Kun pyhien kirjoitusten tutkimiseni on jäänyt huonommalle huomiolle, tunnen itseni usein kuin kuivahtaneeksi pesusieneksi. Viime viikolla olin päätynyt tällaiseen tilanteeseen. Kun viimein sain rauhassa syventyä Jumalan sanoihin, mieleni virkistyi ja koin rauhaa.

Myöhempien aikojen pyhillä on Raamatun lisäksi muita pyhiä kirjoituksia. Käytämme myös Mormonin kirjaa, Oppi ja Liitot -kirjaa, sekä Kallisarvoista Helmeä lähteinä Jumalan sanalle. Eivätkä pyhät kirjoitukset rajoitu tähän. Jumala puhuu edelleen palvelijoidensa kautta, joten laskemme pyhien kirjoitusten joukkoon myös yleiskonferenssissa pidetyt puheet.

Voit löytää oman tapasi opiskella pyhiä kirjoituksia

Minulle pyhien kirjoitusten tutkiminen tarjoaa usein antoisia kokemuksia. Näin ei kuitenkaan ole aina ollut. Alussa yrittäessäni lukea pyhiä kirjoituksia niitä oli mielestäni vaikea ymmärtää. Henkilöiden nimet menivät helposti sekaisin, enkä muistanut kertomuksista edes pääasioita. Kesti kauan ennen kuin sain muodostettua opiskelusta päivittäisen tavan.

Onneksi sille, kuinka lukee pyhiä kirjoituksia ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa. Jokainen voi saada suuria siunauksia niistä löytämällä itselleen sopivan. Alkuun pääsemiseksi voi olla hyvä lukea kukin kirja läpi alusta loppuun, mutta se ei suinkaan ole ainoa lähestymistapa asiaan. Pyhiä kirjoituksia voi lukea vaikkapa aiheen mukaan, etsiä innoittavia sanoja, pyrkiä vastaamaan kysymykseen tai käyttää jotakin opiskeluopasta. Rukous auttaa ymmärtämään, mitä Jumala haluaa lukemillasi sanoilla kertoa juuri sinulle.

Kirkolla on monia erilaisia pyhien kirjoitusten tutkimisen oppaita. Pyhien kirjoitusten loppuun on painettu esimerkiksi hakemistoja ja karttoja, mutta näiden lisäksi oppikirjat kuten Tule ja seuraa minua -materiaali tai instituutin opiskeluoppaat ovat auttaneet minua ymmärtämään asiayhteyksiä, kirjoitettuun liittyvää kulttuurikontekstia ja historiaa.

Myös erilaisista apuvälineistä voi olla hyötyä pyhien kirjoitusten lukemisessa. Yksi minun oppimistani edesauttanut väline on ollut värikynäkokoelma. Olen merkinnyt kohtia pyhistä kirjoituksista eri tavoin niissä käsitellyn aiheen mukaisesti. Se on auttanut minua hahmottamaan kokonaisuuksia ja helpottanut samasta aiheesta puhuvien jakeiden löytämistä.

Tärkein väline pyhien kirjoitusten tutkimiseen on minulle ollut erillinen opiskelupäiväkirja. Siihen kirjoitan muistiin kysymyksiä, vaikutelmia ja ajatuksia, joita lukiessa tulee mieleen. Joskus teen päiväkirjaan piirroksia tai yritän koota aikajanan tapahtumista. Nämä auttavat usein saamaan pyhistä kirjoituksista enemmän irti ja löytämään vastauksia.

Jos kaipaat vinkkejä pyhien kirjoitusten lukemiseen, tässä artikkelissa on kattava kokoelma erilaisia ideoita kokeiltavaksi.

Miksi luen pyhiä kirjoituksia?

Vertaamme pyhien kirjoitusten lukemista usein hengelliseen ravintoon. Opiskeleminen on kuin ruokkisimme sieluamme. Emme tee sitä suorittaaksemme jonkin kurssin, oppiaksemme ulkoa Kristuksen sanoja tai saavuttaaksemme oppineen aseman seurakunnassamme. Sen sijaan suhtaudumme pyhiin kirjoituksiin elävänä Jumalan sanana.

Pyhien kirjoitusten kautta Jumala voi puhua meille henkilökohtaisesti. Saatamme tuntea, että lukemamme sanat ovat juuri sitä, mitä Hän haluaisi sanoa meille. Tai lukiessamme voimme kokea Pyhän Hengen innoittavan meitä siitä, kuinka kerrotut asiat soveltuvat omaan elämäämme. Usein kirkossa kuulee sanottavan ”Jos haluat puhua Jumalalle, rukoile. Jos haluat Jumalan puhuvan sinulle, lue pyhiä kirjoituksia.”

Kun luen pyhiä kirjoituksia, se auttaa minua asettamaan asioita elämässäni iankaikkiseen perspektiiviin. Pystyn katsomaan nykyhetken ylitse ja ymmärtämään millainen Jumalan suunnitelma on minun osaltani. Voin paremmin käsittää Hänen tarkoituksiaan.

Nykyisin pyhien kirjoitusten lukeminen on minulle suuri nautinto. Parasta on, jos löydän jonkin mielenkiintoisen kysymyksen, josta pääsen etsimään tietoa. Tiedonmurusten löytäminen ja yhdistely eri jakeista on kuin salapoliisin työtä, jossa vähitellen kokoaa käsityksen aiheesta. Aina löytyy uutta opittavaa ja mahdollisuuksia syventää ymmärrystä Jumalasta ja Hänen työstään.

Pyhät kirjoitukset tarjoavat kuitenkin myös paljon enemmän kuin vain loputtoman tiedonlähteen. Ne opettavat puhtaasti Jumalasta ja auttavat meitä tuntemaan Hänet. Niiden lukeminen on keino, jonka kautta voimme konkreettisesti saada esimerkiksi rauhaa, lohdutusta tai toivoa elämäämme, kun sitä tarvitsemme. Ne myös muuttavat meitä vähitellen – pyhien kirjoitusten tutkiminen tuo elämäämme halun ja voiman toimia oikein, jolloin muutumme ihmisinä paremmiksi .

Itseasiassa Jumala on käskenyt meitä tutkimaan pyhiä kirjoituksia. Käskyjen tarkoitus on olla keino, jonka avulla Jumala voi antaa meille siunauksia. Pyhien kirjoitusten tutkiminen on siunannut elämääni monin tavoin, joista kaikista en varmasti ole edes tietoinen. Mutta tärkeintä minulle on, että ne ovat minulle väylä olla yhteydessä Taivaalliseen Isääni.

Artikkelin on kirjoittanut Paula Jarvis

Mitä sinä olet oppinut pyhistä kirjoituksista?

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Pyhien kirjoitusten tutkiminen on Jumalan keino puhua sinulle appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Raamattu on innoitettu totuuden lähde, mutta me emme usko pelkästään sen sisältävän kaikkea, mitä Jumala haluaa sanoa meille. Päinvastoin, Raamattu on todiste siitä, että Jumala on aina kutsunut profeettoja välittämään Hänen sanansa Hänen lapsilleen, missä tahansa he ovatkin. Pyhiä kirjoituksia voi esiintyä Raamatun ulkopuolella.

Raamattu on profeetallisten opetusten kokoelma Afrikasta, Aasiasta ja Euroopasta. Jumala kutsui profeettoja myös Amerikan mantereella. Heidän opetustensa kokoelmaa kutsutaan Mormonin kirjaksi.

Edellä mainittujen lisäksi uskomme, ettei Raamattu yksinään anna valtuutta kristinuskon ohjaamiseen. Kristittyjä kirkkokuntia on olemassa kymmeniä tuhansia ja on mahdotonta, että kaikilla olisi Raamatusta saatu valtuus opettaa totuutta toisistaan poiketen. Raamatusta löytyvän Jumalan sanan lisäksi tarvitaan Jumalan kutsuma profeetta, jolla on valtuus johtaa kirkkoa.

Onko Raamattu virheetön?

Inhimilliset virheet näkyvät Raamatun tekstissä paikoitellen. Esimerkiksi Saulin (myöhemmin Paavalin) kokemuksesta Kristuksen ilmestyessä hänelle Apostolien teoissa 9:7 kerrotaan: “Saulin matkatoverit seisoivat sanattomina. He kuulivat äänen mutta eivät havainneet ketään.”

Paavalin kertoessa näystään uudelleen kohdassa Apostolien teot 22:9 hän sanoo: “Ne, jotka olivat kanssani, näkivät valon mutta eivät kuulleet sen ääntä, joka minulle puhui.”

Tämänkaltaiset pikkuseikat eivät merkittävästi muuta Raamatun kertomusta. Mutta jos uskoo, että Raamattu on täydellinen, niin näennäiset ristiriidat täytyy ratkaista jotenkin. Siihen on olemassa monia tapoja ja ihmiset ovat tehneet erilaisia päätelmiä tällaisten kohtien suhteen. Myöhempien aikojen pyhille selityksenä voi olla se, ettei joku ole merkinnyt kohtaa muistiin täysin tarkasti.

Uskomme, ettei Raamattu itse opeta olevansa virheetön. Ne kirjoittajat, joiden tekstejä meidän Raamatun kokoelmaamme on valikoitunut eivät kirjoittaneet teoksiaan kokonaista Raamattua silmälläpitäen. Se koottiin vasta 200 vuotta viimeisen kirjoituksen jälkeen. Sen sijaan Uuden Testamentin kirjoittajat työskentelivät omien teostensa parissa ja kommentoivat hieman heille saatavilla olevia pyhiä tekstejä.

Mitä tarkoitamme Raamatusta kadonneilla totuuksilla?

Monia kallisarvoisia ja selkeitä totuuksia on kadonnut Raamatusta vuosisatojen kuluessa. Näitä ovat esimerkiksi opit Jumalan luonteesta tai aikaisemasta olemassaolosta. Jumala on antanut lisää ilmoitusta profeettojen kautta opettaakseen meille asioita, joita ei Raamatussa ilmaista selkeästi tai jotka ovat kadonneet siitä ajan kuluessa. Mormonin kirja sisältää lisää Jumalan sanoja ja Raamatun kanssa todistaa Jeesuksesta Vapahtajanamme.

Jotkut ihmiset ovat ymmärrettävästi varuillaan Mormonin kirjan suhteen, koska Raamattu selvästi sanoo Ilmestyksessä (22:18):

“Jokaiselle, joka kuulee tämän kirjan ennussanat, minä vakuutan: Jos joku panee niihin jotakin lisää, panee Jumala hänen kärsittävikseen ne vitsaukset, joista tässä kirjassa on kerrottu.”

Tämän voi helposti tulkita varoituksena ottaa vastaan muita pyhiä kirjoituksia tai sanomana siitä, että Raamattuun sisältyy Jumalan sana kokonaisuudessaan.

On kuitenkin muistettava, että kun tämä jae kirjoitettiin, Uutta Testamenttia ei ollut vielä olemassa. Tämä jae koskee vain Ilmestyskirjaa, kirjoittaja jopa käyttää sanoja “tämän kirjan ennussanat.” Ilmestyskirja oli tuolloin itsenäinen teos. Kronologisessa aikajärjestyksessä Johannes kirjoitti ilmestyksen itseasiassa ensimmäisenä kirjoituksenaan. Johanneksen evankeliumi ja meidän aikoihimme säästyneet kirjeet arvioidaan kirjoitetun vuosia ilmestyksen jälkeen. Raamatussa kirjojen järjestys ei noudata aikajärjestystä.

