Kääntyminen Herran puoleen ja Hänen kirkkoonsa, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon, tuntui joskus vaikealta. Kamppailin sellaisten kysymysten kanssa, joita en koskaan ajatellut tarvitsevani kysyä ja tein uhrauksia, joita en koskaan uskonut tekeväni. Mutta kaiken epävarmuuden ja tietämättömyyden keskellä huomasin, että Vapahtaja on aina ollut valmis ja halukas auttamaan minua uskoni vahvistamisessa.

Apu uskoni vahvistamiseen on tullut minulle monin eri tavoin. Usein se on tullut löytämieni innoittavien sanojen muodossa, jotka vahvistavat uskoani ja luottamustani Vapahtajaan. Mutta voi olla haastavaa tietää, mistä etsiä vastauksia, kun Jumalaan luottaminen tuntuu oudolta tai jopa pelottavalta. Nämä lähteet ovat suosikkejani viimeisen kuuden vuoden ajalta siitä lähtien, kun tapasin lähetyssaarnaajat ensimmäisen kerran. Toivon, että nämä opetukset auttavat sinua tai jotakuta läheistäsi löytämään voimaa olla todella ”kääntynyt Herraan” (Al. 23:6).

1. “Elämäsi pelastaminen”

Ainoa syy, miksi kuulin Vanhin D. Todd Christoffersonin puheesta ”Saving Your Life, (suom. Elämäsi pelastaminen)”, oli kun ystäväni ystävä mainitsi sen, ja olen niin iloinen, että kuulin siitä.

Tässä kirkon koululaitoksen lähetyksessä Vanhin Christofferson kertoi oivalluksiaan Uuden testamentin kohdasta Matt. 16:24-25: ”Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ’Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä.”

Monille tämä kutsu Vapahtajalta voi olla sydäntä särkevä, koska se merkitsee rakkaiden ihmissuhteiden uhraamista. Olen ollut hyvin onnekas siinä suhteessa, että läheiseni ovat olleet ymmärtäväisiä ja kunnioittavia uskomuksieni suhteen, mutta ymmärrän, että kaikkien kohdalla ei ole niin. Vanhin Christofferson puhui suoraan niille, jotka kohtaavat epävarmuutta ihmissuhteissaan evankeliumin löytämisen jälkeen: ”Tavalla tai toisella teidän valtava rakkautenne Kristusta kohtaan on vaatinut niiden ihmissuhteiden uhraamista, jotka olivat teille rakkaita, ja te olette vuodattaneet monia kyyneliä. Silti rakkautenne ei ole vähentynyt, vaan te kannatte vakaasti tätä ristiä ja osoitatte, ettette häpeä Jumalan Poikaa.”

Vain muutamalla lauseella Vanhin Christofferson vahvisti eristävät ja vatsanväänteitä aiheuttavat tunteet, joita niin monet urheat kirkon käännynnäiset kokevat. Sitten hän antoi neuvoja siihen, miten siirtyä eteenpäin:

Todellisuudessa paras tapa auttaa niitä, joita rakastamme – paras tapa rakastaa heitä – on asettaa edelleen Vapahtaja etusijalle. Jos irrotamme otteemme Herrasta, koska tunnemme myötätuntoa kärsiviä tai ahdistuneita rakkaita kohtaan, niin me menetämme sen keinon, jolla olisimme voineet auttaa heitä. Jos kuitenkin pysymme lujasti juurtuneina Kristukseen kohdistuvaan uskoomme, olemme sellaisessa asemassa, että voimme sekä saada että tarjota jumalallista apua,” hän sanoi.

2. “Hänen armonsa on riittävä”

Kun opin lisää palautetusta evankeliumista, kamppailin kysymysten kanssa, jotka koskivat uskoa, tekoja ja armoa. Erityisesti mietin usein, miten sovitella eriävät mielipiteet Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon ja muiden kirkkojen välillä näistä aiheista. Halusin, että siinä kaikessa olisi järkeä, mutta kaikki asiat eivät yksinkertaisesti loksahtaneet paikoilleen haluamallani tavalla.

Sitten kuutelin Brad Wilcoxin Brigham Youngin yliopistossa pitämän puheen ”His Grace is Sufficient”. Hänen kuvauksensa lapsesta, joka kävi pianotunneilla, selvensi armoa koskevia kysymyksiäni, joita olin pohtinut jo kauan.

”Kristuksen järjestely kanssamme on verrattavissa äitiin, joka järjestää pianotunteja lapselleen. Äiti maksaa pianonsoiton opettajalle. Kuinka moni tietää, mistä puhun? Koska äiti maksaa velan kokonaan, hän voi pyytää lastaan tekemään jotain vastapalvelukseksi. Mitä se voisi olla? Harjoitella! Saako opettajan maksun siitä, että lapsi harjoittelee? Ei. Korvaako lapsen harjoittelu äidin maksun opettajalle? Ei. Harjoittelemalla lapsi osoittaa arvostavasta äidin uskomatonta lahjaa,” hän selittää.

Yrityksissäni kasvattaa uskoani Jeesukseen Kristukseen ja tehdä parannusta, en voinut kuin pohtia, olisiko Vapahtajan rakkaus ja hyväksyntä ehdollista ja riippuvainen onnistumisestani. Mutta Veli Wilcoxin todistus muutti kaiken: ”Ei, emme ansaitse taivasta. Me opimme taivasta.” Ja se tuntui saavutettavalta ja jopa vaalittavalta asialta.

3. Alma 32

Suurimman osan elämästäni olin epävarma siitä, oliko taivaallinen Isä todella olemassa. Kun sitten aloin opiskelemaan palautettua evankeliumia, tuntui siltä kuin olisin aloittanut nollasta. Minulla ei ollut hajuakaan siitä, miten kehittää ja pitää yllä vahvaa uskoa Vapahtajaan. Itseasiassa, ajatus uskosta tuntui minulle täysin sokealta ja vieraalta. Mutta Mormonin kirja osoitti minun olevan väärässä.

Yksi ensimmäisistä lähetyssaarnaajien antamista lukutehtävistäni oli Alman kirjan luku 32 Mormonin kirjasta. Se muutti elämäni. Olin aloitteleva tieteilijä lukiessani sanat: ”Mutta katso, jos te heräätte ja herätätte kykynne, jopa niin että kokeilette sanojani, ja osoitatte vähäsen uskoa, niin, vaikka ette voisi enempää kuin haluta uskoa, antakaa tämän halun tehdä työtä itsessänne, kunnes uskotte sillä tavalla, että voitte antaa sijaa osalle sanoistani” (Al. 32:27). Kokeilu? Se oli musiikkia korvilleni.

