Profeetta ei ole täydellinen

Profeetat ovat inhimillisiä samalla tavalla kuin me muutkin kuolevaiset. He saattavat tehdä virheitä tai syntiä. Nykyajan profeettojen virheet saattavat horjuttaa uskoamme siihen, että he ovat Jumalan kutsumia. Mutta näin ei tarvitse olla. Jotkut ihmiset pyrkivät myös käyttämään profeettojen tekemiä virheitä tai inhimillisä piirteitä todisteina, ettei heidän opettamansa evankeliumi tai edustamansa usko ole totta. Apostoli M. Russel Ballard sanoi:

”Huolestun joskus siitä, että kirkon jäsenet odottavat liikaa johtajiltaan ja opettajiltaan – olettaen, että he ovat asiantuntijoita alueilla, jotka ovat täysin heidän velvollisuuksiensa ja vastuunsa ulkopuolella. Jumala kutsui apostoleita ja profeettoja kutsumaan toisia tulemaan Kristuksen luokse – ei saavuttamaan edistyksellisiä tutkintoja muinaishistoriassa, raamatun tutkimuksessa tai monilla muilla aloilla, jotka saattavat olla hyödyllisiä pyrkiessämme vastaamaan kaikkiin pyhiä kirjoituksia, historiaa ja kirkkoa koskeviin kysymyksiin. Pääasiallinen velvollisuutemme on rakentaa kirkkoa, opettaa Kristuksen oppia ja auttaa niitä, jotka tarvitsevat apua.”

Jos ymmärrämme, etteivät profeetat ole täydellisiä, voimme paremmin nähdä, kuinka Kristus toimii heidän kauttaan ja keskittyä Jumalan palvelemiseen.

Muinaiset profeetat tekivät myös virheitä

Nykyajan profeetoista tiedämme enemmän kuin Raamatun aikaisista. Silti näistä muinaisistakin profeetoista on säilynyt meille tietoja, joiden perusteella todennäköisesti kritisoisimme heidän päätöksiään tai tuomitsisimme heidän toimintansa vääränä.

Paavali sanoi muutamia aika seksistisiä juttuja. Pietari loukkasi hallituksen työntekijää. Joona yritti hylätä Niniven ja kirjaimellisesti juoksi karkuun Jumalaa. Nooa humaltui ja juoksi ympäriinsä alastomana. Nathan kertoi kuningas Daavidille, että Jumala oli hyväksynyt hänen päätkösensä rakentaa temppeli ja Jumalan piti ystävällisesti muistuttaa profeettaa, että se ei itseasiassa ollut totta.

Nämä asiat eivät tee kyseisistä profeetoista pahoja ihmisiä tai vääriä profeettoja. Ne vain osoittavat heidän inhimillisyytensä.

Kulttuurikonteksti vaikuttaa myös profeettaan

Raamatussa kerrotaan Elijasta, joka keräsi kokoon kilpailevan uskonnon pappeja ja tapatti heidät. Se kuulostaa järkyttävältä. Meidän aikanamme se ei olisi millään tavalla hyväksyttävää, eikä näin voitaisi toimia missään tapauksessa. Ilmeisesti Elijan aikana asia oli eri tavalla. Profeetat ovat oman aikakautensa vaikutuksessa. He eivät pääse eroon kulttuuristaan. Eikä heitä pitäisi erottaa kulttuurisesta asiayhteydestään.

Evankeliumin palautuksen jälkeen 1800-luvulla kirkossa profeettana toimi mies nimeltään Brigham Young. Hän uskoi, että kuussa on ihmisiä. Monet muutkin ihmiset uskoivat näin, koska siihen aikaan uutisotsikot raportoivat tämän todellisuutena. Myöhemmin asia on tullut tunnetuksi suurena kuuhuijauksena. Tarkoittaako se, että Brigham Young uskoi huijaukseen, ettei hän ollut profeetta? Eikö hänen olisi pitänyt erottaa tällainen valhe, jos hän oli profeetta?

Hän oli vain oman aikakautensa ihminen ja hänellä oli henkilökohtaisia mielipiteitä. Jumala ei tee profeetoistaan käsinukkeja ja ilmeisesti Hänelle ei ollut väliä sillä, mitä Brigham Young uskoi kuun asukkaista.

Profeetat kommunikoivat Jumalan kanssa

Itseasiassa meillä jokaisella on mahdollisuus kommunikoida Jumalan kanssa. Hän jopa odottaa meidän tekevän niin. Ja suurimmaksi osaksi profeetat kommunikoivat Jumalan kanssa aivan samalla tavalla kuin me muutkin. Se on prosessi. Se vaatii vaivannäköä.

He tekevät rukoillen parhaansa päätöksissään ja Jumala sanoo joko ”Kyllä, se kuulostaa hyvältä,” tai, ”Ei, se on huono idea,” tai joskus jopa ”se on huono ajatus, mutta aion antaa sen kuitenkin toimia ja auttaa sinua oppimaan virheistäsi myöhemmin.”

Jumala ei pyri vain kertomaan meille asioita, Hän yrittää opettaa meitä. Tämä on nähtävissä Raamatussa, kun yhdelletoista apostolille tulee ajankohtaiseksi täyttää Juudaksen paikka. Heillä oli kaksi ehdokasta, Joosef ja Mattias. He rukoilivat ja pyysivät Jumalaa ilmoittamaan, kumpi mies tulisi valita apostolin tehtävään. Sen jälkeen he tekivät parhaan päätöksen johon pystyivät, heittämällä arpaa ja valitsivat Mattiaan (Apt. 1:23-26). Oletettavasti Jumalan siunauksella.

Joskus Jumala ilmoittaa profeetoille laajan periatteen. Esimerkiksi ”Temppelit ovat tärkeitä ja ihmisten tulee olla hengellisesti valmistautuneita, ennenkuin he voivat mennä sinne.” Ja sitten profeettojen tehtäväksi jää laatia paras käytäntö tämän ilmoituksen täytäntöön panemiseksi. Esimerkiksi, että temppeliä varten aletaan käyttää henkilön valmiudesta kertovaa temppelisuositusta ja pitää temppelisuosituspuhutteluja sellaisen saamiseksi.

Toisinaan, kun on tarpeen, Jumala voi viestiä profeetoille (ja miksei meille muillekin), erittäin selvästi näkyjen, unien tai enkelien vierailujen kautta. Joskus profeetat saattavat jopa nähdä Jumalan ja puhua Hänen kanssaan, kuten tapahtui Joseph Smithin rukoillessa pyhässä lehdossa. Mutta useimmiten profeetat joutuvat etsimään niin paljon ilmoitusta kuin pystyvät saamaan, toimien samalla parhaan arvionsa mukaisesti.

Me voimme erottaa oikeat ja väärät profeetat toisistaan

Muinaisina aikoina oli oikeita profeettoja ja vääriä profeettoja. Näin on myös nykyaikana. Jumala on antanut meille Pyhän Hengen, jotta voisimme erottaa kuka kukin on. Meidän tehtäväksemme jää kommunikoida Jumalan kanssa parhaan kykymme mukaan ja saada vastaus siitä, onko kyseessä todellinen profeetta.

Teksti on mukaelma Saintsunscripted.com -sivustolla ilmestyneestä artikkelista Do prophets literally talk with God?, jonka on koonnut sivuston työryhmä.

Mitä sinä olet tuntenut sydämessäsi kuunnellessasi nykyajan profeetan sanoja?

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Usko ja Opit – Puhuvatko profeetat Jumalan kanssa? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Mooseksesta saattaa tulla mieleen vanha, pitkäpartainen, kaapuun pukeutunut henkilö, joka kantaa mukanaan massiivista sauvaa. Nykyajan profeetta ei näytä tällaiselta. Kuka tietää näyttikö Mooseskaan, mutta ehkä olemme tottuneet ajattelemaan näin taiteen tai elokuvien perusteella. Profeetta on kyllä yli 90-vuotias, mutta presidentti Nelsonilla ei siitä huolimatta ole käytössään edes kävelykeppiä eikä hänellä itseasiassa ole partaakaan.

Mikä on profeetta?

Profeetta on mies, jonka Jumala on kutsunut ja jolle Hän on antanut valtuuden edustaa itseään maan päällä. Elävä profeetta siis opettaa ihmisiä Jeesuksesta ja puhuu ihmisille asioita, joita Jeesus haluaisi heille kerrottavan. Hän välittää viestejä Jumalalta ihmisille.

Profeetta johtaa Jumalan valtakuntaa eli kirkkoa maan päällä. Profeetalla on Jumalan edustajana oikeus tehdä Hänen työtään ja Jumala siunaa häntä siihen tarvittavilla kyvyillä. Jumala on antanut hänelle voimansa ja valtuutensa, eli pappeuden. Profeetan kautta pappeutta voivat käyttää muutkin ihmiset. Mutta profeetta eroaa muista pappeuden haltijoista siinä, että hänellä on kaikki pappeuden avaimet. Se tarkoittaa, että hän johtaa pappeuden käyttämistä maan päällä ja pystyy toimimaan missä tahansa asiassa Jumalan puolesta.

Voit lukea lisää pappeudesta tästä artikkelista.

Jo aivan alusta saakka Jumala on kutsunut profeettoja. Myöhempien aikojen pyhät pitävät Aadamia ensimmäisenä profeettana. Kun ihmiset olivat halukkaita kuuntelemaan, Jumala kutsui aina profeetan opettamaan heitä.