Tämän lisäksi samankaltaisia kohtia löytyy Vanhasta Testamentista, mutta niiden kohdalla valitsemme tulkita asian eri tavalla (5. Mooses 4:2; 13:1). Jos pitäisimme niitä varoituksena ottaa vastaan enempää tai päätössanoina Jumalan puheelle, ne kiistäisivät suurimman osan Vanhaa Testamenttia ja Uuden Testamentin kokonaisuudessaan. Raamattu ei missään vaiheessa sano, ettei pyhiä kirjotuksia voi esiintyä kanonisoitavaksi valittujen 66 kirjan ulkopuolella. Tämä on Raamatun ulkopuolinen opetus.

Raamattu itse myös viittaa pyhiin kirjoihin, joita meidän Raamatussamme ei ole mukana. Näitä ovat:

Liittojen kirja (2 Mooses 24:7)

Herran sotien kirja (4. Mooses 21:14)

Oikeamielisen kirja (Joosua 10:13)

Asetusten kirja (1 Samuel 10:25)

Salomon historia (1 Kuningasten kirja 11:41)

Jehun kertomus (2. Aikakirja 20:34)

Uzzian teot (2. Aikakirja 26:22)

Profeettojen kirja (2. Aikakirja 33:19)

Kirje Korinttolaisille (1 Korinttolaiskirje 5:9)

Kirje Efesolaisille (Efesolaiskirje 3:3)

Kirje Laodikeaan (Kolossalaiskirje 4:16)

Viittaukset Juudaan kirjeessä (Juudas 3)

Raamatussa on viitteitä myös uskomuksista ja käytännöistä, joita se ei selitä. Esimerkiksi 1 Korinttolaiskirje 15:29 puhuu kasteesta kuolleiden puolesta “Mitä varten sitten jotkut antavat kastaa itsensä kuolleiden puolesta? Ellei kuolleita lainkaan herätetä, miksi he kastattavat itsensä näiden puolesta?” Opetus asiasta sisältyy Raamattuun, mutta ainoastaan Myöhempien aikojen pyhät nykyään noudattavat tätä käytäntöä ja ovat saaneet siitä lisätietoa.

Tässä artikkelissa kerrotaan temppeleissä tapahtuvista kasteista kuolleiden puolesta.

Miksei Raamattu puhu Mormonin kirjasta?

Itseasiassa Raamatussa puhutaan kahdesta aikakirjasta, jotka tulevat yhdistymään. Raamattu on Juudan sukukunnan kirjoitus. Mormonin kirjan kirjoittivat Joosefin jälkeläiset, jotka lähtivät Jerusalemista 600 eKr. Hesekiel 37:16-19 mainitsee näiden kahden sukukunnan sauvojen eli kirjakääröjen tulevan yhdeksi.

Ihminen, ota puusauva ja kirjoita siihen: ’Juuda ja häneen liittyneet israelilaiset.’ Ota sitten toinen sauva ja kirjoita siihen, Efraimin sauvaan: ’Joosef ja häneen liittyneet Israelin heimot.’ Aseta ne toistensa jatkeeksi, niin että ne kädessäsi yhdistyvät kuin yhdeksi ja samaksi sauvaksi.

Kun maanmiehesi sanovat sinulle: ’Kerro meille, mitä tällä tarkoitat’, anna heille vastaus: Näin sanoo Herra Jumala: Minä otan Joosefin ja hänen johtamiensa Israelin heimojen sauvan, sen, joka on Efraimin hallussa, ja liitän sen Juudan sauvan jatkeeksi, yhdistän ne kädessäni yhdeksi ja samaksi sauvaksi.

Tässä kohdassa kerrotaan Raamatun ja Mormonin kirjan tulevaisuudessa toimivan yhdessä. Ne opettavat samoja asioita, vaikka kirjoittajina ovat eri puolilla maailmaa eläneet profeetat.

Jos Raamattu on virheellinen, onko Jumalakin epätäydellinen?

Ei. Jumala on täydellinen, mutta tekee työtään ihmisten kautta, jotka eivät ole. Jopa profeetoilla on virheensä. Kirjoittaminen voi olla virheellistä, samoin kääntäminen. Mutta tästä epätäydellisyydestä huolimatta meillä on tarpeeksi tietääksemme Jumalasta sen, mikä on meille välttämätöntä.

Onko Myöhempien aikojen pyhillä kaikki pyhät kirjoitukset?

Ei. Emme todellakaan ajattele näin. Itse asiassa Juudan ja Josephin sukukuntien lisäksi odotamme jonain päivänä saavamme käyttöömme myös kymmenen kadonneen sukukunnan aikakirjat. Mormonin kirja kertoo Kristuksen käyneen myös heidän luonaan. He ovat varmasti kirjoittaneet pyhiä kirjoituksia näiden kahden tiedossa olevan sukukunnan kirjoitusten tavoin.

Myös osia Mormonin kirjasta jätettiin kääntämättä, koska ne oli sinetöity. Näistä Jumala sanoi, etteivät ihmiset ole vielä kelvollisia saamaan niitä ja että Hän koettelisi heidän uskoaan niiden kirjoitusten suhteen, joita on antanut meille.

Kristus puhui Mormonin kirjassa ihmisille muista pyhistä kirjoituksista sanoen:

Ettekö tiedä, että kansakuntia on enemmän kuin yksi? Ettekö tiedä, että minä, Herra, teidän Jumalanne, olen luonut kaikki ihmiset ja että minä muistan ne, jotka ovat meren saarilla, ja että minä hallitsen ylhäällä taivaissa ja alhaalla maassa; ja minä tuon julki sanani ihmislapsille, niin, vieläpä kaikille maan kansakunnille?

Niinpä, koska teillä on Raamattu, teidän ei pidä luulla, että se sisältää kaikki minun sanani, eikä teidän pidä luulla, etten ole kirjoituttanut enempää.

Sillä minä käsken kaikkia ihmisiä, sekä idässä että lännessä ja pohjoisessa ja etelässä ja meren saarilla, että heidän tulee kirjoittaa ne sanat, jotka minä heille puhun; sillä niistä kirjoista, jotka kirjoitetaan, minä tuomitsen maailman, jokaisen ihmisen tekojensa mukaan, sen mukaisesti, mitä on kirjoitettu. (2 Nefi 29:7, 10-11)

Raamattu on pyhä kirjoitus Myöhempien aikojen pyhille. Käytämme sitä yhdessä Mormonin kirjan ja muiden nykyajan ilmoitusten kanssa. Uskomme, että sekä Raamattu että Mormonin kirja ovat Jumalan innoittamia ja ne opettavat meitä uskomaan Jeesukseen. Uskomme, että Jumala vastaa rukouksiimme jos pyydämme häneltä tietoa. Rukoilemalla voimme saada itse tietää Raamatun ja Mormonin kirjan olevan Jumalan sanaa.

Teksti on mukaelma Saintsunscripted.com -sivustolla ilmestyneestä artikkelista Is the Bible Perfect, jonka on koonnut sivuston työryhmä.

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Usko ja Opit – Onko raamattu täydellinen? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Teankum

Hän saattaa olla kaikkein vähiten laiminlyöty sankari laiminlyötyjen sankareidemme listalla. Tämä henkilö tunnetaan paremmin, koska hänen nimensä on mieleenpainuva. Useimmat kirkon jäsenet tuntevat nimen Teankum, mutta mikä hänen tarinansa on kokonaisuudessaan? Hänet mainitaan muutamia kertoja Alman kirjan luvuissa 50-52 ja luvuissa 61 ja 62.

Hän oli taktisesti hyvin lahjakas ja Moroni määräsi hänet perustamaan nefiläisten armeijan heidän maansa suojelemiseksi. Vaikuttaa siltä, että hän lähti jokaiseen taisteluun valmiina toteuttamaan suunnitelmansa erittäin järjestelmällisesti.

Teankum tunnetaan parhaiten keihäänheittotaidoistaan, hän surmaa useamman laamanilaispäälikön näiden lukujen aikana. Moronin mukaan Teankumilla oli “Jumalan henki – – joka on myös heissä oleva vapauden henki.” (Alma 61:15).

Lopulta Teankum menehtyi taistelussa. Kuullessaan hänen kuolemastaan Moroni sanoi “katso, hän oli ollut mies, joka oli taistellut urheasti maansa puolesta, niin todellinen vapauden ystävä.”

Abis

Nimi Abis mainitaan vain kerran koko Mormonin kirjassa. Alman luvussa 19 kuningas Lamoni ja hänen kansansa olivat juuri Pyhän Hengen vaikutuksen lamaannuttamia Ammonin opetettua heille evankeliumia. Nämä ihmiset kokivat Hengen niin voimakkaasti että he vain kaatuivat maahan ja alkoivat rukoilla.

JOKA AINOA IHMINEN oli maassa paitsi eräs nainen nimeltään Abis. Hän ei kokenut kääntymystä uskoon tällä kertaa, koska hän oli ”ollut kääntyneenä Herraan monta vuotta” isänsä kokemuksen vuoksi.

Nähdessään kaikki nämä ihmiset ympärillään maassa, hän tiesi, että sen oli saanut aikaan Jumalan voima. Joten välittömästi hän juoksi kaikkien niiden luokse, jotka eivät olleet paikalla tässä tilaisuudessa ja kertoi siitä heille.

Minusta Abisin tarina on suurenmoinen, koska se näyttää meille, että vaikka emme olisikaan kuin Ammon, me voimme olla kuin Abis. Me emme ehkä ole profeettoja, mutta me voimme olla niitä käsiä, joita Jumala tarvitsee ohjatakseen ihmisiä profeetan luokse, ja sen myötä Kristuksen luokse. Abis ainoastaan avasi suunsa, jakoi uskonsa ja kohotti muita.

Sakkeus

Sakkeuksen tarina on kaunis ja lyhyt, ja uskon että se sen vuoksi usein ohitetaan. Koko tarina kerrotaan kahdeksassa jakeessa Luukkaan evankeliumin luvussa 19:2-8, 10. Sakkeus oli lyhyt, punatukkainen veronkerääjä ja kaikki nämä ominaisuudet yhdessä saivat aikaan sen, ettei hän ollut varsin suosittu kanssakulkijoidensa keskuudessa.

Kun hän kuuli, että Jeesus oli tulossa kaupunkiin hän halusi määrätietoisesti nähdä Vapahtajan henkilökohtaisesti. Kuten kirjoituksissa mainitaan, hän oli ”varreltansa vähäinen”, joten nähdäkseen todella Jeesuksen hän kiipesi metsäviikunapuuhun nähdäkseen Kristuksen vilaukselta. Kun Jeesus ohitti paikan, hän pysähtyi ja sanoi “Sakkeus, tule nopeasti alas, sillä tänään minun pitää oleman sinun huoneessasi.”

Voitko kuvitella? Jeesus kutsui häntä nimeltä, käski häntä tulemaan alas puusta ja vietti päivän hänen kanssaan. Muut kaupungin asukkaat eivät hyväksyneet tätä noin vain ja he sanoivat “Syntisen miehen luokse hän meni majailemaan.”

Silloin Jeesus vastasi “sillä Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on.” Kristus käytti tätä ikäänkuin vertauksena. Uskon, että tähän tarinaan me voimme jokainen jollain tavalla samaistua.

