Mikäli tarina ei ole sinulle entuudestaan tuttu tai kaipaat muistinvirkistystä tarinan kulusta, lyhyesti tarinan voi summata näin:

Kristus on matkalla Juudeasta Galileaan opetuslastensa kanssa. Matka kulkee Samarian maassa sijaitsevan Sykar-kaupungin halki. Tämä reittivalinta on ajan tavoista poikkeava, sillä juutalaiset usein kiersivät Samarian tarkoituksella välttääkseen samarialaisten näkemisen, joiden kanssa he eivät olleet missään tekemisissä. Pysähtyessään kaupungilla kaivolle juomaan vettä Kristus tapaa samarialaisen naisen. He keskustelevat, ja Kristus opettaa naiselle vertauskuvan elävästä vedestä. Heidän keskustellessaan nainen ymmärtää, että mies, jonka kanssa hän keskustelee, on Messias. 

Tarinalla on mielestäni kaksi opetusta. Ensimmäinen opetus on selvä: Kristus opettaa vertauskuvalla elävästä vedestä, että Hänen opetuksiaan noudattava voi saada iankaikkisen elämän. Vaikka tämä onkin tärkeä opetus, haluan hetkeksi keskittyä tarinan toiseen opetukseen, joka ei ole ensilukemalta yhtä ilmeinen. 

Nimittäin siihen, että nainen tunnisti Messiaan. Tunnistaisitko sinä Kristusta, jos Hän kävelisi ohitsesi ihmisjoukossa? 

Miten me voisimme tunnistaa Messiaan? 

Tarkastellaanpa tarinaa hieman. Jakeessa yhdeksän nainen puhuttelee Jeesusta ensimmäisen kerran. Hän kutsuu Jeesusta ”juutalaiseksi”. 

Jeesus ja nainen keskustelevat. Keskustelun jatkuessa naisen Jeesuksesta käyttämät kutsumanimet muuttuvat: Seuraavan kerran Jeesusta puhutellessaan jakeessa 11 nainen kutsuu Häntä ”Herraksi”, samoin uudestaan jakeissa 15 ja 19. Jakeen 19 lopussa hän kutsuu Kristusta ”profeetaksi”, ja lopulta jakeessa 29 ”Messiaaksi”. 

Voimme oppia samarialaiselta naiselta paljon. Hän oli selvästi kuullut Kristuksesta, joka tulisi lunastamaan maailman. Hän uskoi Kristukseen. Ja hänellä oli tarpeeksi uskoa tunnistaa Kristus. Samarialaiselta naiselta olen oppinut, että minun on oltava aina hengellisesti valmis. Vaikka Kristus ei fyysisesti kävelisikään ohitseni, ellen ole hengellisesti terävimmilläni, saatan olla huomaamatta tilanteita tai ihmisiä, joita Hän lähettää minulle voidakseni toimia instrumenttina Hänen käsissään. 

Ajattele, jos tuolla samarialaisella naisella ei olisi ollut uskoa Kristukseen. Hän olisi silloin elänyt tuon päivän vain ajatellen, että tapasi mukavan miehen hakiessaan vettä kaivolta. Silloin nainen ei olisi ymmärtänyt kyseisen hetken merkityksellisyyttä, eikä meille olisi luettavana tätä arvokasta kertomusta  Raamatussa. 

Tästä artikkelista voit lukea lisää ajatuksiamme Raamatusta.

Oma kokemukseni on, että maistaessani elämän vettä, eli opiskellessani Kristuksen elämästä ja opetuksista opin tuntemaan Kristusta enemmän. Vaikka emme voi samalla tavoin keskustella Kristuksen kanssa kuten nainen teki, pyhien kirjoitusten lukeminen voi olla meille vastaavanlainen keino tulla hengellisesti lähemmäs Kristusta. Vahvistaessani hengellistä puolta itsessäni voin opetella tunnistamaan Kristusta. Ylläpidän hengellisyyttä rukoilemalla ja pyrkien elämään auttaen muita, kuten Kristus teki. 

Artikkelin on kirjoittanut Nella Ihalmo

Mitä sinä voisit tehdä tunnistaaksesi Kristuksen, jos Hän kävelisi ohitsesi?

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Mitä voimme oppia samarialaiselta naiselta Kristuksen tunnistamisesta? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Jerikossa oli ilmeisesti kiertänyt sana, että Jeesus oli matkalla kaupungin halki. Tien varteen oli kerääntynyt ihmisiä seuraamaan tapahtumien kulkua. Sakkeus ei ollut pidetty henkilö asukkaiden keskuudessa, sillä hän oli veronkerääjä ja ilmeisesti vilpillisellä toiminnalla rikastuttanut itseään toisten kustannuksella. Huolimatta vääristä toimintatavoistaan hän halusi nähdä Jeesuksen, eikä ilmeisesti odottanut tai pelännyt Mestarin nuhtelua.

Halu tulla Kristuksen luokse ja löytää totuus

Raamatussa ei mainita tarkasti syitä sille, miksi Sakkeus oli kiinnostunut Kristuksesta. Luukkaan evankeliumissa sanotaan vain, että hän halusi ”nähdä mikä mies Jeesus oli”. Emme siis tiedä tarkemmin hänen motiivistaan.

Halusiko Sakkeus vain nähdä kuuluisaksi käyneen henkilön muiden mukana, toivoiko hän näkevänsä jonkin ihmeteon tai odottiko hän Jeesuksesta johtajaa, joka vapauttaisi kansan roomalaisten vallasta kuten monet muut odottivat? Viimeksi mainittu olisi voinut tarkoittaa loppua Sakkeuksen tuottoisalle elämäntyylille – ehkä hän halusi olla hyvissä väleissä mahdollisen uuden hallitsijan kanssa.

Joskus meillä on hengellinen tarve nähdä Kristus. Se voi tarkoittaa tarvetta löytää totuus tai tulla tuntemaan Jumala henkilökohtaisella tavalla. Emme välttämättä tunnista tätä tarvetta, ennen kuin olemme löytäneet etsimämme. Kun tulemme Kristuksen luokse, tunnistamme Hänet Vapahtajaksemme ja alamme seurata Hänen opetuksiaan, saatamme kokea elämässämme olleen tyhjyyden hävinneen.

Vapahtaja tuntee meidät

Oli toiveen takana mitä tahansa, se oli tarpeeksi harras, jotta Sakkeus varmisti mahdollisuutensa nähdä Mestari omin silmin. Sakkeus oli pienikokoinen, eikä olisi ylettynyt katsomaan tulijaa väkijoukon takaa. Ilmeisesti hän ei ollut saapunut paikalle hyvissä ajoin, jotta olisi ehtinyt ihmisjoukon etualalle. Sakkeus ratkaisi ongelman ripeästi suoraviivaisella toiminnalla – hän kiipesi metsäviikunapuuhun.

Metsäviikunapuu kasvaa silloisen Israelin alueella luonnonvaraisena. Se on kooltaan noin 15 metrin korkuinen, eli verrattavissa meidän ilmanalallamme keskikokoiseen vaahteraan. Toisaalta puuhun kiipeäminen oli ratkaisuna luonnollinen, mutta jotakin erikoista tapauksessa silti on.

Rikkaan miehen voisi olettaa olevan itseriittoinen ja pyrkivän välttämään naurunalaiseksi joutumista. Viikunapuun lehdet ovat melko kookkaat, ehkä Sakkeus luotti niiden suomaan suojaan ja arvioi pysyvänsä piilossa väkijoukon katseilta. Tai ehkä tuohon aikaan oli luontevaa nousta puuhun poimimaan muutamia viikunoita nälän yllättäessä, ainakin näin oli luvallista syödä satoa ohimennessään viljapellosta kuten apostolit tekivät toisaalla muistiin merkityssä tilanteessa.

Tai ehkä Sakkeus vain oli erikoislaatuinen mies, jolla oli vahva tahto nähdä Jeesus.

Hän kiipesi puuhun, joka oli tien varressa. Kristus oli tulossa tietä pitkin. Saavuttuaan puun kohdalle Jeesus nosti katseensa Sakkeukseen ja kutsui tämän alas puusta sanoen, että hän oli tulossa Sakkeuksen kotiin.

Minulle Kristuksen sanat ovat osoituksena tässä, että hän tietää ja tuntee meidät täysin. Tapaus muistuttaa toisesta miehestä, jonka Kristus kutsui viikunapuun luota. Hän tunnisti Natanaelissa miehen vailla vilppiä ja kertoi nähneensä hänet jo ennen kuin Filippus pyysi hänet mukaansa. Jeesus tuntee meidät jo aikaisemmasta olemassaolosta. Hän tietää keitä olemme ja mitä olemme elämällämme tehneet. Hän tuntee sydämemme, ymmärtää toiveemme ja kokemuksemme.

Ja Hän haluaa tulla luoksemme.

Usko Jumalan sanoihin

Uuden testamentin mukaan Sakkeus tuli ”kiireesti alas”. Hän ei koettanut piiloutua Kristukselta, epäillyt Hänen sanojaan tai keksinyt tekosyitä. Hän oli välittömästi valmis vastaanottamaan Kristuksen kutsun ja toimimaan sen mukaan. Raamatussa kerrotaan, että hän iloitsi saadessaan vastaanottaa Kristuksen luokseen.

Nämä yksinkertaiset sanat tekevät minuun vaikutuksen, koska ne osoittavat mielestäni Sakkeuksen uskon ja vilpittömyyden. Itse en aina välttämättä ole yhtä valmis vastaanottamaan Vapahtajan sanoja ja uskomaan sitä, mitä Hän haluaa minulle kertoa. Tuntiessani Vapahtajan kutsun toimia saatan järkeillä, ettei minulla ole aikaa, kykyjä tai koko ajatus oli vain oma päähänpistoni. Jos toimisin välittömästi kuten Sakkeus, saattaisin huomata Jeesuksen vaikutuksen vahvemmin elämässäni ja ehkä voisin iloita siitä, että saan olla Hänen lähettiläänsä muiden auttamiseksi.

Monesti yritän turvautua omaan ymmärrykseeni tai ainakin ympärilläni olevien henkilöiden mielipiteet vaikuttavat ajatuksiini. Jos Sakkeus olisi antanut muiden mielipiteiden vaikuttaa, hän olisi ehkä ajatellut, että Kristus oli tulossa tuomitsemaan hänet. Meidänkin voi olla kaikkein vaikeinta uskoa Jumalan rakkauteen itseämme kohtaan ja Hänen haluunsa antaa meille mahdollisuus tuntea rakkautta ja saada aikaan muutoksia parempaan omassa elämässämme.

Kristuksen vaikutus meihin

Toiset ihmiset paheksuivat Jeesuksen valintaa tuomiten Sakkeuksen syntiseksi mieheksi. Mutta Sakkeus teki välittömästi parannuksen ja lupasi hyvittää nelinkertaisesti vääryydellä ottamansa rahat, sekä antaa puolet omaisuudestaan köyhille. Kristus hyväksyi hänen parannuksen eleensä ja sanoi pelastuksen tulleen hänen perheensä osaksi, selvittäen samalla jälleen kerran, että Hänen tarkoituksenaan oli pelastaa ne, jotka pelastamista tarvitsivat.

