Viimeisen bloggauksen lähestyessä olen pohtinut sanomaani teille lukijoille. Olenko saanut sanottua kaiken tarvittavan? Mitä haluaisin vielä sanoa? Mistä haluan, että minut muistetaan?

Jos sanomani pitäisi tiivistää yhteen virkkeeseen, se kuuluisi näin:

On ihan okei olla epätäydellinen. Saat olla omanlaisesi, ja sinut hyväksytään. 

Mitä tämä tarkoittaa niille, jotka eivät ole kirkossa? 

Usein ihmiset, jotka eivät ole uskovaisia, saattavat tuntea olonsa huonommaksi uskovaisten seurassa. Uskontoa seuraavat ihmiset elävät tiettyjen normien mukaan. Joskus se saattaa johtaa siihen, että muita tuomitaan tai  heille yritetään väkisin tuputtaa omia ajatusmalleja.

Mikäli sinulla on tällaisia kokemuksia meidän kirkon jäsenten tai muiden uskovaisten kanssa, olen pahoillani. Mikäli sinulla on tällaisia kokemuksia minun kanssani henkilökohtaisia, olen pahoillani myös siitä.

Uskovaisten pitäisi kohdella muita rakkaudella ja myötätunnolla. Toisen ihmisen vakaumusta ja tapaa olla pitää kunnioittaa, oli se sitten mikä tahansa. Siksi olen ottanut vahvasti kantaa esimerkiksi siihen, ettei siveysperiaatteita saisi opettaa syyllistämällä.

Joskus me kirkon jäsenet puhumme uskostamme ja kutsumme sinua esimerkiksi kirkkoon, koska usko on meille tärkeää. Se on tehnyt meidät onnellisiksi ja uskomme, että siitä voisi olla iloa ja lohtua sinunkin elämässäsi. Siksi kerromme niistä upeista asioista, jotka tekevät elämäämme hieman onnellisemmaksi.

Silti on täysin oma valintasi, hyväksytkö kutsumme. Olemme mielellämme ystäviäsi, vaikka et olisikaan kiinnostunut uskostamme. Olemme mielellämme kaikenlaisten ihmisten ystäviä.

Mitä tämä tarkoittaa kirkon jäsenille? 

Myös kirkon sisällä saattaa olla joskus yksinäinen tai ulkopuolinen olo. Kirkossa saattaa näyttää siltä, että koko muulla seurakunnalla menee hyvin. Näemme, kun ympärillämme olevat ihmiset palvelevat hienoissa johtotehtävissä, lähtevät lähetystyöhön, perustavat perheitä ja saavat siunauksia uskollisesta elämästään. Jos meille ei tapahdu noita upeita asioita, saatamme lannistua.

Kun katsomme pintaa syvemmälle, huomaamme, että kaikilla muillakin seurakuntamme jäsenillä on vaikeaa. Sen takia meidän tulisi pitää yhtä ja tukea toinen toisiamme. Meidän tulisi hyväksyä toisten valinnat, vaikka emme ymmärtäisikään niitä tai olisikaan samaa mieltä kaikesta.

Muista, että jos sinua ei siunata jollain asialla, se ei kerro mitään huonommuudestasi. Koettelemukset elämässämme ei ole rangaistuksia Jumalalta tai osoituksia siitä, että olemme vääränlaisia.

Välillä koemme syyllisyyttä siitä, ettemme ole onnellisia evankeliumin mukaisesta elämästä huolimatta. Siksi olenkin halunnut bloggauksilla muistuttaa, ettei evankeliumi ole pikalääke. Lisäksi olen halunnut kertoa avoimesta esimerkiksi mielenterveysongelmistani lähetystyössä. Haluan normalisoida sitä, ettei elämä ole evankeliumista huolimatta aina täydellistä. Eikä siitä tarvitse tuntea syyllisyyttä.

Kiitos lukijoille! 

Kiitos kaikille, jotka olette lukeneet bloggauksiani näiden vuosien aikana. Toivottavasti olette saaneet niistä jotain itsellenne. Toivottavasti teille on tullut tunne siitä, että olette riittäviä juuri sellaisina kuin olette.

Olen jatkossakin avoin hengellisille keskusteluille. Tulkaa rohkeasti vetämään hihasta, jos ajatuksia herää!

Artikkelin on kirjoittanut Susanna Koivisto.

The post Jos muistat yhden asian bloggauksistani, muista tämä appeared first on SeuraaKristusta.fi.

1. Perheen ja puolison asettaminen etusijalle

Mormonit ovat hyvin perhekeskeisiä. Yksi ilta viikosta varataan omalle perheelle. Perheiltaan kuuluu esimerkiksi pyhien kirjoitusten opiskelua, pelejä ja herkkuja. Säännölliset perheillat auttavat perheitä pysymään yhdessä ja olemaan vahvempia.

Myös suhteen vahvistaminen omaan puolisoon on tärkeää. Kirkossa opetetaan, että avioliitto on jokaisen tärkein prioriteetti. Esimerkiksi profeetat ja apostolit ovat kertoneet varaavansa viikoittain aikaa käydäkseen treffeillä vaimonsa kanssa.

2. Terveydestä huolehtiminen

Oletko kuullut viisauden sanasta? Se on terveyslaki, joka kieltää alkoholin, tupakkatuotteiden ja kaikenlaisten päihteiden nauttimisen. Lisäksi kahvi ja tee ovat kiellettyjä. Lihaa neuvotaan syömään säästeliäästi. Myös liikunnan harrastamiseen ja aikaiseen nukkumaanmenoon kannustetaan.

1800-luvulla annettu viisauden sana vastaa hyvin nykypäivän terveyskäsityksiä. Tiedämme nykyään, miten haitallisia päihteet voivat olla meille. Monelle tekisi varmasti hyvää ainakin vähentää, ellei lopettaa kokonaan, haitallisten aineiden käyttö.

3. Kiitollisuuden osoittaminen

Profeetta Russell M. Nelson opetti viime syksynä selkeästi, että kiitollisuus auttaa meitä parantumaan vaivoistamme. Vaikka kiitollisuus ei estä meitä kokemasta haasteita, se auttaa meitä selviytymään niistä paremmin.

Uskovaiset ilmaisevat kiitollisuutta yleensä päivittäisissä rukouksissa, mutta kiitollisuuden aiheita voi myös kirjoittaa paperille tai jakaa ystäville esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

4. Päiväkirjan kirjoittaminen

Kirkon johtajat kehottavat kirjoittamaan säännöllisesti päiväkirjaa. Päiväkirjan kirjoittaminen auttaa meitä käsittelemään meille tapahtuvia kokemuksia, sekä muistamaan ne myöhemmin.

Lisäksi päiväkirjat tarjoavat tuleville sukupolville tärkeää tietoa meidän elämästämme.

5. Sukututkimus

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon jäsenet tekevät aktiivisesti sukututkimusta. He etsivät tietoa omista esivanhemmistaan, ja suorittavat pyhiä toimituksia heidän puolestaan.

