Mitä ajatuksia sinulla heräsi, kun luit tuon sanan? 

Oletko ehkä joskus turhautuneena heristänyt nyrkkiä taivaalle ja ajatellut, ettei sinun lukuisista yrityksistäsi rukoilla ole ollut mitään hyötyä. Eihän niitä rukouksia kukaan kuule, eihän? Tai vaikka kuulisikin, miksi tuollainen suuri taivaallinen olento, joka kutsuu itseään Jumalaksi, välittäisi sinun mitättömistä rukouksistasi?

Tai ehkä olet ajatellut kokeilla rukoilemista, muttet ole vielä yrittänyt. Tai ehkä et edes näe syytä yrittää. 

Tai, ehkä, kuten minä, nautit aikoinaan rukoilemisesta suuresti, mutta nyt tuo tapa on syystä tai toisesta hiipunut. 

Jos yksikään näistä ajatuksista tuntuu tutulta, jatka lukemista!

Tartun tositoimiin

Selättääkseni rukousjumin päätin tarttua tositoimiin. Sitouduin viikon ajaksi rukoilemaan joka aamu heti herättyäni ja joka ilta ennen nukkumaan menoa. Tavoitteeni: Tahdon löytää rukoilemisesta taas iloa ja merkitystä. Viikon tehokkaan sitoutumisen jälkeen toivon tavan tarttuneen minuun niin, että se on juurtunut rutiineihini. Toivon löytäväni sitä kautta taas samanlaisen vankkumattoman yhteyden taivaaseen kuin aikaisemminkin. 

Miksi rukoilla?  

Pyhistä kirjoituksista voimme löytää monia syitä rukoilla. Tahdon tässä mainita kolme syytä sille, miksi rukoileminen kannattaa. Syitä on tietenkin useampiakin kuin kolme, kenties jopa yhtä monta kuin on rukoilijaa. Listaamani kolme opetusta valitsin siksi, että ovat minulle erityisen merkityksellisiä. Toivon, että sinäkin voit saada niistä innoitusta. 

1. Rukouksiimme vastataan yksilöllisesti

Ensimmäinen syy, jonka tahdon nostaa esille, on ohjaus, jota voimme rukouksen kautta saada elämäämme. 

Nefi kirjoittaa seuraavin sanoin siitä, kuinka Herra vastaa rukouksiin:

”- – Herra Jumala valaisee ymmärryksen, sillä hän puhuu ihmisille heidän kielensä mukaisesti, jotta he ymmärtäisivät.” (2.  Nefi 31:3.)

Kuinka lohduttavaa tietää, että pyhiin kirjoituksiin on sisällytetty lupaus siitä, että Jumala vastaa rukouksiimme tavalla, jonka voimme varmasti ymmärtää! Vastausten saaminen ei tunnu aina helpolta, eivätkä ne toisinaan tule silloin kun itse toivomme. Voimme kuitenkin luottaa siihen, ettei Taivaan Isä anna meidän tehdä yhtäkään väärää valintaa varoittamatta meitä ensin. 

Mikäli sinua kiinnostaa kuulla lisää Jumalan tavasta puhua meille henkilökohtaisesti, voisit olla kiinnostunut tästä kirkon tuottamasta videosta. 

2. Siunauksia käsiemme ulottuvilla

Toinen perustelu rukoilun puolesta löytyy Uudesta Testamentista Matteuksen evankeliumista.  

”Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan.” (Matt. 7:7.)

Meitä siis luvataan siunata, eikä meidän tarvitse tehdä muuta kuin kääntyä Herran puoleen. Aikamoinen lupaus, eikö olekin! Tämä jae on kantanut minua monina vaikeina aikoina, jolloin vain Jumalan puoleen kääntyminen rukouksessa on ollut avuksi. 

3. Et voi olla tehnyt mitään niin väärää, ettet voisi rukoilla

Kolmanneksi haluan mainita edesmenneen Richard G. Scottin rakastavat sanat. Hän on lempeästi todennut, ettei meistä pitäisi koskaan tuntua siltä, ettemme ole tarpeeksi kelvollisia rukoillaksemme. 

Sillä ei ole väliä, mitä olet tehnyt. Tai kuinka monta kertaa olet epäonnistunut tai tehnyt virheen. Rakastava Taivaallinen Isämme haluaa aina kuulla, mitä sinulle kuuluu. Hän haluaa auttaa sinua ja olla rinnallasi. Hän ei kuitenkaan tunkeudu elämäämme väkisin, vaan odottaa sinun kutsuvan Hänet elämääsi. 

Rukousjumin selättäminen

Miten viikon mittainen rukouskokeiluni sitten sujui? Kirjasin ajatuksiani ylös päivä päivältä kokeilun edetessä. Viikon lopussa olin yllättynyt siitä, mitä olin oppinut. 

Maanantai

Viikko alkoi vauhdikkaasti. Puhtia tavoitteen suorittamiseen on vaikka millä mitalla, joten rukoushetkien muistaminen ei tänään tuottanut ongelmia, vaikka ennen kokeilua sitä kultakalan muistin omaavana jännitinkin. Halusin panostaa rukoushetkiini niin, että minulla olisi aikaa rukoilla ilman kiireen tuntua. Meille on vastikään tullut pieni koiranpenturiiviö, jonka vuoksi ajattelin oman ajan löytymisen olevan haastavaa. Onneksi ainakaan tänään niin ei käynyt, vaan sain rauhassa keskittyä rukouksiini. 

Tiistai

Muistin rukoukset tänäänkin. 😊 Pitkän tauon jälkeen huomaan rukoilemisen tuntuvan hieman vieraalta. Muistan aikaisemmin nauttineeni tuosta intiimistä hetkestä Taivaan Isän kanssa, jolloin sain avoimesti vuodattaa syvimmätkin ajatukseni hänelle, mutta nyt en oikein löydä entistä iloa niin tehdessäni. Olen vieraantunut Taivaan Isän kanssa puhumisesta liikaa. Voin vain toivoa, että löydän tuttuuden tunteen ja innon rukoilla takaisin tämän viikon aikana. 

Keskiviikko

Ehkä en osannut olla täysin avoin rukoillessani eilen, ja siksi vierastin sitä. Pyrin tänään kiinnittämään huomiota siihen, että todella sanon rukoukset sydämestäni. Päätin, että hyvä keino tähän on kiitollisuusrukouksen sanominen. Keskityin vain kiittämään Taivaallista Isää asioista, joilla Hän on minua ja perhettäni siunannut. Tällaisen pyyteettömän rukouksen sanominen tuntui hyvältä ja se auttoi minua avaamaan entisenkaltaista yhteyttä minun ja Jumalan välille.

Torstai

Nyt se tapahtui. Unohdin aamurukouksen. Huomasin unohdukseni puolen päivän tienoilla pyykkikonetta täyttäessäni, joten hiljennyin pitämään rukouksen siinä ja silloin. Onneksi Taivaan Isä kuulee rukouksemme, vaikkemme olisikaan optimaalisesti polvillamme ja kädet ristissä! Hän tuntee sydämemme ja kuulee rukouksemme riippumatta siitä, missä olemme tai mitä teemme. 

Perjantai

Huomaan, että rukoilusta on nyt tullut minulle paljon luonnollisempaa. Rukouksen sanominen on selkeästi alkanut juurtua aamu- ja iltarutiineihini, kuten toivoin. Rukoileminen ei myöskään tunnu enää kiusalliselta! Sen sijaan, että tuntisin kiusaantuneisuutta, avaan sydämeni Taivaalliselle Isälle mielelläni. 

Lauantai

Tänään oivalsin jotain sanoessani iltarukoustani: Keskittyessäni rukoukseen ja sitä kautta Taivaan Isän tahdon kuulemiseen olen valmiimpi hyväksymään Hänen tahtonsa. Huomaan, että Taivaan Isän tahdon hyväksyminen on ollut tällä viikolla minulle helpompaa. En ole enää yhtä ärtynyt, jos arki ei suju toivomallani tavalla. Uskallan uskoa siihen, että Taivaan Isä tietää, miltä päiväni näyttävät, ja että Hän osaa tehdä päivästäni paremman kuin itse osaisin. 

Sunnuntai

Viimeinen päivä rukouskokeilua! Minua jännittää nähdä, onko tapa rukoilla todella tarttunut, vai unohtuukohan se heti huomenna… Joka tapauksessa olen tyytyväinen siihen, miten tämä viikko sujui. Koen olevani hengellisesti vastaanottavaisempi ja avoimempi. Minulla on luottavaisempi olo, ja kaiken kaikkiaan tuntuu siltä, että arki on sujuvampaa. Tämä viikko on muistuttanut minua siitä, että sisällyttäessäni Jumalan elämääni olen onnellisempi. En halua unohtaa sitä taas. 