Tarinan lopetus opettaa mielestäni paljon Jeesuksesta. Hän ei tuominnut Sakkeuksen toimintaa tai edes kommentoinut sitä mitenkään. Hän halusi vain tulla Sakkeuksen luo, mutta antoi Sakkeuksen itse valita vastaanottaa Hänet. Samoin Hän toimii meidänkin kanssamme. Hän haluaa olla lähellämme, jos annamme Hänelle siihen mahdollisuuden. Voimme tehdä sen esimerkiksi opettelemalla tuntemaan Hänet paremmin pyhien kirjoitusten avulla.

Vaikka Jeesus oli monissa tilanteissa opettaessaan väkijoukkoja hyvin suorasanainen syntiä vastaan, hän tuomitsi ihmisten vääriä tekoja hyvin harvoin ollessaan henkilökohtaisesti tekemisissä syntisen kanssa. Hän tietää, että me tiedämme, missä olemme tehneet väärin. Kun teemme Hänelle tilaa elämässämme, se vaikuttaa meihin.

Joskus vaikutus on välitön, kuten Sakkeuksen kohdalla, joka oli heti valmis muuttamaan tapojaan. Vanhassa testamentissa toiselta varastetun korvaukseksi oli annettava viedyn summan lisäksi viidennes, mutta Sakkeus oli valmis ylittämään tämän vaatimuksen ja maksamaan takaisin nelinkertaisesti.

Kristuksen vaikutus saa meissä aikaan halun tehdä hyvää, osoittaa rakkautta, toimia moraalisesti oikein ja omantuntomme mukaan. Hän ei pakota meitä tekemään muutoksia, vaan antaa meille kyvyn kohota korkeammalle ja jättää virheet taaksemme. Häneltä saamme halun ja voiman siihen. 

Artikkelin on kirjoittanut Paula Jarvis

Mikä sinun elämässäsi muuttuisi, jos luottaisit enemmän Jumalan rakkauteen? 

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Mitä Sakkeus voi opettaa meille? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Jeesus Kristus on elämässämme suurena siunauksena:

1. Vapahtajamme – Hän pelastaa meidät

2. Antaa meille täydellisen esimerkin onnistuneelle elämälle

3. Ymmärtää meitä täysin kokemuksen kautta

4. Puolustajamme

5. Oikeudenmukainen tuomari meille

6. Lohduttaa meitä

7. Opettaa meille iankaikkisia totuuksia

Tästä artikkelista voit lukea lisää siitä, mitä Kristus merkitsee meille.

Sovituksen siunauksia

Jeesus suoritti sovituksen, jolla tarkoitamme Hänen kärsimistään syntiemme vuoksi Getsemanessa ja Golgatalla, kuolemaansa puolestamme ja ylösnousemustaan. Sen seurauksena meillä on mahdollisuus saada:

8. Ylösnousemus, kuolematon ruumis maanpäällisen elämämme jälkeen ja ikuisesti jatkuva elämä

9. Anteeksianto synneistämme (jos teemme parannuksen)

10. Todellinen muutos itsessämme, ei pelkästään oppiminen käyttäytymään eri tavoin vaan muuttuminen ihmisenä

11. Tilaisuus kehittyä Jumalan kaltaiseksi

12. Toivoa missä tahansa tilanteessa elämässämme

13. Lunastus Aadamin lankeemuksesta (hänen rikkomuksensa ei vaikuta meihin)

14. Tämän elämän jälkeen niin onnellinen tila, kuin olemme halukkaita vastaanottamaan.

15. Iankaikkinen elämä Jumalan luona.

Anteeksianto

Jos teemme parannuksen synneistämme, voimme saada ne anteeksi. Tämä tarkoittaa, että voimme:

16. saada puhtaan omantunnon rauhan

17. jättää syntimme taaksemme

18. saada puhtaan, uuden alun elämässä vaikka joka päivä

19. vapaudumme syyllisyydestä

20. pääsemme vapaaksi paholaisen vaikutuksesta

21. meidän ei tarvitse kärsiä omien syntiemme tähden

22. voimme jälleen valita iankaikkisen elämän Jumalan luona

23. kykymme antaa anteeksi muille kasvaa

Todellinen onnellisuus

Evankeliumin kautta voimme löytää onnellisuutta, jota edes kohtaamamme haasteet eivät voi poistaa. Pyhissä kirjoituksissa tätä kutsutaan joskus iloksi Kristuksessa. Evankeliumi antaa meille mahdollisuuden syvään onnellisuuden kokemukseen, joka ei ole ainoastaan tunne ja jonka ei tarvitse kadota kun juhlat, nautintoaine tai rahamme ovat lopussa.

24. todellinen onnellisuus

25. tyytyväisyys

26. tarpeettomuus etsiä jatkuvaa tyydytystä

Pyhän Hengen lahja

Pyhän Hengen lahja tarkoittaa, että yksi Jumaluuden jäsenistä voi olla kanssamme koko ajan. Se tuo elämäämme suuria siunauksia. Pyhän Hengen vaikutus auttaa meitä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

27. saamaan rauhaa

28. saamaan iloa

29. antaa jokaiselle ainakin yhden konkreettisen Hengen lahjan (kuten kielten puhuminen tai tulkitseminen, usko parantaa tai parantua, ihmeiden tekeminen, profetoiminen, tiedon tai viisauden lahja jne. ks. esim. OL 46:11-33)

30. muistuttaa mieleemme tarpeellisia asioita

31. varoittaa vaarasta

32. vahvistaa hyvät vaihtoehdot valintatilanteissa

33. antaa mieleemme lohdutusta

34. auttaa uskomaan

35. auttaa tunnistamaan totuuden

36. todistaa Isästä ja Pojasta

37. todistaa Jumalan sanasta, eli voimme tietää onko jokin asia Jumalasta ja Hänen mielensä mukaista vai ei

38. sinetöi tekemämme liitot Jumalan kanssa

39. poistaa meistä hengellisen epäpuhtauden

40. saa aikaan kääntymyksen

41. tekee meistä uuden hengellisen luomuksen

Muutoksen ja kasvun mahdollisuus

Evankeliumi antaa meille mahdollisuuden iankaikkiseen kehitykseen, lopulta siihen, että meistä voi tulla Jumalan kaltaisia. Aina on olemassa jotain korkeampaa, jota voimme tavoitella ja Kristuksen kautta uskoa kykenevämme saavuttamaan sen.

42. iankaikkisen kehittymisen mahdollisuus

43. oppiminen tavoitteiden saavuttamisesta

44. uskoa omiin kykyihimme

45. toivoa muutoksen mahdollisuudesta

46. toivoa päästä ylitse vaikeuksista

Tästä linkistä voit katsoa videon, jossa keskustelemme elinikäisestä oppimisesta.

Luonteemme kehittyminen

Evankeliumin mukaan eläminen kasvattaa meissä myös vähitellen Kristuksenkaltaisia ominaisuuksia kuten:

47. rakkaus

48. ystävällisyys

49. kärsivällisyys

50. hyvyys

51. rakkaus

52. lempeys

53. itsehillintä

54. nöyryys

55. ahkeruus

56. kuuliaisuus

57. viisaus

Kirkon organisaatio

Kirkko on muodostettu Jumalan ohjeiden mukaisesti, jotta kaikkien Hänen lastensa hengellisestä ja ajallisesta hyvinvoinnista voitaisiin huolehtia. Se antaa elämäämme:

58. ajankohtaista Jumalan sanaa Jumalalta profeetan ja apostolien kautta

59. paikallisia johtajia opettamaan Jumalasta ja johtamaan seurakunnissa Herran tahdon mukaan

60. maailmanlaajuista yhteisöllisyyttä

61. mahdollisuuden palvella erilaisissa tehtävissä

62. tilaisuuksia oppia erilaisia taitoja, kasvaa ja kehittyä ihmisenä

63. mahdollisuuksia oppia kasvattaa sosiaalisia taitoja

64. opiskeluohjelmia, jotka auttavat tuntemaan Kristusta ja Hänen opetuksiaan paremmin

65. sosiaalisen tukiverkon

66. opetusta

67. mahdollisuuden esittää kysymyksiä uskosta

68. konkreettista apua tarvittaessa

69. mahdollisuuden osallistua maailmanlaajuiseen hyväntekeväisyyteen

70. laajan sukututkimusmateriaalin

71. ohjausta sukututkimukseen

72. apua haasteiden kohtaamiseen

Pappeuden siunauksia

Pappeudella tarkoitetaan ihmisten käyttämää Jumalan valtuutta. Sen avulla voimme:

73. tehdä ikuisia liittoja Jumalan kanssa

74. uudistaa liittomme joka viikko sakramentin kautta

75. saada henkilökohtaisia siunauksia, eli kuulla Jumalan viestejä meille

76. saada siunauksia sairaana, jotta meillä olisi lisää voimia kestää tai parantuaksemme

77. pyhittää kodin

78. toimia Jumalan työssä

79. kutsua enkeleitä avuksemme

Tästä artikkelista voit lukea siitä, miksi pappeus on meille niin tärkeää.

Temppelien siunauksia

Temppelit ovat pyhiä paikkoja, joissa voimme palvella Jumalaa ja lähimmäisiämme. Temppelissä voimme:

80. solmia iankaikkisen avioliiton

81. antaa edesmenneille sukulaisillemme mahdollisuuden evankeliumin siunauksiin

82. tuntea pääsevämme lähemmäs Jumalaa

83. irrottautua maallisista ongelmistamme

84. saada hengellistä voimaa elämäämme

85. oppia tuntemaan Kristuksen paremmin

86. löytää vastauksia kysymyksiimme

Tästä artikkelista voit lukea lisää temppeleistä.

Henkilökohtainen suhde Jumalan kanssa

Jumala on Taivaallinen Isämme. Hän on henkiemme isä. Me voimme olla Häneen yhteydessä rukouksen kautta ja saada Häneltä vastauksia. Suhteemme Taivaallisen Isämme kanssa voi tuoda elämäämme:

87. tietoa siitä, kuka Jumala on

88. tunne Jumalan rakkaudesta

89. opimme rakastamaan itseämme tuntiessamme Jumalan rakkautta

90. vastauksia rukouksiin

91. apua arjessamme

92. päivittäistä ohjausta

93. itsevarmuutta

Terveelliset elämäntavat

Viisauden sana on Jumalan antama ohje terveellistä elämää varten. Sen siunauksina luvataan, että voimme saada:

94. terveyttä

95. voimaa hengellisesti ja fyysisesti

96. väsymättömyyttä ponnistella elämässä eteenpäin

97. vapauden riippuvuuksista

98. suuremman kyvyn vastaanottaa hengellisiä totuuksia

99. suojaa pahaa vastaan

Tästä artikkelista saat lisätietoa viisauden sanasta.