Kun me ymmärrämme, mistä me tulemme, meidän on helpompi ymmärtää myös itseämme. Sukututkimus voi parhaimmillaan olla todella hauskaa ja opettavaista.

6. Muiden palveleminen

Mormonit palvelevat omissa seurakunnissaan, perheissään ja yhteisöissään. Heille on tärkeää antaa omastaan muille, ja he uskovat palvelemisen olevan tie todelliseen onneen.

Kun antaa aikaansa muiden hyväksi palvelemisen tai vapaaehtoistyön muodossa, saa itselleen hyvän mielen ja pystyy paremmin unohtamaan omat ongelmansa.

7. Omavaraisuuteen pyrkiminen

Kirkon johtajat ovat pyytäneet jäseniä varastoimaan vettä ja ruokaa ja muita tarpeellisia asioita kotiinsa. Näitä ovat esimerkiksi lääkkeet ja hygieniatarvikkeet. Myös rahaa tulisi säästää henkilökohtaisten tai yhteiskunnallisten taloudellisten kriisien varalle.

Koskaan emme tiedä, milloin tarvitsemme säästöjä. Ehkä sairastumme muutamaksi päiväksi, jolloin ruokavarasto auttaa meitä selviytymään. Myös kuluneen vuoden tapahtumat ovat osoittaneet, ettei yhteiskuntamme ole vapaa erilaisista kriiseistä, vaan yllättäviä asioita voi tapahtua.

8. Lepopäivän pyhittäminen

Sunnuntai on päivä, jolloin levätään. Silloin käydään kirkossa ja keskitytään niin henkiseen kuin fyysiseen lepäämiseen.

Lepopäivien pitäminen vähintään kerran viikossa on tärkeää niin ruumiillemme kuin mielellemme. Esimerkiksi urheilijoille on tärkeää levätä, jotta lihakset kehittyvät. Jokaiselle meistä on tärkeää levätä, jotta jaksamme taas viikolla työssämme.

9. Jatkuva itsensä kehittäminen

Kirkossa opetetaan, että tämän elämän tarkoitus on oppia ja kehittyä. He ovatkin aktiivisia asettamaan niin hengellisiä kuin maallisia tavoitteita. Kirkon johtajat puhuvat usein itsensä kehittämisestä ja antavat vinkkejä tavoitteiden asettamiseen.

Pyhissä kirjoituksissa opetetaan, että olemme saaneet Jumalalta kykyjä ja lahjoja, joita meidän tulisi kehittää aktiivisesti. Jokaisen lahjat näyttävät erilaisilta, mutta me kaikki voimme löytää oman tapamme kehittää itseämme ja lisätä mahdollisuuksiamme vaikuttaa tässä maailmassa.

Susanna Koivisto on Seuraa Kristusta -sivuston bloggaaja, joka haluaa kertoa, millaista on elää tavallisen mormoninuoren elämää Suomessa. Hän on aina valmis puhumaan uskonnosta, eikä pelkää vaikeitakaan aiheita. Susanna opiskelee yliopistossa journalismia.

The post 9 mormonien tapaa, jotka jokaisen pitäisi ottaa käyttöönsä – uskonnollisesta vakaumuksesta huolimatta appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Jumala puhuu meille eri tavalla kuin ihmiset puhuvat. Itse en ole henkilökohtaisesti kuullut Jumalan ääntä tavallisen kuuloaistini kautta – tosin en väitä, etteikö sekin olisi mahdollista.

Kun kirkossa puhumme Jumalan puhumisesta meille, käytämme yleensä termejä ilmoitus, innoitus, johdatus ja Hengen tunteminen. Kaikki nuo termit kuvaavat tapoja, kuinka Jumala puhuu meidän kanssamme.

Haluan tässä tekstissä kertoa omien kokemusteni ja kirkossa oppimani perusteella, miten henkilökohtainen ilmoitus eli Jumalan ja ihmisen välinen kommunikaatio toimii.

Kristuksen valo ja Pyhä Henki

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkossa opetetaan, että meissä kaikissa on valoa. Tuota valoa kutsutaan Kristuksen valoksi. Kristuksen valon ansiosta voimme tunnistaa totuuden. Yksi Kristuksen valon ilmentymistä on omatunto, joka herkistyy sitä mukaan, kun opimme lisää evankeliumista.

Kristuksen valoa ei tule sekoittaa Pyhään Henkeen. Pyhä Henki on jumaluuden kolmas persoona. Pyhä Henki voi vaikuttaa kaikkiin ihmisiin maan päällä, olivatpa he uskovaisia tai eivät. Kun ihminen menee kasteelle, hän saa Pyhän Hengen lahjan, eli lupauksen Pyhän Hengen jatkuvasta kumppanuudesta elämässään.

Tapoja tuntea Pyhää Henkeä on yhtä paljon kuin ihmisiä. Usein Pyhä Henki on rauhallinen tunne sydämessä, joka kehottaa tekemään hyviä asioita. Pyhä Henki voi myös vahvistaa meille, että jokin oppimamme hengellinen periaate on totta. Pyhän Hengen tunteminen on välttämätöntä, mikäli haluamme kokea kääntymyksen.

Olemmeko valmiita kuulemaan Jumalan ääntä? 

Uskon, että Jumala haluaa puhua kaikille lapsilleen. Syy, miksi kaikki eivät kuitenkaan kuule Jumalan puhuvan, on se, etteivät kaikki halua puhua Jumalalle. Jos haluamme henkilökohtaista ilmoitusta, meidän tulisi lähestyä Jumalaa rukouksessa ja pyytää sitä Häneltä.

Hengen tuntemisessa auttaa myös kohottavassa ympäristössä eläminen. Kun pidämme käskyt ja ympäröimme itsemme Jumalan sanalla esimerkiksi käymällä kirkossa tai lukemalla pyhiä kirjoituksia, olemme herkempiä johdatukselle. Kun toimimme saamamme johdatuksen mukaan, Jumala antaa sitä meille helpommin jatkossa. Vaikutamme siis itse siihen, kuinka paljon Jumala vaikuttaa meidän elämässämme.

Tunnistammeko Hengen? 

Sen lisäksi, että meidän tulee pyrkiä saamaan ilmoitusta, meidän tulee tunnistaa ilmoitus, kun sitä saamme. Hengen tunteminen on kuin uudella kielellä puhumista: se voi vaatia opettelua alkuun.

Seuraavat tunteet ja kokemukset voivat olla Pyhää Henkeä:

• Rakkaus
• Rauha
• Ilo
• Kärsivällisyys
• Toivo
• Uudet ideat
• Tunteet sydämessä ja mielessä
• Uudet oivallukset pyhistä kirjoituksista
• Tunne siitä, että jokin kuulemamme tai lukemamme on totta
• Mielen valaistuminen
• Pahojen tunteiden, kuten syyllisyyden tai katkeruuden, poistuminen ja korvaantuminen rauhalla
• Tunne siitä, että meidän tulisi tehdä jotain juuri nyt
• Aikaisemmin opittujen asioiden muistaminen
• Lohdutus
• Varoitus vaarasta
• Tunne siitä, että tiedämme, mitä meidän tulisi sanoa
• Halu tehdä hyvää
• Tunne siitä, että olemme saaneet syntimme anteeksi

Jumala käyttää meidän kanssamme kommunikoimiseksi hyvinkin yksinkertaisia, arkipäiväisiä asioita. Hän käyttää pyhiä kirjoituksia ja muita hyviä kirjoja. Hän käyttää muita ihmisiä ympärillämme. Hän käyttää meidän omaa mieltämme, tunteitamme ja kaikkea oppimaamme.