Miten voin boostata rukouskokemustani? 

Ehkä sinäkin innostut antamaan rukoilemiselle uuden mahdollisuuden. Mikäli niin käy, tahdon lopuksi ehdottaa sinulle muutaman keinon, joilla voit saada rukoushetkistäsi entistä enemmän irti. 

Kiitollisuusrukous, jonka mainitsin aikaisemmin, on oivallinen tapa löytää uutta näkökulmaa rukoilemiseen. Usein keskityn helposti pyytämään Jumalalta apua tai siunauksia minulle ja läheisilleni. Vaikka rukous onkin meille keinona pyytää Jumalalta apua, olen huomannut, että keskittyessäni rukouksissani kiittämään Jumalaa siunauksistani avun pyytämisen sijaan, mielialani kohoaa. Keskityn enemmän elämän tarjoamiin positiivisiin asioihin kuin vaikeuksiin, joiden kanssa tarvitsen apua. 

Rukouspäiväkirja on keino dokumentoida ajatuksia ja vaikutelmia, joita saamme rukoillessa. Muistan julkisuuden henkilön ja kirjailijan Al Carrawayn joskus sanoneen, että kun Taivaallinen Isä puhuu sinulle, sinun on parasta kirjoittaa se muistiin! 

Olen hankkinut tähän tarkoitukseen oman päiväkirjan, jota pidän yöpöydälläni. Kun rukoillessani koen saavani vastauksia, kirjoitan nuo ajatukset ylös. Tämä on auttanut minua aikamoisesti! Rukouspäiväkirjan avulla voin palata niihin tuntemuksiin, joita tunsin rukoillessani ja muistuttaa itseäni siitä, mitä Taivaallinen Isä toivoo minun tekevän tai oppivan.

Viimeiseksi haluan mainita, ettei olosuhteidesi tarvitse olla optimaaliset voidaksesi rukoilla. Voit rukoilla sydämessäsi missä tahansa oletkin. Oli se sitten bussinpenkillä istuessasi, kesken työpäivän tai vaikkapa tehdessäsi ruokaa nälkäiselle perheellesi, voit aina kääntyä Jumalan puoleen ajatuksissasi. Hän tuntee sinut ja kuulee rukouksesi, missä ikinä oletkin. 

Muista, että Jumala rakastaa sinua. Hän tietää, kuka olet. Ei ole olemassa syytä, miksi Hän ei haluaisi sinun kääntyvän Hänen puoleensa!

Artikkelin on kirjoittanut Nella Ihalmo

Mitä sinä haluaisit kertoa Jumalalle juuri nyt? 

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Näin löysin uudestaan syyn rukoilla – miksi sinunkin pitäisi appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Jokin aika sitten käänsin artikkelin Miksi Jumala ei johdattanut minua? Ja miksi olen enemmän kissani kaltainen kuin luulin. Siinä lainaus apostolilta Richard G. Scott kertoo, että rukouksiimme on kolmenlaisia vastauksia:

1. kyllä
2. ei
3. Myöhemmin: Jumala pidättää vastausta toistaiseksi.

Ystävän sydämenmuutos

Kokemukseni kyllä-vastauksesta liittyy erääseen tuttavaan, jonka puolesta aloin rukoilla. Tunsin rukoillessani, että Jeesus opasti minua siinä mitä minun tulisi sanoa vähän samaan tapaan kuin kuvittelen kohdassa 3 Nefi 19:24 käyneen apostolien kanssa. Pyhä Henki antoi minulle ajatuksia, jotka vaikuttivat tärkeiltä tämän ihmisen kohdalla.

Rukoilin, että hän voisi huomata evankeliumin tuomat siunaukset elämässään ja saada halun elää niin, että voisi olla siunauksena toisille. En ole varma kauanko rukoukseni hänen puolestaan jatkuivat, mutta jonkin aikaa rukoilin lähes päivittäin hänen puolestaan. Tunsin valtavan syvästi, että rukoileminen hänen puolestaan oli tärkeää.

Jossain vaiheessa hän kertoi eräässä viestissä kokeneensa juuri niistä asioita, joiden puolesta olin rukoillut. Hänen käytöksensä oli muuttunut ja hän vaikutti onnellisemmalta. Erityisesti toisille siunauksena oleminen näytti tuoneen hänelle suurta iloa. Uskon, että minua ohjattiin rukoilemaan hänen puolestaan ja olen kiitollinen siitä, että Taivaallinen Isä kuuli rukoukseni ja sain olla mukana tässä asiassa.

Moosian kirjassa puhutaan papeista ja kansasta, jotka rukoilivat yhdessä erään nuorukaisen puolesta ja kokivat sen seurauksena ihmeen.

Olen joskus miettinyt, miltä näistä ihmisistä tuntui. Heidän profeettansa pyysi heitä rukoilemaan. Ehkä joukossa oli joku sellainen kuin minä usein koen olevani, joka ei muistanut rukoilla tai ajatellut, että juuri hänen rukouksensa olivat merkityksellisiä. Tai joka jätti jostain muusta syystä vastaamatta pyyntöön. Eikä ihmettä pidätetty siksi, ettei hän rukoillut. Mutta niille, jotka osallistuivat rukouksiin se oli todennäköisesti suurena uskon vahvistuksena ja siunauksena.

Minulle on suurena siunauksena, kun saan rukoilla toisten puolesta. Vaikkeivät heidän elämänsä ihmeet ja siunaukset olisikaan siitä kiinni.

Tulevaisuuden suunnitelmia

Mietin kauan, onko rukoukseeni koskaan vastattu “ei”. Joskus olen saanut hyvin selkeitä kieltoja Pyhän Hengen kautta, mutta ne eivät ehkä ole tulleet varsinaisesti vastauksena rukoukseen. Kun ajattelin asiaa, mieleeni tulee kohta Opissa ja Liitoissa, jossa sanotaan:

Mutta ellei se ole oikein, sinulla ei ole mitään sellaisia tunteita, vaan ajatuksesi hämärtyvät, niin että unohdat sen, mikä on väärin.

Uskoisin, että ei-vastaukset ovat omalla kohdallani usein olleet tämän kuvauksen mukaisia. Mieleni on ikään kuin hämärtynyt asian osalta ja ”väärä ratkaisu” on jäänyt tavallaan luonnollisesti pois.

Erään kerran olin yleiskonferenssia varten valmistellut kysymyksiä, joihin toivoin vastauksia Taivaalliselta Isältä. Yksi niistä käsitteli työntekoa ja päivätyön aloittamista. Olin tuntenut asiasta jonkinlaista ahdistusta ja erittäin paljon epävarmuutta.

Puhutuista sanoista en löytänyt kuitenkaan minkäänlaisia ohjeita. En tuntenut myöskään mielessäni erityisiä vaikutelmia vastauksena tähän kysymykseen. Sen sijaan viikonlopun ja kokouksiin osallistumisen jäljiltä kysymys oli vain jäänyt pois mielestäni. Se vaikutti epäolennaiselta ja mieleni oli saanut rauhan.

Jaakon päätös

Joskus vastaukset kysymyksiimme vaativat aikaa ja henkilökohtaista tutkimista. Joskus meidän on lopulta vain otettava uskon askelia ennen kuin saamme varsinaisen vastauksen.

Kutsutaan ystävääni vaikkapa Jaakoksi. Haluan jakaa hänen kokemuksensa omasta näkökulmastani siksi, että se mielestäni on loistava esimerkki siitä, kuinka Jumala pidätti vastausta jonkin aikaa.

Olin lähetystyössä ja eräänä päivänä koputimme toverini kanssa Jaakon ovelle. Tunsin heti, että olimme löytäneet ihmisen, jonka luo Taivaallinen Isä meidät lähetti. Jaakko oli hyvin skeptinen uskonnon suhteen, mutta jokin sai hänet keskustelemaan kanssamme.

Hyvin nopeasti Jaakko asetti tavoitteen mennä kasteelle tiettynä päivänä jos saisi vahvistuksen henkilökohtaisesti siitä, että opettamamme asiat olivat totta. Vähitellen viikkojen kuluessa opetimme hänelle enemmän Jeesuksen Kristuksen evankeliumista ja vastasimme moniin kysymyksiin. Kasteelle sovittu ajankohta läheni, mutta vahvistusta ei kuulunut.

Mietin odottiko Taivaallinen Isä, että Jaakko ottaisi uskon askelen ja menisi kasteelle saaden vastauksen vasta sen jälkeen. Hän jatkoi pyhien kirjoitusten lukemista ja oli valmis toimimaan kaikessa Kristuksen opetusten mukaisesti.