Biologian opiskelijana tiesin kaiken kokeiden tekemisestä. Kokeen tekeminen vaatii tervettä järkeä, ongelmanratkaisutaitoja, oppimista yrityksen ja erehdyksen kautta ja tiettyjen muuttujien harkitsevaa tarkkailua. Siinä ei ole mitään sokeaa. Ennemminkin se rohkaisee pitämään silmät auki ja käyttämään kaikkia kykyjä. Joten ensimmäistä kertaa elämässäni uskominen Jeesukseen Kristukseen tuntui asialta, jota pystyin tekemään.

Luen yhä Alman kirjan lukua 32, kun minusta tuntuu, että uskominen Jeesuksen Kristukseen tuntuu vaikealta. Alman opetukset antavat hengelliset raamit, jotta voit aloittaa siltä tasolta, jolla olet.

Voit pyytää Mormonin kirjan paikallisilta lähetyssaarnaajilta. Se löytyy myös kirkon nettisivuilta ja Evankeliumiaiheinen kirjasto -sovelluksesta.

4. Lujana uskossa

Minusta evankeliumin opiskeleminen tuntui melko samalta kuin uuden kielen opiskeleminen. Vastaan tuli niin paljon sanoja ja käsitteitä, joita minun oli vaikeaa ymmärtää. Matkani alkuvaiheessa rakas ystäväni antoi minulle kirjan Lujana uskossa: Evankeliumin hakuteos.

Minusta se on vähän niin kuin tietosanakirja evankeliumiin liittyvistä asioista, joista haluat tietää, mutta et ehkä uskalla kysyä keneltäkään. Se on täynnä ytimekkäitä määritelmiä ja selityksiä aiheista kuten vapaa tahto, endaumentti, vaarna ja Siion.

Aina kun vastaani tuli jotain, mitä en ymmärtänyt pyhistä kirjoituksista, etsin sen Lujana uskossa -kirjasta. Se lisäsi itseluottamustani. Se auttoi minua myös tuntemaan rauhaa kaikista oppimistani asioista.

Lujana uskossa: Evankeliumiaiheinen hakuteos on saatavilla Evankeliumiaiheinen kirjasto -applikaatiossa ja kirkon sivuilla. Voit myös ostaa kirjaversion.

5. ”Älkää suhtautuko kevytmielisesti pyhiin asioihin”

Katsoin ensimmäisen yleiskonferenssini lokakuussa 2014. Muistan, miten ystävieni antamat neuvot ennen ensimmäistä kokousta supistuivat yhteen tosiasiaan: yleiskonferenssin sanomat ovat räätälöityjä meille jokaiselle henkilökohtaisesti, koska ne ovat Jumalan innoittamia. Minusta se oli ihmeellistä. Menin yleiskonferenssiin valmistautuneena täydellisellä optimismilla, kynällä ja muistikirjalla, valmiina saamaan vastauksia.

Mutta oli täysin valmistautumaton tuntemaani iloon, kun kuuntelin Vanhin Larry S. Kacherin puheen ”Älkää suhtautuko kevytmielisesti pyhiin asioihin”. Hän kertoi omasta kääntymyksestään ja kokemistaan odottamattomista vaikeuksista. ”Kaikki oli minulle uutta. Toisinaan tunsin olevani eksyksissä ja hämmentynyt. Sekä ystävät että perheenjäsenet esittivät kysymyksiä ja aiheuttivat haasteita”, hän sanoi.

”Minun oli tehtävä valinta. Jotkin heidän kysymyksistään herättivät minussa epäilystä ja epävarmuutta. Tämä valinta oli tärkeä. Mistä etsisin vastauksia? Oli monia, jotka halusivat saada minut vakuuttuneeksi teideni erheellisyydestä. Se oli kuin ristiaallokko, joka päättäväisesti kuljettaisi minut kauas siitä rauhallisesta virtauksesta, josta oli tullut suurenmoinen onnen lähde. Opin hyvin selvästi periaatteen, jonka mukaan ”kaikessa on vastakohtaisuutta”. Opin myös, että minun on tärkeää toimia itse omasta puolestani, eikä jättää tahdonvapauttani toisten käsiin.”

Vanhin Kacher ei tuntenut minua, mutta hän tiesi täsmälleen, millaista minulle oli kohdata kysymyksiä ja saada niihin vastauksia. Mistä hän tiesi, että hänen tulisi puhua juuri tästä asiasta? Mistä hän tiesi, että minä olisin kuuntelemassa?

Ei hän tiennytkään. Mutta hän seurasi Herraa, joka on aina tiennyt kaikki huolenaiheeni ja suruni.

Vanhin Kacher jatkoi: ” Kysyin itseltäni: ”Miksi kääntyisin pois sellaisesta, mikä on tuonut minulle niin suurta lohtua?” Kuten Herra muistutti Oliver Cowderya: ’Enkö minä puhunut asiasta rauhaa sinun mieleesi?’ (OL 6:23) Minun kokemukseni oli ollut samanlainen. Siksi käännyin yhä suuremmalla sitoumuksella rakastavan taivaallisen Isän puoleen, pyhien kirjoitusten puoleen sekä luotettavien ystävien puoleen.”

Kun kuuntelin Vanhin Kacherin neuvoja ja todistusta, seuraavat askeleeni olivat valaistuneet ja sydämeni tuntui siltä, että sitä oli kuultu. Tiesin, että Jumala tiesi ajatukseni ja kysymykseni, jotka pitivät minua hereillä öisin.

Monet puheet ovat samankaltaisia. Monet yleisauktoriteetit ovat liittyneet kirkkoon vanhemmalla iällä ja ovat kokeneet haasteita. Mutta Vapahtaja tuntee meidät parhaiten. Kun valmistaudut seuraavaan yleiskonferenssiin, ehkä huomaat, että joku sanoma onkin suora ja tarkka vastaus ongelmiisi.

6. “Yhdistävä side”

Yrittäessään lohduttaa ja vahvistaa minua, monet ystäväni sanoivat, että olin pioneeri – että päätökseni oppia ja elää palautetun evankeliumin mukaan oli uraauurtavaa ja vaikuttaisi tuleviin sukupolviin. Myönnän, että minun oli vaikea ymmärtää, mitä he sanoivat. Useimmiten tunsin itseni vain uupuneeksi. En todellakaan tuntenut olevani sankari.

Mikään ei ole kehittänyt itsetuntoani ja näkökulmaani iankaikkisesta arvostani niin paljon kuin Vanhin David Bednarin puhe ”Yhdistävä side” maailmanlaajuisessa hartaustilaisuudessa vuonna 2017.