Jossain vaiheessa me olemme kaikki tunteneet hukkuvamme väkijoukkoon tai tulleemme tovereidemme hylkäämiksi. Muista, että olivatpa olosuhteesi täällä millaiset tahansa, Kristus tuli tänne vuoksesi ja hän on täällä sinun takiasi. Olkaamme iloisia ja ottakaamme Hänet vastaan sydämiimme niinkuin Sakkeus teki.

Omner ja Himni

Mormonin kirjassa viitataan usein Ammoniin, Aaroniin, Omneriin ja Himniin yhteisesti Moosian poikina. Näihin veljeksiin liittyvät luvut seuraavat sitten Ammonin ja Aaronin tarinaa. Tämän takia me tapaamme unohtaa, että uskollisia veljeksiä on kahden sijaan neljä.

Kaikki neljä veljestä viettivät 14 vuotta saarnaten evankeliumia laamanilaisille. Omner ja Himni olivat saarnaamassa laamanilaisille Ismaelin, Middonin, Nefin, Shilomin, Lemuelin, Shemlonin ja monissa muissa maissa. Sanotaan, että he toivat TUHANSIA Herran luo.

Kertomukset heidän veljistään Ammonista ja Aaronista ovat niin silmiinpistäviä, että uskon meidän usein laiminlyövän näitä kahta lähetyssaarnaajaa ja sitä suurta työtä, jonka he suorittivat. Nämä kaksi ovat mielestäni ehdottomasti kaikkein laiminlyödyimpiä sankareita.

Joel

Kirkon jäseninä me usein keksitymme niin paljon Mormonin kirjaan, että joistain upeista Raamatun henkilöistä tulee laiminlyötyjä sankareita. Mormonin kirja on ehdottomasti todistus Jeesuksesta Kristuksesta, mutta niin on myös Raamattu.

Tällä kertaa palaamme takaisin Vanhaan Testamenttiin. Joel oli profeetta Juudan maassa. Raamatussa Joelin kirjaan sisältyy kolme lukua. Ensimmäisessä luvussa Joel kutsuu koolle pyhän juhlakokouksen Herran Huoneessa.

Nykyään meillä on juhlakokouksia yleensä silloin, kun hyväksymme uuden profeetan. Mielenkiintoista on, että huhtikuun 2020 yleiskonferenssissa presidentti Nelson kutsui koolle juhlakokouksen aivan kuten Joel teki muinoin.

Monet lainauksista, jotka viittaavat meidän aikaamme tulevat Joelilta, koska hänet tunnetaan tuhatvuotista valtakuntaa koskevista profetioistaan. Häntä lainasi myös enkeli Moroni ilmestyessään Jospeh Smithille ja apostoli Pietari.

Jabes

Nämä kaksi jaetta 1 Aikakirjassa 4:9-10 kertovat lyhyen tarinan miehestä nimeltään Jabes. Tämä luku on periaatteessa lista perheistä ja jälkeläisistä Juudan heimossa, joten se on yksi luvuista jonka usein silmäilemme läpi koska se on täynnä nimikokoelmia, joita emme tunne.

Kahden jakeen ajaksi nimien luettelointi lopetetaan ja Jabesista puhutaan sanoen, että hän ”suuremmassa arvossa pidetty kuin hänen veljensä.” Hän myös pyytää Herraa laajentamaan alueensa ja varjelemaan hänet pahasta. Jae 10 kertoo, että Herra teki juuri niin.

Jotkut kirjoituksiin perehtyneet uskovat, että sana ”alueet” tässä yhteydessä viittaa siihen, mitä Herra on opastanut häntä tekemään. Se voisi tarkoittaa myös, että hän pyysi kirjaimellisesti lisää alueita. Kummassakin tapauksessa on selvää, että Jabes oli kunniallinen mies ja että Herra luotti hänen tekevän oikeita ratkaisuja elämässään.

Meidän on tärkeä muistaa, että Herra luottaa meihin. Hän tulee ohjaamaan, opastamaan ja siunaamaan meitä niin, että voimme tulla sellaisiksi kuin meidän on Herralle tarpeellista tulla. Jabes on loistava esimerkki tästä.

Mordokai

Yksi Raamatun tunnetuimpia naisia on Ester. Hänen adoptioisänsä Mordokai on ehdottomasti yksi kaikkein laiminlöydyimmistä sankareista. Mordokai kuului Benjaminin heimoon, joka vietiin pakkosiirtolaisuuteen Jerusalemista ja pidettiin vankina. Myöhemmin elämässään, kun hän sai tietää, että Esterin vanhemmat olivat kuolleet, hän otti huolehtiakseen ja kasvatti lapsen omana tyttärenään.

Kun Ester oli esittäytynyt kuninkaalle, Mordokai tarkisti hänen tilanteensa päivittäin portilla. Monet niistä pyhien kirjoitusten kohdista Esterin kirjassa, joissa puhutaan Mordokaista sanovat, että hän oli portilla odottamassa Esteriä.

Myöhemmin, kun jokainen määrättiin palvomaan Hamania, Mordokai pysyi lujana siinä mihin uskoi eikä kumartanut epäjumalia. Johtuen hänen jatkuvasta uskollisuudestaan, sekä luottamuksestaan Jumalaan ja Esteriin, hän sai lopulta kunniaa kuninkaan palatsissa ja ilo palautettiin juutalaisille.

Vaikkei meidän elämäämme ehkä sisällykään tyttärien avioituminen kuninkaan kanssa, se pitää sisällään haasteita. Mordokai on loistava esimerkki rakastavasta ja kannustavasta isästä. Hän oli myös epäitsekäs mies, joka piti kiinni uskostaan silloinkin kun se oli laissa kielletty.

Kuka on suosikkisi näistä laiminlyödyistä sankareista? Kerro meille kommenteissa.

Artikkelin on kirjoittanut Zoë Holyoak ja se on alun perin julkaistu Third Hour -sivustolla. Artikkelin on suomentanut Paula Jarvis.

The post Top 7 laiminlyödyt pyhien kirjoitusten sankarit appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Kuolevaisuutta edeltävä olemassaolo pyhissä kirjoituksissa

Jotkut myöhempien aikojen pyhistä ajattelevat, että englanninkielisen termin preexistence (”edeltävä olemassaolo”) etuliite pre- tarkoittaa ’edeltävää’ ja he järkeilevät, ettei ihmisellä voi olla olemassaoloa ennen kuin hän on olemassa ja he haluavat sen vuoksi käyttää termiä ’maanpäällistä elämää edeltävä olemassaolo’. Järkeily osuu oikeaan, mutta se perustuu epätäydelliseen ymmärrykseen. Etuliite pre- voi tarkoittaa sekä aikaisemmin että edeltävä. Kuolevaisuutta edeltävä olemassaolo on sen mukaan aikaisempi olemassaolo. Näin ollen termi ’edeltävä olemassaolo’ ei ole oksymoron, ristiriitainen termi.

Lukuisat pyhien kirjoitusten kohdat puhuvat kuolevaisuutta edeltävästä olemassaolosta. Useimmissa näistä painotus on Jeesuksen kuolevaisuutta edeltävällä olemassaololla Jumalan Poikana. Näin ollen kohdassa Johannes 8:57-58 Jeesus toteaa olleensa olemassa ennen Abrahamia, joka tarkoittaa, että Jeesus oli olemassa ennen syntymäänsä kuolevaisuuteen. KH Mooses 4:1-4 kertoo kokouksesta taivaassa, jossa sekä Jeesus, että saatana olivat läsnä Jumalan edessä, Jeesus valittiin ja saatanaa ei. Tässä selonteossa ei mainita muiden olleen siellä, mahdollisuutta ei poissuljeta muttei myöskään vahvisteta. Kohta esittää vain, että Jeesus ja saatana olivat olemassa ennen kuolevaisuutta. Monet muut pyhien kirjoitusten jakeet puhuvat Jeesuksen olemassaolosta ennen maanpäällistä elämää (Johannes 1:1-14; 3:13; 5:58; 6:62; 16:28; 17:5, 24; 1. Johanneksen kirje 1:1; 5:7; 3. Nefi 1:13; 26:5; Eter 3:16; Efesolaiskirje 1:4; 2. kirje Timoteukselle 1:9; 1. Pietarin kirje 1:20; Moosia 7:27; OL 76:13-14).

Joissain kirjoituksissa tietyt profeetat näyttävät olleen olemassa ennen syntymäänsä. Jeremian kirjan kohdassa 1:5 Jumala puhuu Jeremialle ”Jo ennen kuin sinut äidinkohdussa muovasin,
minä valitsin sinut. Jo ennen kuin sinä synnyit maailmaan, minä pyhitin sinut omakseni ja määräsin sinut kansojen profeetaksi.” Näin ollen Jeremia oli Herran tuntema ennen kuin hän syntyi tai ennenkuin hänen äitinsä tuli raskaaksi. Jeremia on kuitenkin profeetta. Alma, ylipappi, ei ollut vain mikä tahansa vanhin kirkossa, vaan kirkon johtaja (Alma 4:16-20; 8:11).

On muitakin pyhien kirjoitusten kohtia, joiden myöhempien aikojen pyhät ymmärtävät viittaavan kuolevaisuutta edeltävään elämään, mutta ne ovat moniselitteisiä ja voidaan tulkita eri tavoin (Sananlaskut 8:22-31; Johannes 9:2; Roomalaiskirje 8:29; Efesolaiskirje 1:4; 2. kirje Timoteukselle 1:9; Kirje Tiitukselle 1:2; OL 49:17; KH Mooses 6:36), viittaavat enkeleiden olemassaoloon ennen kuolevaisuutta (Job 38:7; Juudaksen kirje 1:6; Ilmestys 12:7; OL 29:36; 38:1), tai ilmaisevat, että Jumala loi ihmisten henget, mutteivät kerro milloin (4. Mooses 16:22; 27:16; Saarnaaja 12:7; Sakarja 12:1; Acts 17:28; Heprealaiskirje 12:9). Jotkut selkenevät vain huolellisen lukemisen tuloksena (Johannes 9:2; Helaman 14:17).

Ainutlaatuista Abrahamin kirjan kuolevaisuutta edeltävää olemassaoloa koskevalle osiolle on, että se ei aseta vain Abrahamia vaan myös muut maanpäällistä elämää edeltävään tilaan. Abrahamille näytetään henget ”jotka oli järjestetty ennen kuin maailma oli; ja kaikkien näiden joukossa oli monia jaloja ja suuria” (Abraham 3:22). Sitten Jumala kertoo hänelle ”sinä olet yksi heistä; sinut valittiin ennen kuin sinä synnyit” (Abraham 3:23). Ehdotetaan, että tämä maailma luotaisiin ”teemme maan, jonka päällä nämä saavat asua” (Abraham 3:24). Tämä antaa ymmärtää, että henget, jotka asuvat tämän maan päällä olivat läsnä tuossa kuolevaisuutta edeltävässä kokouksessa.