Kuinka maan päällä on elävä profeetta?

Aikoina, jolloin ihmiset eivät halunneet seurata profeetan ohjausta, Jumala otti valtuutensa pois maan päältä. Ihmiset jäivät mahdollisesti aikaisemmilta profeetoilta säilyneiden tietojen varaan, mutta heillä ei ollut mahdollisuutta käyttää Jumalan voimaa. Tällaisia aikoja kutsutaan luopumukseksi. Kun ihmiset uudelleen pyrkivät kääntymään Jumalan puoleen, etsivät Häntä ja olivat valmiita pitämään Hänen käskynsä, Jeesus lähetti jälleen profeetan heidän keskuuteensa.

Kristuksen maanpäällisen elämän jälkeen seurasi suuri luopumus. Jeesus oli muodostanut kirkon ja asettanut Pietarin johtamaan sitä. Hänelle ja muille Kristuksen valitsemille apostoleille oli annettu pappeus. Suurin osa apostoleista kärsi marttyyrikuoleman ja vähitellen Jumalan valtuus menetettiin maan päältä. Tietämättömyyttään, vallanhaluisuuttaan tai järkeilyään ihmiset muuttivat monia Kristuksen opetuksia, joita heille oli säästynyt.

Uskonpuhdistajat pyrkivät 1500-luvulta lähtien korjaamaan kirkon oppiin eksyneitä virheitä. Jumala epäilemättä ohjasi heitä ja heidän tekemänsä työ oli arvokkaana pohjana sille, että 1800-luvun alussa maailma oli valmis uuden profeetan kutsumiselle. Yhdysvalloissa oli tuolloin uskonnonvapaus ja paljon uskonnollista liikehdintää ihmisten etsiessä Jumalaa elämäänsä. Heidän keskuudestaan Jumala kutsui Joseph Smithin profeetaksi. Hänen avullaan Jumala palautti jälleen pappeuden valtuuden ja saman järjestyksen, joka Kristuksen alkukirkossa oli ollut.

Täältä voit katsoa videon profeetta Joseph Smithistä tai lukea artikkelin saadaksesi lisätietoa hänestä

Joseph Smithin jälkeen maan päällä on ollut aina elävä profeetta. Kun profeetta kuolee, pappeuden valtuus säilyy apostoleilla, jotka antavat heillä olevat pappeuden avaimet keskuudestaan seuraavalle profeetalle. Jumala on ilmoittanut, että sen tulee olla kauimmin tehtävässään toiminut apostoli. Mutta tästä huolimatta apostolit myös varmistavat rukouksen kautta, että Jumala todella on kutsunut kyseisen henkilön seuraavaksi profeetaksi.

Mikäli haluat lisätietoa uuden profeetan valitsemisesta, voit lukea aiheesta tästä artikkelista.

Mitä profeetta on sanonut viime aikoina?

Profeettojen opetukset keskittyvät kaikkina aikoina Jeesukseen. He pyrkivät johdattamaan ihmisiä Jeesuksen luokse. Profeetta opettaa ihmisiä Jeesuksesta, Jumalan suunnitelmasta meitä varten ja siitä, kuinka voimme palata takaisin Jumalan luokse. Hän auttaa ihmisiä tuntemaan Jumalan rakkautta ja näkemään, millaisia siunauksia Taivaallinen Isä haluaisi heille antaa.

Huhtikuun 2021 yleiskonferenssissa profeetta Russell M. Nelson kutsui ihmisiä poistamaan kuonan elämästään ja kasvattamaan uskoaan viiden yksinkertaisen askeleen avulla. Hän kehotti tutkimaan, päättämään uskoa, toimimaan uskossa, osallistumaan pyhiin toimituksiin ja rukoilemaan Taivaan Isän apua voidaksemme kasvattaa uskoamme Kristukseen.

Kesän aikana profeetta pyysi kaikkia ihmisiä tekemään voitavansa koronatartuntojen vähentämiseksi sekä ottamaan turvalliseksi ja tehokkaaksi havaitun koronarokotteen.

Lokakuun 2021 konferenssista voit katsella tulevana viikonloppuna esimerkiksi tämän linkin kautta ja kuulla itse, mitä profeetalla on sanottavana.

”Meidän kannaltamme tärkein profeetta on profeetta, joka elää meidän aikanamme. Hän on se profeetta, jolla on Jumalalta tämän ajan ohjeita meille. Jumalan ilmoitus Aadamille ei ohjannut Nooaa siinä, kuinka arkki rakennetaan. Jokainen sukupolvi tarvitsee muinaisia pyhiä kirjoituksia sekä tämänhetkisiä pyhiä kirjoituksia elävältä profeetalta. Sen vuoksi teidän kannaltanne kaikkein tärkeintä olisi lukea ja pohtia Herran [profeetan] viimeisimpiä innoitettuja sanoja.” Ezra Taft Bensonin opetuksia

Onko elävä profeetta palvonnan kohde?

Profeetta on kyllä esimerkkinä Jumalan käskyjen noudattamisesta ja kehittynyt pitkälle Kristuksen kaltaisissa ominaisuuksissa. Lisäksi Jumalan voima on hänen kanssaan ja auttaa häntä toimimaan tehtävässään. Mutta profeetta on ihminen kuten me kaikki. Hän ei ole meitä ylempänä. Myös profeetat tekevät virheitä, ainoastaan Jeesus oli maanpäällisen elämänsä aikana täydellinen.

Emme palvo profeettaa. Hän puhuu ja toimii Jumalan puolesta, mutta hän ei ole Jumala. Kukaan profeetta ei pyri saamaan ihmisiä seuraamaan itseään, vaan Vapahtajaa. Jos profeetta poikkeaisi Jumalan hänelle antamasta tehtävästä, Jumala ottaisi sen häneltä pois (ks. Wilford Woodruff virallinen julistus 1).

Miksi tarvitsemme profeettaa?

Taivaallinen Isämme rakastaa meitä aivan yhtä paljon kuin ihmisiä muinakin aikoina. Hän haluaa meidän tietävän itsestään ja suunnitelmasta, joka Hänellä on meitä varten. Hän puhuu meille profeetan välityksellä.

Voit lukea täältä Paulan kokemuksen profeetan sanojen kuuntelemisesta

Profeettaa verrataan pyhissä kirjoituksissa vartiotornissa seisovaan vartijaan. Hän näkee kauas ja tietää, mitä on tulossa. Sillä tavoin hän voi varoittaa ihmisiä valmistautumaan, kun vihollinen aikoo hyökätä.

Samalla tavalla profeetta auttaa ihmisiä valmistautumaan tuleviin haasteisiin yleisesti ja heidän henkilökohtaisessa elämässään. Pyhissä kirjoituksissa kerrotaan, että meidän aikanamme tapahtuu luonnonmullistuksia, erilaisia katastrofeja, sotia jne. Nykyajan profeetat ovat opettaneet esimerkiksi pitämään huolta ruokavarastosta kodeissamme, jotta olisimme mahdollisimman valmiita myös fyysisesti huolehtimaan itsestämme tällaisten asioiden kohdatessa.

Kirkko tarjoaa meille mahdollisuuden kasvaa hengellisesti ja kehittää Kristuksen kaltaisia piirteitä. Vielä tärkeämpää on, että se tarjoaa meille toimitukset, joita tarvitsemme palataksemme takaisin Taivaallisen Isämme luokse. Ilman profeettaa ei olisi olemassa kirkon organisaatiota. Hän johtaa sitä Jumalan tahdon mukaisesti.

Profeetta johtaa Jumalan voiman käyttämistä. Mooseksen oli tarpeen halkaista punaisen meren vedet, jotta Israelilaiset pääsisivät pakoon Egyptiläisiä. Mitä tahansa Jumala näkee tarpeelliseksi, profeetalla on voima tehdä se. Hänen kauttaan pappeus on siunauksena maissamme, seurakunnissamme ja kodeissamme. Profeetta voi valtuuttaa ihmisiä käyttämään Jumalan voimaa muiden auttamiseksi.

Taivaallinen Isämme ei ole jättänyt meitä yksin tai vaille ohjausta. Hän tietää, mitä tarvitsemme. Hän on kutsunut profeetan, jotta voisi siunata meitä monin tavoin.

Artikkelin on kirjoittanut Paula Jarvis

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Nykyaikana on olemassa elävä profeetta appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Tähän mennessä, se on kaikki mitä voin todistaa tietäväni. Mutta on monia asioita, joita toivon, useita kauniita totuuksia, joihin uskon, joiden mukaan toimin ja joita vaalin. Ja sitten on niitä totuuksia, joiden suhteen rukoilen edelleen löytääkseni rauhan. Tuohon jälkimmäiseen ryhmään kuuluu uskoni siitä, että Joseph Smith oli Jumalan kutsuma profeetta.

Olen rakastanut Joseph Smithin tarinaa – että joku voisi ottaa niin nöyrän ja epätäydellisen miehen muuttaakseen hänet näkijäksi, ilmoituksensaajaksi ja Herran puhetorveksi maan päällä nykyaikana. Olen ihaillut Joseph Smithin omistautumista ja rohkeutta antaa kaikkensa sen edestä, mihin hän uskoi. Kunnioitan suuresti hänen nöyryyttään ottaa vastaan nuhteita ja jatkaa yrittämistä, epätäydellisyydestään, rajoituksistaan ja virheistään huolimatta. Olen itkenyt kaiken sen vuoksi mitä hän menetti, mitä hän kärsi ja mitä häneltä vaadittiin.