Vanhin Bednarin puhe perustui tähän presidentti Gordon B. Hinckleyn oivallukseen: ”Sanon teille niin voimakkaasti kuin pystyn: Älkää tulko heikoksi lenkiksi sukupolvienne ketjussa. Tulette tähän maailmaan mukananne ihmeellinen perintö. Olette lähtöisin suurista miehistä ja naisista, urheista ja rohkeista miehistä, saavutusten ja valtavan uskon naisista. Älkää koskaan tuottako heille pettymystä. Älkää koskaan tehkö mitään, mikä heikentäisi ketjua, josta te olette yksi olennainen osa.”

Vanhin Bednar todisti: ” Teille, jotka olette ensimmäisen polven kirkon jäseniä: se alkaa teistä! Te olette pioneereja sekä esivanhemmillenne että jälkeläisillenne. Kuolleet sukulaiset, jotka ovat eläneet ennen teitä sukupolvienne ketjussa, rukoilevat apuanne, ja ne, jotka tulevat jälkeenne, luottavat uskollisuuteenne. Teillä on todellakin voima tulla vahvaksi yhdistäväksi siteeksi. Muistakaa, että se alkaa teistä. Ja Herran avulla te pystytte siihen.”

Kun kuuntelin hänen sanojaan, en voinut muuta kuin nostaa leukani ylös ja hymyillä, koska ymmärsin, että jokaisella kokemallani vaikeudella oli merkitystä – paljon suuremmista syistä kuin minä itse. Vaikka en ole varma siitä, ottavatko minun jälkeeni tulevat evankeliumin vastaan, ajatus siitä, että minun päätöksilläni voi olla pysyviä vaikutuksia, on kaunis.

7. ”Don’t Miss This” -videot (Uusi Testamentti)

Kuulin ”Don’t Miss This” -videoista lähetystyöni loppupuolella. Minusta tuntui, että ne voisivat olla hyödyllisiä, mutta en tajunnut, miten mullistavia ne olisivat. Näissä videoissa Emily Belle Freeman ja David Butler jakavat viikoittain oivalluksiaan Tule ja seuraa minua -oppiaineistosta. Aloin katsoa videoita joka viikko ja tunsin sitten innoitusta katsoa sivuston kaikki Uuteen Testamenttiin liittyvät videot, jotka olivat jääneet katsomatta, kun olin lähetystyössä.

Se oli ehkä elämäni paras hengellinen kehotus, jonka mukaan olen toiminut.

Matkallani kohti kastetta, tulin tuntemaan Jeesuksen Välimiehenä. Matkallani kohti lähetystyöpalvelusta, tulin tuntemaan Jeesuksen Vapahtajana. Ja kun katsoin Uuden Testamentin videot, tulin tuntemaan Jeesuksen rakkaimpana Ystävänäni.

Tuo ymmärrys johti syvempään ja täydempään kääntymykseen kohti Kristusta kuin mikään aiemmin kokemani. Minulle oli erityistä kokea ensin Hänen pelastuksensa suloisuus, sitten Hänen kykynsä jalostaa ja puhdistaa ja sitten Hänen lempeä ystävällisyytensä.

Opin, että Hän ei ainoastaan halunnut parantaa spitaalia sairastavaa miestä, vaan myös koskettaa häntä – miestä, joka oli eristyksissä sairautensa vuoksi ja jota ei oltu ehkä kosketettu vuosiin (Mark. 2:40-41). Opin, että Jeesus näki suoraan lähteellä olevan naisen sosiaalisten leimojen ja pinnallisten tarpeiden läpi ja päätti parantaa hänen sydämensä (Joh. 4:3-29). Opin Hänen väsymättömästä kärsivällisyydestään, kun Hän opasti Pietaria ystävällisesti kerran toisensa jälkeen (Joh. 21:15-17).

Hänen lempeä myötätuntonsa kosketti minua. Ymmärsin, että Hän halusi mennä epätäydellisten ja rikkinäisten ihmisten luokse. Hän ei ainoastaan tehnyt ihmeitä, Hän teki ihmeitä parhaalla mahdollisella tavalla jokaiselle osalliselle henkilölle. Hän kulki ajattelevaisesti ylimääräisen virstan halukkaasti ja epäröimättä. Tunsin ja uskoin, että Hän tekisi samoin minun kohdallani, kun opiskelin Uutta Testamenttia Emilyn ja Davidin kanssa.

Siinä oli minulle enemmän kuin tarpeeksi, jotta voin tehdä parannusta innokkaasti ja iloiten. Mutta se, mikä koskettaa minun sydäntäni, ei välttämättä kosketa sinun sydäntäsi. Herra johtaa sinut kaiken tarvitsemasi äärelle. Rohkaisen sinua etsimään sellaisia asioita, jotka saavat sydämesi laulamaan Vapahtajasta.

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu ldsliving.com-sivustolla nimellä “7 things that have helped me as a convert to the Church”.

Suomi ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company | English ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company

The post 7 asiaa, jotka ovat auttaneet minua käännynnäisenä appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Artikkelin on kirjoittanut Helena Hannila.

The post Matkani MAP-kirkon jäseneksi appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Käydessä läpi elämäni suurimpia tapahtumia mielessäni, mieleeni tuli oivallus että kaikki suurimmat tapahtumat ovat kaikki liittyneet uskooni ja uskonnollisiin kokemuksiini.

Minut adoptoitiin Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon kuuluvien vanhempien luokse. Äitini oli juuri täyttänyt 25 ja silloin oli ikäraja, että koska saa adoptoida, ikäraja oli 25. Synnyin kaksi kuukautta äitini syntymäpäivän jälkeen, olin juuri sopivasti ajoissa saapunut maan päälle. Minut adoptoitiin heti kolmen kuukauden iässä. Kun olin kahdeksan vuotias, minut kastettiin kirkon jäseneksi ja sain Pyhän Hengen lahjan.

Ensimmäiset kokemukset Hengen tuntemisen kanssa

Ensimmäisen kerran muistan tunteneeni Hengen erityisen vahvana, oli kun luin Seminaarissa, 14-vuotiaana Mormonin Kirjaa. Halusin tietää oliko se totta, niin kuin Moronissa sanotaan: Moroni 10: 4-5 ”Ja kun te nämä saatte, tahtoisin kehottaa teitä kysymään Jumalalta, Iankaikkiselta Isältä, Kristuksen nimessä, eivätkö nämä asiat ole totta; ja jos te kysytte vilpittömin sydämin, vakain aikein, hän ilmoittaa niistä teille totuuden Pyhän Hengen voimalla,. 5. Ja Pyhän Hengen voimalla te voitte saada tietää totuuden kaikesta.”