Siunauksia perheillemme

Perhe on tärkeä Jumalan suunnitelmassa. Hän pyrkii suojelemaan sitä esimerkiksi pyytämällä meitä noudattamaan siveyden lakia. Siveyden lailla tarkoitetaan pidättäytymistä sukupuolisuhteista ennen avioliittoa ja uskollisuutta puolisolle avioliiton solmimisen jälkeen. Sen siunauksena ovat:

100. kestävät perhesuhteet

101. lisääntynyt rakkaus aviopuolisoiden välillä

102. uskollinen puoliso

103. lasten luottamus vanhempiinsa

104. mahdollisuus muodostaa iankaikkinen perhe

Lähimmäisemme rakastaminen

Kristus opetti seuraajiaan rakastamaan kaikkia ihmisiä ympärillään. Kun seuraamme Hänen ohjeitaan, elämässämme voi olla:

105. rauha toistemme kanssa

106. kunnioitus toista ihmistä kohtaan

107. ymmärrys toisistamme Jumalan lapsina, veljinä ja sisarina

108. kunnioitus toisen omaisuutta kohtaan

109. halu auttaa

110. halu oppia toisista

111. halu toisen ihmisen parhaaksi toimimiseen

Vastauksia elämän suuriin kysymyksiin

Jumalalla on suunnitelma elämäämme varten ja tarkoitus sille, miksi meidät on lähetetty tänne maan päälle. Syntymä ei ole alku olemassaolollemme, eikä kuolema lopeta sitä. Tieto pelastussuunnitelmasta voi antaa meille:

112.tiedon siitä, mistä tulimme ennen syntymäämme

113. ymmärrystä iankaikkisesta luonteestamme

114. tiedon elämän tarkoituksesta

115. voimavaran haasteiden kohtaamiseen

116. ymmärrystä siitä, että minua tarvitaan ja olen merkityksellinen

117. tiedon siitä, mitä tapahtuu kun kuolemme

118. toivon jälleennäkemisestä rakkaiden kanssa tämän elämän jälkeen

119. ottaa pois tarpeen etsiä jatkuvaa nuoruutta

120. ymmärrystä siitä, miksi pahoja asioita tapahtuu ja miksi kohtaamme haasteita

121. suuntaa elämälle

Uskomme, että Jumala siunaa kaikkia ihmisiä, jos he elävät hänen käskyjensä mukaan. Kokonaisuudessaan kaikki Hänen siunauksensa voivat kuitenkin olla osana elämäämme vain Jeesuksen Kristuksen evankeliumin kautta. Ja vain siinä tapauksessa, että teemme liittoja Jumalan kanssa ja pidämme ne.

”Minä, Herra, olen sidottu, kun te teette, mitä minä sanon; mutta kun te ette tee, mitä minä sanon, teillä ei ole mitään lupausta.” (OL 82:10)

Artikkelin on kirjoittanut Paula Jarvis

Mitä siunausta sinä haluaisit tavoitella omassa elämässäsi? Mikä jäi puuttumaan listasta?

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post 121 siunausta Kristuksen seuraamisesta appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Vaikka et olisikaan aloittanut joululaulujen kuuntelemista jo elokuussa, viimeistään nyt on kuitenkin hyvä aika syventyä miettimään, miten tehdä tästä joulusta merkityksellisen. 

Mitkä asiat tuovat sinulle merkitystä jouluun? Itse pidän kiireettömyydestä, ja vaikka en kuuntelekaan joulumusiikkia jo elokuussa (ainakaan paljon), aloitan joulufiilistelyn ajoissa. Suunnittelen ja aloitan joululahjojen hankinnan aikaisin, ennen kuin loputtomat jouluruuhkat kaupoissa alkavat. Opiskelijabudjetillamme emme puolisoni kanssa vielä ole joulukoristeisin panostaneet, mutta kynttilät ja joulutortut tuovat jouluisaa tunnelmaa asuntoomme nekin.

Keveän hengellistä joulutunnelmaa luon soittamalla suosikkijoulualbumiani, David Archuletan albumia Winter In the Air. Albumi on ihana sekoitus kepeitä joululauluja ja kauniita lauluja Kristus-lapsesta. 

Millä muilla tavoin voisi muistaa Kristusta tänä joulun aikana?

Onneksemme tänäkin vuonna Tulkaa Kristuksen Luokse -sivustolle on koottu virkistäviä ideoita joulunajan viettoon. Kirkolla on jokavuotinen Valoa Maailmaan -joulukampanja, jonka teema vaihtuu vuosittain. Tämän vuoden teema on rakkaus. Ajatus on ihana: miten voin tänä jouluna ilahduttaa ja osoittaa hiukan enemmän lähimmäisenrakkautta kuin normaalisti? 

Sivulle on koottu muun muassa jo monta vuotta suosiota kerännyt palvelukalenteri, josta luukkujen takaa löytyy ihania ideoita ystävien piristämiseksi, palvelemiseksi ja uskon vahvistamiseksi. Avaa sivusto tästä ja tutustu! Sivulta löytyy myös kaunis jouluevankeliumi, joka liioittelematta on kaunein koskaan näkemäni joulukuvaelma Jeesus-lapsesta. Sen katsomisesta on tullut ihana jokavuotinen perinne. 

Ja nyt, pitäkää valonne korkealla, jotta se loistaisi maailmalle. Katso, minä olen valo, joka teidän on pidettävä korkealla – se, mitä te olette nähneet minun tekevän.

Kristus on maailman valo – meidän valomme. Valaistessamme lähimmäistemme mieliä ilahduttamalla heitä tänä joulun aikana me teemme, mitä Kristuskin teki palvelutyönsä aikana. Osoittamalla rakkautta muita kohtaan jaamme Kristuksen rakkautta rakkaillemme. 

Artikkelin on kirjoittanut Nella Ihalmo

Kuinka sinä aiot muistaa Kristusta tänä jouluna?

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Valoa maailmaan rakkaudella appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Usko

Jeesus sanoi: »Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko tämän?» Johannes 11:25-26

Jeesus sanoi hänelle: »Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe.» Johannes 20:29

Jeesus on uskomme keskipiste. Uskosta puhutaan pyhissä kirjoituksissa luottamuksena Jumalaan (Luukas 8:50), sen toivomisena mitä ei nähdä (Hepr. 11:1), mutta joka on totta ja tekoina, jotka osoittavat uskoa (Jaakob 2:14-17). Usko voi alkaa vain halusta uskoa ja se vahvistuu kun kuulemme Jumalan sanaa ja toimimme sen mukaan.

Usko ei ole täydellistä tietoa, mutta se pohjautuu totuuteen. Usko saa ihmisen toimimaan tosien periaatteiden mukaan ja näin tehdessään ihminen saa Jumalalta vahvistuksen, että hän toimii oikein. Esimerkiksi rukous on teko, joka osoittaa uskoa. Vahvistus, jonka saamme rukouksen kautta voi olla esimerkiksi tunne siitä, että Taivaallinen Isä on kuullut rukouksemme.

Parannus

Usko johtaa meidät parannukseen. Kun tulemme tuntemaan, että Jeesus on Vapahtajamme ja uskomme Häneen meissä kasvaa halu toimia Hänen opetustensa mukaisesti. Tämä tarkoittaa usein, että joudumme tekemään muutoksia käyttäytymisessämme ja jopa ajatuksissamme. Tällaista elämän muokkausta Kristuksen opetusten seuraamiseksi kutsutaan parannukseksi.

Silloin Jeesus esitti heille vertauksen… Yhtä lailla, sen sanon teille, iloitsevat Jumalan enkelit yhdestäkin syntisestä, joka tekee parannuksen.» Luukas 15:3,10

Parannus ei välttämättä tarkoita, että olemme tehneet suuria virheitä eli syntejä elämässämme. Se voi olla päivittäistä pyrkimistä parempaan. Voimme tehdä parannusta, koska Jeesus antoi meille mahdollisuuden siihen. Hänen kärsimyksensä meidän vuoksemme (ks. sovitus) antaa meille mahdollisuuden muuttua ja saada virheet anteeksi.

Kaste

Kaste on osa parannuksen prosessia. Sen avulla meidät pestään puhtaiksi virheistämme. Saamme ikään kuin uuden alun. Kasteessa lupaamme seurata Jeesusta ja toimia Hänen opetustensa mukaan. Jumala lupaa puhdistaa meidät ja antaa meille Pyhän Hengen oppaaksemme.

Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen kastettavaksi. Johannes esteli ja sanoi: »Sinäkö tulet minun luokseni? Minunhan pitäisi saada sinulta kaste!» Mutta Jeesus vastasi hänelle: »Älä nyt vastustele. Näin meidän on tehtävä, jotta täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon.» Silloin Johannes suostui hänen pyyntöönsä. Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen. Ja taivaista kuului ääni: »Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.» Matteus 3:13-17

Kaste suoritetaan upottamalla Jeesuksen esimerkin mukaan. Koska kaste on lupaus Jumalalle ja osoitus halukkuudesta seurata Jeesusta, aivan pieniä lapsia ei kasteta. He eivät tarvitse sitä. Jeesus on ilmoittanut nykyajan profeettojen kautta, että yli kahdeksanvuotiaat lapset ovat vastuussa omista teoistaan ja he voivat mennä kasteelle.

Kun menemme kasteelle meidät liitetään samalla jäseniksi seurakuntaan, eli osaksi Jumalan valtakuntaa maan päällä.

Pyhän Hengen lahja

Kasteen jälkeen saamme Pyhän Hengen lahjan. Se tarkoittaa, että Pyhä Henki on kanssamme aina, jos otamme Hänet vastaan emmekä tee asioita, jotka karkoittaisivat Hänen läsnäolonsa elämästämme.

Johannes Kastaja puhui ihmisjoukolle Jeesuksesta sanoen:

Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta minun jälkeeni tulee toinen, joka on minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes riisumaan kenkiä hänen jalastaan. Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella. Matteus 3:11 

Jeesus lupasi apostoleilleen, että he saisivat Pyhän Hengen kumppanikseen sen jälkeen kun Hän olisi poistunut heidän luotaan:

Tämän minä olen puhunut teille nyt, kun vielä olen teidän luonanne. Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut. Johannes 14:25-26

Pyhällä Hengellä on monia tehtäviä, joiden kautta Hän auttaa meitä. Hän esimerkiksi vahvistaa meille totuuden, lohduttaa, opettaa, muistuttaa asioita mieleemme, auttaa meitä tekemään oikeita ratkaisuja, muuttaa meitä paremmiksi ihmisiksi ja tuo elämäämme Jumalan rauhaa.

Kestäminen loppuun asti

Emme muutu täydellisiksi mentyämme kasteelle. Todennäköisesti emme vielä tiedä tai ymmärrä kaikkea, mitä Jeesus on opettanut. Tulemme myös tekemään virheitä kasteen jälkeenkin. Kestäminen loppuun asti tarkoittaa, että jatkamme samojen askeleiden ottamista, jotka ovat tuoneet meidät siihen saakka.

Puhuessaan meidän ajoistamme Jeesus kertoi asioista, joita tulisimme kohtaamaan ja sanoi:

Mutta joka kestää loppuun asti, pelastuu. Matteus 24:13

Osoitamme uskoa ja teemme parannusta. Meidän ei tarvitse mennä uudelleen kasteelle, vaan meillä on joka sunnuntaina tilaisuus uudistaa kasteessa tekemämme lupaukset ja puhdistua nauttimalla sakramentti. Kun nautimme sakramentin myös Jumala uudistaa lupauksensa meille ja lähettää Pyhän Hengen luoksemme.