Ja kuitenkin, todistuksessani on aina ollut aukko, eräänlainen heikko kohta Joseph Smithin suhteen. Patriarkallisessa siunauksessani luvataan, että tulen saamaan ”varman todistuksen Jopseh Smithin Jumalallisesta kutsumuksesta tämän taloudenhoitokauden avanneeksi profeetaksi”, mutta jopa opiskelun, tutkimisen ja rukoilemisen jälkeen saadakseni varmemman todistuksen profeetasta, todistukseni pysyi epävarmana. Jokin aika sitten kun tutkin Russel M. Nelsonin opetuksia, törmäsin muutamiin oivalluksiin, jotka auttoivat minua syventämään uskoani siihen, että Joseph Smith oli Jumalan kutsuma. Haluaisin jakaa presidentti Nelsonin sanat kanssanne siinä toivossa, että ne voivat vahvistaa todistustanne niin kuin ne vahvistivat omaani.

Yksi palautuksen erikoislaatuisimmista puolista

”Olin opettamassa lähetyssaarnaajien keskusteluita Isosta Britanniasta kotoisin olevalle naiselle. Opetin Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta ja kuinka Hän oli palauttanut Hänen evankeliuminsa profeetta Joseph Smithin kautta. Nainen piti paljon evankeliumin opetuksista, mutta hänellä oli vaikeuksia hyväksyä profeetan Ensimmäistä Näkyä. Hän sanoi, että olisi pystynyt uskomaan palautukseen vilpittömämmin jos Jumala, Taivaallinen Isämme ja Hänen Poikansa Jeesus Kristus olisivat ilmestyneet Canterburyn arkkipiispalle!

”Itseasiassa se, että Isä ja Poika ilmestyivät tavalliselle nuorelle on yksi palautuksen erikoislaatuisimmista puolista. Joseph Smithin ei tarvinnut ’oppia pois’ mistään. He valmensivat häntä henkilökohtaisesti. Josephin yksityisopettajina toimivat myös muut taivaalliset sanansaattajat, mukaanlukien Moroni, Johannes Kastaja, Pietari, Jaakob, Johannes, Elias ja Elia. Hänen tehtävänsä kuolevaisuudessa oli ennalta määrätty. Hänen turmeltumaton mielensä oli vastaanottavainen. Mutta maallisten normien mukaan Joseph oli erittäin epätodennäköinen ehdokas. Ja hänen tehtävänsä tämän viimeisen taloudenhoitokauden profeettana vaikutti täysin mahdottomalta… Tämä kaava on sama, jota Herra on käyttänyt toistuvasti historian kuluessa.” (“The Lord Uses the Unlikely to Accomplish the Impossible,” BYU–Idaho Devotional, January 27, 2015)

Mormonin kirjan ihmeellinen käännös

”Kuningas Jaakon raamatunkäännös… saatiin tuotettua viidenkymmenen englanninkielen oppineen työnä, johon heiltä kului seitsemän vuotta, käännöstahtinaan yksi sivu päivässä. Asiantuntevat kääntäjät nykyään tekevät hyvää työtä, jos he pystyvät kääntämään yhden sivun pyhistä kirjoituksista päivässä.

”Kontrastina tähän, Joseph Smith käänsi Mormonin kirjan yhdeksän sivun päivätahdilla, suorittaen tehtävän loppuun noin 85 päivässä! (Monet meistä kokevat onnistuneensa hyvin, jos pystymme lukemaan kirjan siinä ajassa.)

”Sellainen tahti on jopa hämmästyttävämpää kun ottaa huomioon ne olosuhteet, joissa profeetta työskenteli. Samaan aikaan, kärsiessään jatkuvista keskeytyksistä ja herkeämättömästä vihamielisyydestä, Joseph Smith muutti yli 100 mailia Harmonysta, Pennsylvaniasta, Fayetteen New Yorkiin. Hän haki tekijänoikeutta. Hän sai ilmoituksia, joista koostuu kaksitoista Opin ja Liittojen kirjan lukua. Taivaalliset olennot palauttivat pyhän pappeuden. Siitä huolimatta hän sai käännöstyön päätökseen alle kolmessa kuukaudessa.” (“A Testimony of the Book of Mormon,” Ensign, November 1999)

Kaikki, mitä meillä on Joseph Smithin ansiosta

Oletko huomannut, että olemme saaneet enemmän pyhien kirjoitusten sivuja profeetta Joseph Smithin kautta kuin kenenkään toisen profeetan? Seurauksena me ymmärrämme iankaikkisia totuuksia, jotka olisivat muuten yhä tuntemattomia tai vaikeaselkoisia… Ehkä voisimme mainita muutamia.

Joseph Smithin palvelutyön vuoksi tiedämme Taivaallisen Isän ja Hänen rakastetun Poikansa todellisen luonteen (ks. Oppi ja Liitot 76:23; 110:2-4). Me tiedämme luomisen, Aadamin lankeemuksen ja Jeesuksen Kristuksen sovituksen vuorovaikutussuhteesta toisiinsa (ks. Oppi ja Liitot 20:16-24; KH Mooses 5:8–11; 6:57–62; Abraham 3:22–26). Me ymmärräme olemassaolomme iankaikkista laatua – ennen syntymää ja kuoleman jälkeen (ks. Oppi ja Liitot 93:23, 29; Abraham 3:18), sielun tilaa kuoleman ja ylösnousemuksen välillä (ks. Alma 40:9, 11, 21), ja enemmän Paavalin kuvauksesta kolmesta kirkkauden valtakunnasta (ks. 1. Korinttolaiskirje 15:40–42; Oppi ja Liitot 76:50–112; 131:1–4).

Profeetta Joseph Smithin palvelutyön kautta tiedämme, että –

• Jeesus on Herra ja tämän maan, sekä monien muiden maiden Luoja (ks. KH Mooses 1:33–35),
• Elämän tarkoitus on saavuttaa iloa – yksilöinä ja perheinä (ks. 2 Nefi 2:25),
• Jumalan kirkkaus on äly (ks. Oppi ja Liitot 93:36; 131:6), ja että
• pappeus on iankaikkinen periaate (ks. Alma 13:7).

Me tiedämme, että –

• Joosef, Israelin poika, näki ennalta Joseph Smithin ja hänen aikansa (ks. 2 Nefi 3:6–21), ja
• Joosefille, Isrealin pojalle, perinnöksi annettu maa-alue ei ole enää mysteeri. Hänen perintöosansa ei ollut Keski-Idässä muiden veljiensä joukossa, vaan se oli Amerikan mantereella – maassa, joka oli kaikkia muita oivallisempi (ks. 1 Nefi 2:20; 13:30). Se oli oivallisempi, ei erinomaisten maisemien tai luonnonvarojen vuoksi, vaan oivallisempi, koska se oli Herran valitsema maa, varattu Hänen vanhurskaille lapsilleen Hänen palvelemisekseen, valittu Mormonin kirjan säilytyspaikaksi, jossa se tultaisiin kääntämään, valittu olemaan Herran kirkon keskuspaikkana maailmassa, kun se palautettaisiin aikojen täyttymisen armotaloudessa.

Me tiedämme, että –

• Liitto, jonka Jumala teki Abrahamin kanssa noin 4 000 vuotta sitten, että hänen jälkeläisissään kaikkia kansoja tultaisiin siunaamaan, ei toteutunut ennen näitä myöhempiä aikoja (ks. 1 Nefi 15:18),
• Temppelitoimitukset yhdistävät perheitä esi-isien ja jälkeläisten välillä ikuisesti (ks. Oppi ja Liitot 131–132),
• Viimeisen tuomion portinvartijana tulee olemaan Jeesus, Israelin Pyhä (ks. 2 Nefi 9:41-42).

Me tiedämme, että –

• Aine ja energia ovat tuhoutumattomia (ks. Oppi ja Liitot 93:29, 33; 131:7),
• Jumalallinen laki on kiistaton (ks. Oppi ja Liitot 88:36–38; 121:30–32; 130:20–21),
• Jeesus Kristus tulee jälleen hallitsemaan henkilökohtaisesti maan päällä (ks. Uskonkappaleet 1:10), ja että
• Maa tulee läpikäymään lisää olemassaolon vaiheita ja se tullaan uudistamaan paratiisilliseen kirkkauteensa (ks. Uskonkappaleet 1:10; Oppi ja Liitot 77:1; 88:17–20, 25–26; 130:7–9; KH Mooses 3:5, 7), ja paljon paljon muuta!

Uskomatonta! Minusta vaikuttaa miltei käsittämättömältä, että kenenkään vilpitön ja tiedonhaluinen mieli voisi epäillä Joseph Smithin profeetallista kutsumusta. (“Praise to the Prophet,” Seminar for New Mission Presidents, June 25, 1994)

Vaikka todistukseni varmistaminen on yhä kesken, olen kiitollinen elävästä profeetasta, joka voi auttaa minua ymmärtämään paremmin miestä, joka palautti Kristuksen kirkon maan päälle nykyaikana.

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu ldsliving.com-sivustolla nimellä “How President Nelson Strengthened My Struggling Testimony of the Prophet Joseph Smith”.