Rukous, jolla oli lähtemätön vaikutus

Kun olin lukenut Mormonin Kirjan, rukoilin ja sain vastaukseni. Ennen sitä hetkeä, minulla oli jo vahva tunne, hyvä tunne, että tämä on hyvä asia tehdä. Se on oikein, hyvä päätös. Jos en kysyisi, en voisi tietää. Uskoin siihen, että Taivaallinen Isä pitää lupauksensa, ja vastaa minulle. Joten rukoilin. Siihen meni vain hetki, että tunsin voimallisesti, että Mormonin Kirja on todellakin totta ja voin luottaa siihen tietoon elämäni loppuun saakka. En ole sen jälkeen epäillyt sitä. Joskus mietin asioita monelta näkökannalta, pohdin ja joskus olen epäillyt omaa kykyäni ymmärtää asioita oikein. Tämä asia on kuitenkin säilynyt sydämessäni. Sen takia käyn kirkossa joka sunnuntaina. Osallistun sakramenttiin, rukoilen päivittäin, uskon, toivon ja rakastan. Rakastan ennen kaikkea rakasta Taivaallista Isääni ja Jeesusta Kristusta. Heidän ansiota on, että olen saanut kasvaa kirkon hyvässä perheessä, olen saanut nähdä runsaasti hyviä päiviä.

Joskus kun pidän iltarukousta, mietin kaikkea, mistä olen kiitollinen. Sitten tulen välillä siihen lopputulokseen että olen kiitollinen ihan kaikesta. Koska jos ei olisi vaikeuksia, ei olisi myöskään auringonpaistetta. Olen kiitollinen, että voimme kaikki nauttia huomenna alkavasta yleiskonferenssista. Yritän valmistautua siihen.

Olen kiitollinen että minulla on evankeliumi elämässäni ja että voin seurata Kristusta ja pyrkiä noudattamaan Hänen käskyjään. Meidän elämämme tarkoitus on tulla Kristuksen kaltaisiksi. Kaikki mitä koemme ja teemme, johtavat sitä päämäärää kohti. Minulla on monta ihanaa ystävää täällä maan päällä jotka auttavat minua tuntemaan Kristuksen rakkautta, palvelemalla, auttamalla ja rakastamalla minua. Olen niin iloinen, että voin olla tämän kirkon jäsen.

-Cindarella Santonen

Tampereen 1. srk.

The post ”Olen niin iloinen, että voin olla tämän kirkon jäsen.” appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Kuinka kääntymyksesi alkoi?

Ensimmäinen kokemukseni tästä kirkosta oli se, kun olin 5-6 -vuotias ja lähetyssaarnaajat opettivat vanhempiani. He näyttivät kuvaa, jossa nuori mies oli polvillaan metsässä ja Taivaan Isä ja Jeesus kristus olivat miehen yläpuolella valkoisissa sädehtivissä vaatteissa. Tämä kuva piirtyi syvälle mieleeni ja sen jälkeen tiesin, että Taivaan Isä ja Jeesus Kristus ovat kaksi eri persoonaa eikä yksi henki niin kuin uskonnon opettaja koulussa opetti.

Vanhempani eivät olleet tässä vaiheessa valmiita vaihtamaan omaa uskontoaan ja asia unohtui. Lähetyssaarnaajat asuivat kuitenkin meidän silloista kotiamme niin lähellä ja tapasin heitä usein. Mormonimiehet olivat kivoja ja antoivat meille lapsille amerikkalaista karkkia ja purukumia ja menimme mielellämme kirkon kokouksiin, joita pidettiin samassa asunnossa, missä lähetyssaarnaajat asuivat. Perheeni muutti sitten eri puolelle kaupunkia emmekä kuulleet mormoneista moniin vuosiin mitään.

Mitkä asiat johtivat siihen, että päätit mennä kasteelle tai jatkaa kirkossa käymistä?

Kun olin 12-vuotias niin yhtenä iltana ovikellomme soi ja mormonimiehet kysyivät voivatko tulla kertomaan meille evankeliumista jotain. Äitini päästi heidät sisään ja he opettivat minua, äitiäni ja pikku veljeäni monia kertoja. Kävimme kirkon sunnuntaikokouksissa ja viikolla minä ja veljeni osallistuimme nuorten valistuskerhoon, joka näinä vuosina toimi nuorille. Isäni oli töissä Etelä-Suomessa ja paikalliset lähetyssaarnaajat löysivät hänet ja opettivat häntä siellä.

Millä tavoin sait tietää, että asiat, joita kirkossa opetetaan ovat totta?

Todistuksen sain katsottuani rainafilmin kirjastotalolla, joka kertoi Joseph Smithistä ja kultalevyistä, jotka oli käännetty Jumalan voiman avulla. Tiesin että se oli totta ja niin tuttua jotenkin. Olin aivan innoissaan ja luin Mormonin kirjan ahmimalla tosi lyhyessä ajassa, arvelisin että parin viikon sisällä. Ei minun tarvinnut kysyä Herraltamme onko tämä kaikki totta, sillä tiesin sen niin varmasti.

Äitini sai todistuksen hitaammin ja aikuisena ihmisenä hän kovasti epäröi kasteelle menemistä, kunnes menimme veljeni ja äitini kanssa kasteelle 1.4.1970. Isäni palasi kesällä kotiin ja hänet kastettiin Kemijoessa ja olin niin onnellinen kuin nuori tyttö voi olla. Perheeni eli todella onnellista aikaa, kun usko oli elämässämme. Vanhempani lukivat pyhiä kirjoituksia ja rukoilimme sekä vietimme aikaa perheenä retkillä ja luonnossa ja pidimme perheiltoja.

Elämäämme tuli kuitenkin vastustusta ja koettelemuksia ja isäni luopui kirkosta ja vanhempani erosivat, joka oli kova kokemus onnen vuosien jälkeen. Olin murrosiässä ja reagoin suuresti perheeni tilanteeseen ja äidin suruun. Kapinoin vanhemmilleni ja jäin epäaktiiviseksi, vaikka kaipasin suunnattomasti kirkkoon. Äitini kävi veljeni kanssa kirkossa ja minä palasin takaisin kirkkoon vasta aikuisiässä, kun minulla oli oma perhe.