Vähitellen muutumme yhä enemmän Jeesuksen kaltaisiksi. Hänen evankeliumiaan seuraamalla olemme valmiita palaamaan Hänen luokseen tämän elämän jälkeen.

Artikkelin on kirjoittanut Paula Jarvis.

The post Mitä tarkoitetaan Jeesuksen Kristuksen evankeliumilla? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Kun Jeesus ilmestyi ihmisille Runsaudenmaassa Hän opetti heille samantyyppisiä asioita kuin Uudessa Testamentissa Vuorisaarnassaan (Matteus 5-7).[^1] Fyysinen yhteys temppeliin 3. Nefin kirjassa samoin kuin jotkut merkittävät erot sanoituksessa valaisevat Jeesuksen innoittavia sanoja paremmin. Kohdassa Matteus 5:48 Jeesus oli sanonut,

”Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.”

Tämä jae saattaa vaikuttaa ylivoimaiselta tai olla lannistavaa luettavaa,[^2] koska tarkastellessamme sitä nykyaikaisen ”täydellisyyden” käsitteen osalta, se näyttää antavan ymmärtää, että Kristus haluaa jokaisen suorittavan mahdottoman tehtävän elää virheetöntä elämää.[3^]

Kreikankielinen sana, josta täydellinen on kohdassa Matteus 5:48 käännetty voi kuitenkin tarkoittaa myös ”valmis” tai ”suoritettu”.[^4] Sen sijaan, että odottaisi ihmisten olevan ”virheettömiä” Jeesus on saattanut käskeä heitä tulemaan eheiksi tekemällä liittoja Hänen kanssaan.

Ympäröivä asiayhteys

On merkittävää, että käskyä olla täydellinen edeltävät jakeet Mormonin kirjassa eroavat ympäröivistä jakeista Matteuksen evankeliumissa, ja voivat siten antaa syvempää ymmärrystä kohdasta 3. Nefi 12:48. Edeltävät jakeet 3. Nefissä opettavat ”Sen tähden se, mikä oli muinaisena aikana, mikä oli lain alla, on kaikki minussa täytetty. Vanha on kadonnut, ja kaikki on tullut uudeksi.” Matteuksen evankeliumin kohtaa 5:48 edeltävät jakeet toisaalta puhuvat vain siitä, kuinka ihmisten tulisi rakastaa vihollisiaan ja toteavat sitten, että heidän pitäisi olla täydellisiä. Onneksi tutkittaessa Vanhaa Testamenttia ja sen täyttymistä Jeesuksen Kristuksen sovitustyössä voidaan havaita, että näillä eroilla saattaa olla jotain tekemistä liittojen kanssa.[^5]

Täydellisyys Heprean kielessä

Hepreankielinen vastine sanalle, joka myös käännetään ”täydellisenä”[^6] voi joskus olla yhteydessä liittoihin. Vanhassa Testamentissa Jumala käskee ihmisiä joskus olemaan yhteydessä Häneen liittojen kautta käyttämällä sanaa täydellinen.[^7] Esimerkiksi kohdassa 5. Mooseksen kirjassa 18:13, Herra käskee ”Ole täydellinen Herran, Jumalasi, kanssa”[^8] (Suom. huom. vapaa käännös englanninkielisestä raamatunkäännöksestä, suomeksi jae on käännetty ”Olkaa koko sydämestänne uskolliset Herralle, Jumalallenne” vuoden 1992 Raamatunkäännöksessä.) Edellinen jae selittää, että Jumala halusi kansansa torjuvan naapureidensa synnit ja olemaan ”täydellisiä” hänen kanssaan, tai tekemään liiton seurata Häntä (5. Mooseksen kirja 18:12).[^9] Myöhempien aikojen pyhiin kuuluva tutkija Taylor Halverson selittää ”liittojen osalta ’täydellisyys’ on synonyymi uskollisuudelle, lojaaliudelle ja luotettavuudelle.”[^10]

Tällä tavoin sanaa käytetään Joosuan kirjassa 24:14: “Pelätkää siis Herraa ja palvelkaa häntä nuhteettomasti [tai kokonaan] ja uskollisesti. Hylätkää ja hävittäkää ne jumalat, joita esi-isänne palvelivat … Egyptissä, ja palvelkaa Herraa.”[^11] Tässä tapauksessa Jumala käski ihmisiä tekemään liiton palvella Herraa sen sijaan, että palvelisivat muita jumalia.[^12] Psalmi 119:1-2 liittää sanan myös täydelliseen omistautumiseen Herralle: “Onnellisia ovat ne, joiden vaellus on nuhteetonta [tai täydellistä] … ja koko sydämestään kysyvät hänen tahtoaan.” Tässä esimerkissä sana sisältää sitoutumisen etsimään Herraa täysin, tai ”täydestä sydämestä.”[^13] Näin ollen liitto seurata Jumalan tietä minkään muun tien sijaan, on yksi mahdollinen tapa ymmärtää täydellisyyttä.[^14]

Täydellisyys Uutena Liittona

Aivan kuten ihmiset Joosuan luvussa 24 tekivät liiton omistautua Jumalalle ja hylätä pakanuuden kokonaan, myös 3. Nefissä ihmisiä käskettiin hylkäämään Mooseksen lain tavat Kristuksen uuden tien vuoksi.[^15] Jättäessään vanhat tapansa sen vuoksi, että sitoutuivat täysin omistautumaan uusille, heistä saattoi tulla ”täydellisiä”.[^16] Halverson huomioi ”Täydellisyys tarkoittaa sitä, että on halukas solmimaan liittosuhteen Jumalan kanssa.”[^17] Kreikankielistä sanaa, joka on käännetty täydellisenä kohdassa Matteus 5:48 käytettiin kohdassa Heprealaiskirje 5:14-6:1 erottaamaan “opin alkeissa, vaan edetkäämme täyteen tietoon (’täysi ikä’, ’täydellisyys’).”[^18] Tämä viittaa siihen, että ihmisten tuli jättää ”vanhat asiat”, jotka olivat menneitä, Mooseksen laki, ja tehdä liitto sitoutuakseen uusiin ohjeisiin, joita Kristus nyt antoi heille.[^19] Kuten Halverson selittää, uusi liitto on ”Korkeampi laki, joka ilmoitettiin Jeesuksen kautta vuorisaarnassa ja Hänen muissa opetuksissaan.”[^20]

Kristuksen toteamus on samankaltainen kohdan 3. Mooseksen kirja 19:2 kanssa: “Olkaa pyhät, sillä minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä.” tai, hieman eri tavalla käännettynä ”Minä haluaisin teidän olevan pyhiä niinkuin Minä, Herra, teidän Jumalanne olen pyhä.”[^21] Näiden pyhien kirjoitusten kohtien välillä vallitsevien samantyylisten sanamuotojen pohjalta vaikuttaa järkeenkäyvältä, että Kristus rinnasti pyhyyden ja täydellisyyden. Kun jokin on pyhä pyhissä kirjoituksissa, se tarkoittaa, että se on asetettu erilleen Herraa varten.[^22] Kristus on saattanut muistuttaa meitä siitä, että meidän tulisi tehdä liitto pyhittää itsemme Jumalalle.[^23] Luvun konteksti muistuttaa meitä myös rakastamaan Häntä ja lähimmäisiämme ja tekemään parannusta kun teemme virheitä, jotta Jeesuksen Kristuksen armo ja voima olisivat riittäviä tekemään meistä täydellisiä, loppujen lopuksi valmiita ja yhtä Hänen kanssaan.

Erot sanovalinnoissa

Tämän lisäksi jakeen erilainen sanoitus osoittaa, että Jumala haluaa meidän tekevän liittoja luvaten sitoutua seuraamaan Häntä.[^24] Kohdassa 3. Nefi 12:48 ylösnoussut Jeesus sanoi ”Sen tähden minä tahdon, että te olisitte täydellisiä, niin kuin minä olen tai teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.” (3 Nephi 12:48; vrt. Matthew 5:48).[^25] Kun Matteus 5:48 kutsuu vanhurskaita ihmisiä olemaan täydellisiä, niinkuin Isä on täydellinen, 3. Nefi 12:48 sisältää myös Jeesuksen, esimerkkimme.[^26] ”Koska Jeesus oli täysin suorittanut tehtävän, jonka Jumala lähetti Hänet tekemään, Jeesus oli täysin ja totaalisen uskollinen Jumalalle. Hän oli saavuttanut täydellisyyden liittojen odotusten osalta”, joita Isä oli Hänelle asettanut.[^27]

Mormonin kirjan versiossa jae on käsky olla, ei vain kuten Jumala, vaan kuten Kristus. Esimerkiksi, Jeesus päätti opetuksensa ihmisille Runsaudenmaassa kehotuksella “Millaisia miehiä teidän siis tulee olla? Totisesti minä sanon teille: Sellaisia kuin minä olen.” (3 Nefi 27:27). Hän opetti myös, että yksi merkittävimmistä tavoista, joilla voimme olla Hänen kaltaisiaan, on tekemällä ja pitämällä liittoja: ”ottakaa kaste minun nimeeni, jotta te pyhittyisitte ottamalla vastaan Pyhän Hengen, jotta voitte seisoa tahrattomina minun edessäni viimeisenä päivänä … sillä niitä tekoja, joita te olette nähneet minun tekevän, teidänkin tulee tehdä; sillä mitä te olette nähneet minun tekevän, juuri sitä teidän tulee tehdä” (3 Nefi 27:20–21).

Oppi ja Periaatteet

Näin ollen tapa, jolla meidän pitäisi olla täydellisiä on sitoutumalla seuraamaan Kristusta. Tämä ei tarkoita, ettemme tekisi virheitä, tai ettemme ajoittain horjuisi. Se tarkoittaa vain, että olemme tehneet liittoja olla kuuliaisia Jumalalle ja me yritämme elää täyttäen noiden liittojen vaatimukset. Me asetamme itsemme erilleen Herran palvelukseen kasteen ja temppelissä tekemiemme liittojen kautta, tehden itsestämme sillä tavoin ”täydellisiä” vihkiytymisessämme Jumalalle.  Tekemällä liiton seurata Jumalaa tulemme yhdeksi Hänen kanssaan ja siten tulemme täydellisiksi.[^28]

Sen sijaan, että olisi pyytänyt mahdottomia käskiessään meidän olla täydellisiä, Kristus yksinkertaisesti kutsui meitä tekemään parhaamme. Hän haluaa meidän tekevän liittoja kasteessa ja temppelissä, ja yrittävän elää noiden liittojen mukaan täysin omistautuneina Hänelle, kuten Hän on täysin omistautunut tekemään Isänsä työtä.[^29] Voimme tulla täydellisiksi tavoilla, joilla Jumala ja Kristus ovat täydellisiä. Tehdäksemme tämän meidän täytyy elää pyhittäytyen omistautumisessa Jumalalle, kuten Kristus eli.[^30]

Kristus on todellinen esimerkki siitä, kuinka elää ja Hänen täydellinen sitoutumisensa Jumalalle on muistutus siitä, kuinka meidän tulisi elää elämämme.[^31] Me voimme kaikki tehdä liiton omistautua Taivaalliselle Isällemme, aivan kuten Kristus. Kuten ihmiset Joosuan kirjassa, voimme myös valita palvella Herraa sen sijaan, että pitäisimme kiinni negatiivisista vaikutuksista elämässämme. Me voimme kaikki jättää taaksemme ”ne asiat, jotka olivat vanhoina aikoina” elämässämme niin, että ”kaikki voi tulla uudeksi.” Tämän avulla voimme valita elää kuten Kristus ja tulla täydellisiksi kuten Hän on täydellinen.