Suomi ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company | English ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company

The post Kuinka presidentti Nelson vahvisti horjuvaa todistustani profeetta Joseph Smithistä appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Presidentti Nelson on lähestynyt meitä erityisellä tavalla henkilökohtaisilla viesteillä. Niiden avulla voi tuntea hänen kiinnostuksensa meitä kohtaan ja halunsa edistää kykyämme tuntea Taivaallisen Isämme rakkautta. Samalla voi aistia hänen syvän kunnioituksensa Vapahtajaa kohtaan. Oli ihanaa katsoa tämä video ja kuulla se kutsu, joka profeetalla oli esitettävänä meille. Hänen sanansa luovat toivoa tulevaisuuteen, halun pyrkiä lähemmäs Herraa ja voida tuntea enemmän sitä Henkeä, joka videosta välittyy.

Aloin pohtia omia vastauksiani kysymykseen, jonka presidentti Nelson esitti. Erityisesti mieleeni tuli kokemuksia, joiden perusteella tiedän, että Jumala rakastaa minua tai tunnen Hänen puhuneen minulle henkilökohtaisesti. Viime viikolla olin toivonut voivani vahvemmin tuntea, että Joseph Smithin Ensimmäinen näky on totta. Muistan selvästi kuinka sain todistuksen Mormonin kirjasta, mutta en muistanut vastaavaa konkreettista hetkeä ja kokemusta Ensimmäisen näyn osalta. Sain tilaisuuden kertoa siitä eräälle ystävälleni. Samalla kun juttelimme Pyhä Henki todisti niiden asioiden totuudesta, joista puhuin sekä muistutti mieleeni ne monet kerrat kun olin lähetystyössä opettanut näistä tapahtumista. Se oli vastaus rukoukseen, jota en ollut osannut edes esittää. Ihmettelen usein kuinka pieniä asioita Taivaallinen Isä huomioi. Kun muistelen tätä, sekä muita kokemuksia, tunnen halua toimia juuri niinkuin presidentti Nelson kehoitti.

Voin kuvitella, että jos Kristus puhuisi meille itse Hän pyytäisi meitä tulemaan luokseen ja kuulemaan Häntä. Hänellä olisi meille kaikille jotain rohkaisevaa sanottavaa. Hän haluaisi, että tulisimme Hänen luokseen, jotta Hän voisi auttaa meitä, kohottaa meitä ja parantaa meidät. Hän palvelisi meitä samalla tavoin kuin Hän palveli ihmisiä eläessään maan päällä.

Artikkelin on kirjoittanut Paula Jarvis.

The post Moderni profeetta puhuu nykypäivänä muinaisten aikojen tavoin appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Klikkaa kuvasta suurentaaksesi näkymän.

Ensimmäisen presidenttikunnan – joka koostuu kirkon presidentistä ja hänen kahdesta neuvonantajastaan – jälkeen kirkon korkein johtava elin on kahdentoista apostolin koorumi. Heistä jokainen on Jumalan kutsuma, profeetalle aiemmin annetun ilmoituksen kautta.

Ryhmänä näillä apostoleilla on kaikilla tarvittava pappeus ja valtuus johtaa kirkkoa.

Kahdentoista apostolin koorumi on järjestetty virkaiän mukaan – virkaikä määräytyy sen mukaan, kuinka pitkään henkilö on ollut apostoli, ei iän mukaan.

Kun profeetta kuolee, ensimmäinen presidenttikunta (nykyisessä järjestyksessään) hajoaa ja kahdentoista apostolin koorumi ryhtyy automaattisesti johtamaan kirkkoa.

Yleensä noin 7-10 päivän kuluttua profeetan kuolemasta (riittävän pitkään, että hautajaiset ja muu tarvittava ehditään järjestää) kahdentoista apostolin koorumi pitää kokouksen ja tekee virallisen ehdotuksen.

Jos he päättävät järjestää uudelleen ensimmäisen presidenttikunnan ja kutsua uuden profeetan ja neuvonantajat, kahdentoista apostolin koorumi valitsee yksimielisesti uuden profeetan, joka on aina pisimpään palvellut apostoli.

Uusi profeetta valitsee kaksi apostolia ”neuvonantajikseen” ja he kolme johtavat kirkkoa ”ensimmäisenä presidenttikuntana”.

Apostolista, joka on palvellut toiseksi pisimpään, tulee kahdentoista apostolin koorumin presidentti, tai jos hän palvelee ensimmäisessä presidenttikunnassa, kolmanneksi pisimpään palvelleesta apostolista tulee koorumin virkaa toimittava presidentti.

Kaikki kahdentoista apostolin koorumin jäsenet panevat sitten kätensä uuden profeetan pään päälle ja pitävät rukouksen, antaen hänelle siunauksen ja tarvittavan pappeuden valtuuden, virallisesti ”erottaen hänet tehtäväänsä” Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon johtajana ja profeettana.

The post Kuinka mormoniprofeetta valitaan appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Amerikan Ahdistuneisuus ja masentuneisuus -yhdistyksen mukaan ahdistuneisuus vaikuttaa noin 18% väestöstä tai 40 miljoonaan ihmiseen pelkästään Yhdysvalloissa. Tässä joukossa on mahdollisesti mukana huomattava määrä kirkon jäseniä, jotka kamppailevat päivittäisestä elämästä selviytymisestä ahdistuksen takia. Uskonnossa, joka korostaa uskon ja ilon valitsemista pelon ja masennuksen sijaan, sellaiset jäsenet, jotka eivät yksinkertaisesti pysty vaikuttamaan ahdistuneisuuteensa, saattavat tuntea itsensä eristetyiksi ja lannistuneiksi kuullessaan hyvää tarkoittavan sanonnan: ”Koeta pärjäillä”. Profeetat eivät varmastikaan tarkoita tätä, joten mitä he ovat oikeasti sanoneet ahdistuksesta?

Älä häpeä

Kun kärsit mielen sairaudesta, sinulla on usein taipumus tuntea olevasi viallinen. Ahdistuneisuus ja masennus ovat olleet myös omia kokemuksiani, ja tiedän liiankin hyvin sen tunteen painon, että vaikeuteni ovat merkki omasta heikkoudestani ja kelvottomuudestani. On helppoa katsoa ihmisiä ympärillä, jotka näyttävät selviytyvän velvollisuuksistaan oikein hyvin, ja tuntea itsensä epäonnistujaksi. Mutta syyllisyyden liittäminen tuntemaasi ahdistukseen, tekee siitä selviytymisen vain vaikeammaksi.

Puheessaan “Kuin särkynyt ruukku”, Vanhin Jeffrey R. Holland vakuuttaa: ”Niin hämmentävää kuin tämä kaikki ehkä onkin, nämä koettelemukset ovat kuolevaisen elämän realiteetteja, eikä niistä puhumiseen pitäisi liittyä yhtään enempää häpeää kuin siihen, että puhuu taistelusta korkeaa verenpainetta tai pahanlaatuisen kasvaimen äkillistä ilmaantumista vastaan.”

Jokainen meistä kohtaa yksilöllisiä haasteita elämänsä aikana. Ei ole mikään häpeä kärsiä langenneessa maailmassa elämisen luonnollisista seurauksista.

Opi muiden esimerkistä

Ahdistuneisuus ja siihen liittyvät häiriöt voivat olla uskomattoman eristäviä. Perheelläsi ja ystävilläsi voi olla vaikeaa ymmärtää, mitä käyt läpi ja kuinka tukea sinua – tai jos olet kuten minä, ahdistuneisuus estää sinua lähestymään muita ja uskoutumaan heille. Tunteidesi ilmaiseminen tuntuu liian pelottavalta tai tuskalliselta, tai murehdit sitä, että toiset tuomitsevat sinut. Jopa taivaalliselle Isälle ja Vapahtajalle uskoutuminen rukouksessa voi olla vaikeaa.

Mutta jos toiselle elävälle, hengittävälle henkilölle puhuminen on liikaa juuri nyt, voit silti etsiä innoitusta muista. Monet tärkeät hahmot, sekä kirkossa että sen ulkopuolella, elivät merkityksellisen elämän, vaikka taistelivatkin mielen sairauden takia. Vanhin Holland mainitsee henkilöitä, kuten ”Abraham Lincoln, Winston Churchill ja vanhin George Albert Smith, joista viimeisin…taisteli toistuvaa masennusta vastaan joitakin vuosia ennen kuin hänestä myöhemmin tuli kaikkien rakastama kirkon kahdeksas profeetta ja presidentti.”

Jotkut teistä ajattelevat: “Joo, just. En minä ole Abraham Lincoln.” Toisilta oppimisen tarkoitus ei ole itsesi vertaaminen heihin, vaan se, että se muistuttaa sinua olemaan vähättelemättä omia mahdollisuuksiasi. Olivatpa oireesi miten vakavia tahansa, on paljon hyvää, mitä voit tehdä ja monia tapoja, joiden kautta voit myönteisesti vaikuttaa muiden elämään – jopa epäsuorasti.

Kun palvelin lähetystyössä, kaaduin pahasti ja loukkasin käsivarteni vakavasti. En pystynyt tekemään juuri mitään itse. Toverini piti auttaa minua kaikessa – valmistautumisessa aamulla, syömisessä, jopa hampaiden harjaamisessa. Tunsin itseni nöyryytetyksi ja hyödyttömäksi ja olin huolissani siitä, että estin työtä etenemästä.

Mutta opin arvokkaan Asian tuosta kokemuksesta. Vammani, johon en voinut vaikuttaa, esti minua tekemästä ja olemasta kaikkea sitä, mitä halusin, ja se pakotti minut nöyrtymään aivan uudelle tasolle. Huomasin myös merkittävää kasvua toverissani, kun hän otti enemmän vastuuta ja keskittyi minun palvelemiseeni. Sama periaate pätee ahdistuneisuuteen. Vaikka tuo prosessi on uskomattoman turhauttava, mielen terveydestä kamppaileminen voi siunata muita ja meitä itseämme.