Kääntyminen ei ollut yhtä helppoa kuin viattomana 12-vuotiaana, mutta todistus evankeliumista oli säilynyt voimakkaana ja se auttoi muuttamaan elämääni otolliseksi Herrallemme. Se teki onnellisemmaksi omaa ja perheeni elämää. Puolisoni oli ensin kauhuissaan ateistina palata takaisin kirkkoon, mutta hyvin pian hän huomasi hyvän muutoksen minussa. Olin hänen mielestään rakastavampi ja kärsivällisempi ja olin asettanut mieheni ja perheeni tärkeimmäksi asiaksi elämässäni. Mielestäni näin oli ollut aina, mutta hän huomasi erilaisen sitoutumiseni.

En uskonut, että ateistipuolisoni liittyisi koskaan kirkkoon, vaikka hän alkoi ensin käydä kaikissa kirkon juhlissa ja retkissä ym. vapaa-ajan toiminnoissa. Lopuksi mieheni alkoi käydä sunnuntain ensimmäisessä kokouksessa ja useiden vuosien jälkeen hän vihdoin meni kasteelle ja muutaman vuoden päästä meidät vihittiin iankaikkiseen avioliittoon.

Miksi valitset elää evankeliumin mukaan päivittäin?

Miksi kirkko on minulle tärkeä? Olen onnellisempi ja minulla on turvallinen olotila tässä häilyvässä maailmassa. Turvallisuutta tuo Taivaan Isän ja Vapahtajan rakkaus ja ymmärrys mistä olemme tulleet maan päälle ja miksi olemme täällä ja minne olemme matkalla. Ymmärrys Jeesuksen Kristuksen sovituksesta tuo turvallisuutta siihen, että voin uskoa siihen, että minulla heikkonakin on mahdollisuus mennä Taivaan Isän luo tämän elämän jälkeen. Tieto myös siitä, että perhesuhteet ovat iankaikkisia ja voimme kaikki olla yhdessä joskus Taivaan Isän ja Vapahtajan luona. Mormonin kirja yhdessä Raamatun kanssa luovat rauhaa ja Profeettojemme ohjeet ohjaavat tätä matkaa Taivasten valtakuntaan.

The post Kääntymykseni – Airi appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Kuinka kääntymyksesi alkoi?

Aloin käydä lapsena kirkossa äitini mukana ja tutustuin evankeliumiin sen kautta.

Mitkä asiat johtivat siihen, että päätit mennä kasteelle tai jatkaa kirkossa käymistä?

Minulle tarjottiin mahdollisuutta oppia lisää evankeliumista. Lähetyssaarnaajat kävivät kotonamme opettamassa minua ja kysyivät jossain vaiheessa haluaisinko mennä kasteelle. Tunsin, että se olisi oikein.

Millä tavoin sait tietää, että asiat, joita kirkossa opetetaan ovat totta?

Kaikki mitä opin tuntui minusta hyvältä ja tunsin rauhaa sen seurauksena. Kun menin kasteelle, sain Pyhän Hengen lahjan, jonka kautta voin tuntea vahvistuksen totuudesta aina kun sitä opin tai kuulen. Se on selkeä, rauhallinen ja hyvä tunne. Voin esimerkiksi luottaa profeetan opetuksiin, koska tunnen että Pyhä Henki vahvistaa minulle, että ne ovat totta. Kun kirkon nykyinen profeetta, presidentti Nelson hyväksyttiin profeetaksi erityisessä kokouksessa, yleiskonferenssissa, rukoilin voidakseni saada varmuuden siitä, että hän on Jumalan profeetta ja sain oman vastaukseni.

Miksi valitset elää evankeliumin mukaan päivittäin?

Valitsen elää evankeliumin mukaan päivittäin, koska tiedän, että se on oikein. Se on tapa osoittaa kiitollisuuteni ja rakkauteni Taivaan Isää kohtaan. Se tuo elämääni paljon siunauksia, erityisesti rauhaa ja iloa.

Mitä olet saanut elämääsi evankeliumin kautta?

Evankeliumin kautta tiedän, mistä tulen ja minne olen menossa. Se auttaa minua asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita, löytämään ratkaisuja ongelmiin, oppimaan taitoja ja huolehtimaan ihmissuhteistani. Se antaa minulle myös mahdollisuuden käyttää lahjojani ja kokea onnistumisia. Sen kautta olen saanut monia merkityksellisiä ystävyyssuhteita, perheen ja antaa tiedon, että voin olla yhdessä heidän kanssaan ikuisesti.

Miksi kirkkoon kannattaa tutustua?

Kirkkoon kannattaa tutustua, koska se tuo elämään mahdollisuuden olla yhteydessä Taivaallisen Isän kanssa päivittäin ja tuntea Hänen apunsa päivittäisenä ilona, vahvistuksena ja turvana.

The post Kääntymykseni – Paula, 32 appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Kuinka kääntymyksesi alkoi?

Tapasin kadulla lähetyssaarnaajat. Olin elämäntilanteessa, jossa etsin suuntaa, halusin kehittää itseäni ja etsin vastauksia elämän kysymyksiin.

Ensivaikutelmalta olin hämmästynyt, kuinka aidolla ilolla lähetyssaarnaaja kertoi uskostaan. En ollut koskaan ennen kokenut vastaavaa, vaikka kaikenlaisia ”saarnaajia” kaduilla olin joskus tavannutkin. Muuten hänen sanomallaan ei ollut minuun sen suurempaa vaikutusta. Kunnes jatkoin matkaani kadulla. Minut valtasi suuri tunneryöppy, mutta en tiennyt mitä tai miksi.

Päätin ottaa selvää, mistä tunne johtui ja kutsuin lähetyssaarnaajat opettamaan minua.

Mitkä asiat johtivat siihen, että päätit mennä kasteelle tai jatkaa kirkossa käymistä?

Tieni kasteelle oli pitkä ja monivaiheinen. Vaikka minulla oli paljon epäilyksiä ja kysymyksiä, nautin aina kirkossa käymisestä ja lähetyssaarnaajien opetuksista. Lukuisia kertoja lopetin tapaamiset ja kirkossa käynnin, koska en pystynyt menemään kasteelle ja siksi ne tuntuivat turhilta. En voinut mennä kasteelle, koska jotkin kirkon periaatteet olivat omia näkemyksiäni vastaan ja suurimpana syynä se, etten ollut varma onko Mormonin kirja totta.

Syystä tai toisesta (ne olivat pieniä ihmeitä) palasin aina lähetyssaarnajien luo ja kirkkoon.

Vähitellen sain vastaukset kysymyksiini ja tärkeimpänä vahvistuksen, että Mormonin kirja on Jumalalta.

Millä tavoin sait tietää, että asiat, joita kirkossa opetetaan ovat totta?