Kristuksen sovitus on täydellinen Jumalalle ja ihmiskunnalle omistautumisen ele koko ihmiskunnan historiassa ja se kutsuu meitä kaikkia tulemaan omistautuneemmiksi Kristukselle ja toisillemme. Kristus pyytää meitä olemaan täysin sitoutuneita Häneen, kuten Hän on meihin. Sovituksen kautta voimme tulla ”täydellisiksi Kristuksessa” ja elää Jumalalle omistautunutta elämää, kuten Hän eli. Vanhin C. Scott Grow sanoi ”Uskomme kautta Hänen sovitusuhriinsa Vapahtaja puhdistaa, parantaa ja tekee meidät kykeneviksi tuntemaan Hänet auttamalla meitä tulemaan Hänen kaltaisikseen … Kun pyrimme tulemaan sellaisiksi kuin Jumala, Hän voi tehdä meistä enemmän kuin koskaan voisimme tehdä itsestämme.”

Viimeisessä kehotuksessaan kaikille Mormonin kirjan lukijoille Moroni ymmärsi ja välitti tämän ajatuksen hyvin: “Ja vielä minä tahdon kehottaa teitä tulemaan Kristuksen luokse ja tarttumaan jokaiseen hyvään lahjaan ja olemaan koskematta pahaan lahjaan tai siihen, mikä on epäpuhdasta …

Niin, tulkaa Kristuksen luokse ja tulkaa täydellisiksi hänessä ja kieltäkää itseltänne kaikki jumalattomuus; ja jos te kiellätte itseltänne kaiken jumalattomuuden ja rakastatte Jumalaa koko väkevyydestänne, mielestänne ja voimastanne, silloin hänen armonsa riittää teille, niin että te hänen armostaan voitte olla täydellisiä Kristuksessa” (Moroni 10:30, 32).

Artikkelin on koonnut Book of Mormon Central -työryhmä ja se on alun perin julkaistu Book of Mormon Central -sivustolla. Artikkelin on suomentanut Paula Jarvis.

1. Saadaksesi lisätietoa Vuorisaarnasta Mormonin kirjassa katso Book of Mormon Central-sivun artikkeli: “Why Did Jesus Deliver a Version of the Sermon on the Mount at the Temple in Bountiful? (3 Nephi 12:6),” KnoWhy 203 (October 6, 2016).

2. Se, että kaikki Mormonin kirjassa johtaisi tähän hetkeen ja sitten Kristus antaisi käskyn, joka näyttää ensin mahdottomalta pitää on vähintäänkin hämmentävää. Katso Joseph Fielding McConkie, Robert L. Millet, and Brent L. Top, Doctrinal Commentary on the Book of Mormon, 4 vols. (Salt Lake City, UT: Bookcraft, 1987–1992), 4:52–53.

3. Katso D. Kelly Ogden and Andrew C. Skinner, Verse by Verse: The Book of Mormon, 2 vols. (Salt Lake City, UT: Deseret Book, 2011), 2:161–163.

4. John W. Welch, The Sermon at the Temple and the Sermon on the Mount (Salt Lake City and Provo, UT: Deseret Book and FARMS, 1990), 58.

5. Welch, The Sermon at the Temple, 114.

6. Katso John Nolland, The Gospel of Matthew: A Commentary on the Greek Text (Grand Rapids, Michigan: William B. Eerdman’s Publishing Company, 2005) 270–1. See also R.T. France, The Gospel of Matthew (Grand Rapids: Eerdmans, 2007), 228–229.

7. Vanha Testamentti kuvailee sekä Nooaa (1. Mooseksen kirja 6:9) että Jobia (Jobin kirja 1:1), ”täydellisinä” ja Abramille annettiin käsky olla ”täydellinen” (1. Mooseksen kirja 17:1). Jopa eläinuhrien odotettiin olevan ”täydellisiä” (3. Mooseksen kirja 22.21). Katso Johannes Botterweck, Ringgren Helmer, and Heinz-Josef Fabry, toim., “Tmym,” teoksessa Theological Dictionary of the Old Testament (Grand Rapids, MI: Wm. B. Eerdmans, 2003), 699–711.

8. Welch, The Sermon at the Temple, 119.

9. Moroni 10:32 auttaa selittämään enemmän sitä, mitä täydellisyys tarkoittaa. Kohdassa sanotaan, että Jumalan armosta me voimme olla ”täydellisiä Kristuksessa.” Sana ”kanssa” 5. Mooseksen kirjassa voitaisiin kääntää yksinkertaisesti inessiivinä, ehdottaen että nämä ilmaukset ovat käsitteinä samankaltaisia. Katso F. Brown, S.R. Driver, and C.A. Briggs, toim., ”’im,” The Brown-Driver-Briggs Hebrew and English Lexicon (Peabody, Mass.: Hendrickson Publishing Company, 1996), 871–874.

10. Taylor Halverson, The Covenant Path in the Bible and the Book of Mormon (Line of Sight Publishing, 2020), 36.

11. Nämä kaikki on käännetty samasta Hepreankielisestä sanasta ’tamim’, joka esiintyy Hepreankielisessä Raamatussa enemmän kuin sata kertaa ja usein käännetään Kuningas Jaakon Raamatunkäännöksessä ’täydellisenä’. Katso George Wigram, ed., The Englishman’s Hebrew Concordance of the Old Testament: Coded with the Numbering System from Strong’s Exhaustive Concordance of the Bible (Peabody, MA: Hendrickson, 1980), s.v., tmym.

12. Tämä hepreankielinen sana on läheinen sanalle ’tmm’, joka näyttää saavan alkunsa arkaaisessa heprealaisessa sanassa, jolla on ’päätöksen’ tunnelma. Joten, kohdassa Joosua 3:17, Israelin lapset kulkivat ”puhtaasti Jordanin ylitse” tai ”tmm Jordanin yliste”, joka voitaisiin hyvin kääntää ”kokonaan Jordanin ylitse.” Samoin kohdassa 1. kuninkaiden kirja 6:22, kun Salomonin temppeli oli ”valmis” tmm esiintyy jälleen. On todennäköistä, että ”valmiin” tai ”loppuun saatetun” käsite voi päteä myös tamim -sanan tapauksessa. Katso Wigram, toim., Englishman’s Hebrew Concordance, s.v., tmym.

13. On itseasiassa olemassa useita sanoja, jotka voidaan kääntää ”täydellisenä” Vanhassa Testamentissa, kuten hepreankielen sana salem, joka on myös käännetty ”täydellisenä” Kuningas Jaakon Raamatunkäännöksessä. Tämä sana saattaa myös olla sidoksissa sanaan täydellinen. Katso Welch, The Sermon at the Temple, 60. Lisää siitä kuinka tämä sana on käännetty Kuningas Jaakon Raamatunkäännöksessä, katso Wigram, toim., Englishman’s Hebrew Concordance, s.v., shlm.

14. Welch, The Sermon at the Temple, 61.

15. Lisää aiheesta, katso Jonathon Riley, Holy, Without Spot: The Relationship Between Holiness and Perfection in Moroni 10:32–33 (honors thesis, Brigham Young University, 2012).

16. Welch, The Sermon at the Temple, 58.

17. Halverson, Covenant Path, 132.

18. Welch, The Sermon at the Temple, 58–59.

19. Sanaa käytetään myös viittaamaan temppeliin. Lisää yhteyksistä temppeliin saarnassa, katso John W. Welch, The Sermon on the Mount in the Light of the Temple (London: Ashgate, 2009).

20. Halverson, Covenant Path, 133.

21. Welch, The Sermon at the Temple, 119.

22. Katso Botterweck, Helmer, and Fabry, “Tmym,” 699–711.

23. Welch, The Sermon at the Temple, 61.

24. Katso Book of Mormon Central, “Why Is The Lord’s Prayer Different In 3 Nephi? (3 Nephi 13:9),” KnoWhy 204 (October 7, 2016).

25. Lisää Saarnasta temppelillä, katso Welch, The Sermon at the Temple.

26. Welch, The Sermon at the Temple, 94–95.

27. Halverson, Covenant Path, 300. Welch, The Sermon at the Temple, 96.

28. Liittojen ja Jumalan kaltaiseksi tulemisen suhteesta katso Margaret Barker, “The Lord Is One,” BYU Studies Quarterly 56, no. 1 (2017): 75–97.

29. Kristus kutsuu jatkuvasti meitä kokoontumaan yhteen Hänen luokseen, mutta meidän täytyy kuunnella. Katso Brant A. Gardner, Second Witness: Analytical and Contextual Commentary on the Book of Mormon, 6 vols. (Salt Lake City, UT: Greg Kofford Books, 2007), 5:322.

30. Tämä sisältää sen, että todella kuuntelemme Häntä ja olemme kuuliaisia Hänelle. Katso S. Brent Farley, “The Appearance of Christ to the People of Nephi (3 Nephi 11–14),” in The Book of Mormon, Part 2: Alma 30 to Moroni, Studies in Scripture, Volume 8, ed. Kent P. Jackson (Salt Lake City, UT: Deseret Book, 1987), 149.

31. Lisää aiheesta, kuinka voimme seurata Kristuksen esimerkkiä elämällä Hänen evankeliuminsa mukaan, katso Robert L. Millet, “This Is My Gospel,” in 3 Nephi 9–30, This Is My Gospel, toim. Monte S. Nyman and Charles D. Tate Jr., Book of Mormon Symposium Series, Volume 8 (Provo, UT: Religious Studies Center, Brigham Young University, 1993), 1–24.

The post Mitä tarkoittaa ”olla täydellinen”? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Sovitus sisältää Jeesuksen kärsimyksen Getsemanen puutarhassa, kuolemansa ristillä ja ylösnousemuksensa haudasta. Kristus tuli maan päälle suorittaakseen sovituksen, joka oli tarpeellinen koko ihmiskunnan pelastamiseksi Aadamin lankeemuksen vaikutuksilta.

Kärsimys Getsemanessa

Jeesus nautti apostoleidensa kanssa pääsiäisaterian, jonka jälkeen Hän vetäytyi heidän seurassaan (Juudasta lukuunottamatta) Getsemanen puutarhaan. Siellä Jeesus rukoili Isää ja rukoillessaan otti päälleen kaikki ihmisten kärsimykset.

Jeesus kärsi rangaistuksen syntiemme ja virheidemme puolesta. Sen lisäksi Hän kärsi myös kaiken kivun, murheen ja tuskan, jota saatamme elämässämme tuntea. Vapahtaja otti nämä kannettavakseen, jotta Hän voisi ymmärtää ja auttaa meitä vaikeuksissamme.

Kokonaisuudessaan tuska oli niin ääretön, että jopa Jumalan Poika vuodatti verta jokaisesta huokosestaan taakan alla. Hän teki sen voidakseen antaa meille mahdollisuuden vapautua kärsimyksestä.