Pyydä neuvoja

”Jos tilanne edelleen pahenee, pyytäkää neuvoja hyvämaineisilta ihmisiltä, joilla on virallinen pätevyys, ammattitaito ja hyvät elämänarvot. Kertokaa heille rehellisesti sairautenne vaiheista ja kamppailuistanne. Harkitkaa rukoillen ja vastuuntuntoisesti neuvoja, joita he antavat, ja hoitokeinoja, joita he määräävät. Jos teillä olisi umpilisäketulehdus, Jumala odottaisi teidän pyytävän pappeuden siunauksen ja hankkivan parhaan mahdollisen lääkärinhoidon. Samoin on emotionaalisten häiriöiden laita. Isämme taivaassa odottaa meidän käyttävän kaikkia ihmeellisiä lahjoja, jotka Hän on suonut tällä loistavalla taloudenhoitokaudella.”

—Vanhin Jeffrey R. Holland

Luotettaville ystäville, perheenjäsenille tai pappeusjohtajille uskoutuminen on hyvä ja tarpeellinen asia minä tahansa vaikeana aikana. Joinakin pahimmista hetkistäni ammattimainen apu oli kuitenkin korvaamatonta. Melkein kuka tahansa voi olla empaattinen kuuntelija, mutta vain ne, jotka ovat saaneet koulutuksen siihen, voivat auttaa sinua kehittämään ne keinot, joiden avulla voit selviytyä oireidesi kanssa.

Vastustin ammattiavun hankkimista pitkän aikaa, koska 1) en ollut varma siitä, että minulla oli todellinen ongelma enkä halunnut valittaa, 2) minua hävetti ajatus siitä, että tarvitsisin sellaista apua, ja 3) ahdistuneisuus vaivasi minua ja minua pelotti (yllätys, yllätys) tuntematon. Älä odota avun hankkimista niin kauan, että mielenterveytesi on jo kriisissä. Olen nyt suuri terapian kannattaja ja suosittelisin sitä kenelle tahansa – koska me kaikki tarvitsemme vähän mielenterveyden tehostamista, oli meillä ongelmia tai ei.

Huolehdi itsestäsi

Kun profeetta Joseph Smith käänsi Mormonin kirjaa, Herra neuvoi häntä: ”Älä juokse nopeammin äläkä tee työtä enemmän kuin sinulle on annettu voimaa” (OL 10:4). Jos Jumalan profeetan tarvitsee huolehtia itsestään, sama periaate pätee varmasti myös meihin kaikkiin.

Kiinnitä huomiota siihen, miltä sinusta tuntuu. Noudattakaa Vanhin Hollandin neuvoa ”tarkkailla stressin merkkejä itsessänne ja niissä, joita voitte kenties auttaa. Kuten autonne kohdalla, pankaa valppaasti merkille kohoava lämpötila, ylinopeus tai polttoaineen vähyys. Kun sairastutte vakavaan masennustilaan, tehkää tarvittavia muutoksia. Väsymys on meidän kaikkien yhteinen vihollinen, joten hidastakaa, levätkää, kerätkää voimia ja ottakaa aikalisä. Lääkärit vakuuttavat meille, että ellemme käytä aikaa pysyäksemme terveinä, me aivan varmasti käytämme myöhemmin aikaa sairastamiseen.”

Vanhin L. Tom Perry sanoo puheessaan ”Tehtäköön se yksinkertaisesti” ajasta, jolloin hän ja hänen vaimonsa kärsivät suurista rasituksista: ” Ajoimme erääseen paikkaan vain jokusen kilometrin päähän kodistamme päästäksemme muutamaksi huojentavaksi hetkeksi eroon vaikeuksiamme, jutellaksemme ja lohduttaaksemme toisiamme. Paikkamme oli Waldenjärvi. Se oli kaunis pieni järvi metsän keskellä. … Waldenjärvi oli erityinen paikkamme pysähtyä, mietiskellä ja parantua. Ehkäpä osittain Waldenjärven historiasta johtuen – sen yhteydestä Henry David Thoreaun pyrkimyksiin irrottautua maailmallisuudesta muutamaksi vuodeksi – se antoi meille niin paljon toivoa yksinkertaisuuteen ja tarjosi niin virkistävän pakomahdollisuuden liian monimutkaiseksi käyneestä elämästämme.”

Vanhin Perry korostaa kahta periaatetta, jotka auttavat minua hallitsemaan ahdistuneisuuteni: ajan antaminen itselleni ja elämän yksinkertaistaminen. Nämä asiat on vaikeita tehdä silloin, kun ahdistuneisuus painaa sinua velvollisuuden ja syyllisyyden tunteilla. Mutta ymmärrän nyt, että olen parempi vaimo, äiti, ystävä ja lähimmäinen, kun poistan sotkut elämästäni ja kun annan itselleni aikaa ja tilaa levätä. Samojen asioiden tekeminen auttaa sinua myös palvelemaan paremmin toisia.

Turvaudu Vapahtajaan

Tärkein voimavara kenelle tahansa, joka kärsii mistä tahansa vaivasta, on Kristuksen sovitus. Vapahtaja tarjoaa äärimmäisen helpotuksen ja parannuksen mielen sairaudesta. Vain Hän on kärsinyt ”kaikenlaisia kipuja ja ahdinkoja ja koetuksia…jotta hän osaisi…auttaa kansaansa…” (Al. 7:11-12).

Vanhin Dallin H. Oaks sanoo Vapahtajasta: “Jeesus paransi monien ihmisten fyysisiä sairauksia, mutta Hän ei evännyt parantumista myöskään niiltä, jotka pyrkivät ”tulemaan eheiksi” muista vaivoista. Matteus kirjoittaa, että Hän paransi kaikki ihmisten taudit ja vaivat (ks. Matt. 4:23; 9:35). Hänen perässään kulki paljon väkeä, ja Hän paransi kaikki sairaat (Matt. 12:15). Varmasti nämä parantamiset koskivat myös niitä, joiden sairaudet olivat emotionaalisia, henkisiä tai hengellisiä. Hän paransi heidät kaikki.” (Dallin H. Oaks, ”Hän parantaa kuormien uuvuttamat”, Liahona marraskuu 2006).

Tarkoittaako tämä sitä, että kaikki ne, jotka kärsivät mielen sairaudesta, voivat odottaa parantuvansa tämän elämän aikana? On aikoja, kun mitkään selviytymiskeinot ja lääkkeet maailmassa eivät voi lieventää ahdistuneisuuttani ja masennustani. Ainoa pelastukseni noina aikoina on turvautuminen rukoukseen, pyhiin kirjoituksiin, pappeuden siunauksiin ja temppelissä käymiseen. Silloinkaan sairauteni ei yhtäkkiä katoa. Vanhin Oaks muistuttaa meitä, että ”toisinaan ’parantuminen’ on sitä, että meidän sairautemme parannetaan tai meidän taakkamme otetaan pois. Joskus kuitenkin meidät ’parannetaan’ siten, että meille annetaan voimaa tai ymmärrystä tai kärsivällisyyttä kantaa harteillemme lasketut taakat.”

Voit löytää tuon voiman, ymmärryksen ja kärsivällisyyden, kun seuraat Vanhin Hollandin neuvoa: ”Noudattakaa uskollisesti niitä ajan todeksi osoittamia hartaudenharjoituksen tapoja, jotka tuovat Herran Hengen elämäänne. Etsikää neuvoja niiltä, joilla on hengellisen hyvinvointinne avaimet. Pyytäkää pappeuden siunauksia ja pitäkää niitä arvossa. Nauttikaa sakramentti joka viikko ja pitäkää kiinni Jeesuksen Kristuksen sovituksen täydelliseksi tekevistä lupauksista. Uskokaa ihmeisiin. Olen nähnyt erittäin monien ihmeiden tapahtuvan, vaikka kaikki muu osoittaisi, että toivo on mennyttä. Toivo ei ole koskaan mennyttä. Jos nuo ihmeet eivät tule heti tai täysin tai ilmeisesti ollenkaan, muistakaa Vapahtajan oma tuskantäyteinen esimerkki: ellei katkera malja mene ohitse, juokaa se ja olkaa lujia luottaen siihen, että edessä on onnellisempia päiviä.”

Puhun omasta kokemuksestani sanoessani, että synkät päivät loppuvat. Niiden loppuminen saattaa viipyillä tai niitä saattaa seurata vielä synkempiä päiviä. Vaikka niin olisi, myrskyssä on aina tyven. Me emme ehkä täysin ymmärrä, miksi meidän pitää rämpiä sellaisten haasteiden, kuten ahdistuneisuuden tai jonkin muun mielen sairauden kanssa tässä elämässä, mutta voimme olla varmoja siitä, että Jumala rämpii meidän kanssamme. Kun turvaudumme Kristuksen sovitukseen ja profeettojen sanoihin, voimme sanoa apostoli Paavalin tavoin: ” Sen tähden ylpeilen mieluimmin heikkoudestani, jotta minuun asettuisi Kristuksen voima” (1. Kor. 12:9).

Alkuperäisen artikkelin on kirjoittanut Holly Black ja se on julkaistu mormonhub.com -sivustolla. Artikkelin on kääntänyt Krista Kora.

