Jumaluuden kolme jäsentä eivät kuitenkaan ole yksi ja sama persoona. He ovat kolme erillistä olentoa. Talmagen mukaan ”nämä [Isä, Poika ja Pyhä Henki] muodostavat pyhän kolminaisuuden, joka käsittää kolme fyysisesti erillistä yksilöä, jotka yhdessä muodostavat taivaiden johtavan neuvoston”. (kts. James E. Talmage: Jeesus Kristus. Suomennettu painos 1982.) 

Opissa ja liitoissa 130:22 sanotaan:

Isällä on liha- ja luuruumis, yhtä käsinkosketeltava kuin ihmisen; Pojalla myös; mutta Pyhällä Hengellä ei ole liha- ja luuruumista, vaan hän on henkipersoona. Ellei niin olisi, Pyhä Henki ei voisi asua meissä.

Jeesuksen Kristuksen kirkon jäsenten näkemys jumaluuteen perustuu kaikkiin pyhiin kirjoituksiin, myös raamattuun. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Kristuksen ja Taivaallisen Isän välistä suhdetta. Opettaessaan Kristus ei koskaan ottanut vastaan kiitosta ihmisiltä. Hän antoi kaiken kunnian aina Isälle. Esimerkiksi Mark. 10:18 Jeesus sanoo miehelle: Miksi sanot minua hyväksi? Ainoastaan Jumala on hyvä, ei kukaan muu. Koko maanpäällisen elämänsä aikana Kristus pyrki kunnioittamaan Isäänsä ja opettamaan ihmisiä tekemään samoin. Kristus ei tullut toteuttamaan omaa tahtoaan, vaan toteuttamaan Isänsä tahdon. 

Apostolien teoissa luvuissa 6 ja 7 kerrotaan Stefanoksesta, joka tuomitaan kivitettäväksi. Luvun 7 jakeissa 55 ja 56 Stefanos näkee juuri ennen tuomiotaan kaksi erillistä persoonaa: Jumalan ja Kristuksen, joka seisoo Jumalan oikealla puolella. 

Jumaluuden ymmärtämiseksi on osattava erottaa jumaluuden jäsenet toisistaan. Toisin kuin kolminaisuudessa opetetaan, he ovat eri persoonia, ja heillä on omat tehtävät ja roolit. Olen itse oppinut ymmärtämään jumaluutta opiskelemalla persoonista yksilöinä ja pyrkien kehittämään suhdettani heistä jokaisen kanssa. 

Taivaallinen Isä

Iankaikkinen Isä, Elohim, on henkiemme isä. Hän on kaikkivaltias ja kaikkitietävä. Hän on luonut henkemme, ja me olemme kirjaimellisesti Hänen lapsiaan. Taivaallisella Isällä on fyysinen ruumis. Meidät on kirjaimellisesti luotu hänen kuvaksensa. 

Jeesus Kristus 

Kristusta kutsutaan Esikoiseksi, sillä hän on Taivaallisen Isän ensimmäinen henkilapsi. Hän on Jumalan ainosyntyinen: kuten mekin, myös Kristus on Taivaallisen Isän lapsi, mutta vain Kristus on Jumalan lapsi myös fyysisesti. (kts. Jeesus Kristus on Jumalan ainosyntyinen Poika.) Hän on Vapahtajamme, sillä hän kärsi ja kuoli maailman syntien tähden. Vain Kristuksen armon kautta me voimme pelastua. Hän on Vanhan Testamentin Jehova ja Uuden Testamentin Messias. Häntä kutsutaan Luojaksi, sillä Hän loi maailman Taivaallisen Isän johdolla. 

Pyhä Henki

Pyhä Henki on henkipersoona, jolla ei ole fyysistä ruumista, toisin kuin Isällä ja Pojalla. Hän todistaa Isästä ja Pojasta. Me voimme tuntea Hänen läsnäolonsa ja Hän voi ohjata, auttaa sekä lohduttaa meitä. Taivaallinen Isä puhuu kanssamme Pyhän Hengen kautta. 

