Monet ovat kuulleet, että mormoneja opetetaan seuraamaan profeettojaan. Kuinka pitkälle heidän odotetaan seuraavan heitä? Onko jokainen sana profeetan suusta oppia? Nämä ovat tärkeitä asioita tutkia, kun yritetään ymmärtää, miten mormonismi toimii.

Jumala asetti mallin profeettojen kautta puhumisesta luotuaan Aadamin. Näemme kaikkialla Vanhassa Testamentissa, että Hän jatkoi edelleen profeettojen kautta puhumista aina, kun ihmiset olivat profeettojen arvoisia. Heitä kutsuttiin kertomaan maailmalle, mitä Jumala halusi heidän tietävän. Kyllä, Jumala voisi puhua jokaiselle erikseen, mutta olemassa olevien kirkkojen lukumäärän lisääntyminen, ja se, että ne kaikki uskovat olevansa oikeassa, on todiste siitä, että se ei ole kovin tehokasta. Jokaisesta opinkohdasta rukoileminen erikseen vie suunnattoman paljon aikaa. Täytyy olla olemassa joku yhteydenpidon keskittymä – yksi henkilö, jolla on valtuus tulkita pyhiä kirjoituksia ja oppia.

Vanhassa testamentissa nuo henkilöt olivat profeettoja. Uudessa Testamentissa Kristus itse täytti tuon roolin, mutta Hänen ristiinnaulitsemisensa jälkeen Pietari oli se henkilö, joka sai ilmoitusta koko kirkkoa varten, kuten silloin, kun hän sai näyn puhtaista ja epäpuhtaista ruoista. Kun ihminen on saanut todistuksen siitä, kuka profeetta on, hän voi kulkea tehokkaasti läpi kuolevaisuuden, koska hän tietää, mistä hän voi saada vastauksia.

 

Onko Raamatussa erehtymättömiä profeettoja?

”Ei Herra Jumala tee mitään ilmoittamatta suunnitelmiaan palvelijoilleen, profeetoille (Aam. 3:7).” Mutta mikä on profeetta?

Kun opiskelemme Vanhaa testamenttia, opimme, että profeetat olivat ihmisiä – vain tavallisia ihmisiä, jotka olivat eläneet tavallista elämää, kunnes eräänä päivänä he saivat kutsun johtaa. Mooses tunsi olevansa kykenemätön tehtäväänsä ja Jumalan täytyi luvata hänelle puhemies Aaronin muodossa, ennen kuin hän suostui edes ottamaan tehtävän vastaan. Hän ei varmasti ollut tavoitellut sitä. Hän teki tarpeeksi virheitä (johtajana, ei profeettana), jotta hänen ei sallittu mennä luvattuun maahan. Mormoniprofeetat ovat myös vain tavallisia ihmisiä. Koska mormoneilla ei ole ammattimaista papistoa, heidän johtajansa tulevat kaikenlaisilta elämänaloilta ja monenlaisista ammateista.

Kysymys siitä, ovatko mormoniprofeetat erehtymättömiä ja kuinka pitkälle mormonien täytyy seurata heitä, liittyvät läheisesti toisiinsa. Jos profeetta olisi jumala, mormonin olisi seurattava hänen jokaista sanaansa, vaikka jos hän sanoisi vain, että Brigham Youngin yliopisto voittaa jalkapallo-ottelun tällä viikolla. Mormonit tietävät kuitenkin, että profeetat eivät ole jumalia. He ovat ihmisiä. Jumala ei anna ilmoitusta tällaisista asioista, joten on selvää, että se on profeetan henkilökohtainen mielipide aiheesta, jolla ei ole iankaikkista arvoa.

 

Milloin mormoniprofeetta on erehtymätön?

Profeetta on profeetta ainoastaan silloin, kun hän esiintyy profeetan tehtävässä. Muulloin, kuten kaikki muutkin, hän on vain ihminen. Kukaan muu ei ole täydellinen kuin Jumala ja Jeesus Kristus. Raamatun profeetat sanoivat joskus asioita, joiden tiedämme nyt olevan väärin, erityisesti tieteen alueelta. He tekivät virheitä. He olivat lyhyesti sanottuna ihmisiä ja oman aikansa ja asuinpaikkansa tuotoksia maailmassa.

Mormoneilla on eritasoista tietoa. Ensinnäkin on virallinen oppi. Sitä on yllättävän vähän ja suurin osa siitä päätyy yhteen pyhään kirjoitukseen, jota mormonit käyttävät. (Esimerkiksi useita oppeja on lisätty Oppiin ja liittoihin sen jälkeen, kun suurin osa kirjasta oli valmis.)

On myös menettelytapoja. Menettelytavat eivät ole oppia ja ne voivat muuttua. Esimerkki menettelytavasta voisi olla ikä, jolloin lapset siirtyvät nuorten ohjelmaan. Sillä ei ole vaikutusta iankaikkiseen pelastukseen, joten se voi muuttua vastaamaan ajan ja paikan tarpeita.

On myös kulttuurisia perinteitä, joita monet mormonit pitävät yllä, mutta joilla ei ole virallista asemaa. On tietysti myös mielipiteitä. Kun joku asia ei ole virallinen ilmoitus Jumalalta, jokaisella, profeetalla mukaan lukien, saa olla mielipide.

Aikaisemmin, kun kirkko toimi paikallisemmin ja yhteydenpito oli tehottomampaa, profeetat harvemmin sanoivat, että jokin asia on mielipide, koska heidän kuulijansa tiesivät sen jo. Vain harvat kirkon ulkopuolella kiinnittivät huomiota siihen, mitä mormonit sanoivat. Kuitenkin nykyään, kun internetin kautta voidaan lähettää sanoja ympäri maailmaa hetkessä, nykyajan profeetat ja apostolit todennäköisemmin tekevät selväksi sen, mikä on mielipide ja mikä ei. Kun he puhuvat niille, jotka eivät ole kirkon jäseniä, he joskus alustavat kommenttinsa sanomalla, että he eivät puhu apostolina – varoitus siitä, että he lisäävät omia mielipiteitään aiheisiin, joista ei ole olemassa virallista oppia.

Erehtymättömyys siis riippuu siitä asiayhteydestä, missä tieto on. Virallinen oppi on erehtymätöntä, koska se tulee suoraan Jumalalta. Mielipiteet ovat vain mielipiteitä. Jokaista mormonia opetetaan ensin rukoilemaan, jotta hän voisi tietää, onko profeetta todella profeetta. Jos hän kuulee profeetan sanovan jotakin, minkä oikeellisuudesta hän ei voi olla varma, häntä neuvotaan tutkimaan sitä virallisen opin valossa ja sitten rukoilemaan vahvistusta. Uusi käännynnäinen saattaa tehdä sitä säännöllisesti, mutta ajan myötä mormonit tulevat taitavammiksi huomaamaan, mikä on oppia ja mikä mielipide tai perinne. He rukoilevat harvemmin määrätystä opista, mutta voivat tehdä niin milloin tahansa.

Mormoniprofeetta on erehtymätön, siis vain silloin, kun hän julkaisee virallista oppia iankaikkisesti merkittävistä aiheista.

 

Artikkeli on alun perin julkaistu mormonbeliefs.org -sivustolla. Artikkelin on suomentanut Krista Kora.