Oma uskoni alkoi jo hiipua. Vanhin Bednar opetti, että usein vahvistus totuudesta tulee niin hienovaraisesti, ettemme voi tarkalleen sanoa koska olemme vastauksen saaneet. Epäilin tulisiko Jaakon odottamaa erityistä vastausta koskaan.

Sitten tapasimme hänet jälleen ja hän kertoi saaneensa vastauksensa, se oli tapahtunut unessa. Totta puhuen uni ei minusta kuulostanut kovinkaan erityiseltä, mutta muutos edessäni seisovassa henkilössä oli todellakin juuri sitä. Hän oli löytänyt varmuuden.

Tiedän, että Taivaallinen Isä vastaa rukouksiimme. Englanninkielisessä Raamatun sanakirjassa rukouksesta puhutaan työn muotona. Se on konkreettinen keino työskennellä esimerkiksi positiivisen muutoksen hyväksi itsessämme tai ympäristössämme. Se voi olla myös keino olla apuna tilanteissa, jossa ongelmat ovat meille liian suuria ratkaistaviksi.

Jos etsit vastauksia rukouksiin: älä luovuta! Taivaallinen Isä kuulee rukouksemme, vaikka joutuisimmekin joskus odottamaan vastausta Hänen aikataulunsa mukaan.

Artikkelin on kirjoittanut Paula Jarvis.

The post Kolme vastausta rukoukseen appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Vapahtajan opetuksia

Mormonin kirjassa ylösnoussut Herra antoi sakramentin joukolle nefiläisiä (3 Nefi 18:1-9), ja selitti, että tähän toimitukseen osallistuminen osoitti, että he haluavat tehdä sen, mitä Hän on käskenyt heidän tehdä (3 Nefi 18:10). Heti tämän jälkeen Hän käski heidän ”valvoa ja rukoilla alati” ja erityisesti rukoilla ”perheissänne Isää” (3 Nefi 18:15, 21).

Tämä käsky rukoilla on vain yksi monista tilanteista, joissa Jeesus korosti rukouksen teemaa nefiläisille. Donald W. Parry, Raamatun ja Mormonin Kirjan tutkija, kommentoi tätä tärkeää aihetta sanoen ”Missään muualla Mormonin kirjassa rukoilemisen aihetta ei opeteta ja korosteta yhtä merkittävällä tavalla kuin 3 Nefin luvuissa 11-20. … Jeesuksen Kristuksen keskeinen rooli rukouksen käsitteen opettajana nefiläisten väenpaljoudelle on merkillepantavaa.” Jotta ymmärtäisimme Vapahtajan kehoituksen rukoilla perheemme kanssa, meidän täytyy asettaa se niiden laajempien ohjeiden yhteyteen, joita hän antoi 3. Nefissä.

Nefiläisten luona ollessaan Kristus toisti monia opetuksista, jotka löytyvät vuorisaarnasta (Matteus 5-7), mukaan lukien version Isä Meidän -rukouksesta ja muita ohjeita siitä, kuinka rukoilla (Matteus 6:5-13; 3 Nefi 13:5-13). Kuten John W. Welch huomioi, vuorisaarnaan sisältyvät periaatteet kaikuvat myös Vapahtajan nefiläisille esittämien opetusten loppuosassa mukaanlukien Kristuksen ohjeissa rukoilemisesta.

3 Nefin luvussa 18 Kristus erityisesti opasti ”kuten minä olen teidän keskuudessanne rukoillut, niin rukoilkaa” (3 Nefi 18:16). Vapahtaja rukoili ainakin yksitoista kertaa nefiläisten luona suorittamansa palvelutyön aikana. Welch havaitsee kolme yhteistä teemaa tai huolenaihetta Jeesuksen muistiinmerkityissä rukouksissa:

1. Hän kiittää Jumalaa, erityisesti sanansa ilmaisemisesta maailmalle (ks. Matteus 11:25-27);
2. Hän puhuu jatkuvasti ihmiskunnan puolesta etsiäkseen heille anteeksiantoa ja puhdistumista, jopa niille, jotka olivat ristiinnaulitsemassa Hänet;
3. Hän alistuu Isän tahtoon.

Welch jatkoi ”Parempaa osoitusta näistä kolmesta Herran rukousten aiheesta ei ole säilynyt kuin on niin kauniisti ilmaistu 3. Nefin 19. luvussa,” joka ajoittuu perherukouksista annetun ohjeen jälkeen. Tässä rukouksessa Vapahtaja (1) kittää Isää Pyhän Hengen lähettämisestä (3 Nefi 19:20), (2) ilmaisee kiitollisuutensa Hänen valitsemiensa opetuslasten puhdistamisesta (3 Nefi 19:28-29), (3) rukoilee niin ihmeellisin sanoin, ettei niitä voitu kirjoittaa, mutta joiden kautta ihmisten annettiin tietää Jumalan tahto.

Pohjimmiltaan Isä Meidän -rukous on annettu erityisesti malliksi siitä, kuinka rukoilla (3 Nefi 13:9). Welchin analyysi paljastaa saman kaavan tässä rukouksen esikuvassa. Tämä rukous sisältää myös pyynnön ”äläkä johdata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.” Vapahtajan opetukset 3 Nefin luvussa 18 täsmentävät rukouksen roolia kiusausten torjumisessa: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: Teidän täytyy valvoa ja rukoilla alati, ettei Perkele kiusaisi teitä ja eksyttäisi teitä vankeuteen. … Teidän täytyy valvoa ja rukoilla alati, ettette joutuisi kiusaukseen, sillä Saatana haluaa saada teidät seuloakseen teitä niin kuin vehnää” (3 Nefi 18:15, 18).

Selvästi paholainen, ei Herra, johdattaa meidät kiusaukseen, ja Herralta saamamme vahvistus voi suojella meitä vastustajan pyrkimyksiltä (vrt. JST Matteus 6:14). Tässä yhteydessä Vapahtaja lisää ”Rukoilkaa perheissänne Isää, aina minun nimessäni, jotta vaimonne ja lapsenne olisivat siunattuja” (3 Nefi 18:21).

Rukouksen vaikutus perheeseen, avioliittoon ja henkilökohtaiseen elämään

Presidentti Russel M. Nelson on opettanut ”Kirkon jäsenten tapana on polvistua perherukoukseen aamuisin ja iltaisin.” Uudessa Testamentissa ja 3. Nefin kirjassa Vapahtaja itse antoi mallin siitä kuinka ja mitä rukoilla, sekä yksin, että yhdessä. Kuten Welch huomioi:

”Jeesuksen rukoukset keskittyivät kolmeen olennaiseen uskonnollisen kokemuksen osa-alueeseen: ilmoituksen tärkeyteen, anteeksiannon tarpeeseen ja Isän tahdon ylemmyyteen. … Ottamalla vastaan koko sydämellämme Herran rukousten kattavan hengen, löydämme paitsi vastauksen opetuslasten vilpittömään pyyntöön ”Herra, opeta meitä rukoilemaan”, mutta myös esikuvan elämällemme.”

Pohtiessamme Vapahtajan kehoitusta rukoilla perheissämme ”jotta vaimonne ja lapsenne olisivat siuanttuja”, asiayhteydestä voi havaita myös toisen merkityksellisen ja elintärkeän siuanuksen perheillemme nykyaikana: suojan kiusauksia vastaan. Vapahtaja opetti, että tunnolisia rukouksia tarvitaan suojaksi vastustajan kiusauksia vastaan, ja Isä Meidän -rukouksen kautta Hän opetti, että meidän pitäisi suoranaisesti rukoilla suojelua kiusauksilta.

Haasteet ja kiusaukset, joita lapset ja nuoret nykyään kohtaavat ovat liian voimakkaita lähettääksemme heidät matkaan ilman perherukouksen kautta saatua lisävoimaa ja Henkeä. Vanhin Gordon B. Hinckley opetti, että perherukoukset ovat yksi neljästä kulmakivestä, joiden varaan uskoon keskittyvä koti rakentuu. Hän selitti:

”En tiedä yhtäkään tapaa, jolla olisi hyödyllisempi vaikutus elämäänne kuin tapa polvistua yhdessä päivänne aluksi ja lopuksi. Jollain tavalla ne pienet myrskyt, jotka vaikuttavat olevan jokaisen avioliiton koetuksena, häviävät, kun polvistuen Herran edessä kiitätte Häntä toisistanne, toistenne läsnäollessa, ja sitten yhdessä kutsutte Hänen siunauksiaan elämäänne, kotiinne, rakkailenne ja unelmillenne. … Lapsenne tulevat tuntemaan sen kodin turvallisuuden, jossa Herran Henki asuu. … He tulevat kokemaan ystävällisen, lempeästi lausutun sanan turvallisuuden, ja heidän omien elämiensä myrskyt tulevat rauhoittumaan. … He kasvavat arvostuksen tunne sisimmässään, kuultuaan vanhempiensa ilmaisevan kiitollisuutensa rukouksessa pienistä ja suurista siunauksista. He aikuistuvat uskoen elävään Jumalaan.”

