Puhujankorokkeella seisten voin todistaa vain hyvin harvoista asioista, että tiedän niiden olevan totta. Niiden joukossa on se, että tiedän Taivaallisen Isäni ja Taivaallisen Äitini rakastavan minua äärettömällä, käsittämättömän syvällä ja täydellisellä rakkaudella, ja he ovat paljon armeliaampia minua kohtaan kuin ansaitsisin. Toinen asia on se, että tiedän Jeesuksen Kristuksen, veljeni ja Vapahtajani, kuolleen puolestani, että Hän tuntee minut – tuskani, puutteeni, syntini, heikkouteni, iloni ja vahvuuteni – kokonaisuudessaan, ja että Hän ei koskaan ole jättänyt eikä koskaan jätä minua.

Tähän mennessä, se on kaikki mitä voin todistaa tietäväni. Mutta on monia asioita, joita toivon, useita kauniita totuuksia, joihin uskon, joiden mukaan toimin ja joita vaalin. Ja sitten on niitä totuuksia, joiden suhteen rukoilen edelleen löytääkseni rauhan. Tuohon jälkimmäiseen ryhmään kuuluu uskoni siitä, että Joseph Smith oli Jumalan kutsuma profeetta.

Olen rakastanut Joseph Smithin tarinaa – että joku voisi ottaa niin nöyrän ja epätäydellisen miehen muuttaakseen hänet näkijäksi, ilmoituksensaajaksi ja Herran puhetorveksi maan päällä nykyaikana. Olen ihaillut Joseph Smithin omistautumista ja rohkeutta antaa kaikkensa sen edestä, mihin hän uskoi. Kunnioitan suuresti hänen nöyryyttään ottaa vastaan nuhteita ja jatkaa yrittämistä, epätäydellisyydestään, rajoituksistaan ja virheistään huolimatta. Olen itkenyt kaiken sen vuoksi mitä hän menetti, mitä hän kärsi ja mitä häneltä vaadittiin.

Ja kuitenkin, todistuksessani on aina ollut aukko, eräänlainen heikko kohta Joseph Smithin suhteen. Patriarkallisessa siunauksessani luvataan, että tulen saamaan ”varman todistuksen Jopseh Smithin Jumalallisesta kutsumuksesta tämän taloudenhoitokauden avanneeksi profeetaksi”, mutta jopa opiskelun, tutkimisen ja rukoilemisen jälkeen saadakseni varmemman todistuksen profeetasta, todistukseni pysyi epävarmana. Jokin aika sitten kun tutkin Russel M. Nelsonin opetuksia, törmäsin muutamiin oivalluksiin, jotka auttoivat minua syventämään uskoani siihen, että Joseph Smith oli Jumalan kutsuma. Haluaisin jakaa presidentti Nelsonin sanat kanssanne siinä toivossa, että ne voivat vahvistaa todistustanne niin kuin ne vahvistivat omaani.

Yksi palautuksen erikoislaatuisimmista puolista

”Olin opettamassa lähetyssaarnaajien keskusteluita Isosta Britanniasta kotoisin olevalle naiselle. Opetin Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta ja kuinka Hän oli palauttanut Hänen evankeliuminsa profeetta Joseph Smithin kautta. Nainen piti paljon evankeliumin opetuksista, mutta hänellä oli vaikeuksia hyväksyä profeetan Ensimmäistä Näkyä. Hän sanoi, että olisi pystynyt uskomaan palautukseen vilpittömämmin jos Jumala, Taivaallinen Isämme ja Hänen Poikansa Jeesus Kristus olisivat ilmestyneet Canterburyn arkkipiispalle!

”Itseasiassa se, että Isä ja Poika ilmestyivät tavalliselle nuorelle on yksi palautuksen erikoislaatuisimmista puolista. Joseph Smithin ei tarvinnut ’oppia pois’ mistään. He valmensivat häntä henkilökohtaisesti. Josephin yksityisopettajina toimivat myös muut taivaalliset sanansaattajat, mukaanlukien Moroni, Johannes Kastaja, Pietari, Jaakob, Johannes, Elias ja Elia. Hänen tehtävänsä kuolevaisuudessa oli ennalta määrätty. Hänen turmeltumaton mielensä oli vastaanottavainen. Mutta maallisten normien mukaan Joseph oli erittäin epätodennäköinen ehdokas. Ja hänen tehtävänsä tämän viimeisen taloudenhoitokauden profeettana vaikutti täysin mahdottomalta… Tämä kaava on sama, jota Herra on käyttänyt toistuvasti historian kuluessa.” (“The Lord Uses the Unlikely to Accomplish the Impossible,” BYU–Idaho Devotional, January 27, 2015)

Mormonin kirjan ihmeellinen käännös

”Kuningas Jaakon raamatunkäännös… saatiin tuotettua viidenkymmenen englanninkielen oppineen työnä, johon heiltä kului seitsemän vuotta, käännöstahtinaan yksi sivu päivässä. Asiantuntevat kääntäjät nykyään tekevät hyvää työtä, jos he pystyvät kääntämään yhden sivun pyhistä kirjoituksista päivässä.