Omat kokemukseni Jumalan kanssa ovat hyvinkin arkipäiväisiä, mutta ne ovat kauniita ja voimakkaita. Kysymyksiini on vastattu, kun olen halunnut tietää, mitä tekisin seuraavaksi elämälläni. Olen tuntenut rakkautta ja rauhaa elämässäni. Olen kokenut ihania yllätyksiä ja päivääni on piristetty uskomattomilla tavoilla.

Minun kokemukseni Jumalasta eivät siis ole suuria ja ihmeellisiä. En ole koskaan nähnyt näkyä tai kuullut ääntä. Minun kokemukseni Jumalasta ovat pieniä asioita, joita koen joka päivä. Väitän, etten aina edes tunnista, kuinka Jumala on johdattanut ja siunannut minua.

Kuinka Jumala puhuu sinulle?

Susanna Koivisto on Seuraa Kristusta -sivuston bloggaaja, joka haluaa kertoa, millaista on elää tavallisen mormoninuoren elämää Suomessa. Hän on aina valmis puhumaan uskonnosta, eikä pelkää vaikeitakaan aiheita. Susanna opiskelee yliopistossa journalismia.

The post Kuinka Jumala puhuu ihmisille?  appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Nyt pohdin tavoitteita vuodelle 2021. Varmasti moni teistä lukijoista pohtii myös. Vaikka voimme asettaa tavoitteita milloin tahansa, vuoden alku tuntuu monelle hyvältä ajalta tehdä niin. Silloin aloitamme ikään kuin puhtaalta pöydältä.

Olet ehkä kuullut, että tavoitteen tulisi olla S.M.A.R.T. Tuohon akronyymiin sisältyy viisi hyvän tavoitteen ominaisuutta:

S = yksityiskohtainen (specific)

Kysy itseltäsi, mitä oikeastaan haluat saavuttaa ja miksi. Selvitä itsellesi myös, missä ja kenen kanssa suoritat tavoitetta, sekä minkälaiset puitteet sinulla on tavoitteesi saavuttamiseen.

Mikäli tavoitteesi on liian yleinen, siihen on vaikea tarttua. “Parempi kunto” on ollut tavoitteenani monien vuosien ajan. Tänä vuonna, kun asetin itselleni yksityiskohtaisemman tavoitteen, siihen oli helpompi päästä.

Asetin tavoitteekseni juosta puolimaratonin. Halusin tehdä niin, koska halusin parantaa fyysistä ja henkistä hyvinvointiani. Päätin, että noudatan isäni tekemää juoksuohjelmaa, ja juoksen puolimaratonin kesän lopulla. Selkeästi mietittyä tavoitetta oli helpompi suorittaa kuin vain yleistä kuntoprojektia.

M = mitattava (measurable)

Pystytkö oikeasti mittaamaan tai laskemaan, oletko saavuttanut tavoitteesi?  Sen sijaan, että olisin asettanut itselleni tavoitteen lukea enemmän, tein tavoitteestani mitattavan. Luettujen kirjojen määrä on helppo laskea.

Lisäksi loin itselleni tavan mitata tavoitetta ja raportoida siitä. Kerroin omassa Instagram-profiilissani tavoitteestani vuoden alussa. Julkaisin Instagramiin kuvat jokaisesta vuoden aikana luetusta kirjasta. Tuo oli minulle konkreettinen tapa seurata tavoitteeni edistymistä ja raportoida siitä muille.

A = saavutettavissa oleva (attainable)

Olen huomannut, että kannattaa asettaa itselleen mahdollisimman konkreettisia ja omaan tasoon sopivia tavoitteita, jotta ne tulee saavutettua. Liian vaikeat tavoitteet lannistavat. Kannattaa kuitenkin muistaa pitää tavoitteet tarpeeksi haastavina, jotta ne tuntuvat kiinnostavilta.

Itselläni on tapana innostua liikaa. Monta kertaa tavoitteeni ovat kaatuneet siihen, että olen asettanut liian korkeita tavoitteita itselleni. Niitä jaksaa toteuttaa muutaman päivän, mutta sen jälkeen niihin väsyy.

Kannattaa kysyä myös itseltään, onko asetettu tavoite kiinni omista kyvyistä. Vaikka esimerkiksi tietyn työpaikan saaminen on hyvä tavoite, parempi tavoite voisi olla:

“Perehdyn huolella työpaikkaan, jota aion hakea. Käytän paljon aikaa työhakemuksen kirjoittamiseen, ja pyydän palautetta siitä. Lisäksi uudistan CV-luetteloni kunnolla sen sijaan, että lähettäisin vain saman vanhan. Mikäli saan kutsun työhaastatteluun, valmistaudun siihen huolella etukäteen”. 

Kun asettaa tavoiteen, joka on täysin kiinni omista kyvyistä, ei tule pettymyksiä. Totta kai saamatta jäänyt työpaikka saattaa harmittaa, mutta näissäkin tilanteissa voi silti olla tyytyväinen, että on tehnyt parhaansa.

R =  olennainen (relevant)

Miten asettaa tavoitteita, jotka ovat oleellisia? Nämä kysymykset voivat auttaa:

• Onko tavoite saavuttamisen arvoinen siihen käytettyyn työhön nähden?
• Onko juuri nyt oikea aika minulle saavuttaa tämä tavoite?
• Tarvitsenko minä tätä tavoitetta elämässäni juuri nyt?
• Olenko minä oikea henkilö tämän tavoitteen saavuttamiseen?

Vaikka monet tavoitteet voivat olla hyviä, ne eivät välttämättä ole silti tekemisen arvoisia. Jotkut tavoitteet ovat parempia, ja toiset ovat kaikista parhaimpia. Kannattaa priorisoida elämässä olevia asioita ja miettiä, mitkä tavoitteet olisivat kaikista tärkeimpiä juuri sillä hetkellä.

T =  aikaan sidottu (time-bound)

Kannattaa suunnitella tarkkaan, milloin suorittaa itselleen asetettuja tavoitteita. “Juoksen puolimaratonin joskus elämäni aikana” ei varmastikaan olisi saanut minua sohvalta liikkeelle kovinkaan helposti. Sen sijaan selkeän päivämäärän asettaminen tavoitteen suorittamiselle auttoi minua suorittamaan sen oikeasti.

Aikaan sitomiseen ei liity vain lopetuspäivämäärän asettaminen, vaan koko tavoitteen huolellinen sijoittaminen aikajanalle. Mitä voin tehdä tavoitteen saavuttamiseksi tänään? Entä ensi viikolla? Ensi kuussa?