Artikkelin on koonnut Book of Mormon Central -työryhmä ja se on alun perin julkaistu Book of Mormon Central -sivustolla. Artikkelin on suomentanut Paula Jarvis.

The post Miksi teidän perheenne pitäisi rukoilla yhdessä? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Pähkinänkuoressa

Perimmältään temppelin rukousluettelo tarjoaa meille keinon yhdistyä rukouksessa sellaisten ihmisten puolesta, joilla on mitä tahansa haasteita. Artikkelin mukaan,

”Jäseniä kutsutaan laittamaan näiden henkilöiden nimet ’rukousluetteloksi’ kutsuttuun listaan temppelissä. Sitten jäsenet yhdistävät uskonsa pyytäessään Taivaallista Isää siunaamaan henkilöitä, joiden nimet ovat rukousluettelossa.”

Se on melko yksinkertaista! Jos tiedät jonkun apua tarvitsevan, voit kirjoittaa ylös hänen nimensä. Se pysyy anonyyminä ja temppelin virkalijat lausuvat rukouksia hänen puolestaan.

Mistä tällainen tapa on peräisin?

Rehellisesti sanottuna paljoakaan ei ole julkaistu tämän tavan alkuperästä  (jos mitään). Kirkon artikkelissa sanotaan:

”Yleinen tapa uskovien ihmisten keskuudessa on rukoilla rakkaidensa puolesta kun he kohtaavat sairautta, kärsimyksiä tai muita haasteita. Monien uskontojen perinteissä tämä pitää sisällään  rukoilemisen yhdessä niiden puolesta, joilla on erityisiä tarpeita. Pyhiin kirjoituksiin on tallennettu monia esimerkkejä siitä, kuinka Jeesus Kristus rukoili ihmisryhmien kanssa ja neuvoi paikalla olevia myös rukoilemaan.

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon temppeleissä noudatetaan tätä tapaa.”

Minulle sillä, mistä tämä tapa on saanut alkunsa ei oikeastaan ole väliä. Se millä on väliä on, että ihmiset yhdistyvät uskossa sellaisten henkilöiden puolesta, joita he eivät edes tunne. Eikö olekin kaunista?

Samantapaisia ideoita

Etsiessäni tietoa tätä artikkelia varten törmäsin kuitenkin samantyyppisiin tapoihin, joiden uskon olevan mainitsemisen arvoisia. Toivottavasti nämä auttavat ymmärtämään mistä tässä on kyse!

Länsimuuri

Myös ”itkumuurina” tunnettu pyhiinvaelluskohde Jerusalemissa on pyhä paikka juutalaisille. Artikkelissa, jonka löysin sanottiin, että

”Muurilla vierailevat ovat kauan noudattaneet tapaa kiilata pieniä paperisuikaleita, joihin on kirjoitettuna rukouksia ja pyyntöjä, kivien välissä oleviin rakoihin.”

Ihmisiä saapuu joka puolelta maailmaa asettamaan rukouksiaan tähän muuriin. Minusta on innoittavaa, että uskovat ihmiset ovat niin valmiita tekemään uhrauksia päästäkseen lähemmäs Jumalaa.

Worldwide Unified -Facebook sivu

Kun COVID-19 pandemia sai alkunsa ja kaikki temppelit suljettiin monet eivät tienneet miten toimia, kun he halusivat pyytää rukouksia hädässä olevien ystäviensä tai perheenjäsentensä puolesta. He alkoivat kääntyä Worldwide Unified -Facebook sivun puoleen.

Siitä löytyy itseasiassa kokonainen artikkeli Third Hour -sivustolta! Minusta oli käsittämättömän hienoa miten niin monet ihmiset eri uskonnoista liittyivät yhteen. Se on todella koskettavaa!

Hindulaisuus

Hindulaisuudesta oppiminen on minulle erityinen mielenkiinnonkohde. Sen vuoksi etsin innolla tietoa nähdäkseni onko heillä mitään rukousluetteloitamme vastaavaa tapaa.

Virallisella internet-sivullaan he mainitsevat, että on tärkeää rukoilla niiden puolesta, jotka ovat sairaita tai kärsivät. Heidän rukouksensa kirjoitetaan ylös ennalta ja lausutaan. Yleensä ne ovat Sanskritin kielisiä.

He kuitenkin halusivat varmistaa, että kaikki voivat osallistua, joten he ovat kääntäneet useimmat rukouksistaan muille kielille. Heidän artikkelinsa mukaan:

”Koska monet ihmiset tunteavat useamman kuin yhden kielen, uskonnollisissa yhteisöissä kuulet monesti heidän rukoilevan useilla eri kielillä. Se on loistava esimerkki siitä, kuinka Jumala ja rukoukset tuovat erilaisia ihmisryhmiä yhteen ja edistävät sosiaalista, kulttuurista ja uskonnollista sopusointua.”

Mitä väliä sillä on?

Vanhin Oaks sanoi,

”Me tiedämme, että uskon rukous, lausuttiinpa se sitten kodeissamme tai jumalanpalveluspaikoissamme voi olla voimallinen parantamaan sairaita.”

Taivaallinen Isämme rakastaa meitä. Hän haluaa vastata rukouksiimme ja auttaa niitä, joista välitämme. Toisten puolesta rukoilemiselle ajan antaminen on ällistyttävä tapa saada aikaan ihmeitä.

Olen niin kiitollinen siitä, että temppelien rukousluettelot ympäri maailmaa mahdollistavat meille tämän tekemisen niin kätevästi!

Artikkelin on kirjoittanut Brooklyn Gittins ja se on alun perin julkaistu Third Hour -sivustolla. Artikkelin on suomentanut Paula Jarvis.

The post Mikä on rukousluettelo ja mitä väliä sillä on? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Oletko koskaan rukoillut? Oletko koskaan ajatellut, että ratkaisu ongelmaasi voisi löytyä sillä, että pyydät apua Jumalalta?

Rukous on suuri etuoikeus. Ajattele: sinulla on mahdollisuus puhua koko maailmankaikkeuden Luojan kanssa! Hän haluaa kuulla, mitä sinulla on sanottavaa. Hän haluaa jopa vastata sinulle.

Jumala rakastaa meitä ja Hän haluaa siunata meitä. Joskus Hän joutuu kuitenkin odottamaan, että me pyydämme näitä siunauksia ja hyviä asioita elämäämme ennen kuin Hän voi antaa ne meille. Jos et ole vielä rukoillut elämässäsi, kutsun sinua lukemaan tämän tekstin ja oppimaan, miten rukous voi auttaa sinua saamaan apua ongelmiisi ja vastauksia kysymyksiisi.

Miten rukoillaan?

Voimme rukoilla missä tahansa, mitä tahansa, milloin tahansa ja miten tahansa. Joskus rukous on nopeat “auta Jumala” -sanat hädän hetkellä. Jotta voimme keskittyä rukoukseen parhaalla mahdollisella tavalla, pyrimme luomaan rukoukselle suotuisat olosuhteet.

• Etsimme hiljaisen ja rauhallisen paikan, jossa ei ole muita.
• Polvistumme tai painamme pään alas.
• Ristimme kädet
• Suljemme silmämme

Nämä eleet osoittavat kunnioitusta ja auttavat meitä keskittymään rukoukseen. Kun teemme näin, pystymme sulkemaan kaikki maalliset ärsykkeet pois näköpiiristämme ja mielestämme.

Voimme rukoilla hiljaa mielessämme tai ääneen. Voimme rukoilla yksin tai esimerkiksi yhdessä perheen kanssa. Tärkeintä on, että keskitymme rukouksessamme puhumaan Taivaan Isän kanssa.

Rukous koostuu neljästä yksinkertaisesta vaiheesta.

1. Ensiksi puhuttelemme Taivaallista Isäämme. Voimme aloittaa rukouksen sanomalla esimerkiksi “Rakas Taivaallinen Isä”.
2. Seuraavaksi kiitämme asioita, joita olemme saaneet Jumalalta. Voimme kiittää esimerkiksi perheestämme, ystävistämme, työpaikastamme tai siitä, että päivä on mennyt hyvin.
3. Kolmanneksi pyydämme asioita. Voimme pyytää rukouksessa mitä tahansa.
4. Lopetamme rukouksen sanomalla “Jeesuksen Kristuksen nimessä Aamen” Näin tunnustamme, että voimme lähentyä Jumalaa vain Kristuksen tekemän sovitustyön ansiosta.