The post Mitä profeetat ovat opettaneet ahdistuneisuudesta? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

”Vanhin Hinckley ei ollut ehtinyt olla Englannissa kahtakaan päivää, kun hän, vanha nahkainen laukku olallaan ja salkku toisessa kädessään, astui kesäkuun 29. päivän alkuillasta Prestonin asemalaiturille ja näki nuoren amerikkalaisen odottavan häntä. Vanhin Kent S. Bramwell, välkky ja innokas piirinjohtaja Ogdenista Utahista kätteli häntä tarmokkaasti ja näytti sitten tietä heidän asunnolleen osoitteeseen 15 Wadham Road.

Vanhin Bramwellilla ei ollut aikomustakaan antaa uuden toverinsa totutella työhön hiljalleen, ja niinpä heidän kävellessään kotiin hän ilmoitti, että heidän oli määrä myöhemmin illalla pitää katukokous torilla. Ajatus saarnaamisesta ohikulkijoille, jotka eivät olleet kiinnostuneita, oli pelottava, ja vanhin Hinckley vastasi välittömästi: ”Sinulla on väärä mies lähtemään seuraksesi.” Mutta vanhin Bramwell oli lannistumaton, ja muutamaa tuntia myöhemmin nuo kaksi lähetyssaarnaajaa kävelivät torille ja alkoivat laulaa. Hiljalleen heidän ympärilleen kerääntyi yleisöä, ja he molemmat opettivat ja jakoivat todistuksensa. ”Olin kauhuissani”, vanhin Hinckley myönsi. ”Nousin tuolle pienelle korokkeelle, katsoin yleisöämme ja mietin, mitä ihmettä tein siellä. He olivat kamalan köyhiä eikä heillä näyttänyt olevan minkäänlaista kiinnostusta uskontoa kohtaan.”

Maailmanlaajuinen lama oli iskenyt Lancashireen hirmuisella voimalla. Miehet, jotka eivät pitäneet paitoja, sillä heillä ei ollut varaa ostaa niitä, improvisoivat pukemalla pienen paidan etumuksen minkä tahansa vanhan takin alle, jonka vain onnistuivat käsiinsä saamaan. Heidän pukeutumisensa ja siisteystasonsa heijasti aikoja, joita he elivät, ja tuo yleisö näytti Gordonista uhkaavalta hänen katsoessaan heidän kasvojaan tuona ensimmäisenä iltana. Vaikka kaikki puhuivatkin samaa kieltä, Gordon oli länsimaalainen Yhdysvalloista, ja prestonilaiset puhuivat voimakasta Lancashiren murretta. Ajan kuluessa, kun hän näki köyhyyden läpi pintaa syvemmälle ja ymmärsi englantilaisten ihmisten hyvyyden, hän oppi keskittymään eroavaisuuksien sijaan heidän yhtäläisyyksiinsä. Mutta hänen lähetystyönsä aloitus oli pelottava kokemus.

Herran johdatuksella Gordon oli lähetetty alueelle, jolla Heber C. Kimball ja hänen kumppaninsa olivat kastaneet tuhansia uusia jäseniä lähes sata vuotta aiemmin. Tuona ensimmäisenä iltana torilla Gordon sai ensikosketuksen paikkaan, jolla oli vahva historia. Juurikin Prestonissa vanhin Kimball ja Brigham Young olivat saarnanneet Jeesuksen Kristuksen palautetun evankeliumin oppia ensimmäistä kertaa Britteinsaarilla. Jokainen kirkon presidentti Brigham Youngista Heber J. Grantiin oli palvellut Englannissa.

Ajan kanssa Gordon tuli hyvin henkilökohtaisella tasolla tutuksi kaupungin kanssa, joka oli osoittautunut 1800-luvulla niin hedelmälliseksi lähetystyölle. Hän ja hänen toverinsa kävelivät usein samaa katua, jota pitkin vanhin Kimball ja hänen kumppaninsa olivat ensimmäisenä päivänään kävelleet ja nähneet suuren lipun, jossa luki kullatuin kirjaimin ”Totuus hallitsee”, joka oli heille merkkinä siitä, että Herra piti heistä huolta. Vanhin Hinckley vieraili majatalossa Saint Wilfred Streetillä, jossa Heber C. Kimballilla oli ollut kammottava kokemus pahojen henkien kanssa, ja hän käveli usein tunkkaisen ja vanhan Vauxhall Chapelin ohi, jonne varhaisaikojen lähetyssaarnaajat oli kutsuttu saarnaamaan täpötäydelle yleisölle päivä Prestoniin saapumisensa jälkeen. River Ribble -joesta raitiovaunusiltoineen – jossa vanhin Kimball suoritti ensimmäiset kasteensa tuolla alueella –  Cock Pitistä ja Temperance Hallista sekä torin obeliskista tuli kaikista tuttuja maamerkkejä hänelle. Prestonilla oli vahva historia kirkon suhteen ja Gordon nautti täysin rinnoin tuon alueen tarjoamasta ajan ja paikan tunteesta.

Mutta kuitenkin, Prestonin sosiaalinen ja uskonnollinen ilmapiiri erosi merkittävästi siitä, mihin Gordon oli kotonaan tottunut. Kodit olivat pienempiä kuin Salt Lake Cityssä ja useimpia niistä lämmitettiin pienillä takoilla, joita saattoi olla jopa neljästä viiteen yhdessä talossa. Yleinen vitsi lähetyssaarnaajien parissa oli, että he lämmittelivät ensin toisen kyljen ja sitten kääntyivät lämmitelläkseen toisenkin. Monet elivät työttömyysavustuksella ja niilläkään, jotka eivät, ei ollut paljoakaan aineellista omaisuutta. Briteillä, joihin vanhin Hinckley tutustui, oli kuitenkin vahvat periaatteet ja mielipiteet, he olivat suorasanaisia ihmisiä, jotka osasivat englantia hyvin ja olivat yleisesti ottaen rehellisiä miehiä ja naisia.

Mutta uskonto oli vaikea aihe lähestyä. Monet kieltäytyivät ohittamasta perustavanlaatuista kysymystä: Jos Jumala on olemassa, miksi Hän sallii niin paljon kärsimystä? Siitäkin huolimatta, että he olivat sananlaskunmukaisen maan suolan keskuudessa, Prestonin asukkaat eivät enimmäkseen olleet kiinnostuneita kirkosta ja olivat osittain jopa ennakkoluuloisia sitä kohtaan, sillä he pitivät sitä nousukkaana amerikkalaisena uskontona. Tilannetta hankaloitti vielä se, että vain vähän ennen vanhin Hinckleyn saapumista kaksi lähetyssaarnaajaa oli rikkonut lähetyskentän sääntöjä, ja heidät oli lähetetty kotiin. Heidän rikkomuksistaan kiersi juoruja, jotka tukivat niitä, jotka väittivät, ettei mormoneihin voi luottaa. Oli kulunut vain hieman yli vuosikymmen elokuvasta Trapped by the Mormons, joka pohjautui Winnifred Grahamin samannimiseen provosoivaan kirjaan ja joka oli innoittanut laajan mormonienvastaisen liikkeen kaikkialla Britteinsaarilla. Kirkonvastainen ajatusmalli, jonka oli osittain pannut alulle paikallinen papisto ja jota englantilainen lehdistö piti yllä, oli tulehduttanut koko Britannian.

Tilannetta pahensi se, ettei vanhin Hinckley voinut hyvin. Lancashiren vehreät rinteet ja niityt olivat vihreämpiä kuin hän oli koskaan Yhdysvalloissa nähnyt. Allergisena siitepölylle, jota alueella oli runsaasti, Gordonin vointi oli surkea siitä hetkestä lähtien, kun hän astui ulos junasta. ”Englannissa heinä pölyttää ja siementää kesä- ja heinäkuun vaihteessa, juuri minun saapuessani Prestoniin”, hän muistelee. ”Aloin itkeä päivänä, jona saavuin” – heinänuhan aiheuttamia kyyneleitä, ei koti-ikävän, vaikkakin hänen kestävyytensä, energiansa ja mielentilansa olivatkin kaikkien aikojen heikoimmalla tasolla. Gordonin katsantokanta olisi saattanut olla kirkkaampi, jos hänen ystävänsä Homer Durham, joka myös palveli Liverpoolin konferenssissa hänen saapuessaan, olisi jäänyt. Mutta heinäkuun 12. päivänä Homer siirrettiin brittiläisen lähetyskentän toimistoon toimimaan sen Nuorten Miesten valistuskerhon johtajana.

Kestettyään niin paljon kuin hän suinkin tunsi kykenevänsä, vanhin Hinckley kirjoitti isälleen, ettei hän edistynyt lähetystyössään eikä nähnyt syytä hukata aikaansa ja isänsä rahoja. Vastaten sekä isänä että vaarnanjohtajana Bryant Hinckley lähetti vastauksen, joka oli lyhyt ja asian ytimessä: ”Rakas Gordon, olen saanut viimeisimmän kirjeesi. Minulla on vain yksi ehdotus: unohda itsesi ja ryhdy työhön.”