Ristinkuolema

Kristus tiesi, että Hän tulisi myös kuolemaan puolestamme. Kukaan ei olisi voinut ottaa Jeesuksen henkeä ilman Hänen suostumustaan. Jeesus salli ihmisten tuomita itsensä ja sotilaiden naulata Hänet ristiin. Getsemanessa koetut tuskat palasivat Vapahtajan kannettavaksi Hänen ollessaan ristillä.

Käytyään läpi kaiken pelastuksen mahdollistamiseksi ihmiskunnalle, Jeesus antoi henkensä sanoen: “Se on täytetty.”

Ylösnousemus

Jeesus kuoli ja koki sen samalla tavoin kuin jokainen ihminen. Hänen henkensä erkani ruumiista kuolemassa. Kolmen päivän kuluttua Jeesus nousi ylös Jumalan voimalla ja voitti kuoleman. Vapahtaja näyttäytyi seuraajilleen ylösnousseena olentona ja osoitti, että Hänen fyysinen kehonsa oli nyt kirkastettu.

Jeesuksella on valta antaa samankaltainen täydellinen, kuolematon ruumis jokaiselle ihmiselle ylösnousemuksessa.

Sovituksen vaikutus

Kristuksen ylösnousemuksen takia jokainen maan päällä koskaan elänyt ihminen tulee saamaan ylösnousseen kehon ja elämään ikuisesti. Onnellisuutemme ylösnousseina olentoina riippuu toiminnastamme elämämme aikana.

Jeesuksen ristinkuolema ja uhri puolestamme antaa meille mahdollisuuden tehdä parannuksen ja saada syntimme anteeksi. Me voimme muuttua. Voimme aloittaa alusta, kun teemme virheitä. Sovituksen ansiosta voimme lopulta palata elämään Taivaallisen Isämme luona.

The post Mikä on Jeesuksen sovitus? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Nyt vain hieman vajaa 50 vuotta myöhemmin vanhin Lund julkaisi toisen kirjan aiheesta dokumentoiden sen, mitä on oppinut kuluneen puolen vuosisadan aikana, kirjan nimenä on ”The Second Coming of the Lord” (suom. huom. käännettynä Herran Toinen Tuleminen).

Voit kuunnella koko jakson täältä tai lukea haastattelun puhtaaksikirjoitettuna täältä.

Morgan Jones: Näin alkuun, vanhin Lund, kuten sanoin, paljon on tapahtunut sen jälkeen kun viimeksi puhuimme. Luuletko että lähestymme sitä?

Gerald Lund: Kyllä, tottakai me lähestymme ja lähestymme. Luulen, että tänä kuluneena vuonna tahtia on erityisesti kiihdytetty. Uskoisin, että se on hyvä juttu. Luulisin, että äskettäin kuulemani vertaus toimisi tässä suhteessa. Ja se on: sanotaan, että sinulla olisi suuri jättiläispunapuu. Ja joku tulisi ja hakkaisi sitä kirveellä – lyöden palan irti. Ja hän ohittaisi puun joka päivä mennessään ja tullessaan. Ja jatkaisi kerran toisensa jälkeen. Ja jos olisit puun toisella puolella kaikki näyttäisi olevan aivan kunnossa. Mutta jossain vaiheessa tulee aika, jolloin viimeinen isku lyödään ja puu alkaa horjua ja kaatua. Ja siinä vaiheessa kaikkien lastujen takaisin paikoilleen asettamisella ei ole mitään merkitystä. Puu vain romahtaa alas. Ja luulisin, että tämä on sitä mitä näen tämän kiihtyvän tahdin aikana.  Ajattelin tässä eräänä päivänä, että kuulimme COVID:sta vasta helmikuun lopulla tai maaliskuussa. Se näyttää nyt olevan noin vuosi sitten, ei vain muutamia kuukausia takaperin ja kaiken jälkeen mitä on tapahtunut. Joten kyllä, se on kiihtyvän tahdin aikaa.

Ajattelet asioita, joiden olemme nähneet tapahtuvan, muttei tämä ole ensimmäinen kerta kun olemme esimerkiksi nähneet konferenssin peruttavan. Se peruttiin myös vuonna 1918. Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun lähetyssaarnaajia on kutsuttu palaamaan koteihinsa. Kyse on vain siitä, että näemme tämän paljon laajemassa mittakaavassa kuin koskaan ennen. Mutta yksi asioista, joka mielestäni on kiinnostava, on että jopa monet jäsenistä keskittyvät COVID:iin ja aivan oikeutetusti, se hallitsee elämäämme juuri nyt ja määrittelee aikataulujamme. Mutta me jätämme huomiotta joitain asioita, jotka ovat minusta muita itseasiassa erittäin ilmeisiä ja hyvin merkittäviä aikojen merkkejä, eräs näistä ollen yhteiskunnan sosiaalisen järjestyksen luhistuminen. Monet Opin ja Liittojen kohdista ja muista kirjoituksista, joissa puhutaan siitä – tämä ei ole vain tavallista sotaa, vaan aikaa jolloin yhteiskunta alkaa luhistua. Ja sitä tapahtuu kaikkialla ympärillämme, ei vain jossain päin maailmaa, vaan aivan muutamina viime viikkoina olemme nähneet kaupunkeja sodassa ja ihmisiä peloissaan henkensä puolesta, ja… – mutten kuule kenenkään sanovan ”Voi, tämä on aikojen merkki, jota en ollut ennen odottanut.”

Joten on ilahduttavaa nähdä, miten ihmiset tekevät muutoksia ja sopeutuvat COVID:iin. Uskoisin, että opimme joitain asioita henkilökohtaisesta ilmoituksesta ja asetamme elämäämme kuntoon. Luulisin, että meitä myös testataan. Mietin mahtaako tämä olla Herralta jonkinlainen ennakkonäytös sille, mitä on tulossa. Ja tämä todellakin on valmistautumisen herätyskello, kuten joku sanoi. Joku toinen henkilö käytti parempaa vertausta, ehkä hän sanoi jotakuinkin ”Se on vähän kuin ampuisi jousipyssyllä yrittäen saada laivaa muuttamaan kurssiaan.” Ja kuitenkin kaikessa tässä en tunne pelkoa, enkä tunne epätoivoa. On aika sitoutua uudelleen ja kerätä voimamme ja kasvaa lähemmäs Herraa ja saada Herran Henki kulkemaan kanssamme jokaisena päivänä elämässämme.

Morgan Jones: Vanhin Lund, toinen asia, jota halusin sinulta kysyä on – ja ikäänkuin viittasit tähän aiemmin – että, olemme nähneet joitain Toisen tulemisen merkkejä aiemmin, lähetyssaarnaajien kutsumisessa takaisin kotiin, maanjäristyksissä, pandemioissa, mutta vain muutaman viime kuun aikana olemme nähneet näitä kaikkia yhteen pakattuna. Onko sillä merkitystä?

Gerald Lund: Kyllä, se on yksi tämän asian mielenkiintoisista seikoista. Se ei ole vain kiihtymisen aikaa, se on myös yltymisen aikaa. Näemme yhä enemmän ja enemmän. Ihmiset kysyvät minulta usein, koska kirjoitin lähetyssaarnaajien kutsumisesta palaamaan kotiin yhtenä Toisen tulemisen merkkinä, jota tulisimme näkemään tulevaisuudessa. Ja niinpä ihmiset kysyvät minulta ”Onko tämä nyt sitä?” Tiedäthän, ”Oliko tämä meidän merkkimme?” Ja kyllä, uskoisin, että meidän täytyy sanoa, että tämä on ehdottomasti osa tuon profetian täyttymistä. Mutta kuten jotkut näistä ihmisistä ovat kysyneet minulta, uskoisin, että he näkevät tämän sellaisena, jota kutsun ”Lopun aikojen” profetiaksi, jonkinlaisena katastrofaalisena ”Ok, tämä on nyt Se merkki” tai ”Kaikki muuttuu” ja niin se ei ole, koska kuten sanoit, olemme kutsuneet lähetyssaarnaajia palaamaan kotiin useampia kertoja historian aikana – Ensimmäisessä ja Toisessa Maailmansodassa, Korean sodassa – Muistan ajan, jolloin emme voineet lähettää lähetyssaarnaajia minnekkään, koska heidän täytyi ilmoittautua asepalvelukseen.

Joten näin ollen, se on osa sitä, mutta on eräs mielenkiintoinen pyhien kirjoitusten kohta. Se on Opin ja Liittojen luku 43, ja tämä on se, mistä löysin tämän käsitteen lähetyssaarnaajien kutsumisesta takaisin kotiin. Mutta huomatkaa, kuinka Herra sanoo tämän. Hän sanoo ”Miten monesti olenkaan kutsunut teitä palvelijoideni suulla ja enkelien palveluksella ja omalla äänelläni ja ukkosten äänellä ja salamoiden äänellä ja myrskyjen äänellä ja maanjäristysten äänellä ja suurien raemyrskyjen ja nälänhätien ja kaikenlaisten ruttotautien äänellä ja kovalla pasuunan äänellä ja tuomion äänellä ja armon äänellä kaiken päivää … ja olisin pelastanut teidät ikuisella pelastuksella, mutta te ette tahtoneet!” Ja se vihjaa siihen, että on tulossa aika, jolloin Herra tulee sanomaan ”Noniin, lähetyssaarnaajat, te palaatte kotiin.” Ja se saattaa johtua tästä sosiaalisesta romahduksesta, josta puhuimme. Mutta nyt Hän aikoo julistaa omat saarnansa. Mutta tulemme näkemään lähetystyötä jopa Tuhatvuotisen valtakunnan aikana. Tiedämme, että siellä tulee olemaan kirkkoon kuulumattomia, ihmisiä, jotka ovat hyviä ihmisiä, jotka eivät tuhoutuneet suurissa klassisissa katastrofeissa, ja me menemme ja opetamme heitä. Joten meidän täytyy vain nähdä se oikeassa asiayhteydessään – se on osa profetiaa, mutta sei ole yksi noista ”Voi sentään, mitä nyt tapahtuu?”

Morgan Jones: Niin, näin itseasiassa lainauksen kirjastasi, joka kiersi Twitterissä… Oliko mitään – onko temppelien sulkeminen huomattavaa suhteessa aikojen merkkeihin?

Gerald Lund: Sanoisin, että se on eräällä tavalla. Se on ensimmäinen. Tämä on ensimmäinen kerta. Me emme ole koskaan nähneet suuria temppeleiden sulkemisia. Olemme nähneet… sen, että meidän täytyi paeta toisiin maihin. Mutta se on melko dramaattista – että pysäytimme toimitukset, suljimme paikan, jossa tehdään toimituksia, jotka ovat niin äärimmäisen tärkeitä meille. Mutta jälleen, se saattaa olla yksi niistä oppitunneista, joita Herra antaa meille, että tulevaisuudessa kun sota, sosiaalinen luhistuminen, tai mikä tahansa, pandemia tai mikä hyvänsä on kyseessä, että me tulemme olemaan enemmän eristyksissä kodeissamme kuin olemme nyt. Joten pidän tästä jousipyssyvertauksesta, ”Herätkää.” Asioita on tulossa ja tämä on sellainen – ”Tiedän mitä tuleman pitää, ja valmistan teitä sitä varten.” Uskoisin, että se on hyvä suhtautumistapa.