Vain muutamat muut pyhien kirjoitusten jakeet sanovat selvästi, että ihmiskunnalla oli maanpäällistä elämää edeltävä olemassaolon tila. Yksi on Oppi ja Liitot-kirjan kohta 93:29, joka sanoo ”Myös ihminen oli alussa Jumalan luona.” KH Mooses 3:5 mainitsee ohimennen ”Ja minä, Herra Jumala, olin luonut kaikki ihmislapset mutta en vielä ihmistä viljelemään maata; sillä taivaassa minä loin heidät; eikä ollut vielä lihaa maan päällä eikä vedessä eikä ilmassa.” Joseph F. Smithin näky kuolleiden lunastuksesta rakentuu näiden käsitteiden varaan (OL 138:53; 56).

Kaikkien kuolevaisuutta edeltävää olemassaoloa koskevien pyhien kirjoitusten kohtien suhteen Abrahamin kirja on ainutlaatuinen sisällyttäessään mukaan koko ihmissuvun osana maanpäällistä elämää edeltävää kokoontumista. Abrahamin kirjan mukaan ei ainoastaan Jeesus tai joku profeetoista ollut olemassa ennen kuolevaisuutta, vaan niin oli myös jokainen maan päällä elänyt ihminen.

Elämän tarkoitus

Abrahamin kirja ei kerro ainoastaan ihmiskunnan kuolevaisuutta edeltävästä olemassaolosta, vaan lyhyesti kolmessa jakeessa hahmottelee selkeän suunnitelman ja päämäärän kuolevaiselle elämälle.

Maa luotaisiin:

Me menemme alas, sillä siellä on avaruutta,
ja otamme näitä aineita ja teemme maan,
jonka päällä nämä saavat asua;

Henget kuolevaisuutta edeltävässä olemassaolossa voisivat elää tuossa maailmassa tullakseen koetelluksi kuuliaisuudessaan:

ja koettelemme heitä näin nähdäksemme, tekevätkö he kaiken, mitä Herra, heidän Jumalansa, käskee heidän tehdä;

Ne, jotka pitäisivät Jumalan käskyt saisivat loistokkaan palkinnon:

ja niille, jotka pysyvät uskollisina ensimmäisessä asemassansa, annetaan lisää; mutta ne, jotka eivät pysy uskollisina ensimmäisessä asemassansa, eivät saa kirkkautta samassa valtakunnassa niiden kanssa, jotka pysyvät uskollisina ensimmäisessä asemassansa; ja niille, jotka pysyvät uskollisina toisessa asemassansa, annetaan lisää kirkkautta heidän päänsä päälle aina ja ikuisesti. (Abraham 3:24-26)

Myöhempien aikojen pyhät käyttävät muita pyhien kirjoitusten jakeita täydentämään yksityiskohtia tähän heidän pelastussuunnitelmaksi kutsumaansa karkeaan yhteenvetoon, mutta Abrahamin kirja tarjoaa tuon yhteenvedon.

Kuolevaisuutta edeltävä olemassaolo myöhempien aikojen ajattelussa

Maanpäällistä elämää edeltävän olemassaolon idea ja siihen liittyvä pelastussuunnitelma, joka saa alkunsa Abrahamin kirjasta ovat olleet suuri ja merkittävä osa myöhempien aikojen kulttuuria. Se näkyy suosituissa lasten lauluissa:

”Olen Jumalan lapsi, ja Hän lähetti minut tänne.”

”Elin taivaassa kauan sitten, totta se on. Elin siellä tuntemieni ihmisten kanssa ja rakastin sitä. Niin teit sinäkin. Sitten Taivaallinen Isä esitti kauniin suunnitelman maailmasta ja ihmisen ikuisesta pelastuksesta.”

”Hän lähetti minut tänne maailmaan, uskossa elämään Hänen suunnitelmaansa.”

”Usko on tieto, että elin Jumalan kanssa ennen syntymääni kuolevaisuuteen.”

”Elämäni on lahja, elämälläni on suunnitelma. Elämälläni on tarkoitus, se alkoi taivaassa. Valitsin tulla tähän ihanaan kotiin maan päällä ja etsiä Jumalan valoa johdattamaan minua syntymästäni eteenpäin. Noudatan Jumalan suunnitelmaa.”

”Herra antoi minulle temppelin asunnokseni maan päällä. Kerran taivaassa olin henki, mutta jätin sen kodin syntymässäni”.

Se näkyy myös kirkon lauluissa: ”Viisasta ja mahtavaa tarkoitusta varten olet lähettänyt minut tänne maailmaan, ja pidättänyt muistoni entisistä ystävistäni ja syntymästäni. Kuitenkin usein jokin pyhä kuiskaa ’Olet muukalainen täällä.’ Ja tunnen, että olen vaeltanut korkeammasta valtakunnasta.”

Jumalanpalveluksessa käytetyn musiikin lisäksi maanpäällistä elämää edeltävän olemassaolon ideaa on käytetty kaikenlaisessa myöhempien aikojen populaarikulttuurissa romaaneista, näytelmistä, musikaaleista aina koriste-esineisiin. Nämä ajatukset ovat läsnä kaikkialla myöhempien aikojen pyhien keskuudessa.

Abrahamin kirjalla on siis ollut huomattava ja perusteellinen vaikutus myöhempien aikojen kulttuuriin ja ajatteluun. Abrahamin kirjan torjuminen aiheuttaa merkittävän häiriön myöhempien aikojen ajatteluun elämästä ja sen tarkoituksesta. Myöhempien aikojen pyhille Abrahamin kirja ei ole vaihtoehtoinen pyhä kirjoitus, jonka voi hetken mielijohteesta ottaa tai jättää. Abrahamin kirjan poistaminen tarkoittaisi paljon enemmän kuin myöhempien aikojen pyhien kirjoitusten lyhentymistä noin prosentilla; se riistäisi niiltä merkityksen tunteen. Abrahamille opetukset kuolevaisuutta edeltävästä olemassaolosta ovat esipuheena luomiskertomukselle.

(Suomentajan huomautus: laulujen osalta tekstissä käytetty englanninkielisen sanoituksen suomennosta suomenkielisten laulujen sanoitusten sijaan)

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu ldsliving.com-sivustolla nimellä “What We Know About the Preexistence from the Book of Abraham”.

Suomi ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company | English ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company

The post Mitä tiedämme maanpäällistä elämäämme edeltävästä olemassaolosta Abrahamin kirjan kautta appeared first on SeuraaKristusta.fi.

1. Kun lapsesi kysyvät, kuinka paljon heidän täytyy vielä tehdä pihatöitä:

(Jesaja 6:11)

“Siihen asti, kunnes kaupungit tulevat autioiksi, asumattomiksi, ja talot tyhjiksi ihmisistä ja pellot on hävitetty erämaaksi;”

Lykkyä tykö.

2. Kun puolisosi kalastelee kohteliaisuuksia:

(Laulujen laulu 4:1)

“Katso, kaunis sinä olet, armaani; katso, kaunis sinä olet. Kyyhkyläiset ovat sinun silmäsi huntusi takana; sinun hiuksesi ovat kuin vuohilauma, joka laskeutuu Gileadin vuorilta.”

Koska mikäpä olisikaan vuohilaumaa kauniimpaa.

3. Kun poikaasi pelottaa hämähäkin liiskaaminen:

(Job 38:3)

“Vyötä nyt kupeesi kuin mies;”

Lauseen teho on suurimmillaan, kun se sanotaan Arnold Schwarzeneggerin äänellä.

4. Kun lapsesi antavat tekosyitä yksi toisensa jälkeen:

(Job 16:3)

“Joko lopetit, vai vieläkö piekset tuulta? Mikä panee sinut aina sanomaan vastaan?”

Vanhempi on puhunut.

5. Kun miehesi ei osaa olla hiljaa ja kaivaa itselleen vain syvempää kuoppaa:

(Job 13:5)

“Kunpa jo lopulta vaikenisitte! Silloin voisitte hyvinkin käydä viisaasta.”

Olet heikoilla jäillä, rakkaani.

6. Kun sinun on vain pakko saada viimeinen sana väittelyssä:

(Job 27:5)

“Ei! Ikinä en myönnä, että te olisitte oikeassa! Puolustan syyttömyyttäni vaikka kuolemaan saakka.”

Mikä voisi muka mennä vikaan?

7. Kun vihainen vaimosi heittää sinun ulos nukkumaan:

(Sananlaskut 21:19)

“Parempi asua autiomaassa kuin pahansisuisen vaimon kanssa.”

Huomioittehan naiset, että voitte helposti korvata otsikosta sekä jakeesta kohdan vaimo sanalla aviomies. Parjataan kumpaakin sukupuolta tasapuolisuuden nimissä.

Jäikö jokin kohta mainitsematta? Kerro omasi kommentikenttään, niin lisäämme sen listaan.

Artikkeli on julkaistu alun perin ThirdHour -sivustolla. Artikkelin on suomentanut Teemu Hokkanen.

The post 7 kirjoitusten kohtaa, jotka ilman asiayhteyttä ovat kerrassaan hulppeita appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Olen huomannut, että taivaallinen Isämme toimii samoin. Hän rakastaa meitä enemmän, kuin voimme ymmärtää – uskon, että Hän haluaa meidän saavan kaiken hyvän. Saman aikaisesti Hän tietää, että meidän täytyy oppia kuuliaisuutta uskon kautta, jolloin meidän täytyy seurata Hänen käskyjään saadaksemme siunauksia. Pyhissä kirjoituksissa sanotaan: ” On olemassa laki – peruuttamattomasti säädetty taivaassa ennen tämän maailman perustamista – johon kaikki siunaukset perustuvat, ja kun me saamme jonkin siunauksen Jumalalta, se tapahtuu kuuliaisuudesta sitä lakia kohtaan, johon se perustuu” (OL 130:20-21). Siunaukset ovat saatavilla, mutta meidän täytyy ensin olla kuuliaisia.

Ihmiset kysyvät usein: ”Miksi rakastava Jumala sallii niin paljon kärsimystä? Miksi Hän ei vain ottaisi pois kaikkea tuskaa ja kärsimystä lapsiltaan?” Ne, jotka ymmärtävät elämämme tarkoituksen tietävät, että olemme täällä tullaksemme Jumalan kaltaisiksi. Osa tuota prosessia on vanhurskauden valitseminen pahan sijaan. Tuosta valinnasta tulee todellinen testi, kun vastakohtaisuus astuu kehiin. Taivaallinen Isä sallii vastakohtaisuuden, jotta voimme kasvaa. Samalla hän antaa keinoja voittaa vastustuksen.

Ahdistus on ”vastustus”, jota monet ihmiset kokevat. Se tuo vaikeuksia ja kärsimystä heidän elämäänsä. Taivaallinen Isä on kuitenkin antanut meille keinoja, sekä hengellisiä että ajallisia, jotta voimme vähentää ahdistusta ja stressiä. Kun tutkin pyhiä kirjoituksia eräänä päivänä, löysin jakeen, joka näytti reseptiltä ahdistuksen vähentämiseen: ”Ota vastaan oppia minulta ja kuuntele minun sanojani; vaella minun Henkeni sävyisyydessä, niin sinulla on rauha minussa” (OL 19:23). Jumalan suunnitelman mukaisesti, tässä kohdassa pyydetään tekemään asioita ja luvataan sitten siunauksia. Tarkastellaan näitä yksittäin ja mietitään, miten ne voivat auttaa vähentämään ahdistusta.