Tavoitteiden pilkkominen välitavoitteiksi, ja näiden välitavoitteiden sitominen aikaan tekee tavoitteista paljon helpommin saavutettavampia.

Tsemppiä vuoteen 2021!

Toivotan paljon onnea niin tavoitteiden asettamiseen kuin niiden saavuttamiseenkin! Kannattaa muistaa, että vaikka aiemmin ei olisikaan onnistunut tavoitteissaan, koskaan ei ole liian myöhäistä kääntää suuntaa. Tavoitteita voi myös muokata kesken kaiken, mikäli tuntuu siltä, ettei tavoite ollutkaan itselleen sopiva. Rohkeutta tulevaan vuoteen kaikille!

Susanna Koivisto on Seuraa Kristusta -sivuston bloggaaja, joka haluaa kertoa, millaista on elää tavallisen mormoninuoren elämää Suomessa. Hän on aina valmis puhumaan uskonnosta, eikä pelkää vaikeitakaan aiheita. Susanna opiskelee yliopistossa journalismia.

The post Inspiraatiota uuden vuoden lupauksiin appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Rehellisesti sanottuna en ole koskaan suorittanut Valoa maailmaan -kalenteria täydellisesti. Olen kuitenkin jo vuosien ajan täyttänyt jouluni palveluaiheisella toiminnalla. Näistä kokemuksista on tullut ihania joulumuistoja. Haluan jakaa niitä teidän kanssanne.

Lepohetki kiireiselle perheen äidille

Eräänä vuonna minä ja isäni kiersimme muutamia seurakunnan jäseniä, ja veimme heille joulupaketit. Eräältä ovelta avasi kiireinen lapsiperheen äiti. Veimme heille joulupaketin, ja toivotimme hyvää joulua. Isäni kysyi, saisimmeko tulla hetkeksi sisään. En muista tarkkaan, mitä teimme. Muistaakseni minä viihdytin perheen lapsia ja isä taisi imuroida heidän asuntonsa. Muistan kuitenkin hyvän tunteen siitä, että pienen palvelutekomme ansiosta joku sai hieman lepoa ja rauhaa joulun alla.

Yllätyslahja mukana kassissa

Välillä otan mukaan kassiini joululahjan, joka ei ole osoitettu kenellekään. Sitten päivän ajan kuljen toivoen tapaavani jonkun, joka voisi ilahtua joululahjasta. Näin tapahtuu joka kerta. Esimerkiksi kerran joulukonsertissa törmäsin hyvään ystävääni, jolla oli ollut rankkaa sinä syksynä. En ollut tiennyt etukäteen näkeväni häntä, mutta joululahjalla varautuminen etukäteen antoi minulle mahdollisuuden palvella häntä erityisellä, ikimuistoisella tavalla.

Palvelua yhdessä lähetyssaarnaajien kanssa

Teen paljon palvelua yhdessä seurakunnan lähetyssaarnaajien kanssa joulun alla. Muutamana vuonna olemme harjoitelleet joululauluja espanjan kielellä, ja käyneet seurakuntamme espanjaa puhuvien jäsenten luona laulamassa. Tai joskus pystytämme pienen kojun torille, ja jaamme glögiä ohikulkijoille. Lähetyssaarnaajien kanssa on hauska palvella, suosittelen lämpimästi!

Joulupussit seurakunnan lapsille

Seurakunnassa vastuullani ovat lapset. Tänä vuonna askartelimme pienellä porukalla heijastimia ja joulukortteja sekä täytimme lapsille joulupussit karkeilla. Sitten teimme kierroksen kaikkiin lapsiperheisiin, ja kävimme viemässä heille jouluiset yllätyspussit. Emme olleet nähneet lapsia pitkään aikaan koronatilanteen takia, joten joulukierros tuntui hyvältä. Lasten vilpittömän ilahtuneista rekatioista tuli todella hyvä mieli!

Sosiaalinen media täynnä valoa

Valoa maailmaan -ohjelmassa käsketään usein kertomaan jostain itselleen tärkeästä henkilöstä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Tuntuu hyvältä, kun sosiaalinen media täytyy hyväntuulisista julkaisuista, joiden tarkoitus on nostaa upeita ihmisiä esille ja ilahduttaa heitä. Kannattaa muistaa kehua ystäviä – niin joulun aikaan kuin kaikkina vuodenaikoina!

Yritysten tukemista

Tänä vuonna monilla yrityksillä on rankkaa. Tänä vuonna keräsin sosiaalisen median kautta suomalaisia yrityksiä ja heidän parhaita joululahjojaan. Tein näistä listauksen blogiini, ja jaoin sitä eteenpäin. Listaa on katsottu jo yli kaksituhatta kertaa, ja moni pienyritys on saanut sitä kautta tilauksia tänä jouluna.

Miten sinä palvelet tänä jouluna? 

Ei ole väliä, onko palveleminen joulun aikaan sinulle jo perinteeksi muodostunut tapa, vai oletko vasta opettelemassa sitä. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus pohtia, miten voimme palvella ympärillämme olevia ihmisiä tänään. Tapoja palvella on monia, että jokaisen kykyihin ja mieltymyksiin löytyy varmasti jotain sopivaa. Miten sinä palvelet tänä jouluna?

Susanna Koivisto on Seuraa Kristusta -sivuston bloggaaja, joka haluaa kertoa, millaista on elää tavallisen mormoninuoren elämää Suomessa. Hän on aina valmis puhumaan uskonnosta, eikä pelkää vaikeitakaan aiheita. Susanna opiskelee yliopistossa journalismia.

The post Palveleminen on parasta joulussa appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Kun me kirkossa puhumme uskosta, tarkoitamme uskoa Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen. Kun me uskomme Jeesukseen, me uskomme Hänen olevan Jumalan Poika. Me uskomme, että Hän eli, kuoli ja nousi kuolleista.

Usko on henkilökohtainen asia, eikä se toimi kaikilla ihmisillä samalla tavalla. Tässä tekstissä haluan kertoa, mitä minä olen oppinut uskosta ollessani kirkon jäsen.

Usko johtaa tekoihin

Kun me uskomme Jeesukseen Kristukseen, me siis luotamme Häneen. Me luotamme Häneen niin paljon, että toteutamme Hänen opetuksiaan elämässämme.

Meidän kirkossamme osoitamme uskoa pitämällä Jumalan käskyt. Rukoilemme, tutkimme pyhiä kirjoituksia ja käymme kirkossa. Autamme ja rakastamme muita ihmisiä. Luotamme siihen, että Jumala tietää, mikä meille on parasta, ja elämme sen mukaan.

Vaikka jokin asia tuntuisikin vaikealta, epämiellyttävältä tai järjenvastaiselta, teemme niin silti, koska luotamme Jumalan viisauden olevan suurempi kuin omamme.

Usko ei ole täydellistä tietoa

Kn puhumme uskosta, emme puhu faktoista tai täydellisestä tiedosta. Puhumme nimenomaan uskosta. Uskoa voi olla myös silloin, kun meillä on epävarmuuksia tai epäilyksiä sen suhteen, minkä tiedämme todeksi.