Miten rukouksiin vastataan? 

Kun olemme rukoilleet, jäämme odottamaan vastausta. Vastaus rukoukseen voi tulla monella eri tavalla, ja se voi olla täysin erilainen, kuin olemme kuvitelleet.

Sanotaan, että rukoukseen on kolme erilaista vastausta: “kyllä”, “ei” ja “myöhemmin”. Joskus Jumala antaa meille sitä, mitä pyydämme. Joskus Hän ei anna meille pyytämäämme asiaa, koska se ei ole Hänen tahtonsa mukaista. Joskus joudumme odottamaan vastausta rukoukseemme pitkän aikaan.

On tärkeää muistaa, että Jumala haluaa meidän parastamme ja antaa meille vastauksen, jonka oikeasti tarvitsemme.

Rukouksen jälkeen kannattaa jäädä hetkeksi hiljentymään. Kannattaa olla pieni hetki polvillaan ihan hiljaa ja kuunnella, mitä Jumala haluaa sanoa meille. Yleensä Hän puhuu meille tunteidemme ja ajatustemme välityksellä, ja Hänen kuulemisensa vaatii pientä keskittymistä.

Voimme myös avata pyhät kirjoitukset ja lukea sieltä, mitä Jumala haluaa sanoa meille. Pyhät kirjoitukset ovat täynnä neuvoja, opetuksia ja kertomuksia, jotka voivat auttaa meitä. Kun me tutkimme pyhiä kirjoituksia päivittäin, Jumala voi ohjata meitä tekemään oikeita valintoja.

Kokemus rukouksesta

Haluan jakaa teille kertomuksen ensimmäisestä kerrasta, jolloin olen uskossa pyytänyt apua ongelmaani rukouksessa ja saanut vastauksen.

Kun olin esikouluikäinen, olin leikkimässä päiväkodin pihalla. Menin hakemaan leluja varastosta. Kun olin sisällä leluvarastossa, tuuli sulki oven ja lukitsi sen. Olin jäänyt yksin lukkojen taakse pimeään varastoon. Muistin, kuinka kirkossa ja kotona minulle oltiin opetettu pyytämään apua rukouksen kautta. Pidin hiljaa mielessäni rukouksen, ja jäin odottamaan vastausta.

Sain tunteen, että minun tulisi katsoa ulos varaston avaimenreiästä. Pian näin avaimenreiän kautta toisen lapsen katsovan sisään varastoon. Hän kysyi, onko sisällä ketään. Vastasin, että minä olen täällä sisällä. Hän haki yhden hoitajista paikalle, ja pääsin ulos leluvarastosta. Tämä on ensimmäinen muistoni tilanteesta, jossa olen saanut vastauksen rukoukseeni.

Kun tämä tapahtui, olin vasta kuusivuotias. Minulle ei ollut ihmeellisiä kokemuksia rukouksista, enkä tiennyt aiheesta paljoakaan. Minulla kuitenkin oli ongelma, jota en voinut ratkaista yksin. Minulla oli uskoa siihen, että kun käännyn Jumalan puoleen, Hän auttaa minua.

Tuosta rukousvastauksesta on kulunut nyt 18 vuotta. En ole unohtanut sitä koskaan. Näiden vuosien aikana olen kysynyt Jumalalta apua monenlaisin tilanteisiin ja kysymyksiin. Aina, kun olen ollut umpikujassa elämässäni, Hän on neuvonut minulle suunnan. Aina, kun olen kaivannut lisää voimaa, Hän on antanut minulle sitä. Aina, kun olen tuntenut olevani yksin, olen voinut kääntyä Hänen puoleensa.

Nyt on sinun vuorosi! 

Kenties luet tätä tekstiä siksi, ettet ole koskaan rukoillut. Kenties pohdit, toimiiko se oikeasti ja kuuleeko Jumala rukouksesi. Ehkä olet jo pitkään halunnut rukoilla, mutta et ole vielä uskaltanut tehdä sitä.

Haluan kutsua sinut kokeilemaan rukouksen voimaa. Voit tehdä niin heti. Voit etsiä rauhallisen paikan ja lähestyä Jumalaa rukouksessa. Hänelle ei ole väliä, vaikka et olisikaan rukoillut aiemmin. Hän on iloinen siitä, että saa kuulla sinusta nyt.

Voi olla, että saat vastauksen heti. Voi olla, että saat vastauksen myöhemmin. Voi olla, että rukoukseesi vastataan eri tavalla kuin olet toivonut. Lupaan kuitenkin sinulle, että Jumala kuulee rukouksesi ja vastaa sinulle tavalla tai toisella. Hän rakastaa sinua ja haluaa sinun parastasi. Hänellä on paljon hyviä asioita varattuna sinulle, ja Hän odottaa innoissaan, että pyydät niitä Häneltä.

Susanna Koivisto on Seuraa Kristusta -sivuston bloggaaja, joka haluaa kertoa, millaista on elää tavallisen mormoninuoren elämää Suomessa. Hän on aina valmis puhumaan uskonnosta, eikä pelkää vaikeitakaan aiheita. Susanna opiskelee yliopistossa journalismia.

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Rukous: näin rukoilet ja saat vastauksia Jumalalta appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Tuo kirkko on omistettu Jeesuksen kuuluisan vuorisaarnan rukouksen muistolle, joka alkaa sanalla ”Isämme”, tai latinaksi sanoilla Pater Noster. Kauniit laattakaiverrukset, joissa on Isä meidän -rukous eri kielillä, peittävät Pater Noster -kirkon seiniä. Tämä syvällinen taideteos Jumalan lasten kielten sekasorrosta kiinnittää huomiomme Jumalan universaalisuuteen Isänämme.

Jeesus epäilemättä rukoili Isäänsä elämänsä aikana tuhansia kertoja. Vaikka vain harvoja Hänen rukouksistaan on tallennettu meidän hyödyksemme, tuo yksinkertainen rukous vuorisaarnassa on ilmestyksellinen ja vangitseva.

Isä meidän -rukous

Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi.

Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa.

Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme.

Ja anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa.

Äläkä anna meidän joutua kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta, voima ja kunnia, iankaikkisesti. Aamen. (Matt. 6:9-13).

Koruttomassa Isä meidän -rukouksessaan Jeesus opettaa meille, miten ja mitä rukoilla. Rukous on rakennettu yksinkertaisesti sanojen meidän ja sinun ympärille.

Meidän ja Sinun

Huomasit varmaan, että olen korostanut joitakin määrättyjä ilmaisuja Isä meidän -rukouksessa. Siinä on neljä ”meidän” hallinnassamme olevaa asiaa tai mikä on meidän:

1. Jumala
2. Jokapäiväinen leipämme
3. Velkamme
4. Velkojamme

Siinä mainitaan neljä asiaa, jotka kuuluvat Jumalalle:

1. Nimi
2. Valtakunta
3. Tahto
4. Valtakunta (vaikka tämä näyttäisi siltä, että se on lisätty myöhemmin)

Rukoustemme pitäisi muistuttaa meitä, että olemme täysin riippuvaisia Jumalasta. Pyyntö saada jokapäiväinen leipämme toimii sisäisenä muistuttajana siitä, että päivittäinen elatuksemme on siunaus Jumalalta. Vaikka saatamme elää yltäkylläisyyden aikaa, jolloin meidän ei tarvitse koskaan miettiä, saisimmeko syötävää (länsimainen ongelmamme on se, että meidän täytyy valita niin monista vaihtoehdoista, mitä söisimme), Jeesuksen aikana riittävä ravinto oli päivittäinen ja jatkuva huoli. Ehkä muinaisina aikoina tuo jatkuva, vaaniva näläntunne muistutti ihmisiä heidän täydestä riippuvaisuudestaan Jumalasta.

Rukoustemme pitäisi muistuttaa meitä siitä, että olemme kaikki velallisia. Varmin tapa tuntea rauhaa sovituksesta on antaa anteeksi toisille ja itsellemme.

Rukouksissamme meidän pitäisi tunnustaa Hänen pyhyytensä, jossa Hänen nimensä kuvaa Hänen täydellisyyttään.

Rukoustemme pitäisi tavoitella Jumalan valtakuntaa. Hänen valtakuntansa on lähempänä, kun annamme anteeksi toisille ja itsellemme.

Rukoustemme pitäisi auttaa meitä sovittamaan tahtomme Jumalan tahtoon. Ja meidän pitäisi aina muistaa, että Hänen valtakuntansa on täynnä voimaa ja kirkkautta.

Jeesus on Jumalan valtakunnan ruumiillistuma. Kun kasteessa ja joka viikko sakramenttia nauttiessamme teemme liiton, että otamme Jeesuksen osaksi elämäämme, olemme menneet sisälle Jumalan valtakuntaan.