Jumaluuden jäsenistä käytettävät nimitykset 

Toisinaan on vaikeaa ymmärtää, milloin pyhissä kirjoituksissa puhutaan Taivaallisesta Isästä ja milloin Kristuksesta. Sen vuoksi koko jumaluuden käsittäminen voi olla haastavaa. Olen huomannut, että minua auttaa, kun opin heistä pyhissä kirjoituksissa käytettävät eri nimet ja nimitykset. Esimerkiksi juuri Jehova ja Messias viittaavat Kristukseen, Elohim Taivaalliseen Isään. 

Jumala-termiä saatetaan joskus käyttää viittaamaan sekä Taivaan Isään että Kristukseen, joskus myös Pyhään Henkeen. Ja toisinaan Kristuksesta käytetään nimitystä ”Isä”. Tämä voi aiheuttaa hämmennystä ja kysymyksiä siitä, eikö tässä ole kyseessä juuri kolminaisuus. Mutta loppujen lopuksi asia ei ole niin monimutkainen kuin miltä se kuulostaa. 

Onko Kristus Isä vai Poika? 

Vanhin Ballard opettaa Kristuksen monista nimistä puheessaan Building Bridges for Understanding. Vapaasti suomennettuna Ballard sanoo: 

Kuinka Jeesus Kristus voi olla sekä Isä ja Poika? Se ei ole niin monimutkaista kuin miltä se kuulostaa. Vaikka Hän on Jumalan Poika, Hän on kirkon pää, joka on uskovaisten perhe. Kun synnymme hengellisesti uudelleen [kun menemme kasteelle], me tulemme adoptoituneeksi Hänen perheeseensä. Hänestä tulee Isämme tai johtajamme. 

Mennessämme kasteelle me siis synnymme uudelleen Kristuksen kautta, ja meistä tulee kuvainnollisesti Hänen jälkeläisiään!

Entäs pyhien kirjoitusten kohdat, joissa puhutaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen olevan yhtä? Tällaiset jakeet on helppo tulkita väärin ja ymmärtää, että jumaluuden jäsenet olisivat kirjaimellisesti yhtä, kolminaisuus, yksi ja sama persoona. Usein jakeissa kuitenkin tarkoitetaan Heidän yhteistä tarkoitustaan. Isä, Poika ja Pyhä Henki työskentelevät yhdessä saattaakseen meidät takaisin heidän luokseen. Heillä on yhteinen päämäärä, ja he työskentelevät yhdessä sen toteuttamiseksi. 

Tästä artikkelista voit lukea Susannan kokemuksia uskosta

Jos emme usko kolminaisuusoppiin, olemmeko kristittyjä?

Kirkon keskeisimmät opit on jäsennelty uskonkappaleisiin. Ensimmäinen uskonkappale ilmaisee: ”Me uskomme Jumalaan, iankaikkiseen Isään, ja hänen Poikaansa, Jeesukseen Kristukseen, ja Pyhään Henkeen.” Tämä on kirkkomme perustuksellinen oppi, joka yksinkertaisuudellaan selittää sen, mihin uskomme keskittyy. Me uskomme kolmeen jumaluuden jäseneen, mutta emme kolminaisuuteen. Omistautumisemme ja hartautemme kohdistuu heihin, kuten muissakin kristinuskoissa. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenet ovat kristittyjä.   

Tästä voit lukea lisää siitä, miksi myöhempien aikojen pyhät voidaan lukea kristittyjen joukkoon

Toisinaan olen pohtinut, miten voin tehdä jumaluuden jäsenistä todellisemman osan elämääni. Mielestäni se vaatii tietoisia ponnisteluja. Vuosia sitten pohdin tätä kysymystä nuorten naisten leirillä. Järkeilin, että voin oppia tuntemaan Taivaan Isää rukoilemalla Hänelle. Pyhää Henkeä voin kirjaimellisesti tuntea. Mutta miten oppia tuntemaan Kristusta?

Sain leirillä vastauksen, joka yllätti minut. Jotta voisin oppia tuntemaan Jeesusta Kristusta, minua kehotettiin palvelemaan muita ja sillä tavoin noudattaa Kristuksen opetuksia. Olen yhä uudestaan ja uudestaan huomannut, että tämä neuvo on ollut yksi elämäni tärkeimmistä opetuksista. Olen todella oppinut ymmärtämään Kristuksen elämää, josta voimme lukea Uudessa Testamentissa, kun olen pyrkinyt toimimaan kuten Kristus toimisi. 

