsä, sellaisiin, jotka vaikuttavat olevansa elämänsä kunnossa.

Nämä ovat yleistyksiä, jotka ovat sinulle täysin tuttuja. Mutta sinun tapauksessasi olet menettänyt rakkaan ihmisen – ihmisen, jonka kanssa sinulla on ollut hyvin läheinen henkilökohtainen suhde. Tuolla poismenolla (joka poikkeaa niistä, joista juuri luimme) on ollut vakava vaikutus henkilökohtaiseen elämääsi, epäilemättä vaalittuun ihmissuhteeseen ja kenties olet ollut vahvasti riippuvainen tuosta henkilöstä, joka on kutsuttu kotiin. Sinun tilanteesi, niin raskasta kuin se onkin kestää, ei ole millään muotoa ainutlaatuinen. Suurin osa ihmisistä, jotka kuolevat, jättää jälkeensä sydäntä särkeviä vaikutuksia rakkaidensa elämään.

Mutta yritetäänpä katsoa tätä kuoleman erottavaa prosessia jossain määrin laajemmasta näkökulmasta kuin vain henkilökohtaiseen ihmissuhteeseemme vaikuttaen. Ylipäätään, mistä kuolemassa on kyse? Kenties paras analogia voisi olla sen vertaaminen takin pois ottamiseen. Takki on ruumiimme. Mitä teet, kun otat takin pois päältäsi? Sinä vain pistät sen syrjään ja jatkat touhujasi – kuoleva ihminen vain vilkaisee ruumiistaan ja hymähtää, sitten hän kääntyy ympäri kokeakseen jatkuneen elämänsä suurinta riemua. Brigham Young sanoi tästä prosessista seuraavaa:

”Ystävistämme eroamisen ja oman lähtömme suhteen voin sanoa, että olen päässyt lähelle sellaista iankaikkisuuden tuntemusta, että minun on täytynyt käyttää enemmän uskoa halutakseni elää kuin mitä koskaan eläessäni olen käyttänyt elääkseni. Seuraavan asunnon kirkkaus ja ihanuus on sanoin kuvaamaton. Se ei ole niin vaivaista, että meidän vuosiemme karttuessa täytyisi köpötellä eteenpäin ja varoa kaatumasta. Me näemme jopa nuortemme kompastuvan ja kaatuvan usein. Mutta miten erilaista toisella puolella onkaan! Siellä he liikkuvat kepeästi ja kuin salama. Jos haluamme käydä Jerusalemissa tai tässä, tuolla tai muualla – ja oletan, että meille annetaan siihen lupa, jos me sitä halajamme – niin siellä me olemme katselemassa sen katuja. Jos haluamme nähdä Jerusalemin sellaisena kuin se oli Vapahtajan päivinä, tai jos haluamme nähdä Eedenin puutarhan sellaisena kuin se oli luotaessa, niin siellä me olemme, ja me näemme sen sellaisena kuin se oli olemassa hengellisesti, sillä se luotiin ensin hengellisesti ja sen jälkeen ajallisesti, ja se on yhä olemassa hengellisesti. Ja kun me olemme siellä, me voimme nähdä maan niin kuin näkisimme sen luomisen aamun sarastuksessa, tai voimme käydä missä tahansa haluamassamme maan päällä olevassa kaupungissa. Jos me haluamme ymmärtää, miten ihmiset elävät näillä läntisillä saarilla tai Kiinassa, niin me olemme siellä. Itse asiassa me olemme kuin aamun valo.” (Kirkon Presidenttien Opetuksia: Brigham Young)

Herra rakastaa läheistä perheenjäsentäsi enemmän kuin sinä häntä rakastat. Hän rakastaa myös sinua, epäilemättä loputtoman paljon enemmän kuin osaat kuvitella. Hän tietää tarkalleen, mitä sinä käyt läpi – eikä tuo kokemus eroa siitä, jonka suurin osa meistä käy läpi, kun elämme riittävän pitkään nähdäksemme jonkun rakkaamme kuolevan. Kuolema on ovi kuolevaisuudesta kuolemattomuuteen. Tuon oven toisella puolella ei ole vain tyhjyyttä. Valtakunnan työ on yhtä tärkeää, ellei jopa tärkeämpää, kuin täällä maan päälläkin. Ja Herran palvelijoita tarvitaan siellä aivan yhtä paljon kuin heitä tarvitaan täällä. Kun Herra kutsuu meitä, Hän tarvitsee meitä jotain erityistä tarkoitusta varten. Sinusta tuntuu, että läheistäsi tarvitaan enemmän täällä kuin taivaassa. Mistä sait moisen ajatuksen? Kuinka paljon tiedät tarpeista, joita läheisesi voi täyttää hänen uudessa ympäristössään? Ajatteletko tästä elämästä seuraavaan siirtymisen olevan jonkinlainen vahinko ja että henkimaailmassa istuskelemme vain odottamassa ylösnousemusta? Haluan sinun tietävän, että heitä, jotka lähtevät tästä elämästä vanhurskaina, tarvitaan siellä enemmän kuin täällä ja siellä he ovat kiireisempiä ja ahkerampia Herran työssä kuin he koskaan pystyivät olemaan täällä kuolevaisuudessa. Haluan sinun tietävän, että jos näkisit verhon läpi ja tietäisit mitä siellä tapahtuu, olisit enemmän innoissasi kuin surullinen läheisesi poismenosta – etkä haluaisi asian olevan millään lailla toisin. Joten mielestäni asian ydin on tässä:

”Uskokaa Jumalaan; uskokaa, että hän on ja että hän on luonut kaiken sekä taivaassa että maan päällä; uskokaa, että hänellä on kaikki viisaus ja kaikki valta sekä taivaassa että maan päällä; uskokaa, että ihminen ei käsitä kaikkea, minkä Herra voi käsittää.” (Moosia 4:9)

– Vaari

Artikkeli on alun perin julkaistu Vaari vastaa -sivustolla. Artikkelin on suomentanut Tanja Robinson.

The post Tunnen suurta vihaa taivaallista Isäämme kohtaan, sillä Hän otti läheiseni tästä elämästä – mitä teen? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

”Uskovatko mormonit todella saavansa oman planeetan kuolemansa jälkeen?”

Lyhyt vastaus

Ei siinä mielessä kuin sinä ehkä ajattelet.

Pitkä vastaus

Tarkastellaanpa ensin tähän kysymykseen liittyvää ongelmaa. Luulen kysyjän usein lähestyvän tätä kysymystä varsin toisenlaisesta kontekstista kuin siihen vastaava kirkon jäsen.

Onko totta, että kuolemamme jälkeen saamme kirmata iankaikkisuuden ikiomassa planeetan kokoisessa suklaatehtaassamme? Kenties siellä on jäätelövuori ja hyytelöstä tehty kuu, jota voi käyttää pomppulinnana?

Mormonien uutishuoneen englanninkielinen sivusto sanoo suoraan niin kuin asiat on:

”Tätä asiaa ei opeteta mormonien pyhissä kirjoituksissa eikä se ole kirkon oppi. Tämä väärinymmärrys kumpuaa spekuloivista kommenteista, jotka eivät heijasta pyhien kirjoitusten opetuksia. Mormonit uskovat, että olemme kaikki Jumalan poikia ja tyttäriä ja meillä kaikilla on potentiaalia kasvaa niin tämän elämän aikana kuin sen jälkeenkin tullaksemme taivaallisen Isämme kaltaisiksi (ks. Room. 8:16-17). Kirkko ei väitä eikä ole koskaan väittänyt täysin ymmärtävänsä kaikkia yksityiskohtia Kristuksen sanoista ’Minun Isäni kodissa on monta huonetta’ (Joh. 14:2).”

Tuosta näkökulmasta vastaus on täysin perätön. Pienenä viitteenä, tässä ensimmäinen pyhien kirjoitusten kohta, johon Mormonien uutishuone viittaa, Room. 8:16-17:

”Henki itse todistaa yhdessä meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia. Mutta jos olemme lapsia, olemme myös perillisiä, Jumalan perillisiä yhdessä Kristuksen kanssa; jos kerran kärsimme yhdessä Kristuksen kanssa, pääsemme myös osallisiksi samasta kirkkaudesta kuin hän.”

Ajatus, että saamme oman planeetan, juontuu tässä pyhien kirjoitusten kohdassa esiintyvästä viittauksesta: Jumalan lapsina olemme Hänen perillisiään ja meitä voidaan siunata kaikella, mitä Hänellä on (ja otamme sen varsin kirjaimellisesti).

Monet ei-mormonit ajattelevat sen olevan melko tuhti väite (jumalanpilkasta puhumattakaan), enkä syytä heitä siitä. Ymmärrän täysin, että se kuulostaa hieman hullulta, mutta lähestulkoon mikä tahansa kristikunnan oppi kuulostaa oudolta, jos se eristetään uskomuksista, joiden pohjalta se on rakentunut.

Isämme kaltaiseksi tuleminen

Mormonit uskovat, että ne, jotka elävät asianmukaisesti tässä elämässä, tulevat tekemään paljon muutakin kuin vain pelaamaan iankaikkisuuden pasianssia. Monet kristilliset kirkot uskovat, että oppiminen ja koulutus jatkuvat iankaikkisuuteen. Mormonit yksinkertaisesti vain uskovat, että tulemme panemaan käytäntöön sen, mitä olemme oppineet ja siten kehitymme kohti kaikkitietävän taivaallisen Isämme kaltaiseksi tulemista. Toivottavasti, Hänen perillisinään, jonain päivänä olemme samanlaisia kuin Hän.

Kriitikot alleviivaavat sitä, kuinka ylimielistä on ajatella, että jonain päivänä oppisimme olemaan Jumalan kaltaisia, mutta minä ajattelen sitä, kuinka jännittävää mahtaa olla Jumalalle vihdoin opettaa meille kaikki, mitä Hän tietää.