Aiemmin tuona päivänä hän ja hänen toverinsa olivat opiskelleet lupauksesta, josta puhutaan evankeliumeissa: ”Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni ja evankeliumin tähden kadottaa, on sen pelastava.” (Mark. 8:35) Tuo pyhien kirjoitusten kohta, yhdessä hänen isänsä neuvon kanssa, korvensi hänen sieluaan. Kirje kädessään hän meni yläkertaan makuuhuoneeseensa ja polvistui. Vuodattaessaan sydämensä Herralle hän lupasi, että hän yrittäisi unohtaa itsensä ja hukata itsensä Herran palvelukseen. Monia vuosia myöhemmin hän ilmaisi noiden tapahtumien tärkeyden: ”Tuo heinäkuinen päivä vuonna 1933 oli minun päätökseni päivä. Sain uutta valoa elämääni ja uutta iloa sydämeeni. Englannin sumu vaikutti hälvenevän ja näin auringon paistavan. Pystyn jäljittämään kaiken hyvän, mitä minulle on sittemmin tapahtunut, tuohon päätökseen, jonka tein tuona päivänä Prestonissa.”

Tuo kokemus osoittautui ratkaisevaksi, sillä se oli rikkaan ja suurenmoisen, joskin vaikean, lähetystyön alku. Säännöllisen evankeliumin opiskelemisen ja todistuksen jakamisen rutiini yhdessä lähetystyöpalveluksen luontaisen henkilökohtaisen uhrauksen kanssa edisti hänen vakaumustaan merkittävin tavoin. Ajan kuluessa hän oppi arvostamaan enemmän sitä, mitä vuosisata aiemmin siellä saarnanneet veljet olivat saaneet aikaiseksi – paljon vaikeammissa olosuhteissa kuin hänellä nyt oli. Heidän lähetystyönsä ja näkemyksensä herättivät hänessä syvää kunnioitusta, joka lähenteli palvontaa. Äärimmäisestä köyhyydestään huolimatta he olivat tulleet Englantiin ja käännyttäneet suuren seurakunnan pyhiä, jotka antoivat uutta brittiläistä verta kirkon heikentyneeseen elimistöön. Gordonin pohtiessa vanhin Heber C. Kimballin ja hänen veljiensä uskoa ja rohkeutta, hänen oma uskonsa ja hengellinen kestävyytensä kasvoivat.”

Tämän artikkelin on alun perin kirjoittanut Sheri L. Dew ja se on julkaistu ldsliving.com-sivustolla nimellä ”The 2 Sentences That Changed President Gordon B. Hinckley’s Life Forever”.

Suomi ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company | English ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company

The post 2 lausetta, jotka muuttivat presidentti Gordon B. Hinckleyn elämän appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Jumala asetti mallin profeettojen kautta puhumisesta luotuaan Aadamin. Näemme kaikkialla Vanhassa Testamentissa, että Hän jatkoi edelleen profeettojen kautta puhumista aina, kun ihmiset olivat profeettojen arvoisia. Heitä kutsuttiin kertomaan maailmalle, mitä Jumala halusi heidän tietävän. Kyllä, Jumala voisi puhua jokaiselle erikseen, mutta olemassa olevien kirkkojen lukumäärän lisääntyminen, ja se, että ne kaikki uskovat olevansa oikeassa, on todiste siitä, että se ei ole kovin tehokasta. Jokaisesta opinkohdasta rukoileminen erikseen vie suunnattoman paljon aikaa. Täytyy olla olemassa joku yhteydenpidon keskittymä – yksi henkilö, jolla on valtuus tulkita pyhiä kirjoituksia ja oppia.

Vanhassa testamentissa nuo henkilöt olivat profeettoja. Uudessa Testamentissa Kristus itse täytti tuon roolin, mutta Hänen ristiinnaulitsemisensa jälkeen Pietari oli se henkilö, joka sai ilmoitusta koko kirkkoa varten, kuten silloin, kun hän sai näyn puhtaista ja epäpuhtaista ruoista. Kun ihminen on saanut todistuksen siitä, kuka profeetta on, hän voi kulkea tehokkaasti läpi kuolevaisuuden, koska hän tietää, mistä hän voi saada vastauksia.

Onko Raamatussa erehtymättömiä profeettoja?

”Ei Herra Jumala tee mitään ilmoittamatta suunnitelmiaan palvelijoilleen, profeetoille (Aam. 3:7).” Mutta mikä on profeetta?

Kun opiskelemme Vanhaa testamenttia, opimme, että profeetat olivat ihmisiä – vain tavallisia ihmisiä, jotka olivat eläneet tavallista elämää, kunnes eräänä päivänä he saivat kutsun johtaa. Mooses tunsi olevansa kykenemätön tehtäväänsä ja Jumalan täytyi luvata hänelle puhemies Aaronin muodossa, ennen kuin hän suostui edes ottamaan tehtävän vastaan. Hän ei varmasti ollut tavoitellut sitä. Hän teki tarpeeksi virheitä (johtajana, ei profeettana), jotta hänen ei sallittu mennä luvattuun maahan. Mormoniprofeetat ovat myös vain tavallisia ihmisiä. Koska mormoneilla ei ole ammattimaista papistoa, heidän johtajansa tulevat kaikenlaisilta elämänaloilta ja monenlaisista ammateista.

Kysymys siitä, ovatko mormoniprofeetat erehtymättömiä ja kuinka pitkälle mormonien täytyy seurata heitä, liittyvät läheisesti toisiinsa. Jos profeetta olisi jumala, mormonin olisi seurattava hänen jokaista sanaansa, vaikka jos hän sanoisi vain, että Brigham Youngin yliopisto voittaa jalkapallo-ottelun tällä viikolla. Mormonit tietävät kuitenkin, että profeetat eivät ole jumalia. He ovat ihmisiä. Jumala ei anna ilmoitusta tällaisista asioista, joten on selvää, että se on profeetan henkilökohtainen mielipide aiheesta, jolla ei ole iankaikkista arvoa.

Milloin mormoniprofeetta on erehtymätön?

Profeetta on profeetta ainoastaan silloin, kun hän esiintyy profeetan tehtävässä. Muulloin, kuten kaikki muutkin, hän on vain ihminen. Kukaan muu ei ole täydellinen kuin Jumala ja Jeesus Kristus. Raamatun profeetat sanoivat joskus asioita, joiden tiedämme nyt olevan väärin, erityisesti tieteen alueelta. He tekivät virheitä. He olivat lyhyesti sanottuna ihmisiä ja oman aikansa ja asuinpaikkansa tuotoksia maailmassa.

Mormoneilla on eritasoista tietoa. Ensinnäkin on virallinen oppi. Sitä on yllättävän vähän ja suurin osa siitä päätyy yhteen pyhään kirjoitukseen, jota mormonit käyttävät. (Esimerkiksi useita oppeja on lisätty Oppiin ja liittoihin sen jälkeen, kun suurin osa kirjasta oli valmis.)

On myös menettelytapoja. Menettelytavat eivät ole oppia ja ne voivat muuttua. Esimerkki menettelytavasta voisi olla ikä, jolloin lapset siirtyvät nuorten ohjelmaan. Sillä ei ole vaikutusta iankaikkiseen pelastukseen, joten se voi muuttua vastaamaan ajan ja paikan tarpeita.

On myös kulttuurisia perinteitä, joita monet mormonit pitävät yllä, mutta joilla ei ole virallista asemaa. On tietysti myös mielipiteitä. Kun joku asia ei ole virallinen ilmoitus Jumalalta, jokaisella, profeetalla mukaan lukien, saa olla mielipide.

Aikaisemmin, kun kirkko toimi paikallisemmin ja yhteydenpito oli tehottomampaa, profeetat harvemmin sanoivat, että jokin asia on mielipide, koska heidän kuulijansa tiesivät sen jo. Vain harvat kirkon ulkopuolella kiinnittivät huomiota siihen, mitä mormonit sanoivat. Kuitenkin nykyään, kun internetin kautta voidaan lähettää sanoja ympäri maailmaa hetkessä, nykyajan profeetat ja apostolit todennäköisemmin tekevät selväksi sen, mikä on mielipide ja mikä ei. Kun he puhuvat niille, jotka eivät ole kirkon jäseniä, he joskus alustavat kommenttinsa sanomalla, että he eivät puhu apostolina – varoitus siitä, että he lisäävät omia mielipiteitään aiheisiin, joista ei ole olemassa virallista oppia.

Erehtymättömyys siis riippuu siitä asiayhteydestä, missä tieto on. Virallinen oppi on erehtymätöntä, koska se tulee suoraan Jumalalta. Mielipiteet ovat vain mielipiteitä. Jokaista mormonia opetetaan ensin rukoilemaan, jotta hän voisi tietää, onko profeetta todella profeetta. Jos hän kuulee profeetan sanovan jotakin, minkä oikeellisuudesta hän ei voi olla varma, häntä neuvotaan tutkimaan sitä virallisen opin valossa ja sitten rukoilemaan vahvistusta. Uusi käännynnäinen saattaa tehdä sitä säännöllisesti, mutta ajan myötä mormonit tulevat taitavammiksi huomaamaan, mikä on oppia ja mikä mielipide tai perinne. He rukoilevat harvemmin määrätystä opista, mutta voivat tehdä niin milloin tahansa.

Mormoniprofeetta on erehtymätön, siis vain silloin, kun hän julkaisee virallista oppia iankaikkisesti merkittävistä aiheista.

Artikkeli on alun perin julkaistu mormonbeliefs.org -sivustolla. Artikkelin on suomentanut Krista Kora.