“Usko on sellaista, mitä toivotaan mutta ei nähdä; älkää siis kiistäkö siksi, ellette näe, sillä te ette saa todistusta, ennen kuin uskonne on koeteltu” (Mormonin kirja, Eter 12:6).

Itselläni on ollut pitkiäkin ajanjaksoja elämässä, jolloin en ole täysin tiennyt, mikä on totta. Noina aikoina olen päättänyt osoittaa uskoa ja lähentyä Jumalaa siitä huolimatta, etten ole ollut varma Hänestä. Se on ainut keino vahvistaa uskoa.

Usko tuo rauhaa ja lohtua

Usko voi tuoda paljon rauhaa. On lohduttavaa luottaa, että maailmassa on jotain meitä suurempaa, joka ohjaa elämäämme. On lohduttavaa tietää, että Jumala rakastaa meitä ja haluaa meidän parastamme.

“Jokainen, joka uskoo Jumalaan, voi varmasti toivoa parempaa maailmaa, aivan niin, sijaa Jumalan oikealla puolella, mikä toivo tulee uskosta, on ihmisten sieluille ankkurina, joka tekee heistä varmoja ja luja saaden heidät alati tekemään runsaasti hyviä tekoja ja johdattaa heitä kirkastamaan Jumalaa.” (Mormonin kirja, Eter 12:4) 

Usko voi antaa lohtua esimerkiksi tilanteessa, jossa lähimmäisemme on kuollut. Kun me uskomme Jumalaan ja kuolemanjälkeiseen elämään, me uskomme myös siihen, että voimme nähdä rakkaamme tämän elämän jälkeen.

Toinen tilanne, jossa usko voi antaa lohtua, on tilanne, jossa olemme tehneet jotain väärää. Koska Kristus on sovittanut meidän syntimme, tiedämme, että voimme aina tehdä parannusta ja löytää iloa Hänen kauttaan.

Usko antaa rauhaa ja toivoa maailmassa, joka on muuten kaoottinen. Vaikka uskoni on ollut vuosien varrella erilainen, ja se tulee kehittymään läpi elämäni, tulen aina pitämään tärkeänä uskoa johonkin.

Susanna Koivisto on Seuraa Kristusta -sivuston bloggaaja, joka haluaa kertoa, millaista on elää tavallisen mormoninuoren elämää Suomessa. Hän on aina valmis puhumaan uskonnosta, eikä pelkää vaikeitakaan aiheita. Susanna opiskelee yliopistossa journalismia.

The post Mitä usko merkitsee minulle? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Pyysimme Vanhin Koivistoa, Sisar Nielsonia sekä senioripariskuntaa Perkinsejä kertomaan, mitä heidän lähetystyöhönsä kuuluu juuri nyt.

Islannin kielen opiskelua omassa kodissa: Vanhin Koivisto

Olen Vanhin Koivisto. Olen 20-vuotias ja kotoisin Turusta. Minut on kutsuttu palvelemaan kirkon kokoaikaisena lähetyssaarnaajana Tanskan Kööpenhaminan lähetyskentälle islannin kielellä. Maantieteellisesti lähetystyöni sijoittuu siis Islantiin.

Tällä hetkellä valmistaudun islantiin lähtöäni varten kotona. Opiskelen joka päivä itsekseni vähintään yhden tunnin islannin kieltä, yhden tunnin evankeliumin periaatteita, sekä luen 30 minuuttia Mormonin kirjaa. Itseopiskelun lisäksi osallistun kirkon tarjoamaan lähetyssaarnaajien koulutukseen internetin välityksellä. Siihen sisältyy yhdestä kahteen oppituntia päivässä zoomin välityksellä.

Oppitunneilla harjoittelemme lähetyssaarnaajan taitoja kuten opettamista, ihmisille puhumista ja evankeliumin jakamista jokaiselle. Opiskelemme myös islannin kieltä ja -kielioppia, sekä evankeliumin periaatteita.

Valmistautuminen on auttanut minua tuntemaan Pyhää Henkeä ja syventämään tietoani pelastussuunnitelmasta ja Vapahtajasta Jeesuksesta Kristuksesta. Olen kiitollinen mahdollisuudesta palvella Herraa Jeesusta Kristusta ja odotan innolla, että pääsen pian Islantiin palvelemaan ja kutsumaan ihmisiä siellä tulemaan Kristuksen luokse.

Palvelua Kaliforniassa: Sisar Nielson

Terve! Olen Sisar Miriam Nielson! Olen yliopisto-opiskelija, opiskelen perhe- ja avioliittoterapiaa sekä kielitieteitä. Olen kuitenkin jättänyt opiskelut tauolle 18 kuukaudeksi, jotta voin olla Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon lähetyssaarnaaja.

Koronaviruksen takia palvelen Kaliforniassa, mutta alunperin minut kutsuttiin Suomeen. Yritän oppia suomea joka päivä niin paljon kuin mahdollista, ja käyttää sitä niin paljon kuin pystyn. Haluan olla mahdollisimman valmistautunut, kun vihdoin pääsen palvelemaan Suomeen.

Lähetyssaarnaajana käytän suurimman osan ajastani siihen, että opetan muille miten kehittää suhdetta Jeesukseen Kristukseen, sekä opiskelen enemmän evankeliumia. Yritän myös palvella muilla tavoin, esimerkiksi tekemällä pihahommia, siivoamalla, leipomalla, tarjoamalla muuttoapua ja tekemällä mitä tahansa, missä ihmiset pyytävät apua.

Yhteenvetona: yritän jakaa Kristuksen valoa muiden kanssa, koska olen itse löytänyt iloa ja rauhaa Jeesuksen Kristuksen kirkon kautta. Haluan auttaa muita löytämään tuon saman ilon.

Nuorempien lähetyssaarnaajien tukena: Perkinsit

Me olemme Perkinsit. Vanhin Perkins on eläkkeelle jäänyt ruokakauppias, ja Sisar Perkins oli antiikkikauppias Yhdysvalloissa. Tulimme tänne Suomeen palvelemaan Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon lähetyssaarnaajina.

Vanhin Perkins palveli Suomessa jo nuorena lähetyssaarnaajana vuonna 1972, ja rakastui Suomeen. Me palvelimme täällä yhdessä vuosina 2016-2018, ja sen jälkeen uudestaan 2019-2021. Me autamme nuorempia lähetyssaarnaajia, pidämme huolta heidän asunnoistaan, kirjeistään, kulkuneuvoistaan ja heidän käyttämästään painetusta materiaalista, jotta he voivat keskittyä jakamaan Jeesuksen Kristuksen evankeliumia suomalaisille.

Edellisen lähetystyömme aikana työskentelimme kokonaan asuntojen kanssa, ja varmistimme, että lähetyssaarnaajilla on kaikki, mitä he tarvitsivat. Autoimme myös valmistamaan ruokaa lähetyssaarnaajien konferensseihin. Työskentelimme myös seurakuntamme nuorten naimattomien aikuisten (NNA) kanssa. NNA-ohjelmassa on evankeliumin oppitunteja, juhlia, toimintoja ja palvelua. Me rakastamme Suomea, ja erityisesti ihmisiä, kulttuuriperintöä ja kaunista luontoa täällä.