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu ldsliving.com-sivustolla nimellä ”Are we experiencing signs of the Second Coming? Elder Gerald Lund weighs in with nearly 50 years of insights”. Artikkelin on kääntänyt Paula Jarvis.

Suomi ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company | English ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company

The post Ovatko Kristuksen Toisen tulemisen merkit käsillä? Vanhin Gerald Lund arvioi 50 vuoden kokemuksella appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Tässä on olennainen kysymys, jonka Jeesus kysyy meiltä kaikilta! ”Mikael”, Hän sanoo minulle, ”mitä sinä etsit? Mitä haluat elämältä?” Eri aikoina maanpäällisellä vaelluksellani, olen saattanut vastata tuohon kysymykseen eri tavoin. Kuinka sinä vastaisit siihen? Mitä sinä etsit – todella, oikeasti, syvällisesti etsit? Andreas, Johannes ja Johannes Kastaja eivät oikein tiedä kuinka vastata tuohon kysymykseen syvällisesti, mutta he haluavat tietää mistä löytää Hänet, joten he kysyvät Häneltä missä Hän oleskelee. Tämä synnyttää Jeesuksen pyynnön, jota sanon ”Suureksi Kutsuksi” – kolme yksinkertaista sanaa: ”Tulkaa niin näette” (Johannes 1:39). Nämä samat sanat kaikuvat myöhemmin Filipiltä Natanaelille ”Tule niin näet” (Johannes 1:46); naiselta kaivolla ”Tulkaa katsomaan, tuolla on mies, joka kertoi minulle kaiken mitä olen tehnyt!” (Johannes 4:29; ja jopa Pilatukselta Jeesuksen oikeudenkäynnissä: ”Katso: ihminen! … Tässä on teidän kuninkaanne” (Johannes 19:5, 14).

Mitä Jeesuksen kysymys tarkoittaa nykypäivänä?

Mitä me oikeasti etsimme elämässä? Huomaa myös, että sana etsiä pitää sisällään vaivannäköä ja sitoutumista. Muistan kuinka silloin, kun lapsiltamme tai minulta hukkui jotain kotona emmekä voineet löytää sitä, me käännyimme aina Laurien, vaimoni ja heidän äitinsä puoleen. Hän löysi poikkeuksetta hukkuneen esineen melko nopeasti ja lisäsi huumorintajuisesti, mutta empaattisella äänensävyllä: ”Siirtäkää jotakin!” Me toivoimme asioiden vain ilmestyvän tyhjästä. Kuulen Herran sanovan minulle toisinaan, kun tavoittelen ja toivon jotain sielua siunaavaa lahjaa, joka ei ilmesty heti paikalla: ”Siirrä jotakin!”

Lusifer lähestyy meitä usein samankaltaisella kysymyksellä: ”Mitä sinä haluat?” Mutta hän voi tarjota vain sitä, mitä saa rahalla tai vallan avulla. Hän kokeili tätä lähestymistapaa Jeesukseen Kristuksen ollessa valmistautumassa erämaassa. En voi olla vertaamatta vaivannäköä sanassa ’etsiä’ sanan ’haluta’ vaivattomuuteen. Etsimmekö me totuutta? Henkeä? Etsimmekö mukavuutta? Nautintoa? Ystävyyttä? Uskoisin, että suurin osa meistä sanoisi Jeesukselle ”Herra, minä tavoittelen ainoastaan onnellisuutta! Haluan vain rauhaa! Tarvitsen rakkautta! Haluan tuntea olevani hyvä.” Näihin keskeisiin toiveisiin Kristus vastaa ”No, jos haluat iloa, rauhaa, rakkautta, tyyneyttä, totuutta tai Henkeä, tule niin näet. Seuraa minua ja saavutat kaiken mitä etsit.”

Vapahtaja pyytää meitä pohtimaan, mitä toivomme elämältä

Olen tehnyt monia pitkiä kävelyretkiä Jeesuksen kolmen ensimmäisen sanan pyöriessä mielessäni. Monet ihmiset, joita tapaan eivät ole varmoja mitä he oikeastaan toivovat elämältä, tai he haluavat tiettyjä asioita, mutteivät ehkä osaa etsiä niitä tai tiedä kuinka sen tehdä, tai eivät pysty näkemään että se mitä he tällä hetkellä etsivät ei anna heille sitä mitä he todella haluavat. Muistan pienen kirjasen, jota luin lapsilleni nimeltään ’The Giving Tree’, jonka on kirjoittanut Shel Silverstein. Se oli yksinkertainen ja miellyttävä, mutta ajatuksia herättävä kirja pojasta, joka käytti koko elämänsä yrittäen selvittää mitä hän oikeastaan tarvitsi, kunnes vanhana hän oli onnellinen saadessaan vain levätä. No ’lepokin’ on jotain, minkä Vapahtaja lupasi niille, jotka seuraavat Häntä: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon” (Matteus 11:28).

Opin ja Liittojen luvussa 7 Jeesus kysyy ”Johannes, rakkaani, mitä sinä haluat?” (OL 7:1). Mormonin kirjassa, Jeesus pyytää jokaista kahdestatoista apostolistaan ’yksitellen’ ollessaan palaamaisillaan Isänsä luo: ”Mitä sinä tahdot minulta, sen jälkeen kun minä olen mennyt Isän luokse?” (3 Nefi 28:1). Joskus tunnen houkutusta kysyä ”Herra, eikö tämä ole nurinkurista? Mitä sinä haluaisit minun tekevän sinun hyväksesi?” Mutta Hän on Antelias Jumala ja myötätuntoisesti pitää kiinni kysymyksestään: ”Ei, Mikael, mitä minä voin tehdä hyväksesi? Mitä haluat minulta?”

Lukiossa, syistä, joita en ymmärtänyt silloin itsekään, liikutuin syvästi Henry David Thoreaun kokemuksesta ja sanoista, hän rakensi pienen mökin Walden Pond järven rannalle, lähelle Concordia, Massachusettsiin. Hän etsi myös ja tuli seuraavaan tulokseen: “Toivoin voivani elää elämää tarkoituksellisesti, kohdaten vain elämän tarpeelliset tosiasiat, ja katsoa enkö oppisi sitä, mitä sen oli tarkoitus minulle opettaa, ja että kun minun tulisi aika kuolla en havaitsisi, että en ollut elänyt. En halunnut elää sellaista, mikä ei ollut elämää, eläminen oli liian rakasta. … Sillä useimmat miehet minun nähdäkseni ovat ’oudossa epätietoisuudessa’ sen suhteen.” Jeesuksen Johanneksen evankeliumissa puhumien kolmen ensimmäisen sanan tarkoituksena on saada meidät ajattelemaan, jotta meillä ei ole ’outoa epätietoisuutta’ elämästä ja siitä, mitä toivomme siltä saavamme. Ollakseni täysin rehellinen tällä hetkellä elämässäni, sen jälkeen kun vaimoni Laurie menehtyi yhdeksän vuotta sitten, kerroin Vapahtajalleni: ”Laurie on se, mitä etsin. Voitko antaa hänet minulle takaisin Herra? Yhtä ihanana kuin muistan hänet mielessäni?” Ja jopa siihen Hän vastaa, ”Tule niin näet.”

Epäröin antaa mitään tiettyjä vastauksia yhteenkään Jeesuksen kysymyksistä, mutta Hän antaa meille enemmän kuin vihjeen ainakin yhdestä tavasta vastata noihin kolmeen yksinkertaiseen aloitussanaan. Me tiedämme mitä Hän etsi – sen, miten Hän itse olisi vastannut omaan kysymykseensä. ”minä en pyri toteuttamaan omaa tahtoani, vaan lähettäjäni tahdon” (Johannes 5:30) Se oli Hänen elämänsä ydin: ”koska minä teen kaiken hänen mielensä mukaan” (Johannes 8:29). Tämä kantaisi aina viimeiseen katkeraan pisaraan, joka Hänen oli juotava kun hän rukoili Getsemanessa “Isä, jos se on mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni. Mutta ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä” (Matteus 26:39).

”Mitä te etsitte?” Aivan vastikään, viisivuotias lapsenlapseni opetti minulle kauniisti yksinkertaisen ja kirkkaan opetuksen tähän kysymykseen vastaamisesta. Oli jouluaatto. Lapsenlapseni ja hänen sisarensa olivat valmistaneet jouluevankeliumi-näytelmän perheelle. Hän jakoi meille kaikille osamme: paimenet, viisaat miehet, pyhä perhe. Minkä osan luulette hänen valinneen itselleen? Eikö se yleensä ole Marian rooli? Ei tällä kertaa. Hän halusi olla Jeesus! Tässä näytelmässä ei tulisi olemaan nukkea, vaan todellinen lapsi, viaton kuten se vastasyntynyt, jota hän halusi esittää. Hän kietoutui huopaan ’kapalon’ sijasta, kääriytyi niin pieneksi kuin saattoi tyynyn päälle, ja oli niin rauhallinen kuin vain lapsi voi olla. Hän makasi siinä hyvin hiljaa, koska, tietenkään, Jeesus vauva ei itkisi – mutta minä itkin, ja olen itkenyt usein jälkeenpäin kun tuo muisto palaa mieleeni. ”Mitä etsitte?” Uskon, että jossain taustalla niissä monissa tavoissa, joilla vastaamme tuohon kysymykseen elämässämme on muuttumaton, harras halu ”olla Jeesus”, ei vain Hänen kaltaisensa, vaan uppoutua niin täydellisesti Hänen elämäänsä, ajatuksiinsa, opetuksiinsa ja luonteenpiirteisiinsä, että me – kuten Hän on kutsunut meitä tekemään palvelutyönsä aikana – tulemme yhdeksi Hänen kanssaan, kuten Hän on yhtä Isänsä kanssa.