The post Uskovatko mormonit, että heidän profeettansa ovat erehtymättömiä? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

”On hienoa, että vanha Joulupukki on sydämissämme ja kodeissamme tänä aikana, tulee hän sitten sisään avoimen oven kautta tai hivuttautuu alas savupiipun kautta jouluaattona. Se, että tuo iloa toisille odottamatta henkilökohtaista kunniaa tai ylistystä, on mitä ihailtavin hyve…
Vanha kunnon Joulupukki on jo aikaa sitten siirtynyt ajasta ikuisuuteen, mutta sen ilon, jota hän koki tehdessään ystävällisiä tekoja, jakavat nyt miljoonat muut, jotka oppivat, että todellinen onni tulee siitä, että tekee toiset onnelliseksi – käytännön esimerkki Vapahtajan opista kadottaa elämänsä pelastaakseen sen (Luuk. 9:24). Lyhyesti sanottuna, joulun henki on Kristuksen henki, joka saa sydämemme hehkumaan veljellistä rakkautta ja ystävyyttä ja saa meidät tekemään hyväntahtoista palvelutyötä.”
Lainaus kauniista uudesta kirjasta Stars Were Gleaming, joka sisältää Greg Olsenin taideteoksia.

Boyd K. Packer

”Haluan korostaa, että minulla ei ole mitään erimielisyyksiä tuon hyvin syöneen herrasmiehen kanssa, jolla on punainen puku ja valkoiset viikset. Hän oli hyvin antelias minua kohtaan ollessani poikanen, ja odotimme innokkaasti hänen vierailuaan kodissamme. Kaikki asiat, jotka viittaavat jouluun, ovat soveliaita ja hyviä, ja kaikki niistä ovat suunnattu lapsille – paitsi ehkä mistelinoksa.”
Puheesta ”Keeping Christmas” BUY:n takkavalkeaillassa vuodelta 1962

John A. Widtsoe

”Jotkut vastustavat Joulupukkia, koska häntä ei ole olemassa! Sellaiset ihmiset tarvitsevat silmälasit ymmärtääkseen, että Joulupukki on vertauskuva: rakkauden, joulun riemun ja joulun hengen vertauskuva. Synnyinmaassani ei tunnettu Joulupukkia, mutta huoneeseen työnnettiin pieni vuohipukki, joka kantoi joululeluja ja lahjoja täynnä olevaa koria. Vuohella ei sinänsä ollut mitään merkitystä; mutta joulun henki, jonka vertauskuva se oli, merkitsi suunnattoman paljon.”
Lainaus kauniista uudesta kirjasta Stars Were Gleaming, joka sisältää Greg Olsenin taideteoksia.

Howard W. Hunter

”Miten joulua vietetään nykyisin? Joulupukin legenda, joulukuusi, kiiltävät koristeet ja mistelinoksat ja lahjojen antaminen, kaikki ilmentävät meille juhlimamme päivän henkeä; mutta joulun todellinen henki on jossain paljon syvemmällä. Se löytyy Vapahtajan elämästä, Hänen opettamistaan periaatteista, Hänen sovitustyöstään – joista tulee suuri perintömme.”
Puheesta ”The Real Christmas” BUY:n takkavalkeaillassa vuodelta 1972. (”Todellinen joulu”, Liahona, joulukuu 2005, s. 12–15.)

Jeffrey R. Holland

”Tuon [ensimmäisen jouluyön] muisto saattaa tuoda mieleen Joulupukin, kuuraparran ja Petterin – ja kaikki olisivat tervetulleita. Mutta ensin ja ikuisesti oli vain pieni perhe, ilman leluja, kuusia tai koristeita. Pienokaisesta – siitä joulu alkoi.”
Lihavointi lisätty. Vuoden 1994 New Era -lehden joulukuun numeron artikkelista ”Without Ribbons and Bows.”

Ezra Taft Benson

”Poikasena minusta oli hauskaa mennä kanjoniin hakemaan joulukuusta, ja yritin aina löytää sellaisen, joka yltäisi kattoon asti. Vaikka saimme vain muutamia lahjoja, joulusukkamme olivat täynnä hedelmiä, pähkinöitä ja karamelleja, ja Joulupukki oli aina tuonut jotakin. Kuten kaikki lapset, kärsimme kamalasta odotuksen ahdistuksesta joulun aikaan – kunnes löysimme Joulupukin asusteet vanhan arkun pohjalta. Yhtäkkiä salaisuus oli paljastunut. Siksi isä siis oli aina tekemässä jotain askaretta, kun Joulupukki tuli käymään jouluaamuna.”
Vihkosesta The Joys of Christmas, joka sisältää Presidentti Bensonin todistuksen joulun ajan todellisesta merkityksestä. Saatavana myös e-kirjana.

LISÄKSI:

Nuorten Naisten ylijohtaja Ardeth G. Kapp

”Perheessäni oli perinne. Joka jouluaattona kokoonnumme joulukuusen ympärille. Hämärässä huoneessa takkatulen loisteessa kysymme kysymyksen jälleen kerran, vuoden tärkeimmän kysymyksen: ”Voimmeko uskoa vielä yhden vuoden?” – ei pelkästään lapsuuden perinteisiin Joulupukista ja poroista, vaan ennemminkin Herramme ja Vapahtajamme, Jeesuksen Kristuksen, jonka syntymäpäivää vietämme, syntymän sanomaan.”
Vuoden 1988 New Era -lehden joulukuun numeron artikkelista ”Christmas Remembered.”

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu ldsliving.com-sivustolla nimellä ”What Prophets Have Said About Santa Claus”.
Suomi ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company | English ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company

The post Mitä profeetat ovat sanoneet Joulupukista? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Mutta odotahan hetki, saatat ajatella, miksi tarvitsemme profeetan jos:

• Jeesus tuli jo? Eikö se tarkoita, ettemme tarvitse profeettoja enää?
• Voin rukoilla ja saada vastauksia Jumalalta itse?
• Meillä on jo Raamattu, joka on Jumalan sanaa?

Katsotaanpa…

Se on osa kaavaa

Käsite nykyajan profeetasta voi tuntua joistakin omituiselta, mutta siitä tulee vähemmän outoa ymmärrettäessä Jumalan vakiintunut kaava kutsua profeettoja. Nooa, Aabraham, Mooses ja monet muut tunnetut hahmot Raamatussa olivat profeettoja: Jumalan valitsemia miehiä, joille oli annettu valtuus johtaa Hänen kansaansa. Kun ihmiset tietoisesti päättivät olla kuuntelematta, Jumala otti profeetat pois ja odotti, kunnes ihmiset olivat jälleen valmiita kuuntelemaan. Täten aikojen alusta alkaen on muodostunut kaava: profeetat opettavat ihmisiä, lopulta ihmiset kääntyvät pois Jumalasta (tila, jota kutsutaan luopumukseksi) ja Jumala lähettää jälleen profeettoja osoittaakseen rakkautensa ja huolenpitonsa lapsilleen.

On kyse rakkaudesta

Elämme maailmassa, jossa on monia haasteita, ristiriitaisia ajatuksia ja pelkoa. Jopa Raamatun kanssa oikea toimintatapa ei ole aina selvä, kuten nykyajan monet eri kristilliset kirkot osoittavat. Jumala tietää tämän ja Hän rakastaa meitä tarpeeksi johdattaakseen meitä niin, ettei meidän tarvitse kulkea omillamme läpi elämän haasteiden. Profeetat ovat yksi tapa, jolla Jumala osoittaa rakkautensa lapsiaan kohtaan läpi ajan. Hän antaa profeetoille valtuuden puhua puolestaan ja johdattaa Hänen lapsiaan hengellisen pimeyden ja elämän myrskyjen läpi.

Profeetan tehtävä

Profeetta Thomas S. Monson puhumassa kirkon yleiskonfferenssissa.

Profeetoilla on monia velvollisuuksia, jotka tulevat heidän tehtävänsä mukana. Tässä on muutamia:

• Todistaa Jeesuksesta: Profeetan tehtävä ennen kaikkea on todistaa Kristuksesta – että Hän kuoli puolestamme, ylösnousi ja elää tänään. Profeettojen rakkauden ja palvelun täyttämät elämät ovat esimerkkinä, kuinka seurata Häntä.
• Johtaa Jumalan valtakuntaa maan päällä: Jokaisella henkilöllä on oikeus saada ilmoitusta itseään varten, profeetoilla on valtuus saada ilmoitusta koko maailmalle.
• Suoda ohjausta ja varoitusta: Profeettoja verrataan usein vartijaan tornissa. Heidän elämänkokemuksestaan tulevasta hengellisestä näkökulmasta sekä Jumalalta saadusta ilmoituksesta he näkevät asioita, joita muu maailma ei näe. He varoittavat meitä tiettyjen toimien seurauksista.
• Pitää oppi puhtaana: Jumala puhuu jokaiselle meistä eri tavalla ja joskus Hänen äänensä voi olla vaikea erottaa. Kuinka voimme tietää, onko se, mitä tunnemme, sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa? Profeettojen sanat ovat mittatikkuna: jos se, mitä tunnemme, on profeettojen opetusten ja pyhien kirjoitusten mukaista, voimme olla varmoja sen tulevan Jumalalta.

Jumalan profeetta nykyään on Thomas S. Monson. Hän puhuu kirkolle ja maailmalle laajassa kahdesti vuodessa tapahtuvassa kokoontumisessa, jota kutsutaan yleiskonferenssiksi. Lue tai kuuntele hänen viimeisin puheensa täältä.

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu osoitteessa mormon.org. Artikkelin on suomentanut Hanna-Martta Maljanen.

The post Miksi Jumala kutsuu profeettoja? appeared first on SeuraaKristusta.fi.