”Kontrastina tähän, Joseph Smith käänsi Mormonin kirjan yhdeksän sivun päivätahdilla, suorittaen tehtävän loppuun noin 85 päivässä! (Monet meistä kokevat onnistuneensa hyvin, jos pystymme lukemaan kirjan siinä ajassa.)

”Sellainen tahti on jopa hämmästyttävämpää kun ottaa huomioon ne olosuhteet, joissa profeetta työskenteli. Samaan aikaan, kärsiessään jatkuvista keskeytyksistä ja herkeämättömästä vihamielisyydestä, Joseph Smith muutti yli 100 mailia Harmonysta, Pennsylvaniasta, Fayetteen New Yorkiin. Hän haki tekijänoikeutta. Hän sai ilmoituksia, joista koostuu kaksitoista Opin ja Liittojen kirjan lukua. Taivaalliset olennot palauttivat pyhän pappeuden. Siitä huolimatta hän sai käännöstyön päätökseen alle kolmessa kuukaudessa.” (“A Testimony of the Book of Mormon,” Ensign, November 1999)

Kaikki, mitä meillä on Joseph Smithin ansiosta

Oletko huomannut, että olemme saaneet enemmän pyhien kirjoitusten sivuja profeetta Joseph Smithin kautta kuin kenenkään toisen profeetan? Seurauksena me ymmärrämme iankaikkisia totuuksia, jotka olisivat muuten yhä tuntemattomia tai vaikeaselkoisia… Ehkä voisimme mainita muutamia.

Joseph Smithin palvelutyön vuoksi tiedämme Taivaallisen Isän ja Hänen rakastetun Poikansa todellisen luonteen (ks. Oppi ja Liitot 76:23; 110:2-4). Me tiedämme luomisen, Aadamin lankeemuksen ja Jeesuksen Kristuksen sovituksen vuorovaikutussuhteesta toisiinsa (ks. Oppi ja Liitot 20:16-24; KH Mooses 5:8–11; 6:57–62; Abraham 3:22–26). Me ymmärräme olemassaolomme iankaikkista laatua – ennen syntymää ja kuoleman jälkeen (ks. Oppi ja Liitot 93:23, 29; Abraham 3:18), sielun tilaa kuoleman ja ylösnousemuksen välillä (ks. Alma 40:9, 11, 21), ja enemmän Paavalin kuvauksesta kolmesta kirkkauden valtakunnasta (ks. 1. Korinttolaiskirje 15:40–42; Oppi ja Liitot 76:50–112; 131:1–4).

Profeetta Joseph Smithin palvelutyön kautta tiedämme, että –

Me tiedämme, että –

  • Joosef, Israelin poika, näki ennalta Joseph Smithin ja hänen aikansa (ks. 2 Nefi 3:6–21), ja
  • Joosefille, Isrealin pojalle, perinnöksi annettu maa-alue ei ole enää mysteeri. Hänen perintöosansa ei ollut Keski-Idässä muiden veljiensä joukossa, vaan se oli Amerikan mantereella – maassa, joka oli kaikkia muita oivallisempi (ks. 1 Nefi 2:20; 13:30). Se oli oivallisempi, ei erinomaisten maisemien tai luonnonvarojen vuoksi, vaan oivallisempi, koska se oli Herran valitsema maa, varattu Hänen vanhurskaille lapsilleen Hänen palvelemisekseen, valittu Mormonin kirjan säilytyspaikaksi, jossa se tultaisiin kääntämään, valittu olemaan Herran kirkon keskuspaikkana maailmassa, kun se palautettaisiin aikojen täyttymisen armotaloudessa.

Me tiedämme, että –

  • Liitto, jonka Jumala teki Abrahamin kanssa noin 4 000 vuotta sitten, että hänen jälkeläisissään kaikkia kansoja tultaisiin siunaamaan, ei toteutunut ennen näitä myöhempiä aikoja (ks. 1 Nefi 15:18),
  • Temppelitoimitukset yhdistävät perheitä esi-isien ja jälkeläisten välillä ikuisesti (ks. Oppi ja Liitot 131–132),
  • Viimeisen tuomion portinvartijana tulee olemaan Jeesus, Israelin Pyhä (ks. 2 Nefi 9:41-42).

Me tiedämme, että –

Uskomatonta! Minusta vaikuttaa miltei käsittämättömältä, että kenenkään vilpitön ja tiedonhaluinen mieli voisi epäillä Joseph Smithin profeetallista kutsumusta. (“Praise to the Prophet,” Seminar for New Mission Presidents, June 25, 1994)

Vaikka todistukseni varmistaminen on yhä kesken, olen kiitollinen elävästä profeetasta, joka voi auttaa minua ymmärtämään paremmin miestä, joka palautti Kristuksen kirkon maan päälle nykyaikana.

 

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu ldsliving.com-sivustolla nimellä “How President Nelson Strengthened My Struggling Testimony of the Prophet Joseph Smith”.

Suomi ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company | English ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company