Uskosta puhuminen on minulle luonnollisempaa kuin siitä vaikeneminen. Usko on niin suuri osa päivittäistä elämääni, että minun olisi melkein mahdotonta olla puhumatta siitä. Käyn joka sunnuntai kirkossa, joten joka kerta jonkun kysyessä viikonlopustani, rehelliseen vastaukseeni sisältyy kirkossa käyminen. Ennen opiskelujen aloittamista vietin neljä kuukautta kokoaikaisessa lähetystyössä, joten kun minulta kysytään mitä tein lukion jälkeen, totta kai kerron olleeni Herran palveluksessa.
Aina, kun elämässäni tapahtuu jotain iloista ja merkityksellistä, haluan kertoa siitä ystävilleni. Kun saan kuulla esimerkiksi saaneeni kesätyöpaikan, soitan saman tien perheen ja tärkeimmät ihmiset läpi. Kun olen käynyt kampaajalla, haluan ystävieni näkevän uudet hiukseni. Kun olen lähdössä lomamatkalle, hehkutan sitä innoissani.
En piilottele, mutta en myöskään tuputa
Usko on tärkein asia elämässäni. Usko Kristukseen on antanut minulle niin paljon iloa ja rauhaa, että tuntuisi vaikealta piilotella sitä. Enkä haluakaan: haluan, että jokainen rakastamani ihminen voisi tuntea sitä samaa iloa. Toivon oman elämäntapani puhuvan puolestaan. Aina, kun minulta kysytään, miten olen selvinnyt elämäni vaikeimmista kokemuksista, muistan mainita sen, kuinka paljon olen saanut voimaa Kristuksen sovituksesta.
Kunnioitan jokaisen oikeutta uskoa haluamallaan tavallaan, enkä halua koskaan loukata ketään. En halua tuputtaa, tyrkyttää tai käännyttää. Ymmärrän, jos ystäväni kieltäytyy, kun kutsun hänet kirkkoon. Ymmärrän, jos tämä keskustelunaihe ei lähde lentoon jokaisen kanssa.
Huhtikuun yleiskonferenssissa Kristuksen apotsoli Dieter F. Uchtdorf antoi meille viisi ohjetta.
- Tule lähemmäs Jumalaa.
- Täytä sydämesi rakkaudella muita ihmisiä kohtaan.
- Pyri kulkemaan opetuslapseuden polkua.
- Jaa, mitä on sydämessäsi.
- Luota Herraan ihmeissä.
Mitä apostoli Ucthdorf tarkoitti näillä ohjeilla? Hän toivoo, että jokaisella meistä voisi olla uskoa Jumalaan. Hän toivoo, että jokainen meistä voisi pitää Jumalan käskyt huolimatta siitä, että jotkut niistä ovat vaikeita täyttää. Hän haluaa meidän rakastavan muita ihmisiä ja puhumaan uskostamme tavalla, joka on meille luonteva. Kun evankeliumi on tärkeä osa elämäämme, siitä puhuminen tulee luonnostaan. Viimeisellä kohdallaan Ucthdorf muistuttaa, että Herra on meidän kanssamme. Hän tekee ihmeitä, kun me luotamme Häneen.
Mitä uskosta puhuminen käytännössä tarkoittaa?
Mielestäni se voi merkitä jokaiselle eri asiaa. Me olemme erilaisia, ja jaamme uskonkäsityksiämme eri tavoin. Itse tykkään käydä hengellisiä keskusteluja samaan ja eri uskontokuntiin kuuluvien ystävieni kanssa. Nautin siitä, kun saan jakaa oppimiani asioita muiden kanssa, ja kuulla erilaisia näkökulmia.
Tämän blogin kirjoittaminen on toinen luonteva tapa puhua uskosta. Toimittajaopiskelijana kirjoittaminen on yksi vahvuuksistani, ja tapa ilmaista ajatuksiani. Kirjoittamalla blogipostauksia, ja jakamalla niitä sosiaalisessa mediassa, voin nostaa esille itselleni tärkeitä asioita, ja saada niitä useiden ihmisten tietouteen. Joku toinen saattaa kertoa uskostaan säveltämällä laulun tai maalaamalla taideteoksen.
Meillä jokaisella on oma lähipiiri, jolle voimme jakaa uskoamme. Siihen saattaa sisältyä perheenjäseniä, ystäviä tai täysin tuntemattomia ihmisiä. Siihen saattaa sisältyä samaan uskontokuntaan kuuluvia ihmisiä, tai täysin eri tavalla ajattelevia.
Kirkossa usein puhutaan, kuinka meidän pitäisi julistaa evankeliumia kaikkialla maailmassa – ja jos tarpeen, käyttää sanoja. Yksi tärkeimmistä tavoista julistaa uskontoa on elää sen mukaan. Sanoilla ei ole mitään merkitystä, jos evankeliumi ei oikeasti ole osa elämäämme.