Jumaluuden opissa ei ole mitään salaista. Puhumme avoimesti siitä kanssasi (siitä ei tosin ole paljoa sanottavaa, emme edes esitä tietävämme kaikkia vastauksia), mutta kuten lapsikin opettelee ensin kävelemään ja vasta sitten juoksemaan, niin mormonioppeihin perehtymättömänkin tulisi aloittaa perusasioista ennen kuin yrittää käydä näiden epäolennaisempien opetusten kimppuun.

Tämän ei ole tarkoitus loukata, tämän on tarkoitus auttaa niitä, jotka todella pyrkivät oppimaan. Ollakseen mestari minkä tahansa asian suhteen, täytyy ensin omata vahva ymmärrys perusasioista.

Vastaus tämän kontekstin pohjalta

Joten, tämän kontekstin – iankaikkinen kehitys, oppiminen ja Jumalan kaltaiseksi tuleminen – pohjalta, tulemmeko jonain päivänä saamaan ”oman planeettamme”?

Vastaus: Se on pikkujuttu. Me tulemme saamaan niin paljon enemmän. Tulemme samaan tietoa, taitoa ja voimaa ”luoda maailman ja kansoittaa sen”, kuten presidentti Spencer W. Kimball asian esitti. Sen mukana tulee myös vastuuta, työtä ja viisautta – ei ikuista ranneketta planeetan kokoiselle Lintsille.

Herra kertoi Moosekselle, ettei ”Hänen teoillaan ole loppua”. Jos kaikki menee hyvin, ei meidänkään teoillamme tule olemaan loppua.

Artikkelin on kirjoittanut David Snell ja se on alun perin julkaistu Mormon Hub -sivustolla. Artikkelin on suomentanut Tanja Robinson.

The post Uskovatko mormonit todella saavansa oman planeetan kuolemansa jälkeen? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Mormonit (lempinimi ihmisille, jotka kuuluvat Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon) odottavat jotain parempaa. Mieti, mikä tekee elämästäsi täällä maan päällä sinulle erityistä. Useimmille se on ihana perhe, uusien asioiden oppiminen, tuleminen entistä paremmaksi. Voitko kuvitella ikuisuutta ilman mitään näistä asioista?

Ylösnousemus – hengen ja ruumiin yhdistyminen

Mormonin kirja antaa paremman kuvan siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Muinainen profeetta nimeltä Alma selitti tämän pojalleen kohdassa Alma 40. Hän opetti pojalleen, että ylösnousemus tapahtuisi, mutta vasta sitten kun Kristus tulisi suorittamaan tehtävänsä loppuun. Hän sanoi, että Hän ei tiennyt kaikkea Jumalasta, mutta hän oli hartaasti pyytänyt tietoa tästä asiasta, ja Jumalalle yleensä riittää se, että pyydämme, jotta Hän kertoo meille sen, mitä meidän täytyy tietää.

Hän selitti, että tulee aika, jolloin kaikki kuolleet nousisivat kuolleista, mutta hän ei tiennyt, milloin se tapahtuisi tai tapahtuisiko se kaikille samalla kertaa, sillä kaikki eivät ole kuolleet samalla kertaa, mutta että se ei ole oleellista. Jumalan aika on erilainen.

Enkeli opetti Almalle, että kun ihminen kuolee, hänen henkensä otetaan takaisin kotiin Jumalan luokse. Ihmiset, jotka ovat olleet pohjimmiltaan hyviä (mormonit eivät ajattele, että Jumala pitää vain mormoneja hyvinä ihmisinä), menevät paratiisiin lepäämään ja nauttimaan onnen ja rauhan tilasta. Ne, jotka ovat olleet pahoja – todella pahoja – menevät ulkoiseen pimeyteen, missä he ovat Saatanan hallinnassa. Sanomattakin on selvää, että he eivät ole siellä onnen, levon tai rauhan tilassa. Mutta vain harvat joutuvat sinne.

Vaikka he ovat nousseet kuolleista, mikä tarkasti ottaen tarkoittaa ylösnousemusta, tämä ei kuitenkaan ole se ensimmäinen ylösnousemus, johon Raamatussa viitataan. Alma selittää, että ylösnousemus tuossa yhteydessä tarkoittaa hengen ja ruumiin yhdistymistä. Tästä on esimerkki Raamatussa, kun Jeesus oli noussut kuolleista, mutta kielsi Mariaa koskemasta itseensä, koska Hän ei ollut käynyt vielä Isänsä luona. Kun Hän palaisi takaisin Jumalan luota, Hän olisi saanut ruumiinsa takaisin, tällä kertaa täydellisessä ja kuolemattomassa muodossa, jota ihmiset voisivat koskea (Joh 20:11-31). Me myös saamme ruumiimme takaisin täydellisinä ja kuolemattomina, ilman vammoja tai sairauksia.