Hauska fakta meistä: meillä no 10 lasta, 23 lastenlasta, ja asumme historiallisessa kodissa Paysonissa, Utahissa. Vanhin Perkins on täällä Suomessa ollessaan laulanut acapella-kuorossa.

Artikkelin on koonnut yhteen Susanna Koivisto.

Susanna Koivisto on Seuraa Kristusta -sivuston bloggaaja, joka haluaa kertoa, millaista on elää tavallisen mormoninuoren elämää Suomessa. Hän on aina valmis puhumaan uskonnosta, eikä pelkää vaikeitakaan aiheita. Susanna opiskelee yliopistossa journalismia.

The post Terveisiä lähetyssaarnaajilta! appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Liikemaailmassa hyvä johtaja saa alaisensa tekemään töitä niin, että yritys saa taloudellista voittoa. Johtamistyötä ohjaa strategia. Hyvä johtaja hallitsee niin ihmisten kuin asioiden johtamisen, ja osaa viedä organisaatiota oikeaan suuntaan.

Kirkon tavoite on auttaa ihmisiä tulemaan Kristuksen luokse. Tämä luonnollisesti vaikuttaa siihen, miten kirkossa johdetaan. Hyvä johtaja on sellainen, jolta oppii Kristuksesta ja Jumalasta.

Kaikki johtavat vuorollaan

Kirkossa kuka tahansa voi olla johtaja. Olen aiemmassa bloggauksessani kertonut, kuinka kirkon organisaatio toimii: meillä ei ole palkattuja työntekijöitä, vaan kaikki seurakunnan jäsenet toimivat vuorotellen erilaisissa tehtävissä.

Monet näistä tehtävistä ovat johtotehtäviä. Suomessa lähes jokainen kirkon jäsen päätyy jossain vaiheessa johtajaksi.

• Johtotehtäviä seurakuntatasolla ovat esimerkiksi seurakunnanjohtajan ja piispan tehtävä sekä seurakunnan eri järjestöjen johtajien tehtävät. Jokaisella johtajalla on apunaan neuvonantajat, jotka myös johtavat.
• Johtotehtävät voivat alkaa jo nuorena. Nuoret saavat vastuuta vertaistensa johtamisesta kirkossa, aikuisten avustuksella.
• Seurakuntatason lisäksi kirkossa on johtotehtäviä myös vaarna- ja piiritasolla sekä korkeammilla tasoilla. Vaarnat ja piirit ovat useamman seurakunnan muodostamia maantieteellisiä alueita.
• Lisäksi lähetystyö tuo johtomahdollisuuksia. Nuoret lähetyssaarnaajat muodostavat piirejä ja vyöhykkeitä, joilla jokaisella on omat johtajansa. Lähetyssaarnaajia johtaa vanhempi lähetysjohtajapariskunta, joka toimii tehtävässään kolmen vuoden ajan kokoaikaisesti.
• Tämä saattaa olla itsestäänselvyys, mutta koen sen sanomisen ääneen tärkeäksi silti: sekä naiset että miehet toimivat kirkossa johtotehtävissä.

Johtotehtäviä siis riittää. Suurinta osaa tehtävistä jäsenet hoitavat oman palkkatyönsä ohella vapaaehtoisesti. Jotkut tehtävät, kuten lähetysjohtajan tehtävä, ovat kokoaikaisia, joita varten muu elämä jätetään hetkeksi taakse.

Johtajat ovat Jumalan kutsumia, eikä tehtäviin aina valita maallisesta näkökulmasta katsottuna sitä, joka olisi pätevin tai kokenein. Itse asiassa meidät kutsutaan johtotehtävään usein siksi, että meidän itse tulee oppia jotain.

Miten kirkossa johdetaan? 

Jumala auttaa niitä johtajia, jotka Hän on kutsunut tehtäviin. Hän siunaa heitä tarvittavilla kyvyillä ja antaa heille Pyhän Hengen johdatusta. Hengen tunteminen onkin yksi johtajan tärkeimmistä ominaisuuksista kirkossa, sillä Kristuksen kirkossa tulisi johtaa aina Kristuksen tavalla.

Toinen johtajan tärkeä ominaisuus on kyky rakastaa omia johdettavia. Rakkauden osoittamiseen on yhtä monta tapaa kuin johtajaakin. Minulle yksi tärkeä tapa, jolla minua kirkossa johtaneet ovat osoittaneet rakkautta, on ollut kuunteleminen. Itse arvostan niitä monia johtajia, jotka ovat vuosien varrella kuunnelleet erilaisia hengelliseen kehitykseeni liittyviä haasteita, ja olleet tukena niissä.

Kirkon johtajien tehtävä on myös toimia hyvinä esimerkkeinä johdettavilleen. Kun he elävät sellaista elämää, jota Jumala haluaa meidän elävän, muut ottavat heistä mallia. Tämä on voimallinen tapa johtaa ja tuoda ihmisiä Kristuksen luokse.

Johda kuin Kristus

Kun haluamme oppia johtamisesta, paras esimerkki siitä on Jeesus Kristus.

Jeesus oli johtaja, jolla oli aina Pyhä Henki mukanaan. Hän ei koskaan tehnyt oman tahtonsa mukaisesti, vaan täytti kaikessa Jumalan tahdon.

Hän siunasi ja rakasti ympärillään olevia ihmisiä yksi kerrallaan. Hän ei ollut koskaan liian kiireinen osoittamaan rakkautta niille, jotka sitä tarvitsivat. Kristus oli meille täydellinen esimerkki siitä, miten meidän tulisi elää elämäämme. Hän oli synnitön, ja eli niin kuin opetti.

Kristus on täynnä uskoa ja toivoa. Hän sai ihmiset seuraamaan itseään, ja hän delegoi tehtäviään opetuslapsilleen ja muille luotettaville ihmisille ympärillään. Hän oli luotettava ja kärsivällinen muiden ihmisten kanssa. Hänellä on paljon ominaisuuksia, joista jokainen johtaja niin maailmassa kuin kirkossa voisi ottaa opikseen.

Susanna Koivisto on Seuraa Kristusta -sivuston bloggaaja, joka haluaa kertoa, millaista on elää tavallisen mormoninuoren elämää Suomessa. Hän on aina valmis puhumaan uskonnosta, eikä pelkää vaikeitakaan aiheita. Susanna opiskelee yliopistossa journalismia.

The post Millainen on hyvä johtaja kirkossa?  appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Uskomme, että Jumala antaa käskyjä meidän hyödyksemme. Niiden tarkoitus on, että voimme tulla enemmän Jumalan kaltaisiksi ja löytää enemmän iloa elämäämme. Kun noudatamme käskyjä, saamme siunauksia. Kun rikomme käskyjä, koemme murhetta.

Kukaan ei ole täydellinen käskyjen pitämisessä, vaan kaikki tekevät virheitä. Jumala rakastaa meitä ja on kärsivällinen meidän kanssamme. Jeesuksen Kristuksen sovitustyön ansiosta meidän ei tarvitse olla täydellisiä, vaan voimme tehdä virheitä ja aloittaa alusta.

