Usko on “luottamusta johonkin tai johonkuhun tai jonkin hyväksymistä todeksi”, opettaa Mormonin kirjan lopusta löytyvä pyhien kirjoitusten opas.

Kun me kirkossa puhumme uskosta, tarkoitamme uskoa Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen. Kun me uskomme Jeesukseen, me uskomme Hänen olevan Jumalan Poika. Me uskomme, että Hän eli, kuoli ja nousi kuolleista.

Usko on henkilökohtainen asia, eikä se toimi kaikilla ihmisillä samalla tavalla. Tässä tekstissä haluan kertoa, mitä minä olen oppinut uskosta ollessani kirkon jäsen.

Usko johtaa tekoihin

Kun me uskomme Jeesukseen Kristukseen, me siis luotamme Häneen. Me luotamme Häneen niin paljon, että toteutamme Hänen opetuksiaan elämässämme.

Meidän kirkossamme osoitamme uskoa pitämällä Jumalan käskyt. Rukoilemme, tutkimme pyhiä kirjoituksia ja käymme kirkossa. Autamme ja rakastamme muita ihmisiä. Luotamme siihen, että Jumala tietää, mikä meille on parasta, ja elämme sen mukaan.

Vaikka jokin asia tuntuisikin vaikealta, epämiellyttävältä tai järjenvastaiselta, teemme niin silti, koska luotamme Jumalan viisauden olevan suurempi kuin omamme.

Usko ei ole täydellistä tietoa

Kn puhumme uskosta, emme puhu faktoista tai täydellisestä tiedosta. Puhumme nimenomaan uskosta. Uskoa voi olla myös silloin, kun meillä on epävarmuuksia tai epäilyksiä sen suhteen, minkä tiedämme todeksi.

“Usko on sellaista, mitä toivotaan mutta ei nähdä; älkää siis kiistäkö siksi, ellette näe, sillä te ette saa todistusta, ennen kuin uskonne on koeteltu” (Mormonin kirja, Eter 12:6).

Itselläni on ollut pitkiäkin ajanjaksoja elämässä, jolloin en ole täysin tiennyt, mikä on totta. Noina aikoina olen päättänyt osoittaa uskoa ja lähentyä Jumalaa siitä huolimatta, etten ole ollut varma Hänestä. Se on ainut keino vahvistaa uskoa.

Usko tuo rauhaa ja lohtua

Usko voi tuoda paljon rauhaa. On lohduttavaa luottaa, että maailmassa on jotain meitä suurempaa, joka ohjaa elämäämme. On lohduttavaa tietää, että Jumala rakastaa meitä ja haluaa meidän parastamme.

“Jokainen, joka uskoo Jumalaan, voi varmasti toivoa parempaa maailmaa, aivan niin, sijaa Jumalan oikealla puolella, mikä toivo tulee uskosta, on ihmisten sieluille ankkurina, joka tekee heistä varmoja ja luja saaden heidät alati tekemään runsaasti hyviä tekoja ja johdattaa heitä kirkastamaan Jumalaa.” (Mormonin kirja, Eter 12:4) 

Usko voi antaa lohtua esimerkiksi tilanteessa, jossa lähimmäisemme on kuollut. Kun me uskomme Jumalaan ja kuolemanjälkeiseen elämään, me uskomme myös siihen, että voimme nähdä rakkaamme tämän elämän jälkeen.

Toinen tilanne, jossa usko voi antaa lohtua, on tilanne, jossa olemme tehneet jotain väärää. Koska Kristus on sovittanut meidän syntimme, tiedämme, että voimme aina tehdä parannusta ja löytää iloa Hänen kauttaan.

Usko antaa rauhaa ja toivoa maailmassa, joka on muuten kaoottinen. Vaikka uskoni on ollut vuosien varrella erilainen, ja se tulee kehittymään läpi elämäni, tulen aina pitämään tärkeänä uskoa johonkin.

Susanna Koivisto on Seuraa Kristusta -sivuston bloggaaja, joka haluaa kertoa, millaista on elää tavallisen mormoninuoren elämää Suomessa. Hän on aina valmis puhumaan uskonnosta, eikä pelkää vaikeitakaan aiheita. Susanna opiskelee yliopistossa journalismia.