Alma sanoi, että hänen mielestään tuo ensimmäinen ylösnousemus tapahtuisi sitten, kun Jeesus nousisi ylös, mutta hän ei tiennyt sitä varmasti. Profeetoilla, kuten kenellä tahansa, on oikeus omiin mielipiteisiinsä. Kuitenkin hän tiesi, että kuoleman ja ylösnousemuksen (hengen ja ruumiin yhdistymisen) välillä oli aika ja viimeinen tuomio tapahtuisi ylösnousemuksen jälkeen. Ne, jotka hyväksyvät Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen ja haluavat elää heidän opetustensa mukaan, saavat palkintona elää ikuisesti Heidän luonaan. Kaikki, jotka ovat pohjimmiltaan hyviä, ovat onnellisia kuoleman jälkeen. Ne, jotka ovat pahoja, eivät ole.

Elämä kuoleman jälkeen antaa merkityksen tässä elämässä kohtaamillemme koettelemuksille, jotka ovat meille vain tapoja oppia ja kasvaa. Tietäen sen, että voimme itse valita, haluammeko viettää ikuisuuden rakkaidemme kanssa, että olemme yhä omana itsenämme ja voimme olla enemmän kuin osaamme kuvitella, tekee kaiken elämässä sen arvoiseksi.

Perheet ovat ikuisia

Meille kerrotaan, että olemme taivaassa onnellisempia kuin voimme ikinä kuvitella. Kaikki on täydellistä. Yritä nyt kuvitella täydellistä elämää ilman ihmisiä, joita rakastat eniten. Se on mahdotonta, eikö olekin? Mieleeni tulee kertomus Mormonin kirjasta (1. Ne. 8). Profeetta nimeltä Lehi sai näyn, jossa oli kaunis ja täydellinen puu, jossa oli makeinta hedelmää, mitä hän koskaan oli maistanut. Se kuvasi Jumalan rakkautta. Ensimmäiseksi maistettuaan hedelmää hän etsi perheensä jäseniä, jotta voisi jakaa sen heidän kanssaan. Tämä on luonnollista – haluamme jakaa kaiken, mitä rakastamme, rakkaidemme kanssa. Minä itse en haluaisi viettää ikuisuutta ilman perhettäni. Se olisi yksinäistä ja surullista eikä sen arvoista.

Mormonit eivät usko taivaan olevan sellainen. He uskovat, että Jumala haluaa perheiden olevan ikuisia. Mutta he kuuluvat yhteen niistä harvoista uskonnoista, jotka opettavat, että Jumala rakastaa meitä tarpeeksi suodakseen sen meille ja että Hän ei kylvänyt sydämiimme niin paljon rakkautta vain, jotta joutuisimme aloittamaan ikuisen elämämme käskyllä erota puolisostamme tai luopua lapsistamme. Mormonit menevät naimisiin temppelissä, jotta ikuinen avioliitto voi olla todellisuutta ja jotta myös lapset voidaan liittää vanhempiinsa.

Kasvamme ja kehitymme ikuisesti

Lisäksi mormonit uskovat, että voimme kasvaa ja kehittyä ikuisesti. Voitko kuvitella mitään tylsempää kuin viettää elinikä ilman opittavia asioita ja tavoitteita, joiden eteen ponnistella? Mormonit toteavat, että Raamatun mukaan meidän tulisi olla täydellisiä, mutta tiedämme myös, että vain Jeesus Kristus kykeni olemaan täydellinen tässä elämässä. Koska Jumala ei anna meille käskyjä, joita emme voi noudattaa, on aika selvää, että Hän tarkoitti sitä, että meidän tulee nyt pyrkiä täydellisyyteen ja jonakin päivänä saavutamme sen – kuoleman jälkeen. Loppujen lopuksi, meillä on koko iankaikkisuus aikaa pyrkiä siihen.

Emme tiedä, miten se lopulta tulee tapahtumaan. Kirkko vastaa usein kysyttyyn kysymykseen siitä, uskovatko mormonit, että heistä voi tulla jumalia, seuraavasti:

”Myöhempien aikojen pyhät uskovat, että Jumala haluaa meidän tulevan Hänen kaltaisekseen. Mutta tätä oppia vääristelevät usein ne, jotka karrikoivat uskoa. Se, mitä myöhempien aikojen pyhät uskovat, ei eroa Raamatun opista, joka sanoo: ”Henki itse todistaa yhdessä meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia. Mutta jos olemme lapsia, olemme myös perillisiä, Jumalan perillisiä yhdessä Kristuksen kanssa; jos kerran kärsimme yhdessä Kristuksen kanssa, pääsemme myös osallisiksi samasta kirkkaudesta kuin hän” (Room. 8:16-17). Myöhempien aikojen pyhät uskovat, että seuraamalla Kristuksen opetuksia kaikki ihmiset voivat ”tulla osalliseksi jumalallisesta luonnosta” (2. Piet. 1:4).” (Katso Mormonismin peruskurssi.) Se ei ole totta, että mormonit uskovat saavansa oman planeetan. (Se on sisäpiirivitsi.)