Ota vastaan oppia Vapahtajalta

Psykologina olen tekemisissä monien henkilöiden kanssa, jotka kärsivät ahdistuksesta. Jokin aika sitten keskustelin myöhempien aikojen pyhiin kuuluvan asiakkaan kanssa. Vaikka hän pyrki päivittäin seuraamaan käskyjä, hän ilmaisi huolensa äskettäisestä huonosta valinnasta, jonka oli tehnyt. Todellisuudessa hänen virheensä oli pieni, eikä sillä ollut juurikaan seurauksia. Silti hän huolehti siitä, että Vapahtaja oli hyvin pettynyt hänen valintansa takia. Tuo huoli voimisti hänen ahdistustaan. Kun hän ilmaisi pelkonsa, ajattelin, kuinka merkittävä henkilö Kristus onkaan. Mietin Hänen rakastavaa, armollista, pitkämielistä, anteeksiantavaa ja myötätuntoista luonnettaan. Todistin asiakkaalleni Vapahtajan rakkaudesta häntä kohtaan ja siitä, että en uskonut Hänen olevan pettynyt hänen käytökseensä. Päinvastoin tunsin, että Hän oli hyvin mielistynyt häneen ja oli pitkämielinen hänen heikkouksiensa suhteen. Sitten ymmärsin, että osa asiakkaani ongelmaa oli se, että hän ei tiennyt tai todella ymmärtänyt, kuka Vapahtaja on.

Ensimmäinen kutsu pyhien kirjoitusten kohdassa on: ”Ota vastaan oppia minulta”. Meillä on tällä hetkellä mahtava mahdollisuus Tule ja seuraa minua –oppimateriaalin kanssa opiskella säännöllisesti ja ohjatusti Uutta testamenttia, joka opettaa Vapahtajasta. Kun otamme oppia Häneltä, alamme ymmärtää Hänen luonnettaan. Herran ominaisuuksien ymmärtäminen auttaa meitä olemaan kiitollisia Hänen ystävällisyydestään ja anteeksiantavaisuudestaan. Vapahtajan rakkauden ymmärtäminen ja tunteminen on rauhoittava ja virkistävä kokemus, joka on hyvin erilaista kuin ahdistuksen kalvavat riuhtaisut.

Kuuntele Henkeä

Minulla oli äskettäin mahdollisuus pitää takkavalkeailta vaarnamme nuorille naisille tyttöjen leirillä. Puhuin mm. siitä, että meillä on velvollisuus valita, seuraammeko Pyhän Hengen kehotuksia. Puheeni jälkeen, eräs nuori nainen lähestyi minua kysymyksellä. Hän kysyi, kuinka hän voisi välttää ahdistuksen ja vihan voimakkaat tunteet, erityisesti kun hänestä tuntui, että oli täydellisen emotionaalisen romahduksen partaalla. Kerroin hänelle, että valitettavasti, kun olemme äärimmäisten tunteiden viemänä, emme voi tehdä paljoakaan estääksemme putoamistamme kuoppaan. Äärirajoilla ollessamme ei tarvita paljoa, että putoamme reunan yli. Keskustelimme kuitenkin siitä, mitä hän voisi tehdä, jotta ei joutuisi äärirajoille. Yksi keino on kehittää ymmärrys siitä, millaiset tilanteet ja päätökset edeltävät hänen ahdistustaan ja vihan tunteitaan. Toinen keino oli, että hän täyttäisi elämänsä Pyhällä Hengellä.

Toinen kutsu pyhien kirjoitusten kohdassa on: ”Kuuntele minun sanojani”. Uskon sen tarkoittavan Hengen kuuntelemista. Emme voi kuulla Pyhää Henkeä, ellemme ole hengellisesti vireessä. Kun olemme hengellisesti vireessä, ahdistus vähenee. Tiedän, että ihmiset sanovat: ”Veli Morgan, et voi vain rukoilla päästäksesi eroon ahdistuksesta.” Jos olet yksi noista ihmisistä, uskon sinua. Mutta en usko, että voit täysin hallita ahdistusta kehittämättä vakaata suhdetta Vapahtajaan ja Hänen Henkeensä, mihin sisältyy säännöllinen rukoileminen, pyhien kirjoitusten tutkiminen, sakramentin nauttiminen viikoittain ja kelvollisena ja mikäli mahdollista, säännöllinen temppelissä käyminen. Nämä teot lisäävät Pyhää Henkeä elämässämme. Tunnemme voimakkaammin ”Hengen hedelmät”, joihin kuuluu ilo, rauha ja usko (ks. Gal. 5:22). Nuo tunteet pakostakin vähentävät ahdistusta.

Toimi uskossa

Kolmas kutsu pyhien kirjoitusten kohdassa on: ”Vaella minun Henkeni sävyisyydessä.” Kun olemme oppineet Vapahtajasta ja hänen luonteestaan ja sitten valmistaneet itseämme ymmärtämään ja kuulemaan Hänen sanansa, meitä kutsutaan ”vaeltamaan”. Vaeltaminen on toimintaa. Se tarkoittaa, että tekee jotain. Emme voi taistella ahdistusta vastaan sohvamme nurkassa vain lukemalla kirjoja tai kuuntelemalla podcasteja. Vaikka ne voivatkin olla hyviä keinoja valmistautua, ne eivät riitä ilman lisätoimenpiteitä. Tuo toimenpide voi olla vaikka todistuksen lausuminen julkisesti, asiakkaita täynnä olevaan kauppaan meneminen tai palveluperheen luona käyminen. Kyseiset kokemukset ovat todennäköisesti hyvin epämukavia niille, jotka kokevat ahdistusta, mutta se on jutun juuri. Emme voi saavuttaa suurempaa voimaa kokematta jonkin verran epämukavuutta. Uskon, että on syy siihen, miksi tämä pyhien kirjoitusten kohta ei pyydä meitä ”istumaan” tai ”käymään pitkäksemme” tai ”ottamaan nokoset” Hänen Henkensä sävyisyydessä. Kutsu on vaeltaa, mikä merkitsee sitä, että menemme jonnekin muualle, kuin missä nyt olemme.

Sen lisäksi että vaellamme, meidän tulisi tehdä se sävyisyydessä. Tämä antaa ymmärtää, että meidän tulisi olla valmiita hyväksymään vanhempien, neuvonantajien, kirkon johtajien ja Pyhän Hengen neuvoja. Ahdistus voimistuu usein hallitsemattomuuden tunteesta tai joskus epätoivoisesta halusta voida hallita kaikkea. Sävyisyys on sen vastakohta. Se etsii oikeaa suuntaa. Se antaa toisten vaikuttaa. Se ymmärtää, että vaikka teemme parhaamme, olemme silti heikkoja ja tarvitsemme sekä kuolevaista että jumalallista apua. Kun pyrimme nöyrästi ottamaan käyttöön keinoja, jotka auttavat meitä kohtaamaan ja vähentämään ahdistusta, huomaamme menestyksen olevan verrannollinen ylläpitämiemme pyrkimysten kanssa.

Koe Herran rauhaa

Kun olemme uskollisesti soveltaneet oppimisen, kuuntelemisen ja toimimisen yhdistelmää elämässämme, olemme oikeutettuja luvattuun siunaukseen: ”Sinulla on rauha minussa” (OL 19:23). Muistako Vapahtajan sanat viimeisellä aterialla: ”Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon” (Joh. 14:27). Vapahtajan rauha toisenlaista kuin maailman rauha. Maailman rauhassa kaiken pitää olla tyyntä. Siihen tarvitaan tasapainoiset budjetit ja tyynet meret. Siihen tarvitaan vakituinen työpaikka ja tottelevaiset lapset. Mutta Vapahtajan rauha on erikoista. Se voi nukkua myrskyn aikana. Se voi seistä rauhallisena kuolemaan tuomittaessa. Se voi lohduttaa keskellä henkilökohtaista tuskaa sanoen: ”Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa” (Luuk. 23:43). Vapahtajan rauhan siunaus on se, että se voi kestää henkilökohtaisista koettelemuksistamme ja kärsimyksistämme huolimatta. Saatamme edelleen kokea vastakohtaisuutta ja samalla kokea rauhaa siitä, että kaikki järjestyy ja on meidän hyväksemme. Jos kamppailet ahdistuksen kanssa, kutsun sinua soveltamaan tätä pyhien kirjoitusten reseptiä elämääsi. Todistan, että Herra täyttää lupauksensa, kun teet oman osasi. Jumala siunaa sinua niin, että löydät rauhan, jonka Vapahtaja voi antaa.

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu ldsliving.com-sivustolla nimellä ”Latter-day Saint Psychologist: 4 Ways to Reduce Anxiety, According to the Scriptures”.
Suomi ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company | English ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company

The post 4 keinoa pyhistä kirjoituksista, jotka voivat vähentää ahdistusta appeared first on SeuraaKristusta.fi.

1. Matteus 5:44

Siinä EI sanota:

”Rakastakaa vihollisianne, elleivät he ole nimettömiä, tietämättömiä nettitrolleja, jotka ansaitsevat sen.”

Siinä sanotaan:

”Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta.”

2. Oppi ja liitot 64:10

Siinä EI sanota:

”Minä, Herra, annan anteeksi kenelle tahdon, mutta kaikki, mitä teiltä vaaditaan, on antaa anteeksi vain niille ihmisille, joista pidätte.”

Siinä sanotaan:

”Minä, Herra, annan anteeksi kenelle tahdon, mutta teiltä vaaditaan, että annatte anteeksi kaikille ihmisille.”

3. 3. Nefi 11:29-30

Siinä EI sanota:

”Sillä totisesti, totisesti minä sanon teille, että se, jossa on kiistelyn henki, ei ole minusta vaan on Perkeleestä, ellei se johdu sisaruksesta, jonka kanssa olet satunnaisesti tapellut koko elämäsi ajan. Se on vain viatonta perhekiistaa. Katso, minun oppini on silloin tällöin yllyttää ihmisten sydämet vihaiseksi toisiaan vastaan.”

Siinä sanotaan:

”Sillä totisesti, totisesti minä sanon teille, että se, jossa on kiistelyn henki, ei ole minusta vaan on Perkeleestä, joka on kiistelyn isä, ja hän yllyttää ihmisten sydämet kiistelemään vihaisina keskenään. Katso, minun oppini ei ole yllyttää ihmisten sydämiä vihaisina toisiaan vastaan, vaan minun oppini on, että sellaisen on loputtava.”

4. Johannes 13:34

Siinä EI sanota:

”Totisesti, totisesti sanon teille, minun käskyni ’rakastaa toisianne’ edellyttää vain toisten rakastamista, ei itsesi rakastamista.”

Siinä sanotaan:

”Minä annan teille uuden käskyn: rakastakaa toisianne! Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toinen toistanne.”

5. Oppi ja liitot 84:88

Siinä EI sanota:

”Näin sanoo Herra: anteeksi, mutta olet omillasi tämän kuolevaisen matkan aikana. Minulla, Pyhällä Hengellä ja enkeleilläni on muuta tekemistä. Onnea matkaan.”

Siinä sanotaan:

”Minä olen teidän oikealla puolellanne ja vasemmalla, ja minun Henkeni on teidän sydämessänne ja minun enkelini teidän ympärillänne tukeakseen teitä.”

6. Daniel 3:17-18

Siinä EI sanota:

”Jumala, jota me palvelemme, pystyy pelastamaan meidät tulisesta uunista, ja hän voi pelastaa meidät myös sinun käsistäsi, kuningas. Ja jos niin ei kävisikään, kuningas, me luultavasti vihastumme ja kannamme kaunaa Jumalaamme kohtaan.”