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu ldsliving.com-sivustolla nimellä “Jesus’s Revolutionary Teaching About Prayer That Might Influence How You Pray”.

Suomi ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company | English ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company

The post Jeesuksen vallankumouksellinen opetus rukouksesta saattaa vaikuttaa tapaasi rukoilla appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Koska rukoileminen on niin olennainen osa uskoamme ja jokapäiväistä elämäämme, keskustelemme siitä usein sunnuntaikokouksissa ja oppitunneilla. Olen kuullut satoja, luultavasti tuhansia kertomuksia rukouksen tärkeydestä ja sen tuomista ihmeistä. Mutta eräs tietty Nuorten Naisten luokan oppiaihe tulee mieleeni, kun mietin vilpittömän rukouksen merkitystä.

Keskustelimme kiitollisuuden tärkeydestä, kun johtajani kysyi: ”Jos heräisit aamulla ja sinulla olisi vain ne asiat, joista kiitit Jumalaa edellisenä iltana, mitä sinulla olisi jäljellä?”

Tuo kysymys osui ja upposi minuun. Jos niin olisi oikeasti tapahtunut, minulla ei olisi jäljellä paljoakaan. Mutta laajemmassa mittakaavassa se sai minut ymmärtämään, miten paljosta minun piti olla kiitollinen ja miten monia asioita pidän itsestään selvinä joka päivä.

Jumalan kiittäminen siunauksista on hyvin tärkeä osa rukousta, ja se unohdetaan aivan liian usein. On niin helppoa juuttua pyytämään asioita, joita tarvitset, että unohdat osoittaa kiitollisuutta niistä asioista, joita sinulla jo on. Joten kiitollisuuden hengessä, tässä on lueteltuna joitakin tapoja, joiden avulla voit osoittaa vilpitöntä kiitollisuutta taivaalliselle Isälle.

1. Pidä kiitosrukous.

Mikään muu ei muistuta sinua monista siunauksistasi samoin kuin kiitosrukouksen pitäminen. Polvistu ja kiitä taivaallista Isää kaikista ihanista lahjoista, joilla Hän on siunannut sinua – sekä ajallisista että hengellisistä. Vaikka sinulla olisi vaikeaa, aina on jotakin, josta voit olla kiitollinen. Vanhin Bednar kertoi kokemuksen lokakuun 2008 yleiskonferenssissa tämän syvällisen oivalluksen kera:

”Merkityksellisimmät ja hengellisimmät kokemani rukoukset ovat sisältäneet monia kiitollisuudenilmauksia ja vain vähän, jos lainkaan pyyntöjä. Kun siunauksenani on nyt saada rukoilla apostolien ja profeettojen kanssa, huomaan näiden Vapahtajan kirkon nykyajan johtajien keskuudessa saman piirteen, joka oli sotapäällikkö Moronissa Mormonin kirjassa. He ovat miehiä, joiden sydän paisuu kiitoksesta Jumalalle niistä monista oikeuksista ja siunauksista, joita Hän suo kansalleen.”

2. Pidä kiitollisuuspäiväkirjaa.

Pidä mukanasi pientä muistikirjaa ja kirjoita ylös ne asiat, joista olet kiitollinen päivän aikana. Kokemustesi ja vaikutelmiesi kirjoittaminen auttaa sinua muistamaan ne paremmin ja huomaamaan ne useammin. Ja kun kiinnität enemmän huomiota omiin lempeisiin armotekoihisi, huomaat Jumalan käden elämässäsi ja ymmärrät, että Hän on aina kanssasi. Presidentti Eyring puhui päiväkirjan päivittäisen kirjoittamisen tärkeydestä lokakuun 2007 konferenssipuheessaan, “Oi muistakaa, muistakaa”.

“Ennen kuin kirjoitin, tapanani oli pohtia tätä kysymystä: ”Olenko nähnyt Jumalan käden ojentuvan koskettamaan meitä tai lapsiamme tai perhettämme tänään?” Kun jatkoin sitä hellittämättä, jotakin alkoi tapahtua. Kun kävin mielessäni päivää läpi, näin todisteen siitä, mitä Jumala oli tehnyt jollekulle meistä mutta mitä en ollut käsittänyt päivän kiireisinä hetkinä. Kun niin tapahtui, ja niin tapahtui usein, ymmärsin, että se, että yritin muistaa, oli antanut Jumalalle mahdollisuuden osoittaa minulle, mitä Hän oli tehnyt.”

3. Rukoile toisten puolesta.

Palveleminen ja toisten puolesta rukoileminen ovat ihmeellisiä tapoja saada ajatukset pois omista vaikeuksista ja keskittyä Jumalan lasten rakastamiseen. Kun pyrit kohdistamaan huomiosi ulospäin, ei sisäänpäin, sinun on helpompi tiedostaa ja olla kiitollinen omasta elämästäsi ja siunauksistasi.

Vanhin Bednar selitti: “Aivan samoin kuin kiitollisuuden ilmaiseminen useammin rukouksissamme avartaa ilmoituksen kanavaa, samoin muiden puolesta rukoileminen koko sielumme voimalla lisää kykyämme kuulla Herran ääntä ja ottaa se varteen.”

4. Kiitä taivaallista Isää koettelemuksistasi.

Tämä on hyvin vaikeaa, erityisesti kun olet keskellä koettelemustasi, etkä pysty näkemään siitä seuraavaa hyvää. Mutta on erittäin tärkeää muistaa, että vaikka et tiedä, miksi sinun täytyy kestää koettelemuksia, Jumala auttaa sinua ja tekee sinut vahvemmaksi. Kiitä Häntä oppimistasi opetuksista ja tarraudu Häneen näinä vaikeina aikoina elämässäsi.

Vanhin Uchtdorf selitti tämän kauniisti huhtikuun 2014 konferenssipuheessaan.

”Kun olemme kiitollisia Jumalalle niissä olosuhteissa, joissa olemme, me voimme kokea lempeää rauhaa koettelemuksen keskellä. Murheessa me voimme silti kohottaa sydämemme kiitokseen. Tuskassa me voimme riemuita Kristuksen sovituksesta. Katkeran surun kylmyydessä me voimme kokea taivaan syleilyn läheisyyden ja lämmön.”

5. Pyri saamaan kiitollisuuden asenne

On helppoa listata ajalliset asiat, joista olemme kiitollisia, mutta Vanhin Ucthdorf muistuttaa, että meidän pitäisi keskittyä kiitollisuuden syvällisempään merkitykseen.

”On totta, että on tärkeää luetella siunauksemme usein – ja jokainen, joka on kokeillut sitä, tietää, että niitä on paljon – mutta en usko, että Herra odottaa meidän olevan vähemmän kiitollisia koettelemusten aikoina kuin runsauden ja huolettomuuden aikoina. Itse asiassa useimmissa pyhien kirjoitusten kohdissa ei niinkään tuoda esiin kiitollisuutta jostakin, vaan pikemminkin niissä esitetään kiitollisuuden yleinen olotila tai asenne. . . . Toisin sanoen ehdotan, että sen sijaan, että olisimme kiitollisia jostakin, keskittyisimme olemaan kiitollisia niissä olosuhteissa, joissa olemme – mitä ne sitten ovatkin.”

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu ldsliving.com-sivustolla nimellä ”The Question That Can Change the Way You Pray”.

Suomi ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company | English ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company

The post Kysymys, joka voi muuttaa tapasi rukoilla appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Laminoidut rukouskortit oli liimattu mikrofonin yläpuolelle, joka oli pienessä vetolaatikossa. Istuin sakramenttipöydän ääressä tuona paastosunnuntaina elokuussa 1990 ensimmäistä kertaa moniin kuukausiin. Olin ollut kuriton lapsi rikkoontuneesta kodista ja olin käyttäytynyt sen mukaisesti, vaikka äitini oli pakottanut minut kirkkoon useimpina sunnuntaina. Olen aina pitänyt lukemisesta – yksi parhaista äidin minulle antamista lahjoista – ja päädyin ateismiin kurittomuuteni ulospääsytienä.

Mutta nuoruusiän hajaannuksen nautinnot olivat käyneet vähiin siihen mennessä, kun aloin pohtia aikuisuutta. Osana yritystäni saada elämääni järjestykseen, olin tavannut piispaani kehitelläkseni suunnitelmaa kirkkoon paluuta varten. Hän oli nähnyt parhaaksi poistaa jäsenoikeuteni osana ratkaisua ja olin hyväksynyt sen.