Lyhyt kokemus merkityksen etsinnästä

Minulle elämä ei ole koe, vaan matka tiettyä määränpäätä kohti – joten päätän nämä ajatukset tästä Vapahtajan ensimmäisestä, niin kovin tarpeellisesta kysymyksestä Leo Tolstoin, Sodan ja Rauhan kirjoittajan, suuren venäläisen kirjailijan kokemukseen. Hän vietti suurimman osan elämästään pyrkimällä vastaamaan Jeesuksen kysymykseen ja loi mieleenpainuvia hahmoja kirjoihinsa, jotka myös yrittävät antaa kysymykseen vastauksen. Eräänä hetkenä elämässään hän oli niin epätoivoisessa tilanteessa, että itsemurha vaikutti toivotulta vaihtoehdolta. Hän kirjoitti teoksen nimeltä Tunnustuksia, tarinan merkityksen etsinnästään, joka sisälsi seuraavan kokemuksen:

”Se mitä minulle tapahtui, oli jotain tämänkaltaista: Minut asetettiin veneeseen (en muista milloin) ja työnnettiin vesille tuntemattomalta rannalta, minulle näytettiin vastarannan suunta, tottumattomiin käsiini laitettiin airot, ja sitten minut jätettiin yksin. Soudin parhaani mukaan ja liikuin eteenpäin; mutta mitä lähemmäs virran keskikohtaa saavuin sen vahvemmin virta alkoi kuljettaa minua poispäin maalistani ja sen useammin törmäsin toisiin, jotka itseni tavoin olivat ajautuneet pois virran mukana. Oli muutamia soutajia, jotka jatkoivat soutamista, oli toisia, jotka olivat hylänneet aironsa, oli suuria laivoja ja lukemattomia aluksia täynnä ihmisiä. Jotkut taistelivat virtaa vastaan, toiset antautuivat sille. Ja edelleen mitä kauemmas jatkoin, nähdessäni virran varrella kaikkien niiden kohtalot, jotka olivat tuuliajolla, unohdin minulle annetun suunnan. Aivan virran keskellä, alaspäin kulkeutuvien laivojen ja alusten joukon ympäröimänä, kadotin suuntani ja hylkäsin aironi. Joka puolella ympärilläni, hilpeydellä ja riemulla, ihmiset purjeineen ja airoineen ajautuivat virtaa alaspäin, vakuuttaen minulle ja toisilleen ettei mikään muu suunta ollut mahdollinen. Ja uskoin heitä ja kelluin heidän kanssaan. Ja minut kuljetettiin kauas, niin kauas että kuulin niiden koskien kuohunnan, joihin minun oli pirstoutuminen ja näin laivoja murskautuneena niihin. Ja kokosin itseni. En voinut pitkään aikaan ymmärtää mitä minulle oli tapahtunut. En nähnyt edessäni mitään muuta kuin tuhoa, jota päin olin kiiruhtamassa ja jota pelkäsin. En nähnyt turvaa missään, enkä tiennyt mitä tehdä, mutta katsoessani taaksepäin havaitsin lukemattomia laivoja herkeämättä ja sinnikkäästi ponnistelivat virran poikki, ja muistin rannan, airot ja suunnan, ja aloin vetää itseäni ylöspäin virtaa vastaan ja rantaa kohti.”

Ranta oli Jumala, suunta oli perinne, airot olivat minulle annettu vapaus vetää itseni rantaan ja tulla yhdeksi Jumalan kanssa. Ja niin elämän voima uudistui minussa ja aloin jälleen elää… Palasin uskooni Tahdosta, joka loi minut ja haluaa jotain minusta. Palasin uskoon siitä, että pääasiallinen ja ainoa tavoite elämässäni on tulla paremmaksi, se tarkoittaa elämistä sopusoinnussa tuon Tahdon kanssa.

Joten ”tulkaamme ja nähkäämme.” ”Katsokaamme ihmistä” Koska tämän palvelemamme loistavan miehen elämässä ja niissä asioissa, joita Hän pyytää meiltä, me lopulta löydämme kaiken mitä etsimme.

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu ldsliving.com-sivustolla nimellä ”The essential daily question Jesus Christ asks all of us”. Artikkelin on kääntänyt Paula Jarvis.

Suomi ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company | English ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company

The post Tärkeä päivittäinen kysymys, jonka Jeesus Kristus esittää meille kaikille appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Muistan ensimmäisen kerran, kun lausuin todistukseni kirkossa 12-vuotiaana. Sydämeni alkoi hakata ja tiesin, että minun täytyy nousta ylös penkistä. Olin kauhuissani; polveni vain tutisivat. Jaoin kangerrellen hyvin yksinkertaisen todistuksen, mutta tunsin oloni niin lämpimäksi ja olin vakuuttunut siitä, että taivaallinen Isä rakasti minua. Se oli yksi ensimmäisistä kerroista, kun ymmärsin, että tuo lämmin varmuuden tunne siitä, että teen oikein, on yksi niistä tavoista, joilla tunnen Hengen ja kuulen Vapahtajan äänen.

Kun maailmassa tapahtuu haastavia asioita ja niin monet äänet käskevät meitä tekemään erilaisia asioita, Jumalan kutsu kuulla Hänen Poikansa ääntä on äärimmäisen tärkeä tänä päivänä. Tarvitsen tuota ohjausta ja keskittymistä voidakseni hukuttaa nuo kaikki muut äänet ja poistaa häiriötekijät. Vaikka kaikki saavat ilmoitusta eri tavoin, haluaisin kertoa joistakin tavoista, joiden kautta minä ”kuulen Häntä”.

Kuulen Häntä pyhien kirjoitusten kautta

Eräs ensimmäisistä aamulla tekemistäni asioista on pyhien kirjoitusten lukeminen, jotta voisin tuntea Henkeä. Se auttaa minua saamaan oikeanlaisen mielentilan, jotta voin saada ilmoitusta.

Olen huomannut, että lukiessani pyhiä kirjoituksia kuulen Vapahtajan äänen ja kuuntelen Henkeä. Luen, mitä Vapahtaja on sanonut itsestään ja meistä. Asiat kuten: ”Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin.”  Ja: ”Tule, seuraa minua.” Ja: ”Jos rakastatte minua, pitäkää käskyni.” Nuo Vapahtajan yksinkertaiset ohjeet muistuttavat minua siitä, mitä haluan olla, missä haluan olla ja ketä haluan seurata.

Kun olin noin 14-vuotias, aloin ihmetellä: ”Onko Jumala todella olemassa? Haluanko vain uskoa?” Vartuin Hengen täyttämässä kodissa, enkä ollut oikeastaan ollut epäillyt ennen sitä. Eräänä päivänä luin Mormonin kirjaa ja luin kohdan Moosia 4:9, jossa sanotaan: ” Uskokaa Jumalaan; uskokaa, että hän on,” ja sain tuon saman lämpimän, vakuuttavan tunteen, joka levisi koko kehooni aivan kuten lausuessani todistukseni lapsena ensimmäistä kertaa. Tiesin, että kaikki, mitä minulle oli opetettu evankeliumista, oli todella totta.

Kuulen Häntä epätoivon tai koettelemusten hetkinä

Joskus epätoivon tai koettelemuksen hetkenä nöyrryn tarpeeksi kuunnellakseni ja todella etsiäkseni, ja juuri silloin kuulen Häntä usein parhaiten. Aivan kuten minulla oli koettelemuksia ja kysymyksiä nuoruudessani, myös lapseni ovat käyneet läpi omia koettelemuksiaan.

Kun tyttärelläni oli vaikea aika elämässään, rukoilin siitä ja minulle oli selvää, mitä voisin sanoa auttaakseni häntä. Sovimme ajan, jolloin voisimme puhua puhelimessa. Ennen puhelinsoittoa rukoilin, että voisin kommunikoida hänen kanssaan parhaalla mahdollisella tavalla. Puhelun aikana en sanonut mitään, mitä olin suunnitellut sanovani. Tunsin, että minulle annettiin juuri ne sanat, joita hän tarvitsi ja lopetimme keskustelun rakkauden hengessä.

Tiesin, että nuo sanat eivät olleet minun sanojani – Pyhä Henki antoi minulle nuo sanat ja varmuuden tunteen. Olen hyvin kiitollinen saamistani ohjeista ja opastuksesta ja että olin avoin niille. Tuo keskustelu syvensi suhdettamme ja sen takia hän pystyi puhumaan myös muista asioista myöhemmin.

Kuulen Häntä palvelemalla temppelissä

Eräs upea tapa kuulla Vapahtajan ääntä selkeämmin on temppelissä käyminen. Joskus istuessani temppelissä, saan vastauksen rukoukseeni tai jotain tulee mieleeni, kun keskityn kuuntelemaan Henkeä. Olen myös kokenut sen, että menen temppeliin hyvin järkyttyneessä mielentilassa, jolloin on vaikea tuntea rauhaa. Temppelissä käyminen auttaa minua unohtamaan maalliset asiat. On helppoa antaa todella haasteellisten ongelmien häiritä ajatuksiamme ja niistä on vaikea päästä eroon. Mutta kun menet temppeliin, mietit: ”Miksi olen täällä? Mitä todella haluan? Minne haluan mennä?” Yksi temppelissä käymisen eduista on se, että saamme iankaikkisen näkökulman tuntuman takaisin.

Kuulen Häntä musiikin kautta

Myös musiikki auttaa minua kuulemaan Vapahtajan äänen. Rakastan kirkon laulujen kuuntelemista, myös instrumentaalisesti esitettyjä, joissa ei ole sanoja. Tiedän niiden sanat, koska olen laulanut niitä niin kauan, joten ne tulevat mieleeni. Kun minulla on vaikea tai iloinen hetki, istun pianon ääreen – enkä soita kovin hyvin, mutta osaan soittaa läpi useita kirkon lauluja. Niiden sanat ruokkivat henkeäni ja auttavat minua tuntemaan, että olen lähellä Vapahtajaa.

Kuulen Häntä käyttämällä kirkon koko nimeä

Kun pyrin kuulemaan Herran ääntä, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon pyhän nimen käyttäminen kokonaisena auttaa minua siinä. Jos ajattelet sitä, huomaat, että jokainen sana on merkittävä. Kirkko on uskovien kokoontumista. Jeesuksen Kristuksen Kirkko: Hän on keskipiste. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko – ei aiempi, ei alkukantainen, vaan hyvin ajankohtainen meidän aikaamme varten. Ja keitä ovat pyhät? He ovat ihmisiä, jotka pyrkivät olemaan parempia. Minulle kirkon koko nimen käyttäminen kuvaa sitä, kuka todella olen tuon kirkon jäsenenä. Ja sen sanominen on paljon kohottavampaa ja ylentävämpää kuin se, että sanon: ”Olen mormoni” tai ”Olen myöhempien aikojen pyhä”. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenyys on merkittävää. Se osoittaa, kuka olen ja mihin pyrin: tulemaan Jeesuksen Kristuksen opetuslapseksi.

Mitä enemmän kuulen Häntä, sitä enemmän ymmärrän Häntä

Olen enemmän kuin kiitollinen Vapahtajasta, Hänen sovituksen lahjastaan, Hänen täydellisestä elämästään ja esimerkistään. Aina, kun minulle on epäselvää, miten minun pitäisi käyttäytyä, voin kysyä itseltäni, mitä tiedän Vapahtajasta. Miten Hän vastaisi? Kuinka Hän vastaisi tässä tilanteessa tässä hetkessä? Ja aina Hänen vastauksensa on oikein. Hän on tie, totuus ja elämä!

Mitä enemmän voin kuulla Häntä, sitä enemmän voin ymmärtää ja arvostaa sitä, mitä Hän on tehnyt puolestani. Mitä enemmän voin kuulla Häntä, sitä parempi väline minusta tulee osoittamaan toisille sitä samaa rakkautta, jota minä tunnen. Jos voin oppia kuulemaan Häntä, kuulemaan Hänen ääntään, kuulemaan Hänen Henkeään, voi selviytyä tielleni tulevista haasteista.

Alkuperäisen artikkelin on kirjoittanut Apuyhdistyksen ylijohtaja Jean B. Bingham ja se on julkaistu churchofjesuschrist.org -sivustolla. Artikkelin on kääntänyt Krista Kora.

The post Mitä enemmän ”kuulen Häntä”, sitä enemmän ymmärrän Häntä appeared first on SeuraaKristusta.fi.