Miten löysin vastaukset? Rukoilemalla, lukemalla Pyhiä kirjoituksia, osallistumalla monenlaisiin Hengellisiin tapahtumiin ja juttelemalla ystävien kanssa.

Jotkut vastaukset tulivat selkeinä Pyhän Hengen viesteinä, toiset pikkuhiljaa hitaasti ymmärtäen. Tärkeää oli luottaa omiin hyviin tuntemuksiin ja niiden vaikutuksiin omassa elämässä.

Miksi valitset elää evankeliumin mukaan päivittäin?

Oikeastaan minulla ei ole muuta vaihtoehtoa. Miten voisin kieltää jotain minkä tiedän olevan minulle totta ja tuovan onnea elämääni?

Mitä olet saanut elämääsi evankeliumin kautta?

Olen löytänyt todellisen onnen, joka tulee kiitollisuuden kautta. Turvallisuuden, joka tulee huolehtivasta Taivaan Isästä.

Olen ymmärtänyt entistä selkeämmin, että jokaisella valinnallani on seuraus ja voin itse päättää millaista elämää haluan viettää.

Olen saanut aviomiehen ja perheen, jollaisia tuskin olisi ilman Evankeliumia. Kirkon opetuksilla on ollut suuri merkitys siihen, millaisen parisuhteen olen saanut. Evankeliumi on opettanut nöyryyttä, kiitollisuutta, arvostusta.

Miksi kirkkoon kannattaa tutustua?

Kirkon avulla voi nähdä elämän oikeassa perspektiivissä. Voi löytää asioita, joilla todella on merkitystä elämässä ja toisaalta silmät avautuvat kaikella turhalle ja ylimääräiselle.

Evankeliumin kautta voi löytää merkityksen ja pysyvän onnen elämään.

The post Kääntymykseni – Marja-Maija, 35 appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Kuinka kääntymyksesi alkoi?

Olen ollut koko ikäni kirkossa, koska vanhempani olivat Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon jäseniä jo 50-luvun vaihteesta. Oma kääntymykseni alkoi n. 17-vuotiaana kun ihmettelin sitä, miten minä, yksi pieni olento maan päällä, olisin etuoikeutettu tietämään totuuden ja niin lukemattomat muut eivät. Tämä sai minut miettimään voiko tämä kaikki olla oikeasti totta.

Mitkä asiat johtivat siihen, että päätit mennä kasteelle tai jatkaa kirkossa käymistä?

Päätin lukea koko Mormonin Kirjan ja rukoilla siitä, sen totuudesta, taivaallista Isää. Niin lähetyssaarnaajat opettavat ihmisiä tekemään. Koskaan ei mieleeni tullut jättää käymästä kirkossa, koska rakastin sitä.

Millä tavoin sait tietää, että asiat, joita kirkossa opetetaan ovat totta?

Rukouksen kautta Pyhältä Hengeltä sain vahvan todistuksen siitä, että Mormonin Kirja on totta ja, että Joseph Smith oli Jumalan tosi profeetta. Sen jälkeen minulla ei ole ollut epäilyksiä mistään evankeliumin opetuksista.

Miksi valitset elää evankeliumin mukaan päivittäin?

Rakastan taivaallista Isää ja Jeesusta Kristusta. Tiedän Pyhän Hengen todistuksen kautta, että Jeesus Kristus on minun henkilökohtainen Vapahtajani. He ovat pyytäneet minua pitämään heidän käskynsä, joiden pitäminen tuo minulla iloa. Kristuksen sovituksen kautta saan apua ja voimaa jokapäiväiseen elämääni.

Mitä olet saanut elämääsi evankeliumin kautta?

Se tuo minulle suurta onnea, tyytyväisyyttä, lohtua, rauhaa ja toivoa.

Miksi kirkkoon kannattaa tutustua?

Kristuksen evankeliumin opit, joita opetetaan Hänen omassa kirkossaan, tuovat ihmisille tietoa ja ymmärrystä Jumalan teistä ja Hänen suunnitelmastaan lastensa pelastukseksi. Kirkon kautta saamme uskoa, toivoa, ystäviä ja rakkautta.

The post Kääntymykseni – Leena Kervinen, 62 appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Kuinka kääntymyksesi alkoi?

Sain Mormonin kirjan ystävältäni. Luin sitä ja se vaikutti minuun syvästi. 

Mitkä asiat johtivat siihen, että päätit mennä kasteelle tai jatkaa kirkossa käymistä?

Lähetyssaarnaajat alkoivat opettamaan minua ja vastasivat kysymyksiini. Sain harmoniaa ja hyvää mieltä elämääni heidän kauttaan. Ymmärsin, että muutos parempaan voi tulla Kristuksen opin kautta. Uskoni Häneen ja halu lähteä muutoksen tielle johtivat minut solmimaan liiton Herran kanssa. Tämän liiton ulkoinen vertauskuva on kaste. Käyn kirkossa sunnuntaisin, että voin uudistaa liittoni sakramentin nauttimisen kautta.

Millä tavoin sait tietää, että asiat, joita kirkossa opetetaan ovat totta?

Lähetyssaarnaajat pyysivät rukoilemaan ja kysymään Jumalalta, onko Mormonin kirja totta ja ovatko ne opetukset tosia, joita he opettivat minulle. Tunsin selkeyttä ja rauhaa mielessäni ja sydämessäni, mikä vahvisti tietoani.

Miksi valitset elää evankeliumin mukaan päivittäin?

Evankeliumi antaa sisimpääni rauhan. Se luo järjestystä elämääni ja tuo iloa. Se on elämäntapani.

Mitä olet saanut elämääsi evankeliumin kautta?

Olen voinut solmia henkilökohtaisen suhteen Vapahtajaani ja olen kokenut Hänen sovitustyönsä olevan totta myös minun kohdallani. Lukemalla Mormonin Kirjaan olen voinut syventää ymmärrystäni Kristuksen sovituksesta.

Miksi kirkkoon kannattaa tutustua?

Kirkkoon kannattaa tutustua pelkästään jo siksi, että voi sen kautta saada kokemusta uskonnosta, joka ei ole valtauskontona Suomessa. Kirkko voi niin halutessamme tarjota hengellistä ja sosiaalista tukea sitä kaipaavalle. Kirkko voi myös tarjota kanavan ihmisläheiselle palvelutyölle ja sitä kautta se antaa merkitystä elämään. Kirkko voi mahdollistaa eheän kuvan oman elämän tarkoituksesta.