Rukoileminen

Mormonit rukoilevat täysin omia sanojaan käyttäen. Esimerkiksi Isä meidän -rukouksen lausuminen ei ole heille tyypillistä. Jumala on käskyt meitä rukoilemaan päivittäin. Rukouksessa puhumme Jumalalle. Voimme pyytää itsellemme siunauksia ja kiittää niistä siunauksista, joita olemme saaneet. Voimme rukoilla niin yksilöinä kuin yhdessä perheemme kanssa.

Jumala on luvannut, että Hän kuulee rukouksemme ja vastaa niihin. Kun me rukoilemme, saamme enemmän valoa ja iloa elämäämme. Tunnemme enemmän halua tehdä hyvää.

Pyhien kirjoitusten tutkiminen

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkossa pyhiä kirjoituksia ovat Raamattu, Mormonin kirja, Oppi ja liitot sekä Kallisarvoinen helmi. Jumala on käskenyt, että tutkimme pyhiä kirjoituksia säännöllisesti.

Kun me tutkimme pyhiä kirjoituksia, me voimme ymmärtää paremmin Jumalan sanaa. Oimme saada vastauksia rukouksiimme ja kokea Jumalan puhuvan meille. Ymmärrämme paremmin Hänen suunnitelmaansa meitä varten ja saamme vahvistusta omaa elämäämme varten.

Lepopäivän pyhittäminen ja kirkossa käyminen

Sunnuntai on lepopäivä, jolloin käymme kirkossa. Kirkossa nautimme sakramenttia leivän ja veden muodossa. Ehtoollinen voi olla joillekin tutumpi termi. Sakramentin lisäksi saamme opetusta ja vahvistusta seurakunnaltamme.

Kirkossa käymisen lisäksi käytämme sunnuntain siihen, että tulemme lähemmäksi Jumalaa ja lepäämme viikon aikana tekemästämme työstä. Jokaiselle kirkon jäsenelle lepopäivän pyhittäminen voi tarkoittaa hieman eri asioita, mutta esimerkiksi ajan viettäminen perheen kanssa ja muiden palveleminen ovat tyypillisiä tapoja pyhittää lepopäivä.

Kun pyhitämme lepopäivän, Jumala siunaa meitä rauhalla elämässämme. Hektisessä maailmassa tarvitsemme sitä, että meillä on yksi päivä viikossa, jolloin pysähdymme ja hiljennymme.

Siveyden laki

Siveyden laki tarkoittaa pidättäytymistä sukupuolisuhteista ennen avioliittoa sekä täydellistä uskollisuutta avioliitossa. Siihen kuuluu myös puhtaat sanat ja ajatukset sekä pornografian välttäminen.

Jumala haluaa, että kunnioitamme kehoja, jotka hän on meille antanut. Siveyden lain pitäminen auttaa tuntemaan Pyhää Henkeä vahvemmin. Se auttaa myös vahvempien avioliittojen ja perheiden rakentamisessa.

Viisauden sana

Viisauden sana on käsky, jonka Jumala antoi profeettansa Joseph Smithin kautta. Viisauden sana kieltää alkoholin, kahvin, teen, tupakan ja huumeet. Se kannustaa pitämään hyvää huolta kehosta ja syömään terveellisesti. Katso tästä vuonna 1833 annettu ilmoitus viisauden sanasta.

Viisauden sanan pitäminen auttaa meitä olemaan fyysisesti terveempiä, olemaan herkempiä Pyhälle Hengelle ja tekemään parempia päätöksiä.

Kymmenykset

Kymmenysten laki tarkoittaa sitä, että maksamme kymmenen prosenttia tuloistamme kirkolle. Kymmenysrahoja käytetään esimerkiksi uusien kirkkojen ja temppeleiden rakentamiseen.

Jumala on luvannut, että kun me maksamme kymmenykset, meitä siunataan. Nämä siunaukset voivat olla ajallisia tai hengellisiä. Monet ovat kokeneet esimerkiksi taloudellisesti tiukkoina aikoina, että heitä on autettu pärjäämään.

Paasto

Kirkon jäsenet paastoavat tavallisesti kerran kuussa. Paastossa pidättäydytään ruoasta ja juomasta 24 tunnin ajan. Paastolla tulisi olla aina jokin erityinen tarkoitus. Voimme paastomme aikana kiittää Jumalaa siunauksista tai pyytää siunauksia itsellemme tai lähimmäisillemme.

Paastoamiseen kuuluu paastouhrien antaminen. Se tarkoittaa, että lahjoitamme pienen rahasumman köyhien ja tarvitsevien auttamiseen.

Paastoaminen auttaa meitä tulemaan lähemmäksi Jumalaa ja saamaan erityisiä siunauksia.

Kymmenen käskyä

Jumala antoi Moosekselle Raamatussa kymmenen käskyä. Jeesuksen Kristuksen kirkossa noudatetaan näitä käskyjä edelleen. Nuo käskyt auttavat meitä rakastamaan Jumalaa ja rakastamaan muita ihmisiä ympärillämme.

Nykyajan profeettojen seuraaminen

Jumala on kautta aikojen kutsunut profeettoja maan päälle. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkkoa johtaa nykyajan profeetta. Hän saa ilmoitusta Jumalalta ja puhuu Hänen sanaansa koko maailmalle.

Kirkon jäsenille on tärkeää seurata profeettaa, hänen apostoleitaan ja muita kirkon johtajia. Heidän sanaansa on mahdollista kuulla esimerkiksi yleiskonferenssissa, joka järjestetään kaksi kertaa vuodessa.

Temppelissä käyminen ja sukututkimustyö

Temppelit ovat pyhiä paikkoja, joissa suoritetaan toimituksia ja saadaan opetusta Jumalan suunnitelmasta. Temppelissä on mahdollista myös solmia avioliitto, joka kestää tämän elämän lisäksi koko iankaikkisuuden.

Katso tästä mitä kirkon jäsenet tekevät temppelien sisällä.

Temppelissä voidaan myös suorittaa kasteita ja muita toimituksia niiden puolesta, jotka ovat kuolleet ilman evankeliumia. Tämän vuoksi kirkon jäsenet tutkivat sukuaan. Omien edesmenneiden sukulaisten puolesta voi tehdä toimituksia temppelissä. Nämä sukulaiset voivat itse verhon toisella puolella valita, haluavatko ottaa toimitukset vastaan.

Pukeutuminen

Profeetat ovat neuvoneet kirkon jäseniä pukeutumaan säädyllisesti. Säädyllinen pukeutuminen osoittaa, että kunnioitamme kehoamme ja pukeudumme aina tilanteeseen sopivalla tavalla. Käytännössä se on tiukkojen, läpikuultavien ja paljastavien vaatteiden välttämistä. Kirkon johtajat kehottavat myös olemaan ottamatta tatuointeja tai lävistyksiä.