Tunsin jonkinlaista vapauden tunnetta hänen kutsuessaan nuoruuden käyttäytymistäni nimillä. (Todellisuudessa mitättömät syntini eivät olleet ollenkaan niin vakavia, kuin seurakunnan jäsenet olettivat, mutta ne olivat silti syntejä.) Mitä aioinkaan päättää uskostani tai epäuskostani Jumalaan, elämäni oli huonolla tiellä ja suunnan korjaaminen oli aiheellista.

Hyvä ystäväni Tyler, hyvä ja uskova nuori mies, joka oli rukoillut lukemattomia kertoja puolestani, siunasi leivän värisevällä äänellä, pyytäen Jumalaa ”siunaamaan ja pyhittämään tämän leivän kaikkien niiden sieluille, jotka siitä syövät.” Annoimme sitten leivän diakoneille, jotka jakoivat sen seurakunnalle.

Olin viettänyt edellisen illan ystäväni kaksitahtisen Yamaha-moottoripyörän selässä, karistaen ajaessani täyden jäsenyyteni takaisin saamisen ja uskon tai epäuskon kohtaamisen aiheuttamaa jännitystä. Nuoressa mielessäni tuo sunnuntai olisi viimeinen mahdollisuuteni saada selville, oliko Jumala olemassa.

Merkkinä hengellisestä kehittymättömyydestäni päätin jotenkin, että jos pystyisin ajamaan moottoripyörällä matalan, mutta jyrkän kallion päälle, Jumala olisi olemassa: vankka versioni muinaisesta arpomisen käytännöstä. Ajoin useita kertoja ylös kallion rinnettä, kunnes moottoripyörä sakkasi ja kaatui oikealle.

Lopulta jokin viisauden häivähdys, joka suojelee nuoren miehen selkärankaa, taivutteli minua hylkäämään merkityksettömän yritykseni ajaa kallion päälle. Ajoin takaisin kotiin, yhä levottomana, ja tutkin, luin ja rukoilin Mormonin kirjan totuudellisuudesta. Ei mitään. Ei yhtikäs mitään. Puolen yön paikkeilla valitin äidilleni, että en saanut vastauksia rukouksiini. Hän on aina rakastanut minua hyvin ja viisaasti, ja hän muistutti, että Jumala ei ole myyntiautomaatti ja että Hän ei tekisi sitä, mitä haluan juuri silloin kun haluan. Niinpä menin nukkumaan. Siitä on nyt melkein 25 vuotta, enkä muista mitään seuraavasta päivästä ennen kuin Tyler aloitti leivän siunaamisen.

Sitten oli minun vuoroni siunata vesi. Ensimmäinen ääneen lausuttu rukoukseni kuukausiin. Aukaisin pienen vetolaatikon ulos kortin kanssa ja aloin lausua sanoja, jotka olin kuullut satoja kertoja aikaisemmin.

“Oi Jumala . . .” mykistyin.

Ensimmäistä kertaa mieleni oli täysin vapaa sen levottomasta sisäisestä äänestä. Tuona hiljaisena hetkenä tunsin toisen olennon läsnäolon. Tuo läsnäolo oli minulle todellinen, vaikka se ei ollut fyysistä eikä täysin verbaalistakaan. Paras sana, jolla voin sitä kuvata, on yksinkertaisesti rakkaus.

Rakkaus ilman romantiikkaa, ilman suuntaa tai rajoituksia. Tuo tunne, tuo läsnäolo, vei kykyni puhua. Kyynelten maku ylähuulellani yllätti minut. En itkenyt usein, mutta tällä kertaa en hävennyt sitä. Pitkän minuutin jälkeen yritin jälleen lausua sanat: “…Iankaikkinen Isä.”

Putoilevat kyyneleet rytmittivät jokaista sakramenttirukouksen lausetta. Monen ikuisen minuutin jälkeen sanoin “aamen”, aukaisin silmäni ja nousin seisomaan. Äitini säteili ja suurin osa seurakunnasta näytti rauhattomalta, myönteisessä mielessä. Veljeni ja ystäväni itkivät hiljaa vieressäni.

Tuo kokemus aloitti elämäni uskovana; ateismi ei ole ollut vaihtoehto sen jälkeen. Mutta siihen ei vaikuttanut pelkästään tuo kokemus – siihen vaikutti monet muut sitä ennen ja sen jälkeen tehdyt tärkeät päätökset ja kokemukset – enkä ole myöskään koskaan ollut yksin uskon matkani aikana. Olen kokenut ja ihmetellyt kääntymykseni monia seurauksia.

Vaikka uskoni Jumalaan ei ole koskaan hiipunut, olen yrittänyt vuosikymmenien ajan ymmärtää ja saada selkoa tuosta uskosta. Mitä uskoni merkitsee? Miten puen tuon uskon sanoiksi? Mitä tapahtuu, kun yritän?

Olen opiskellut evankeliumia ja elänyt sen mukaan viimeiset kaksi vuosikymmentä. Minut on yllättänyt näiden perusoppien voima ja niiden sanoiksi pukemisen vaikeus. Vaikka nämä perusasiat näyttävät pintapuolisesti yksinkertaisilta, ne sisältävät mahdollisuuksien maailmankaikkeuden.

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu ldsliving.com-sivustolla nimellä “From Atheism to Disfellowship and Back to God: How a Sacrament Prayer Changed Everything for Me”

Suomi ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company | English ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company

The post Miten sakramenttirukous muutti elämäni? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

1. Ota kellosta aikaa viisi minuuttia

Vaikka rukoileminen kello kädessä saattaa tuntua oudolta, sitä kannattaa kokeilla. Kun sitoudut rukoilemaan viideksi minuutiksi, todella pysähdyt rukouksen ääreen. Jos sanottavaa ei riitä viideksi minuutiksi, käytä loppuaika kuuntelemiseen. Kun rukouksiin keskittyminen on tullut tavaksi, voi kellon jättää pois.

2. Kerro Taivaan Isälle päivän kuulumiset ja huomisen suunnitelmat

Kun olin kokoaikaisessa lähetystyössä, erään toverini henkilökohtaiset iltarukoukset kestivät ainakin kolme kertaa kauemmin kuin omani. Kysyin häneltä kerran, miten hänellä on niin paljon sanottavaa. Hän kertoi, että hän vuodattaa Taivaan Isälle joka ilta kaiken sen, mitä hän on tehnyt päivän aikana, ja sitten käy läpi huomisen suunnitelmat.

3. Suunnittele etukäteen, mitä aiot sanoa

Rukousta ei tarvitse improvisoida. Rukoiltavia asioita voi pohtia päivän mittaan, tai niistä voi tehdä listan ranskalaisilla viivoilla paperille. Kun on suunnitellut etukäteen, minkä asioiden puolesta haluaa tänään rukoilla, ajatukset eivät lähde niin helposti harhailemaan.

4. Muista kiittää!

Aina ei tarvitse pyytää tai anoa. Jokaisella meistä on elämässämme paljon hyviä asioita, joista voimme kiittää Taivaallista Isäämme. Tuntuisi oudolta, että puhuisimme jollekin vain silloin, kun tarvitsemme asioita, mutta kun saamme siunauksia, emme muista koskaan kiittää niistä. Sitä paitsi kiitollisuus lisää onnellisuutta!

5. Rukoile halua rukoilla

Mikäli joskus ei huvita rukoilla, kannattaa vähintäänkin rukoilla halua siihen. Voimme olla Taivaan Isälle rehellisiä ja sanoa, että nyt ei huvittaisi tai jaksaisi, ja pyytää apua. Taivaan Isä auttaa meitä enemmän kuin mielellään, sillä Hän todella haluaa puhua meidän kanssamme.

6. Kiinnitä huomiota siihen, missä rukoilet

Rukoileminen voi olla vaikeaa ympäristössä, jossa on melua tai muita häiriötekijöitä. Rukoilla voi missä tahansa, ja joskus hädän keskellä on pakko rukoilla stressaavassa ympäristössä, mutta mikäli on mahdollisuus valita, kannattaa asettua rauhalliseen paikkaan. Eräs ystäväni rukoilee aina suihkussa, sillä se on paikka, jossa kukaan ei tule keskeyttämään.

7. Rukoile ääneen

Joskus ääneen rukoileminen tuntuu hölmöltä, kun on aivan yksin, mutta sitä kannattaa kokeilla. Ääneen rukoileminen auttaa keskittymisessä ja rukouksen konkreettiseksi teknisessä: puhumme ihan oikeasti jonkun kanssa.

8. Muista kuunnella

Kun puhumme ystävillemme, se on harvoin yksipuolista vuoropuhelua. Taivaan Isä vastaa rukouksiimme, mutta vain jos annamme Hänelle tilaisuuden siihen. Pysähdy rukouksen jälkeen hetkeksi pohdiskelemaan, tai lue esimerkiksi pyhiä kirjoituksia, joiden kautta Jumala myös puhuu lapsilleen.