Artikkeli on alun perin julkaistu bookofmormononline.com-sivustolla. Artikkelin on suomentanut Krista Kora.

The post Onko kuoleman jälkeen elämää? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Muistan yllättyneeni kuullessani tuttavani lausuvan varmuudella ja tyynesti seuraavat neljä sanaa: ”Minä en pelkää kuolemaa.” ”Todellako?” kysyin.

Paljon on muuttunut tuosta päivästä, noin 35 vuoden takaa. En ollut hereillä tuolloin, hengellisesti. Silmäni olivat kiinni, Jumala ei ollut niitä vielä yliluonnollisilla voimillaan avannut. Toisin sanoen, tuo tapaus edelsi aikaa, jolloin opin tuntemaan henkilökohtaisella tasolla, mitä Jeesuksen Kristuksen palautettu evankeliumi opettaa Kristuksen rakkaudesta, palvelutyöstä, sovituksesta, ylösnousemuksesta ja pelastussuunnitelmasta meitä kaikkia varten.

Eräänä elokuisena päivänä vuonna 1980 kaikki muuttui ja sitä seurasi 25 vuotta totuuden etsintää. En enää pelkää kuolemaa, odotan innolla näkeväni Vapahtajan ja Taivaallisen isän sekä rakkaani jälleen. Kuolema on vain portti. Taivas on todellinen.

Häkellyin avatessani Uuden Testamentin ensimmäistä kertaa, tiedonnälkäisenä etsien vastauksia elämän tarkoituksesta ja Jumalan ja hänen Poikansa todellisesta luonteesta. Häkellyin ymmärtäessäni, että Jeesus kuoli puolestani kirjaimellisesti, hän kuoli puolestani hengellisesti. Hän oli konkreettisesti pelastanut minut vain muutamaa päivää aikaisemmin puuttuen ajatusmalliin, jonka seurauksena olisin ottanut hengen itseltäni. En edennyt epätoivoisen suunnitelmani mukaan, sillä jokin erehtymättömän selvä kosketti sieluani. Kun Hän puhuu, emme epäile. Emme välttämättä alkuun ymmärrä sen olevan Hän, mutta lopulta tiedämme sen – ainakin ymmärrämme meitä iskeneen totuuden hellä miekka, kuten minua silloin. (Pyhä henki, totuuden puolestapuhuja, todistaa totuudesta ja vahvistaa totuutta. Nykypäivän yhteiskunta on menettänyt luottamuksen tähän mahdollisuuteen. Todistan siitä. Voit henkilökohtaisesti tietää, että Jeesus kuoli, sovitti syntisi ja kirjaimellisesti nousi kuolleista.)

Tämä tieto sovituksesta, ylösnousemuksesta, pelastuksesta ja näiden totuuksien palautuksesta muutti elämäni ja näkökulmani pysyvästi.

Sittemmin, oppiessani tuntemaan Jeesuksen Kristuksen evankeliumin täyteyden, kuten sitä opetetaan vain Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa, jonka hän itse perusti ja uudelleen järjesti aikanamme, olen ihastellut lahjojamme ja ihmetellyt taipumustamme väheksyä niitä populaarikulttuurissa.

Jeesus-seminaari

Muistan Jeesus-seminaarin, kuinka akateemisten asiantuntijoiden ryhmä kokoontui yhteen valiten erivärisiä helmiä ilmaisemaan mielipiteitään siitä, olivatko tietyt evankeliumien tapahtumat todella Jeesukseen liittyviä vai eivät. Tämän mielipiteiden vaihdon päätteeksi he ”julkaisivat” tulokset, niin epätieteellisiä ja naurettavia kuin ne olivatkin, kylväen nuoriin hedelmällisiin mieliin epäilystä ja epäuskoa. Suren näiden masentuneiden puolesta ja toivon, että tämä tavoittaisi edes yhden teistä. Tiedän sen epäuskon tuoman toivottomuuden ja halun löytää totuus. Tiedän jotain siitä ensimmäisestä, sen tyhjyyden, sen aukon, jonka vain Jumala ja totuus voi täyttää. Jeesus-seminaari ei sitä voi tehdä. Lukemalla Jumalan sanaa ja vilpittömästi kysymällä Jumalalta, onko se totta, voit saada jumalallisia vastauksia, selvästi ja ymmärrettävästi. Lupaan sen.

Pääsiäisohjelman valmistaminen: Usko lupaukseen

Pääsiäisen lähestyessä käytin ylimääräistä aikaa tutkiskeluun valmistellessani kertomusta, joka oli tarkoitus esittää jumalanpalveluksessamme, sakramenttikokouksessamme (jossa nautimme valtuudella siunattua leipää ja vettä, jotka kuvastavat Kristuksen sovitusta ja sitä seurannutta ylösnousemusta sekä halukkuuttamme seurata ja muistaa Häntä päivittäin). Muistan lukeneeni uudelleen ja uudelleen ylösnousemuksen tapahtumista, kunnes huomasin selvän kaavan:

Paikalla oli niin monia silminnäkijöitä.