Kirkon kokouksissa pukeudutaan siististi. Naiset käyttävät usein hametta tai mekkoa, miehet pukua. Myös kirkon edustajilla eli kokoaikaisilla lähetyssaarnaajilla on omat ohjeensa siististä pukeutumisesta.

Kielenkäyttö

Kirkon jäsenet pyrkivät puhumaan aina ystävällisesti ja kohottavasti. He välttävät juoruilua, rivoja vitsejä, muiden ivaamista sekä kiroilua. He eivät käytä väärin Jumalan tai Kristuksen nimeä. Muista ihmisistä puhutaan ystävällisellä ja kunnioittavalla tavalla.

Lähetystyö

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon jäsenet noudattavat Kristuksen käskyä kertoa eteenpäin uskostaan. He pyrkivät näyttämään hyvää esimerkkiä sekä etsivät tilaisuuksia keskustella Kristuksesta muiden ihmisten kanssa.

Nuoret miehet ja nuoret naiset lähtevät usein kokoaikaiseen lähetystyöhön toiseen maahan. Lähetystyö kestää puolitoista tai kaksi vuotta, ja sen aikana keskitytään pelkästään Kristuksen opetusten jakamiseen.

Palveleminen

Palveleminen on tärkeä osa kirkon jäsenten elämää. Palvelemalla me osoitamme, kuinka paljon rakastamme Jumalaa ja muita ihmisiä ympärillämme. Palvelua tehdään omissa perheissä ja omassa lähipiirissä.

Myös seurakunta tarjoaa mahdollisuuksia palvella. Jokaisella seurakunnan jäsenellä on oma tehtävänsä, jossa he toimivat vapaaehtoisesti. Se voi olla esimerkiksi opettamista tai muulla tavoin seurakunnan toiminnan järjestämiseen osallistumista.

Lisäksi kirkossa on oma palvelutyöjärjestelmä, jossa jokainen seurakunnan jäsen kutsutaan palvelemaan tiettyjä seurakunnan jäseniä. Näin varmistetaan, että jokaisella on ystäviä ja apua ympärillä.

Maan lakien kunnioittaminen

Kirkon jäsenet noudattavat ja kunnioittavat lakeja siinä maassa, jossa he asuvat. Heitä kannustetaan myös osallistumaan ja edistämään hyvää yhteiskunnassa. Kirkko ei ole poliittinen järjestö eikä se ota kantaa esimerkiksi puoluepoliittisissa kysymyksissä, mutta kirkon jäsenet voivat olla jäseniä puolueissa ja toimia niissä aktiivisesti.

The post Mitä kuuluu mormonien sääntöihin ja kulttuuriin? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Kun minun piti yläasteella valita valinnaisaine, minulle oli selvää, että halusin oppia uuden kielen. Koulussani voi valita joko saksan tai espanjan. Halusin opiskella saksaa. Monet ystäväni kuitenkin kannustivat minua valitsemaan espanjan kielen sen sijaan.

Valitsin espanjan, ja opiskelin sitä yläasteella kaksi vuotta. Pidin siitä ja menestyin opinnoissa. Lukiossa jatkoin, vähän pienemmällä menestyksellä. Sain niin huonoja numeroita espanjan kursseista, että päätin pudottaa ne lukujärjestyksestäni. Ajattelin, etten tulisi koskaan käyttämään espanjan kieltä elämässäni. Olin väärässä.

Lukion viimeisenä keväänä sain postissa lähetystyökutsun. Minut kutsuttiin Madridin lähetyskentälle saarnaamaan evankeliumia espanjan kielellä. Kaivoin espanjan kirjat uudestaan esille ja aloin opiskella espanjaa itsekseni.

Puhumalla oppii nopeasti

Lähetystyöni alkoi kuuden viikon intensiivisellä kielikurssilla lähetyssaarnaajien koulutuskeskuksessa Madridissa.

Tuona aikana opin enemmän espanjaa kuin olin oppinut neljän vuoden aikana koulussa. Opiskeluun sisältyi ensimmäisestä viikosta lähtien paljon käytännön harjoitustilanteita, joissa pääsimme itse opettamaan evankeliumiaiheisia oppitunteja espanjaksi.

Lue myös: 9 syytä, miksi lähetystyö oli minulle paras tapa viettää välivuotta

Kuuden viikon koulutuksen jälkeen alkoivat tositoimet. Lensin ensin Teneriffalle. Olin innoissani, ja sanoin jokaiselle vastaantulijalle “es mi primer día aquí en Santa Cruz” (tänään on ensimmäinen päiväni Santa Cruzissa), vaikka en ymmärtänytkään vastauksia. Onneksi vieressä oli toveri, joka tuki kielenkäyttötilanteissa.

Lähetystyöni kesti yhteensä neljä kuukautta, jonka jälkeen palasin kotiin mielenterveysongelmien takia. Neljä kuukautta ei ole kovin pitkä aika oppia kieltä, mutta se antoi minulle hyvän pohjan.

Kielitaidon ylläpito myös kotiinpaluun jälkeen

Lähetystyöni jälkeen päätin, että haluan edelleen opiskella espanjan kieltä. Yksi tapa on ollut pitää yhteyttä teknologian välityksellä lähetystyöystäviini. Lisäksi olen matkustanut Espanjaan monta kertaa lähetystyöni jälkeen: tutuiksi tulleilla Kanarian saarilla ja Madridissa, mutta myös muilla alueilla, kuten Barcelonassa ja Malagassa.

Olen lukenut kirjoja ja kuunnellut musiikkia espanjaksi. Joskus löytyy myös mielenkiintoisia podcasteja ja videoita espanjan kielellä.

Espanjan kielestä on ollut paljon hyötyä minulle. Kotiseurakunnassani pääsen käyttämään espanjan kieltä viikottain, kun tulkkaan kirkon kokouksia seurakuntamme espanjankielisille jäsenille. Palveleminen omaa kielitaitoa käyttämällä on tuonut paljon iloa.

Olen jatkanut kielen opiskelua myös muodollisesti yliopistossa. Tällä hetkellä espanjan kieli on sivuaineeni, joten olen päässyt opiskelemaan sitä perusteellisesti. Lähetystyössä opitut asiat ovat antaneet vahvan pohjan kielitaidolle, vaikka edelleen on paljon opittavaa. Kielen lisäksi myös Espanjan ja Latinalaisen Amerikan historia ja kirjallisuus ovat tulleet tutuiksi opintojen kautta.

Haaveilen työstä, jossa pääsisin käyttämään kielitaitoani. Monilla ystäväilläni on kokemusta oman lähetystyökielen käyttämisestä työelämässä. Omalla alallani se voisi tarkoittaa esimerkiksi työtä ulkomaantoimittajana.

Susanna Koivisto on Seuraa Kristusta -sivuston bloggaaja, joka haluaa kertoa, millaista on elää tavallisen mormoninuoren elämää Suomessa. Hän on aina valmis puhumaan uskonnosta, eikä pelkää vaikeitakaan aiheita. Susanna opiskelee yliopistossa journalismia.

The post Lähetystyö: paras kielikoulu, jonka voi saada? appeared first on SeuraaKristusta.fi.