Siinä sanotaan:

”Jumala, jota me palvelemme, pystyy pelastamaan meidät tulisesta uunista, ja hän voi pelastaa meidät myös sinun käsistäsi, kuningas. Ja vaikka niin ei kävisikään, kuningas, saat olla varma siitä, että sinun jumaliasi me emme palvele ja sitä kultaista patsasta, jonka olet pystyttänyt, me emme kumarra.”

7. Moosia 26:30

Siinä EI sanota:

”Niin, ja niin usein kuin minun kansani tekee parannuksen, minä annan sille anteeksi sen rikkomukset minua vastaan. Paitsi sinulle *osoittaa lukijaa näytön kautta*. Kaikkien tällä planeetalla asuvien miljardien ihmisten joukosta, sovitus ei päde sinun kohdallasi.”

Siinä sanotaan:

”Niin, ja niin usein kuin minun kansani tekee parannuksen, minä annan sille anteeksi sen rikkomukset minua vastaan.”

8. Alma 37:6

Siinä EI sanota:

”…mutta katso, minä sanon sinulle, sinä ja pyrkimyksesi ovat pieniä ja yksinkertaisia ja sen vuoksi merkityksettömiä…”

Siinä sanotaan:

”…mutta katso, minä sanon sinulle, että pienillä ja yksinkertaisilla asioilla saadaan aikaan suuria…”

9. 2 Nefi 32:3

Siinä Ei sanota:

”Enkelit puhuvat Pyhän Hengen voimalla; sen vuoksi he puhuvat Kristuksen sanoja. Sen vuoksi, minä sanoin kaikille muille, paitsi sinulle: Kestitkää itseänne Kristuksen sanoilla, sillä katso, Kristuksen sanat kertovat muille ihmisille kaiken, mitä heidän tulee tehdä.”

Siinä sanotaan:

”Enkelit puhuvat Pyhän Hengen voimalla; sen vuoksi he puhuvat Kristuksen sanoja. Sen vuoksi, minä sanoin teille: Kestitkää itseänne Kristuksen sanoilla, sillä katso, Kristuksen sanat kertovat teille kaiken, mitä teidän tulee tehdä.”

Uskomme yleensä Kristukseen, mutta meidän on vaikea uskoa Häntä. Yrittäkäämme petrata tässä asiassa. Olen kelvollinen pääsemään osalliseksi Kristuksen sovitusuhrista. Olen rakkauden arvoinen. Voin antaa anteeksi toisille. Voin kehittää itseäni. Voin tehdä pieniä muutoksia elämässäni joka päivä tullakseni enemmän Kristuksen kaltaiseksi. Voin lopettaa virheideni oikeuttamisen, mutta voin myös jättää ne taakseni nöyränä luottaen. En ole yksin tässä maailmassa, etkä ole sinäkään.

Alkuperäisen artikkelin on kirjoittanut David Snell ja se on julkaistu thirdhour.org -sivustolla. Artikkelin on kääntänyt Krista Kora.

The post 9 asiaa, joita pyhissä kirjoituksissa EI sanota (mutta joihin silti joskus uskomme) appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Esimerkkejä pyhistä kirjoituksista

Pyhissä kirjoituksissa on monia periaatteita, jotka liittyvät vakaan ja terveen avioliiton rakentamiseen. Monet näistä periaatteista tulevat oikeastaan avioliiton ongelmien kuvauksesta – yhdestä niistä harvoista, joita muinaisiin kirjoituksiin on kirjoitettu.

Sen jälkeen, kun Lehi kutsuttiin profeetaksi, hänen perheensä koki ennen kokematonta murhetta. Heitä vainottiin, uhattiin ja lopulta heidän oli pakko lähteä maanpakoon. Aikaisemmin he olivat nauttineet rauhallisesta, vauraasta elämästä Jerusalemissa, ja vähän ajan kuluttua he elivät teltoissa autiomaassa. Vietyään perheensä erämaahan, Lehi lähetti poikansa takaisin Jerusalemiin hakemaan pronssilevyjä yhteistyökyvyttömältä tyrannilta. Erämaassa matkustaminen on yleensäkin vaarallista, eikä ollut varmuutta siitä, että heidän poikansa palaisivat turvallisesti takaisin.

Lehin vaimo Saria oli uskollinen nainen, joka oli seurannut miehensä hengellisiä kehotuksia, mutta jopa uskollisilla ihmisillä on rajansa. Kun päivistä tuli viikkoja, eikä Sarian pojat olleet palanneet, hänen epäilyksensä kasvoivat. Turhautumisen hetkenä hän nurisi miehelleen Lehille: ”Katso, sinä olet johdattanut meidät pois perintömaaltamme, eikä poikiani enää ole, ja me menehdymme erämaahan” (1. Ne. 5:2). Toisin sanoen: “Sinä veit meidät pois mukavasta kodistamme, olet lähettänyt poikamme kuolemaan ja olet kuolemaksi meille kaikille.”

Oletko koskaan ollut samankaltaisen syyttelyn uhri? Oletko koskaan tuntenut, että sinua on syytetty jostakin vaikeudesta avioliitossasi? Kuvittelisin, että luonnollinen mies Lehissä halusi vastata samoin, löytäen syitä moittia surevaa vaimoaan uskon puutteesta. Hän kuitenkin vastusti tuota kiusausta ja vastasi myötätuntoisesti ja uskoen. Tukitaanpa Lehin vastausta, koska se sisältää totuuksia, joita voimme käyttää vahvistaessamme omaa avioliittoamme ja ihmissuhteitamme

1. Ota vastuuta

Saria syytti Lehiä “näkyjen näkijäksi.” En usko, että se oli tarkoitettu kohteliaisuudeksi tuolloin. Lehi olisi voinut reagoida vihastumalla tai puolustelemalla. Hänen vastauksensa kuitenkin luottamusta ja vastuullisuutta: ”Minä tiedän, että olen näkyjen näkijä” (1. Ne. 5:4). Hän jatkoi selittämällä, että näkyjensä ansiosta hän pystyi pelastamaan perheensä varmalta tuholta, vaikka heidän silloinen tilanteensa oli kaikkea muuta kuin ihanteellinen. Lehi otti vastuun valinnoistaan ja päätöksistään, välttäen näin kiusauksen syyttää tai mustamaalaamalla muita.

Kokemukseni mukaan melkein kaikissa ihmissuhdeongelmissa on kaksi puolta. Joskus vastuun tasapaino on toispuoleinen, mutta aina on jotakin, mitä kumpikin osapuoli voi muuttaa parantaakseen tilannetta. Jos huomaatte, että odotatte puolisonne muuttuvan, jotta avioliittonne muuttuisi paremmaksi, saatatte joutua odottamaan pitkän aikaa. Älkää odottako toisia. Tutkikaa omaa käytöstänne, ajatuksianne ja sanojanne ja niiden vaikutusta avioliittoonne. Jos elämässänne on jotain, mitä voitte muuttaa, tehkää niin. Monet sanovat: ”Mutta se ei ole minun vikani! Miksi minun pitäisi muuttua ensin?” Mielestäni ei ole mitään väliä, kenen syytä se on; se on kuin kiistelyä siitä, miksi autonne rengas on tyhjä. Voimme väitellä koko päivän siitä, miksi rengas on tyhjentynyt, mutta siihen asti, kun se on vaihdettu, kaikki edistyminen on pysähtynyt. Ottakaa vastuu omista asioistanne ja muuttakaa niitä asioita, joita täytyy muuttaa. Itse asiassa, jos toinen osapuoli on halukas muuttumaan ja tekee aloitteen, se usein lisää toisenkin osapuolen halua noudattaa esimerkkiä ja tehdä myös muutoksia. Kuten Lehi, voimme huoimioida toisten mielipiteet ja omat päätöksemme sen sijaan, että olemme heti puolustuskannalla.

2. Ole toiveikas tulevaisuuden suhteen

Lehi huomautti vaimolleen: “Minä olen saanut lupauksen maan, ja näistä asioista minä riemuitsen” (1. Ne. 5:5). Hän oli selkeästi tietoinen heidän tilanteestaan ja että se oli vähemmän mukava kuin se, mistä he olivat nauttineet vuosien ajan Jerusalemissa. Lehi ei luultavastikaan nauttinut “telttaelämästä” yhtään sen enempää kuin Saria tai muut perheenjäsenet. Silti hän teki valinnan keskittyä tulevaan, siihen, mikä heitä odotti erämaan jälkeen. He olivat silti monien kilometrien, koettelemusten ja murheiden päässä lupauksen maasta, mutta Lehi keskittyi palkintoon. ”Vanhojen hyvien aikojen” tai sen hetkisten kärsimysten miettiminen ei tuottanut mitään tulosta, joten hän keskittyi toiveikkaaseen tulevaisuuteen.

Oletteko huomanneet, että melkein kaikki avio-ongelmat kohdistuvat menneisyyteen? Kun avioparit tulevat terapiaan, he tavallisesti kuvailevat asioita, jotka ovat tapahtuneet viime päivinä, viikkoina tai vuosina. En ole vielä tavannut avioparia, joka tulee pyytämään apua sanoen: ”Asiat ovat todella hyvin, mutta olen melko varma, että ne menevät vinoon tulevaisuudessa, joten haluaisimme keskustella tulevista ongelmistamme.” Kaunistelen tietysti tätä asiaa, mutta miettikää, mitä avio-ongelmille tapahtuisi, jos tulevaisuudelle annettaisiin yhtä paljon painoarvoa kuin menneisyydelle.

Sen sijaan että keskitytte siihen, mikä on pielessä, mitä jos olisitte toiveikkaita siitä, mikä voisi mennä hyvin tulevaisuudessa. En tarkoita, että meidän pitäisi olla välittämättä menneisyydestä tai vältellä ongelmia, jotka tarvitsevat huomiota. Tarkoitan sitä, että lieventäisimme mennyttä mielipahaa tulevaisuuden toiveilla. Jos puolisonne luonteenpiirteet eivät ole vielä halusi mukaisia, onko mitään mahdollisuuksia muutokseen? Tietysti on. Tulevaisuudessa on niin paljon ihmeellisiä mahdollisuuksia niille, jotka yrittävät parantaa elämäänsä. Jos kohtelette puolisoanne sen mukaan, millainen hän voi olla, eikä sen mukaan, millainen hän on ollut, voitte molemmat saada toivoa.

3. Luota Herraan

Lehi päätti vastauksensa Sarian nurinaan sanomalla: ”Minä tiedän, että Herra pelastaa poikani Labanin käsistä ja tuo heidät takaisin meidän luoksemme alas erämaahan” (1. Ne. 5:5). Kirjoituksissa sanotaan sitten, että Saria sai lohtua miehensä sanoista. Lehin uskon mukaisesti, hänen poikansa palasivat turvallisesti takaisin tehtävänsä täyttäneenä ja Sarian usko vahvistui hänen kuunnellessaan miehensä todistusta.