Paikalla oli niin monia epäilijöitä, myös silminnäkijöiden joukossa, kunnes he saivat oman henkilökohtaisen todistuksen (hengellisesti, ja Tuomaan tapauksessa myös fyysisesti).

Naiset, jotka näkivät Jeesuksen, löydettyään ensin kiven vieritettynä pois haudan suulta ja haudan tyhjänä, menivät ja kertoivat siitä opetuslapsille. He eivät uskoneet näitä naisia! (Luuk. 24:10-12)

Apostolit, jotka olivat matkalla Emmaukseen, olivat hämmentyneitä. Ylösnoussut Vapahtaja ilmestyi heille, todistaen Hänen täyttämistään lupauksista – Hän kuolisi ja nousisi ylös kolmantena päivänä. (Luuk. 24:13-31)

Tuomaan täytyi pistää kätensä Jeesukseen kylkeen uskoakseen. (Joh. 20:27-29)

Mutta kaikki nämä ja sadat muut silminnäkijät todistivat jossain vaiheessa Hänen elämänsä todellisuudesta ja seisovat iankaikkisina todistajina Jeesuksesta Kristuksesta. Apostolit myös todistivat Hänen nousseen taivaaseen ja ilmoittivat Hänen samoin palaavan.

Lopulta kaikki apostolit ja uskolliset silminnäkijät oppivat tietämään, että kaikki mitä Jeesus lupasi, profetoi, puhuu, puhui, tulee puhumaan, on totta. Voimme laskea täyden painon Hänen lupauksilleen. Niistä vähäisin ei suinkaan ole, että Hän on ylösnoussut ja sen seurauksena mekin tulemme olemaan.

Ylösnousemus voi olla meille kirkas ja kaunis, ei pelottava

Runsaat hengelliset todisteet ylösnousemuksesta

Saanen jakaa kanssanne muutaman muun syyn harkita uudelleen ylösnousemuksen todellisuutta, jos olette menettäneet uskonne siihen tai ette ole koskaan kuulletkaan Jeesuksesta Kristuksesta. Tärkein hengellinen todiste ylösnousemuksesta löytyy, jälleen, kun tarkastelet Jumalan sanaa ja kirjoitusten kohtia, joista kerron lisää alla, ja sen jälkeen kysyt suoraan Jumalalta ovatko ne totta vai eivät. Teetpä sen sitten ensimmäistä kertaa tai oletpa menettänyt uskosi ja pohdit ja epäilet edelleen…

Ylösnousemus: Hengelliset todisteet: Jeesuksen tyhjä hauta

Hauta oli tyhjä. Jeesusta ei koskaan löytynyt toisesta haudasta – jos roomalaiset olisivat halunneet pitää kiinni huhuista, että kyseessä oli väärä hauta, he olisivat voineet kaivaa esiin toisen. Sitä paitsi, enkelit ilmoittivat haudan olevan tyhjä ja naiset olivat käyneet haudalla aikaisemmin, joten he tunsivat haudan. Tämä kumoaa epäilijöiden tukeman hölynpölyn siitä, että Jeesuksen ruumis olisi varastettu tai että naiset olisivat olleet väärässä paikassa. Jälleen, kysy Jumalalta, älä ihmisiltä, mitä siellä tapahtui. Ystävällisesti, lue tapahtumista itse. (Mark. 16:1-8)

Ylösnousemus: Hengelliset todisteet: Naiset silminnäkijöinä

Pyhät naiset, Magdalan Maria, Salome ja muut olivat silminnäkijöinä Kristuksen ylösnousemukselle. Raamattu viittaa, että Kristus ilmestyi ensimmäisenä Magdalan Marialle ja muille pyhille naisille. Jeesus, joka aina osoitti erityistä arvostusta näitä naisia kohtaan, kunnioitti heitä ensimmäisinä silminnäkijöinä hänen ylösnousemukselleen. Miespuoleiset evankeliumien kirjoittajat kirjasivat tämän ylös, samoin kuin apostolien epäuskon, kunnes nämä näkivät itse. (Mark. 16:9-11, Matt. 28:1-10)

Ylösnousemus: Hengelliset todisteet: Jeesuksen apostolien apostolinen todistus

Ristiinnaulitsemisen jälkeen Jeesuksen apostolit olivat peloissaan, sillä he ajattelivat, että heidät tapettaisiin seuraavaksi, mutta heidän sydämensä olivat muuttuneet heidän ymmärrettyään täysin, että Kristus oli todella ylösnoussut. Tuo muutos oli seurausta siitä, että he näkivät Mestarinsa, fyysisesti kuolleista nousseena. Kristus ei ainoastaan ilmestynyt heille lukitussa huoneessa, vaan myös Gennesaretin järven rannalla ja vielä uudelleen vuorella. Nähtyään Jeesuksen elävän, Pietari ja toiset lähtivät kodeistaan saarnatakseen kainostelematta ylösnousseesta Kristuksesta. Heidän silmänsä olivat nyt täysin auenneet ja siitä, mitä he olivat nähneet epäselvästi lasin läpi, tuli heille elämän todellisuutta. Viimein he ymmärsivät Jeesuksen todella olevan, kuka hän väitti olevansa, Hän oli Sovittaja ja Ylösnoussut Herra. Marttyyrikuolemiinsa asti he julistivat todistustaan, jonka olivat saaneet Jumalan apostoleina. (Mark. 16:14, Luuk. 24:32-43, Joh. 20:19-23)