The post Kääntymykseni – Ville Kervinen, 60 appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Evankeliumi tuli osaksi elämääni jo lapsena, kun äitini meni kasteelle ollessani kahdeksanvuotias tai niillä main. Kävimme äidin mukana kirkossa satunnaisesti, minä ja siskoni. Kun myöhemmin myös isäni liittyi kirkkoon, lähetyssaarnaajat alkoivat opettaa meitä. Olin tuolloin yhdentoista. Jossain vaiheessa he kysyivät haluaisinko mennä kasteelle. Muistan kuinka toinen vanhimmista luki kohdan Mormonin kirjassa, jossa puhutaan siitä kuinka profeetta Alma opetti kansaa kasteesta. Hän kysyy heiltä, mitä heillä on sitä vastaan että heidät kastettaisiin, opetettuaan heitä kasteen merkityksestä. Tuo kerta on ensimmäinen, jonka aikana muistan Pyhän Hengen vaikuttaneen minuun. Tiesin, että ne asiat, joista olin oppinut olivat hyviä ja totta. Tunnistin, että ne olivat Taivaalliselta Isältä, eikä minulla ollut mitään niitä vastaan. Siksi tein päätöksen mennä kasteelle. Se oli oman todistukseni alku.

Rukous Jumalalle

Toinen kääntymykselleni merkittävä kokemus nuoruudessani tapahtui vasta muutaman vuoden kuluttua kasteestani. En ollut koskaan epäillyt oliko evankeliumi tai kirkko totta, koska uskoin sen olevan ja olin tuntenut Pyhän Hengen vaikutusta sen kautta. Noin viidentoista vuoden iässä mieltäni alkoi vaivata se, etten ollut saanut todistusta Mormonin kirjasta. Uskoin, että se oli Jumalan sanaa, mutta en koskaan ollut varsinaisesti hakenut vahvistusta asialle rukouksen kautta. Eräänä iltana päätin tehdä niin ja esitin Herralle rukouksessa kysymyksen siitä, onko Mormonin kirja totta. Olin varautunut siihen, ettei vastausta kuitenkaan tulisi ja ajatellut ehkä etten ollut tarpeeksi tärkeä, jotta Herra vastaisi minun rukoukseeni. Mutta muistan yhä, kuinka tunsin Pyhän Hengen tuona iltana ja sain vahvistuksen siitä, että Mormonin kirja on totta ja Jumalan sanaa. Pyhän Hengen tunnetta on vaikea kuvata, mutta erotin sen silloin ja olen oppinut erottamaan sitä paremmin tuon kokemuksen jälkeen. Voisi ehkä sanoa, että tunnen Pyhän Hengen vaikutuksen lämpimänä, hyvänä ja iloisena innoituksena, joka on täynnä rakkautta. Lähetystyössä ollessani todistin monien muiden saavan tuon saman vastauksen kysymykseensä ja tiedän, että sen voi jokainen vilpitön kysyjä löytää ja tunnistaa.

Tuo mainitsemani kokemus Mormonin kirjasta on ollut mieleenpainuva ja minulle yksi merkityksellisimmistä. Todistus on kuitenkin elävä ja vahvistuu tai heikkenee sen mukaan, kuinka osoitamme uskoamme ja elämme saamiemme opetusten mukaan. Joka kerta kun tutkin pyhiä kirjoituksia, rukoilen, käyn kirkossa tai temppelissä, tai vaikkapa kuuntelen kirkon johtajien yleiskonferenssissa esittämiä puheita, voin tuntea Pyhää Henkeä ja se vahvistaa uskoani. Kasteen jälkeen meidät konfirmoidaan, se tarkoittaa että saamme siunauksen kätten päällepanemisen kautta pappeudenhaltijoilta, jossa meille luvataan Pyhän Hengen kumppanuus. Se merkitsee, että Pyhä Henki tulee olemaan kanssamme ohjaamassa, opettamassa, lohduttamassa, auttamassa ja innoittamassa meitä kaikissa elämämme tilanteissa kun pidämme ne lupaukset, joita olemme tehneet Herralle.

Toivoa, kumppanuutta ja jatkuvaa iloa

Ennen kuin menin kasteelle, minusta oli tuntunut siltä kuin jotain puuttuisi. Vaikka olinkin vasta lapsi tuolloin, muistan miltä se tuntui. Nyt tiedän, että tuon tunteen sai aikaan Pyhän Hengen lahjan puuttuminen elämästäni. Se on tärkein asia, jonka evankeliumi on elämääni tuonut. Tuo lahja on ollut suurenmoinen siunaus elämässäni. Olen selvinnyt tilanteista, joissa yksin olisin hätääntynyt enkä tiennyt miten toimia. Olen saanut toivoa tilanteissa, joissa se oli menetetty. Minua on varoitettu vaaroista, joista olin ollut tietämätön. Monien muiden asioiden lisäksi Pyhän Hengen kumppanuus tuo elämääni päivittäin iloa ja rauhaa. Se esimerkiksi auttaa ymmärtämään asioita, antaa voimaa ja innostaa toimimaan oikein. Jeesus lupasi lähettää Pyhän Hengen seuraajilleen ja vaikka emme kokisi sen seurauksena yhtä erikoisia ilmenemisiä kuin opetuslapset Uuden Testamentin aikana, lahja on yhtä todellinen tänä päivänä.

Artikkelin on kirjoittanut Paula Jarvis.

Katso myös: ”Tunnen Hengen” – Mitä sillä tarkoitamme?

The post Kääntymykseni Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkkoon appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Tuo olisi luultavasti minun vastaukseni kysymykseen: ”Kuinka monta ystävääsi on liittynyt Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon ja jäänyt pois muutaman vuoden sisällä?”

Niillä, jotka tekevät valinnan jättää uskomme, on syynsä. Joissakin on enemmän järkeä kuin toisissa, mutta Jumala on antanut meille vapauden valita tiemme. Hän kunnioittaa tuota vapautta, ja niin meidänkin pitäisi. Ne, jota lähtevät, ansaitsevat hyväksyntää ja jokaisen rakkauden rahtusen, jonka saamme kokoon. Joillakin on koettelemuksia, joita emme voi ymmärtää. Mutta jotkut jäävät pois yksinkertaisesti (tai ei niin yksinkertaisesti) siitä syystä, että se, mitä he odottivat löytävänsä kirkosta, oli hyvin erilaista kuin se, mitä he oikeasti löysivät.

Toiveikkaana yrityksenä rokottaa vastatulleet toteutumattomia odotuksia vastaan, tässä on viisi oletusta, joita uusilla käännynnäisillä (ja vanhemmillakin) on, vaikka ei pitäisi:

1. Joseph Smith oli täydellinen

Luulen, että monet myöhempien aikojen pyhät tietävät älyllisesti, että profeetat tekevät virheitä, mutta kun meille todella tulee eteen profeettojen tekemiä oikeita virheitä, jotkut meistä järkyttyvät hieman. Kukaan muu profeetta ehkä koko maailman historiassa ei ole joutunut niin laajalle levinneen tarkastelun kohteeksi kuin Joseph Smith.