Ne, jotka tuntevat kertomuksen Nefin ja hänen veljiensä paluusta Jerusalemiin tietävät, että he kohtasivat monia vaikeuksia ja koettelemuksia. Silti, aivan alusta asti, Nefillä oli uskoa, että he voisivat suorittaa tehtävänsä. ”Ja tapahtui, että minä, Nefi, sanoin isälleni: Minä menen ja teen sen, mitä Herra on käskenyt, sillä minä tiedän, ettei Herra anna ihmislapsille mitään käskyjä valmistamatta heille keinoa toteuttaa sitä, mitä hän käskee heidän tehdä” (1. Ne. 3:7). Tehtävän vaikeudesta huolimatta, Jumala antaa keinon lapsilleen saada päätökseen kaikki tehtävät, jotka he saavat Häneltä.

Miten tämä liittyy avioliittoon? No, minulla on ollut hetkiä, jolloin ajatus matkustamisesta vaarallisen erämaan halki hakemaan aikakirjoja jääräpäiseltä, murhanhimoiselta alkoholistilta, tuntuu kävelyltä puistossa verrattuna joidenkin avio-ongelmien selvittämiseen. Monien avioliittovuosien jälkeen olen oppinut, että avioliiton on tarkoitus olla haasteellista.

Muistan tuon hetken, kun sain ilmoitusta, että minun tulisi mennä naimisiin Kristynin, upean vaimoni kanssa. Vaikutelma oli täysin selkeä. Tiedän aivan varmasti, että hän oli juuri se, jonka Herra valitsi minulle. Vaikka näin onkin, avioliittomme ei ole ollut ongelmaton. Matkan varrella on ollut töyssyjä ja mustelmia. Meidän molempien on täytynyt tehdä muutoksia luonteeseemme ja käyttäytymiseemme luodaksemme sopusoinnun. Olen usein miettinyt, että vaimoni ja minä olemme monin tavoin melko erilaisia. Olen ajatellut, että avioliittomme olisi ollut paljon helpompi, jos olisimme enemmän samanlaisia. Silloin Pyhä Henki on kuiskannut minulle: “Mutta ilman noita eroavaisuuksia et olisi kasvanut läheskään niin paljoa. Kristyn on täydellinen sinulle, ei siksi, että olette niin samankaltaisia, vaan siksi, millainen sinusta tulee, kun työstät yhteensopimattomuuksianne.” Olen hyvin kiitollinen tästä tiedosta.

Avioliittonne saattaa hyvinkin olla elämänne vaikein matka. Uskon, että taivaallinen Isä haluaa avioliittojen onnistuvan. Siksi sinä olette oikeutettuja saamaan Hänen apuaan avioliiton haasteiden kohdatessa. Nefin Todistus pätee kaikkiin Jumalan käskyihin; meille annetaan keino toteuttaa Hänen käskynsä. Kun kamppailette avioliittonne pyhittämisen kanssa ja teette työtä selviytyäksenne sen haasteista, muistakaa, että olette Herran työssä. Saatte Häneltä apua, kun opitte kuuntelemaan toisianne ilman syyttelyä ja kun teillä on kärsivällisyyttä toistenne heikkouksia kohtaan. Luottakaa Häneen ja etsikää Hänen ohjaustaan; Hän auttaa teitä tiellänne menestykseen.

Tie ei ole helppo ja se tulee todennäköisesti koettelemaan rajojanne, mutta Hän auttaa teitä. Jos olette kokeneet epäonnistuneen avioliiton, älkää vaipuko epätoivoon. Taivaallisella Isällänne on suunnitelma teitä varten ja kaikki menee hyvin, kun seuraatte Hänen ohjeitaan. Sama pätee niihin, joilla ei ole vielä ollut mahdollisuutta avioitua; luottakaa Herraan ja Hänen jumalalliseen ajoitukseensa. Lehi ja hänen perheensä saapuivat lopulta luvattuun maahan. Tekin saavutatte jumalallisen kohtalonne samalla tavalla; askel askeleelta, luottaen Herraan ja taklaamalla koettelemuksenne yksi kerrallaan taivaallisen avun kera. Ette ainoastaan pääse maaliin, vaan teistä tulee enemmän taivaallisen Isänne kaltaisia, kun voitatte menestyksekkäästi kaikki vaikeutenne.

Alkuperäisen artikkelin on kirjoittanut David T. Morgan ja se on julkaistu ldsliving.com-sivustolla nimellä “LDS Psychologist: 3 Scriptural Principles for a Successful Marriage”.

Suomi ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company | English ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company

The post 3 pyhien kirjoitusten periaatetta onnistuneeseen avioliittoon appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Valitettavasti monet ihmiset, jopa henkilökohtaiset ystävät, ottavat nokkiinsa jo pelkästään ajatuksesta, että voisi olla muitakin pyhiä kirjoituksia kuin vain ne, joita voimme Raamatusta lukea. Tässä artikkelissa esitettyjen mahdollisuuksien ei ole millään muotoa tarkoitus syrjäyttää tai heikentää Pyhän Raamatun auktoriteettia, aivan kuten Uusi testamenttikaan ei vienyt mitään pois Vanhalta testamentilta. Päinvastoin, tämä artikkeli on ylistys ajatukselle, että Jumala puhui muillekin kansoille, muina aikoina, muissa paikoissa – mikä vahvistaa ja selventää sitä, mitä on jo aiemmin muistiin kirjoitettu.

1. Alkuperä Raamatun yksinoikeudelle Jumalan sanana on tulkittu väärin

Mistä käsitys, että Raamattu on ainoa kirjoitettu Jumalan sana, ylipäätään on saanut alkunsa? Tarkastellaanpa kohtaa Johanneksen ilmestyksessä, johon usein viitataan Sola Scriptura -periaatteen todisteena, joka on vain hauska nimi uskomukselle, jonka mukaan Raamatulla Jumalan sanana on itsenäinen ja kokonaisvaltainen auktoriteetti.

”Jokaiselle, joka kuulee tämän kirjan ennussanat, minä vakuutan: Jos joku panee niihin jotakin lisää, panee Jumala hänen kärsittävikseen ne vitsaukset, joista tässä kirjassa on kerrottu.

Jos joku ottaa pois jotakin tämän ennustusten kirjan sanoista, ottaa Jumala pois hänen osallisuutensa elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kerrottu.” (Ilm. 22:18-19)

Siinä se, vai mitä? Ainoastaan Raamattu on Jumalan sanaa. Päivänselvä asia. Niin yksinkertaista se on. No, ehkä ei sittenkään. Annas kun selitän. Katsotaanpa nyt kohtaa 5. Mooseksen kirjasta:

”Älkää lisätkö mitään näihin käskyihin älkääkä poistako niistä mitään. Pitäkää Herran, Jumalanne, käskyt, jotka minä teille annan.” (5. Moos. 4:2)

5. Mooseksen kirja sijoittuu Vanhan testamentin alkupäähän, Johanneksen ilmestys on puolestaan Uuden testamentin viimeinen kirja. Huomaatko samankaltaisuudet? Kuulemme jälleen käskyn ”älä lisää, älä poista”. Jos tulkitsemme Mooseksen käskyä olla lisäämättä Raamattuun mitään samalla tavalla kuin tulkitsemme Johanneksen ilmestyksen versiota, jokainen 5. Mooseksen kirjan jälkeinen kirja olisi suora rikkomus tätä kirjoituksen kohtaa vastaan ja siten mitätön. Mutta ne eivät ole mitättömiä. Huomaamme dilemman, vai mitä?

Vaihtoehtoinen tulkinta

Tässä se tulee: Johanneksen varoitus pätee ainoastan Ilmestyskirjaan.

Mooseksen varoitus pätee ainoastaan 5. Mooseksen kirjaan.

Tosiasia on, että monia Uuden testamentin kirjoja ei oltu vielä edes kirjoitettu silloin, kun Johannes kirjoitti tämän kirjan. Itse asiassa, Raamattua – siinä muodossa, jossa sen nykypäivänä tunnemme – ei oltu vielä koottu.

Eli onko ihan okei lisätä Johanneksen Ilmestyskirjaan? Ei ole.

Onko hänen kirjoituksensa sitova ilmoitus, joka päättää kaikki pyhät kirjoitukset? Ei ole.

2. Raamatussa itsessään puhutaan pyhien kirjoitusten kaltaisista kirjoista, joita ei ole sisällytetty Raamatun lopulliseen versioon

No niin, tämä on itse asiassa erittäin kiehtovaa. Katsopa tätä listaa Raamatussa esiintyvistä viittauksista (pääosin Vanhassa testamentissa), joissa mainitaan muita kirjoja ja profeettoja, joita ei Raamattuun ole sisällytetty:

• Herran sotien kirja (4. Moos. 21:14)
• Oikeamielisen kirja (Joos. 10:13; 2. Sam. 1:18)
• Salomon historia (1. kun. 11:41)
• Profeetta Samuelin aikakirjat (1. Aik. 29:29)
• Näkijä Gadin aikakirjat (1. Aik. 29:29)
• Profeetta Natanin aikakirjat (1. Aik. 29:29; 2. Aik. 9:29)
• Ahian profetiat (2. Aik. 9:29)
• Näkijä Iddon ilmestykset (2. Aik. 9:29)
• Semajan historia (2. Aik. 12:15)
• Jehun kertomus – Israelin kuninkaiden historia (2. Aik. 20:34)
• Profeettojen kirja (2 Chronicles 33:19)
• Ensimmäistä kirjettä korinttilaisille edeltävä Paavalin kirje korinttilaisille (1. Kor. 5:9)
• Mahdollinen edeltävä kirje efesolaisille (Ef. 3:3)
• Kirje Laodikean seurakunnalle (Kol. 4:16)
• Henokin ennustukset (Juud. 1:14)

Lista on lainattu suoraan tältä englanninkieliseltä sivustolta. Sieltä löytyy myös syvempää analyysia tästä aiheesta.

Syitä siihen, miksi näitä kirjoja ei sisällytetty Raamattuun, on monia. Joitain niistä ei varmastikaan ole vielä löydetty. Toiset on saatettu yksinkertaisesti hylätä tai jättää huomiotta. Yksi asia, jonka se vahvistaa, on kuitenkin tämä: Oli muitakin profeettoja, joiden profetioista kirjoitettiin aikakirjoja ja jotka elivät samaan aikaan kuin Raamatun profeetatkin, mutta joita ei sisällytetty 66 kirjaan, joita nyt kutsumme Pyhäksi Raamatuksi.

3. Raamatussa itsessään profetoidaan tulevista profeetoista

Pyhä Raamattu on kokoelma erillisiä kirjoja, joita ovat kirjoittaneet Jumalan innoitetut miehet, joista monia voimme hyvillä mielin kutsua profeetoiksi (kuten Mooses), tai vähintäänkin miehiksi-jotka-profetoivat, vaikka yleisemmin kantoivatkin apostolin titteliä (kuten Ilmestyskirjan Johannes). Pitäen tämän perustana, tarkastellaanpa nyt joitain kirjoitusten kohtia, aloittaen Aamoksen kirjasta:

”Ei Herra Jumala tee mitään ilmoittamatta suunnitelmiaan palvelijoilleen, profeetoille.” (Aam. 3:7)

No niin, vähintäänkin ymmärrämme tästä kohdasta sen, että Jumala ilmoittaa asioita profeetoilleen. Itse asiassa, he vaikuttavat olevan äärimmäisen tärkeitä Hänelle. He julistavat Jumalan sanat, tarkoitusperät, varoitukset, käskyt ja opetukset (ts. Raamatun). Katsotaanpa nyt Ilmestyskirjan kohtaa, joka puhuu ”viimeisistä päivistä” ennen Kristuksen toista tulemista:

”Minä annan kahdelle todistajalleni tehtäväksi julistaa sanaani säkkivaatteeseen pukeutuneina tuhat kaksisataakuusikymmentä päivää.” (Ilm. 11:3)

Raamattu itsessään sisältää profetioita tulevista profeetoista, tai vähintäänkin miehistä-jotka-profetoivat. Eikö tulevien profeettojen olemassaolo yksiselitteisesti viittaa siihen, että on olemassa vielä lisää tietoa, jota Jumala haluaa meille välittää? Eikö se yksiselitteisesti viittaa siihen, että Raamatun lisäksi on olemassa lisää Jumalan sanaa?