Ylösnousemus: Hengelliset todisteet: Jaakob

Jaakob, Jeesuksen veli, oli toinen epäilijä, toinen skeptikko, jolla oli vaikeuksia ymmärtää, että Jeesus todella oli Messias. Kuitenkin Raamatussa kerrotaan, että myöhemmin Jaakob johti kirkkoa Jerusalemissa pelottomasti, vaikka hänet lopulta kivitettiin kuoliaaksi uskonsa tähden. Miksi? Raamatussa kerrotaan ylösnousseen Kristuksen ilmestyneen hänelle. Jaakob ja apostolit olivat innokkaita lähetyssaarnaajia ja henkilökohtaisia silminnäkijöitä ylösnousseelle Kristukselle. Tämän tunteen palon ja todistamisen johdosta kirkko kasvoi tuolloin räjähdysmäisesti, leviten Jerusalemista etelään Roomaan ja kauemmas. 2000 vuoden ajan henkilökohtaiset todistukset ja ylösnousseen Jeesuksen kohtaaminen ovat muuttaneet ihmisten elämiä, ja muuttavat edelleen. (1. Kor. 15:7)

Kristuksen avulla mekin  voitamme kuoleman

Ylösnousemus: Hengelliset todisteet: Suuri joukko silminnäkijöitä

Yli 500 silminnäkijän joukko näki ylösnousseen Jeesuksen Kristuksen. Se ei ole mikään pieni määrä silminnäkijöitä! Apostoli Paavali kuvaa tätä tapausta Raamatun kohdassa 1. Kor. 15:6. Hän kertoo, että useimmat näistä miehistä ja naisista olivat vielä elossa hänen kirjoittaessaan tätä kirjettä n. 55 jKr. Epäilemättä he levittivät sanaa tästä ihmeestä. Pienemmätkin ryhmät näkivät ylösnousseen Kristuksen, kuten apostolit sekä Kleopas ja hänen toverinsa. He kaikki näkivät saman henkilön, ja apostolien tapauksessa, he jopa koskettivat Jeesusta ja näkivät hänen syövän ruokaa. Hallusinaatio, eikä! Mutta kysykää Jumalalta, pyydän.

Ylösnousemus: Hengelliset todisteet: Paavalin kääntymys

Paavalin kääntymys on mahtava ja todellinen tapaus. Olen monia kertoja pyörittänyt sitä päässäni kuin elokuvaa, havainnollistaakseni sitä ja oppiakseni siitä. Saul Tarsolaisena hän oli kirkon aggressiivinen vihaaja ja vainoaja. Ylösnousseen Kristuksen ilmestyttyä Paavalille Damaskoksen tiellä hänestä tuli kristinuskon voimallisin lähettiläs. Hän kesti viisi ruoskintaa, kolme pahoinpitelyä, kolme haaksirikkoa, kivityksen, köyhyyttä ja vuosien pilkkaamisen. Lopulta Rooman keisari Nero mestautti Paavalin, sillä hän ei suostunut kieltämään uskoaan Jeesukseen. Mikä kannatteli Paavalia läpi näiden kestämättömien vaikeuksien? Varma ja kiistämätön henkilökohtainen todistus Jeesuksesta Kristuksesta Vapahtajana, Lunastajana ja Ylösnousseena Herrana. Hänen kohtaamisensa Kristuksen kanssa oli todellinen ja henkilökohtainen. (Ap. t. 9:1-20)

Ylösnousemus: Hengelliset todisteet: Jeesus vierailee Amerikan mantereella

Tämä ei lopu tähän! Vapahtaja ilmestyi Amerikassa ylösnousemuksensa jälkeen! Tämä on siis toinen todistus toiselta mantereelta, että hän todella on kuka hän väittää olevansa ja voimme palata kirkastettuun ruumiiseemme tämän elämän jälkeen, Hänen ylösnousemuksen lahjan kautta. Tästä tapahtumasta kerrotaan toisessa todistuksessa Jeesuksesta Kristuksesta, jota kutsutaan Mormonin kirjaksi.