9. Rukoile muiden puolesta

Aina ei tarvitse pyytää siunauksia vain itselleen. Pohdi, ketkä lähipiirissäsi ovat sellaisia, jotka kaipaisivat rukouksia elämäänsä juuri nyt, ja rukoile heidän puolestaan. Mormonin kirjassa on useita esimerkkejä, joissa ihmisiä on siunattu siksi, että joku toinen on rukoillut heidän puolestaan.

10. Muista, että joskus rukouksen vastaus on “ei”

Olen kuullut sanonnan, että rukoukseen on kolme mahdollista vastausta: kyllä, ei tai myöhemmin. Jumala kuulee meidän jokaisen rukoukset ja haluaa vastata meille. Joskus vastaus kuitenkin on, että emme saa tiettyä siunausta. Jumala ei anna meille aina niitä asioita, joita sillä hetkellä haluamme, vaan niitä, joita todella tarvitsemme.

11. Mene yksityiskohtiin

Kun rukoilemme yleisellä tasolla, on helppo sortua samojen asioiden toistamiseen joka kerta. Mitä tarkempia olemme rukouksissammme, sitä tarkempia vastauksia saamme Taivaan Isältä. Mainitse nimiä, paikkoja ja tilanteita.

Susanna Koivisto on Seuraa Kristusta -sivuston bloggaaja, joka haluaa kertoa, millaista on elää tavallisen mormoninuoren elämää Suomessa. Hän on aina valmis puhumaan uskonnosta, eikä pelkää vaikeitakaan aiheita. Susanna opiskelee yliopistossa journalismia.

The post 11 vinkkiä, joilla saat rukouksistasi merkityksellisempiä appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Olin lauantaina muutamien ystävieni ja työkavereideni kanssa vuorilla, kun sain kaikille seurakuntamme jäsenille lähetetyn sähköpostiviestin piispaltamme:

“On kunnia ja etuoikeus saada profeettamme, presidentti Russell M. Nelson ja hänen vaimonsa, sisar Wendy W. Nelson vieraaksemme ja puhumaan sakramenttikokouksessamme huomenna, sunnuntaina, syyskuun 23. päivänä klo 11.00.” sähköpostissa sanottiin.

Saimme tietää sen viime hetkellä. Piispa sai tietää sen viime hetkellä. Se oli yllätys meille kaikille.

Ensimmäinen reaktioni luettuani sähköpostiviestin oli: ”Hienoa. En ole koskaan aiemmin ollut lähellä profeettaa.”

Toinen reaktioni luettuani sähköpostin oli: ”Haluan tietää, onko tuo mies todella Jumalan profeetta.”

En tiedä miksi, mutta samalla kun raahauduin mitä kauneimman syksyisen vuoristomaiseman halki, sain yhtäkkiä palavan halun saada todistuksen siitä, että oliko tämä mies Jumalan profeetta maan päällä tänä aikana.

En ole koskaan elämäni aikana todella pyytänyt Jumalaa antamaan todistusta kenestäkään profeetasta. Ehkä olen sen takia huono kirkon jäsen, kuhnuri tai jotain. En tiedä. Olen vain tavallaan hyväksynyt ja tukenut profeettoja asemassaan. Kysyn harvoin Jumalalta mitään ratkaisevia kysymyksiä kirkosta, koska menneisyyden perusteella en ole koskaan todella tuntenut, että olisin saanut suoran vastauksen. Ehkä en ole tarpeeksi lähellä Pyhää Henkeä, mutta minusta on aina tuntunut, että minun täytyy nähdä paljon vaivaa ja tutkia paljon saadakseni vastauksia kysymiini kysymyksiin.

Joten, kuten aina ennenkin, alkaisin heti tutkia asiaa ja jättäisin väliin Jumalalta kysymisen rukouksessa.

Mutta noilla vuorilla tuona lauantaipäivänä, en voinut unohtaa näitä selkeitä sanoja mielessäni:

”Kysy minulta.”

Yritän olla liioittelematta asioita…mutta kerron tämän. Minusta tuntui, että Jumala halusi minun kysyvän Häneltä rukouksessa, oliko tuo suuri, mutta erehtyväinen mies, joka istui edessäni, Hänen valtuutettu profeettansa maan päällä tänä aikana.

Pidin siis erityisen rukouksen lauantaina pyytäen Jumalaa ilmoittamaan minulle sakramenttikokouksen aikana, oliko presidentti Nelson Hänen profeettansa ja oliko Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko oikealla tiellä.

Minulla ei ollut yhtä paljon uskoa kuin Joseph Smithillä, kun hän meni pyhään lehtoon. En odottanut vastausta rukoukseeni. Päättelin, että minun täytyy tarpoa eteenpäin aivan kuten ennenkin toivoen, että Herra on johdossa ja että minä olen oikeassa paikassa.

Mutta minulle tapahtui jotakin, mitä on tapahtunut vain kerran aikaisemmin elämässäni; aikana, jolloin olin tekemässä päätöstä lähetystyöhön lähtemisestä. Se oli minulle ratkaisevaa aikaa, yksi tienhaaroista elämässäni.

Ehkä Jumala näki, että tuo sunnuntai, syyskuun 23. päivä, oli toinen noista ratkaisevista ajoista elämässäni, koska jollakin sanoinkuvaamattomalla tavalla Hän puhui sielulleni Pyhän Hengen kautta.

En ole koskaan ymmärtänyt, mistä ihmiset puhuvat, kun he kertovat palavasta tunteesta rinnassa. Olen itse aina kokenut Pyhän Hengen Joseph Smithin kuvailemalla tavalla…puhtaan älyn virtaamisena itseeni ja mieleni valaistumisena.

Mutta vain sekunteja sen jälkeen, kun kokous alkoi, lukitsin silmäni presidentti Nelsoniin ja tapahtui jotain, millä ei ollut mitään tekemistä mieleni tai älyni kanssa.

Tämä tunne, tämä palo, tämä valo, tämä lämpö velloi minussa.

Seuraavat sanat tulivat mieleeni:

“Tämä on vastaus rukoukseesi. Tämä on minun profeettani ja tämä on kirkkoni.”

En voinut puhua. Kyynelet tulvahtivat silmiini. 5-10 sekunnin sisällä tiesin epäilemättä, että olin saanut vastauksen rukoukseeni…ja se on poikkeuksellista minun kohdallani.

Minusta tuntuu, että en koskaan saa vastauksia rukouksiini. Mutta en voi kieltää sitä, mitä tuona päivänä tapahtui.

On olemassa niin monia ääniä ja niin monia lähteitä, jotka luovat paljon epäilyä. Olen tuntenut viime aikoina kuten Joseph Smith sanoessaan: ”Tämän sanasodan ja mielipidetemmellyksen keskellä sanoin usein itselleni: Mitä on tehtävissä?” (JS-historia 1:10).

KUKA ON OIKEASSA? Tuntuu kirjaimellisesti siltä, että hämmennys on suurempaa kuin koskaan. Asioiden muuttumisen ja eteenpäin menemisen vauhti on aiheuttanut sen, että monet tulevat esiin ja ilmaisevat ääneen vastustuksensa.

Mutta tämä yksinkertainen kokemus, yksinkertainen kysymys…toi minulle tiedon ja varmuuden, jota olin etsinyt.

En voinut laulaa. Olin liian liikuttunut.

Katsoin ylös. Piispa ja hänen neuvonantajansakaan eivät voineet laulaa. Ehkä he kokivat jotakin, millä Herra näki soveliaaksi siunata heitä.

Kun kokous oli ohi, lauloimme seisoen ”Kiitos Luojamme profeetasta”.

Presidentti ja sisar Nelson tulivat heti alas korokkeelta…ja arvatkaa, minne he menivät. Suoraan nuorten luokse. Miettikääpä sitä.

Tyttäreni kätteli profeettaa, joka sitten käveli kyyneleet silmissään ulos ovesta.

Opin enemmän tänään kymmenessä sekunnissa kysymällä Jumalalta vilpittömässä rukouksessa, kuin olen oppinut kaikkien näiden vuosien aikana kuuntelemalla oppineita ja kriitikkoja.

Luulen, että jos profeetta haluaisi nuorten ja kenen tahansa, jolla on vaikeuksia saada vastauksia, tietävän yhden asian, se olisi tämä:

Kysy Jumalalta.

Alkuperäisen artikkelin on kirjoittanut Greg Trimble ja se on julkaistu sivustolla gregtrimble.com. Artikkelin on kääntänyt Krista Kora.

The post Rukous, johon vastattiin istuessani kirkossa presidentti Nelsonia vastapäätä appeared first on SeuraaKristusta.fi.