4. ”Minulla on myös muita lampaita, sellaisia, jotka eivät ole tästä tarhasta”

Pyhä Raamattu on aikakirja Kristuksen kanssakäymisistä muinaisen Lähi-idän kansojen keskuudessa. Mutta, oletko koskaan pohtinut, vierailiko Hän minkään muun kansan luona? Ja jos hän teki niin, eikö olisi järkeenkäypää, että nuo ihmiset olisivat myös kirjoittaneet muistiin noita kokemuksia?

No… ehkä Hän teki niin.

Johanneksen evankeliumissa Kristus sanoo:

”Minä olen hyvä paimen. Minä tunnen lampaani ja ne tuntevat minut, niin kuin Isä tuntee minut ja minä Isän. Minä panen henkeni alttiiksi lampaiden puolesta.

Minulla on myös muita lampaita, sellaisia, jotka eivät ole tästä tarhasta, ja niitäkin minun tulee paimentaa. Ne kuulevat minun ääneni, ja niin on oleva yksi lauma ja yksi paimen.” (Joh. 10:14-16, painotus lisätty)

Pari asiaa vaikuttaa varsin selkeiltä näiden jakeiden pohjalta. Ensiksi, päivänselvää on, ettemme oikeasti puhu lampaista, puhumme ihmisistä. Toiseksi, Kristus viittaa ihmisiin, jotka eivät vielä olleet kuulleet Hänen ääntään, mutta jotka Hän halusi tuoda evankeliuminsa piiriin. Mahtavaa! Kuten kaikki pyhien kirjoitusten kohdat, tämäkin on täysin avoin tulkinnoille. Ne, jotka eivät kuulu uskoomme, tulkitsevat tämän tietenkin eri tavalla kuin me, mutta me mormonit uskomme näiden jakeiden viittaavan kansaan, joka eli täysin erillään Lähi-idän kansoista.

Ketkä?

Luepa tämä mielenkiintoinen kohta Mormonin Kirjasta (– kirjasta, joka kertoo Kristuksen vierailusta muinaisen Amerikan mantereen kansojen keskuudessa ylösnousemuksensa jälkeen):

”Ja totisesti minä sanon teille, että te olette niitä, joista minä sanoin: Minulla on muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; niitäkin minun tulee johdattaa, ja ne kuulevat minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen.” (3. Nefi 15:21, painotus lisätty)

Mutta se ei pääty tähän. Mormonin kirjassakin Kristus sanoo uudelleen:

”Ja totisesti, totisesti minä sanon teille, että minulla on muita lampaita, jotka eivät ole tästä maasta eivätkä Jerusalemin maasta eivätkä missään osissa sitä maata, jossa minä olen ollut palvelemassa.

Sillä ne, joista minä puhun, ovat niitä, jotka eivät ole vielä kuulleet minun ääntäni, enkä minä ole milloinkaan ilmaissut itseäni heille.

Mutta minä olen saanut Isältä käskyn, että minun tulee mennä heidän luoksensa, niin että he saavat kuulla minun ääneni ja heidät luetaan minun lampaideni joukkoon, jotta olisi yksi lauma ja yksi paimen; sen tähden minä menen näyttäytymään heille.” (3. Nefi 16:1-3)

Mikä jättää (ainakin mormoneille) oven apposen auki mahdollisuudelle, että tulevaisuudessa on vieläkin enemmän pyhiä kirjoituksia, joita emme vielä ole saaneet.

Artikkelin on kirjoittanut David Snell ja se on alun perin julkaistu Mormon Hub -sivustolla. Artikkelin on suomentanut Tanja Robinson.

The post 4 syytä uskoa, ettei Raamattu ehkä olekaan AINOA Jumalan sana appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Periaate

Mormonin kirja valmistettiin ja säilytettiin jumalallisella johdatuksella myöhemmin tulevaa evankeliumin taloudenhoitokautta varten. Presidentti Ezra Taft Benson julisti: ”Nefiläisillä ei koskaan ollut tätä kirjaa, ei myöskään muinaisaikojen laamanilaisilla. Se oli tarkoitettu meille.” Tärkeää onkin, että kirjan pääasialliset kirjoittajat eivät ainoastaan aavistaneet ja profetoineet jumalallisten totuuksien julkitulosta tulevaisuudessa, vaan he näkivät ennalta pyhän kirjoituksensa olevan keskeinen osa tuota evankeliumin palautusta.

Nefi näki, että Jeesuksen Kristuksen ja Hänen apostoleidensa saarnattua evankeliumin täyteyttä, muodostettaisiin ”suuri ja iljettävä kirkko”, joka ottaisi ”Karitsan evankeliumista pois monia osia, jotka ovat selkeitä ja erittäin kallisarvoisia; ja myös monia Herran liittoja se ottaisi pois” (1. Nefi 13:26). Myöhemmässä keskustelussa Lehi paljasti, että nämä totuudet palautettaisiin, kun Mormonin kirja ja Raamattu ”kasvavat yhteen kumoamaan vääriä oppeja ja lopettamaan kiistoja ja luomaan rauhan” (2. Nefi 3:12).

Nefi näki, että pakanat ja juutalaiset olisivat ”raskaan unen hengessä”, sillä ihmiset olivat ”hylänneet profeetat” (2. Nefi 27:5). Samalla tavoin Moroni näki ennalta luopumuksen pyyhkäisevän maan yli (Morm. 8:26-41). Kuitenkin he näkivät, että ”kirjan sanat” (2. Nefi 27:29) herättäisivät maailman ja saisivat aikaan ”heidän palauttamisensa Kristuksen tuntemiseen … kaikkien tässä maassa asuneiden pyhien rukousten mukaisesti” (Morm. 9:36).

Kaikkein tärkeintä on, että Jeesus Kristus itse profetoi Mormonin kirjan esiintulon tärkeydestä. Hän opetti, että Herra paljastaisi tämän aikakirjan, ”jotta hän voi näyttää voimansa pakanoille” (3. Nefi 21:6) ja jotta se voisi ”olla heille merkkinä”, että Herran liitto on toteutumassa (3. Nefi 21:7).

Mormonin kirjassa kerrotaan luopumuksesta ja palautuksesta. Se tarjoaa toden kertomuksen Kristuksen palvelutyöstä suuren myllerryksen ja tuhon aikakauden jälkeen. Ja se kuvaa täsmällisesti kuinka Kristus antoi valtuutensa nefiläisille Hänen aloittaessaan uuden evankeliumin taloudenhoitokauden maan päällä. Mikä parempi merkki voitaisiin antaa palautuksesta kuin ihmeellinen muinaisen tekstin esiintulo – tekstin, joka selkeästi osoittaa miksi palautusta tarvitaan ja kuinka siinä onnistutaan?

Käytännön sovellus

Sen toden opin ja pyhiä toimituksia ja liittoja koskevien ilmoitusten vuoksi Mormonin kirja luonnollisesti tukee henkilökohtaista ilmoitusta. Presidentti Hinckley julisti: ”Se oli jotakin, mitä ihminen pystyi pitämään käsissään, ikään kuin ’punnitsemaan’. Hän voi lukea sen. Hän voi rukoilla sen johdosta, koska siihen sisältyi lupaus, että Pyhä Henki julistaisi sen totuuden, jos tällaista todistusta pyydettäisiin rukouksessa” (Uskomme ihmeellinen perustus) Tässä valossa Mormonin kirja toimii merkkinä palautuksesta jokaiselle ihmisille, joka vilpittömästi etsii todistusta sen totuudesta.

Mormonin kirja myöskin osoittaa mihin palautus loppujen lopuksi tähtää – Siionin kansaan, joiden sydämet ovat täynnä ”Jumalan rakkautta” (4. Nefi 1:15). 4. Nefin kirja näyttää pilkahduksen sitä rauhaa ja vaurautta, jota seuraa siitä, että Vapahtaja itse tulee vallitsemaan kansaansa: ”Eikä ollut kateutta eikä riitoja eikä mellakoita eikä haureutta eikä valehtelua eikä murhia eikä minkäänlaista irstautta; eikä totisesti voinut olla onnellisempaa kansaa” (4. Nefi 1:16). Tämä aito historiallinen aikakirja todistaa, että todellinen rauha ja onni voidaan palauttaa ihmiskunnalle, jopa eläessämme langenneessa, kuolevaisessa maailmassa.

Pitäessämme tämän lopputuleman mielessämme, lienee selvää, että totuuden ja siunausten palautuksen toteutuminen on vielä kesken. Presidentti Dieter F. Uchtdorf opetti: ”Toisinaan ajattelemme, että evankeliumin palautus on sellaista, mikä on täyttynyt, jo takanapäin – Joseph Smith käänsi Mormonin kirjan, hän sai pappeuden avaimet, kirkko perustettiin. Todellisuudessa palautus on jatkuva prosessi – me elämme sen aikaa juuri nyt. (Nukutteko te läpi palautuksen?)”

Mormonin kirja paljastaa tärkeitä tulevia tapahtumia tässä meneillään olevassa ihmeessä. Esimerkiksi, vanhin Neal A. Maxwell on opettanut: ””Kadonneet kirjat ovat aarteita, jotka ovat vielä tulossa esiin. … Emme edes tietäisi, että on tulossa kolmaskin todistus Kristuksesta, ellei olisi kallisarvoista Mormonin kirjaa, toista todistusta Kristuksesta! Tämä kolmas pyhien aikakirjojen kokoelma tulee näin täydentämään totuuden kolminaisuuden.” Vanhin Maxwell sanoo vielä lopuksi, että tämä aikakirjojen kokoelma auttaisi toteuttamaan sen, ”kun ihmiskunnan historian kaikki kristilliset taloudenhoitokaudet sulautuvat yhteen”.

Siihen saakka Mormonin kirja kuitenkin jatkaa ensisijaisena merkkinä ja todisteena palautuksesta. Presidentti Ezra Taft Benson kutsui sitä ”suurenmoiseksi seulaksi”. Vanhin Joseph B. Wirthlin kutsui sitä ”lähetystyön sydämeksi”. Ja Richard D Rust kuvaili sen olevan ”palautusta varten tehty mittatilaustyö”. Ne, jotka kääntyvät sen voimallisen sanoman ja ikuisten liittojen johdosta, uskovat Jeesukseen Kristukseen, Hänen evankeliuminsa täyteyteen ja ”profeetta Joseph Smithin jumalalliseen, profeetalliseen tehtävään”.

Artikkelin on alun perin julkaistu Book of Mormon Central -sivustolla. Artikkelin on suomentanut Tanja Robinson.

The post Miksi Mormonin kirja on palautuksen kannalta niin tärkeä? appeared first on SeuraaKristusta.fi.