Tämä pyhä kirjoitus, Mormonin kirja, tarjoaa jälleen uuden voimallisen todistuksen ylösnousemuksesta mitä merkittävimmällä tavalla. Siinä kerrotaan, että Vapahtaja ilmestyi Runsauden kaupungissa sijaitsevaan temppeliin kerääntyneelle väkijoukolle ja Herra kutsui heitä tulemaan luokseen ”voidaksenne pistää kätenne minun kylkeeni sekä voidaksenne tunnustella naulojen jälkiä käsissäni ja jaloissani, jotta tietäisitte, että minä olen Israelin Jumala ja koko maan Jumala ja surmattu maailman syntien tähden (3. Nefi 11:14)”. On arvioitu, että koska paikalla oli 2500 ihmistä ja he menivät hänen luokseen ”yksitellen” (3. Nefi 11:15, 17:25), täytyi tämän kestää tunteja, vaikka oletettaisiin jokaisen viettäneen vain muutamia sekunteja Herran kanssa. Pelkästään Hänen näkemisensä ei ollut riittävä todiste ylösnousemuksen todellisuudesta, sillä henki voi näyttää käsinkosketeltavalta ruumiilta (Eter 3:6-16) ja lihaa ja luuta olevan ruumiin voidaan uskoa olevan henki (Luuk. 24:36-39). Ylösnoussut Lunastaja halusi ihmisten tietävän, ilman epäilyksen häivääkään, että vaikka hänet oli ”surmattu”, hänellä oli nyt ylösnoussut ruumis, jota he voivat koskea ja tuntea. Näin ollen nämä 2500 silminnäkijää tekevät Mormonin kirjan todistuksesta ainutlaatuisen ja varman.

Ylösnousemus: Elämä kuoleman jälkeen

Eräs Herran edesmenneistä apostoleista on esittänyt mielenkiintoisen näkökulman palautuksesta suhteessa ylösnousemukseen:

”RUUMIS TULEE ESIIN SAMANLAISENA KUIN SE ON LASKETTU HAUTAAN, SILLÄ HAUDASSA EI TAPAHDU MITÄÄN KASVUA TAI KEHITYSTÄ. AIVAN KUTEN SE LASKETTIIN HAUTAAN, SAMOIN SE NOUSEE, JA MUUTOKSET TÄYDELLISYYTEEN TAPAHTUVAT ENNALLEENPALAUTTAMISEN LAIN MUKAAN.”

Tarkemmin sanottuna, hän esitti, että ”jokainen elin, jokainen jäsen, joka on ruhjoutunut, jokainen onnettomuudessa tai muutoin syntynyt epämuodostuma saatetaan ennalleen ja korjataan…. Ei niin, että henkilö tulee aina olemaan arpiensa, haavojensa, epämuodostumiensa, vammojensa tai vajavuuksiensa rumentama… sillä ne poistetaan aikanaan Jumalan armollisen mielisuosion mukaan. Epämuodostumat poistetaan, vammat korjataan, ja miehet ja naiset saavuttavat henkensä täydellisyyden.” (Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph F. Smith 1999)

Äiti ja lapsi luonnon helmassa

Lapsena kuolleet

Koskien niitä, jotka kuolevat lapsina, Smith selitti: ”Me tiedämme, että lapsemme eivät joudu ainaisesti tuomituiksi pysymään lapsen hahmossa…. sillä Jumala, totuuden lähde, ilmoitti…. että kuolleiden ylösnousemuksessa lapsi, joka on haudattu pienenä, tulee esiin sen muotoisena kuin hän oli haudattaessa, ja sitten hän alkaa kehittyä. Ylösnousemuksen päivästä lähtien ruumis kasvaa, kunnes se saavuttaa henkensä täyden mitan, olipa hän sitten mies tai nainen.” (Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph F. Smith 1999)

Lopuksi

Kaikki luonnossa vakuuttaa ja ilmentää Jeesusta Kristusta – Hän on Jumalan poika, Hän on ylösnoussut. Kirjoitan tätä kevään ensimmäisenä päivänä. Kuka ei pysty ymmärtämään, että kaikki elämä, ulkoisesti ja sisäisesti, uudelleen syntyy, kasvaa luotuun mittaansa, viisaan suunnitelman (rakastavan Isän hoiva lapsiaan kohtaan) ja Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, sovituksen ja ylösnousemuksen kautta? Pyydä Jumalalta, että hän voisi auttaa sinua ymmärtämään. Hän ja hänen Poikansa voivat tehdä vanhasta ja rappeutuneesta uutta, rikkoutuneesta ehjää, särjetyistä sydämistä kokonaisia, muuttaa tämän päivän murheet iankaikkisuuden iloiksi. Fyysinen kuolema voitetaan erityisesti ylösnousemuksen ihmeellisen siunauksen kautta. Tästä todistan, Hänen nimessään.

Artikkelin on kirjoittanut Karen Trifiletti ja se on alun perin julkaistu aboutmormons.org-sivustolla. Artikkelin on kääntänyt Tanja Robinson.

The post Pelkäätkö kuolemaa? Pohdintoja ylösnousemuksesta, palautuksesta ja pelastuksesta appeared first on SeuraaKristusta.fi.