Tietenkään lähetyssaarnaajiemme ei tarvitse käydä läpi luetteloa Joseph Smithin virheistä tutkijoiden kanssa, ennen kuin he opettavat palautuksesta, mutta uusien käännynnäisten pitäisi ymmärtää, että profeetat ovat aivan yhtä inhimillisiä kuin te ja minä. Joseph saa osakseen suurimman hiillostuksen, muuta sama periaate pätee kaikkiin profeettoihin Brigham Youngista Russell M. Nelsoniin.

Profeettoja ei välttämättä kutsuta siksi, että he ovat vanhurskaimpia, fiksuimpia tai viisaimpia ihmisiä, joita maailmassa on tarjolla. Jumala ei langeta heille noita odotuksia, eikä meidänkään pitäisi. Hän kutsuu oikean henkilön oikeaan aikaan.

2. Kirkon historia on tahraton

Kun kaikki, mitä tiedät Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon historiasta, on se, että nuori poika näki Jumalan ja sitten ihmeen kautta käänsi muinaisen aikakirjan, on helppoa olettaa, että koko kirkon historia on yhtä vaikuttavaa.

Ei se ole.

On totta, että historiamme on ihmeiden, ilmoituksen ja palautuksen historiaa. Mutta se on myös koettelemusten, tuskan ja opastuksen historiaa. Se on usein ”kaksi askelta eteenpäin, yksi taaksepäin” kaltainen kertomus. Ja on kaikin puolin hyväksyttävät ja täysin yhtenevä sille, mitä väitämme totuudeksi.

3. Ilmoitus on jatkuvaa ja aina selkeää

Yksi syistä, miksi jotkut ihmiset odottavan kirkon koostuvan pelkästään perhosista ja sateenkaarista on se tosiasia, että väitämme profeettojemme saavan ilmoitusta Jumalalta meidän opastukseksemme. Jos Jumala kertoo profeetoille, mitä tehdä, kaiken pitäisi tulla tehdyksi oikein, eikö?

No, ei.

Tällainen oletus perustuu virheelliseen käsitykseen siitä, että ilmoitus olisi aina selkeää ja jatkuvaa. Näin ei ole asia. Se on paljon monimutkaisempaa. Suoraan sanottuna, se on paljon kauniimpaa. Tässä on muutamia periaatteita ilmoituksesta muistutukseksi:

• Jumala ei vain halua kertoa meille asioita, Hän haluaa opettaa meitä – jopa profeettoja. Jumala käyttää usein ilmoitusta keinona auttaa meitä oppimaan, kuinka voimme kommunikoida paremmin Pyhän Hengen kanssa ja ”tehdä innokkaasti työtä hyvän asian puolesta ja tehdä paljon omasta vapaasta tahdostaan … sillä heissä on voima, jonka tähden he ovat vapaita toimimaan tahtonsa mukaan ” (OL 58:27-28).
• Jumala ei haluan vain tehdä työtä sinun hyväksesi, Hän haluaa tehdä työtä sinun kanssasi.
• Ilmoitus ei ole aina yksittäin tapahtuma jonain määrättynä hetkenä.
• Ilmoitus on usein sirpaleista ja sitä täydennetään.
• Ilmoitusta on joskus vaikea havaita.
• Joskus profeetta voi saada ilmoitusta laajan opillisen totuuden muodossa, ja joutuu sitten itse määrittelemään, mikä on paras tapa soveltaa tuota ilmoitusta tehokkaiden (tai joskus ei niin tehokkaiden) käytänteiden ja toimenpiteiden kautta.

4. Meillä on yksinoikeus totuudelle

Ei. Ei ole totta.

Kaikki totuus on mukana Jeesuksen Kristuksen evankeliumissa ja monet muut uskonnot opettavat paljon totuutta! Muutkin, kuin kirkon jäsenet, voivat tuntea Pyhää Henkeä. He voivat saada ilmoitusta. Jumala kuuntelee heitä ja voi vastata myös heidän rukouksiinsa.

Evankeliumin totuus on evankeliumin totuutta riippumatta siitä, mistä se on lähtöisin.

Kyllä, me väitämme (ja se on totta), että meillä on evankeliumin täyteys, kun taas muista uskonnoista puuttuu muutamia osasia (pappeus, välttämättömät toimitukset, jne.) Mutta meidän pitäisi tunnistaa ja juhlistaa niitä totuuksia, jotka meillä on yhteisiä, sekä niitä yksilöllisiä näkökulmia, joita nuo totuudet tarjoavat.

5. Meillä on kaikki vastaukset

Meillä on palautettu Jeesuksen Kristuksen evankeliumi. Mutta se ei tarkoita, että meillä on vastaukset kaikkiin maailman kysymyksiin.

Meillä ei ole niitä.

Ole olemassa monia kysymyksiä Jumalasta, evankeliumista ja pelastussuunnitelmasta, joihin meillä ei ole vastauksia. Omassa historiassammekin on tuhansittain kysymyksiä, joihin meillä ei ole vastauksia. Näin ollen sanoisin, että meillä on vastaukset kaikkiin niihin kysymysiin, joilla on todella merkitystä. Me tiedämme, mistä olemme tulleet. Me tiedämme, mikä elämän tarkoitus on. Ja me tiedämme (suunnilleen), mitä meille tapahtuu kuoleman jälkeen.

Älkää ymmärtäkö väärin.

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko on todella ihme. Se on Kristuksen palautettu kirkko maan päällä. Meillä on suuri syy riemuita. Teemme monia (todella monia) asioita oikein. Opettamamme opit tuovat rauhaa ja valoa miljoonille ihmisille maailmassa. Lähetystyöohjelmamme on erinomainen. Hyväntekeväisyysohjelmamme on yksi tehokkaimmista avustusohjelmista maailmassa. Mutta olen kyllästynyt siihen, että näen ystävien luopuvan uskosta, jota he aiemmin pitivät niin rakkaana. Ja mielestäni, liian usein saamme syyttää siitä näitä viittä oletusta.

Alkuperäisen artikkelin on kirjoittanut David Snell ja se on julkaistu thirdhour.org -sivustolla. Artikkelin on kääntänyt Krista Kora.

The post 5 oletusta, joita käännynnäisillä on kirkosta, vaikka ei pitäisi appeared first on SeuraaKristusta.fi.