Henkilökohtainen suhteeni jokaiseen jumaluuden jäseneen ja ymmärrykseni jokaisesta heistä on siunannut elämääni monin tavoin. Taivaallisen Isän minua kohtaan osoittama rakkaus on toiminut kantavana voimana elämässäni, kun olen ollut sen tarpeessa. Olen löytänyt suuntaa ja tarkoitusta seuratessani Kristuksen esimerkkiä. Pyrkimällä kuulemaan Pyhää Henkeä Hänen ohjatessaan minua Jumalan minulle valmistamalle polulle olen löytänyt elämästäni mahdollisuuksia, joita en olisi yksin löytänyt. 

Artikkelin on kirjoittanut Nella Ihalmo

Kenestä jumaluuden jäsenestä sinä haluaisit oppia lisää? 

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Miksi myöhempien aikojen pyhät eivät usko kolminaisuuteen? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Keskityimme tähän aiheeseen myös eräässä Usko ja Opit sarjan jaksossa, voit katsoa videon täältä tai käydä lukemassa artikkelin tästä.

Millainen Jumala on?

Muutamat piirteet Jumalan ulkomuodosta, toiminnasta ja luonteesta auttavat meitä muodostamaan käsityksen siitä, mitä Jumalan kaltaisuus merkitsee.

Vain vähän on ilmoitettu meille Jumalan ulkonäöstä, mutta saamme joitain viitteitä siitä pyhien kirjoitusten kautta. Esimerkiksi Raamatussa Jeesus sanoo, että se joka on nähnyt Hänet on nähnyt Isän (Joh. 14:9). Paitsi käytökseltään Jeesus oli myös ulkoiselta olemukseltaan Isänsä kaltainen. Saamme lisää tietoa profeetta Joseph Smithiltä, joka näki Taivaallisen Isämme. Jumalalla on täydellinen, kirkastettu ja kuolematon keho.

Jumala on isämme. Meillä on taivaassa myös äiti. Taivaalliset vanhempamme ovat sinetöityjä toisiinsa avioliiton kautta.

Pyhissä kirjoituksissa kuvaillaan, että Jumala on rakkaus (1. Joh. 4:8). Hän rakastaa täydellisesti ja rakkaus on motiivina kaikelle Hänen toiminnalleen. Jumala on täydellinen hyvyydessä ja kaikissa sen piirteissä. Jumala on kaikkivoimainen ja muuttumaton, Hänen kulkunsa on yhtä iankaikkista kiertokulkua (OL 3:2).

Mitä Jumalan kaltaiseksi tuleminen käytännössä tarkoittaa?

Yhtenä tarkoituksena maanpäälliselle elämällemme on saada fyysinen ja kirkastettu keho, samanlainen kuin Jumalalla on. Kun Jeesus ylösnousemuksessa herättää meidät kuolleista voimallaan, saamme Häneltä lahjana kirkastetun ja kuolemattomaksi muutetun kehon.

Jos haluat tietää enemmän siitä, mitä tapahtui ennen syntymäämme ja mitä on tulossa kuoleman jälkeen, voit lukea tämän artikkelin.

Mitä tulee avioliittoon, jos menemme naimisiin temppelissä, meidät sinetöidään puolisoomme tätä elämää ja iankaikkisuutta varten. Se tarkoittaa, että avioliitto voi jatkua ja perhe pysyä yhdessä myös kuoleman jälkeen.

Jumalan luonteenpiirteiden kehittäminen sen sijaan ei tule suoraan lahjana meille. Mutta nämä piirteet ja kyvyt ovat sisällämme. Parley P. Pratt opetti jo kirkon alkuaikoina, että koska meidät on luotu Jumalan kuvan mukaan, kaikki Hänen ominaisuutensa ovat meissäkin. Joskin ne ovat ikäänkuin siemenenä tai nuppuna, odottamassa kukkaan puhkeamista. Meidän täytyy valita kehittää niitä. (Pratt, Key to Science of Theology, 101-103.)

Jos valitsemme elämämme aikana kehittää jumalallisia ominaisuuksiamme, Kristus voi siunata meitä ylösnousemuksessa samalla kirkkaudella, joka Hänellä ja Isällämme on. Sellaisessa tilassa voimme jatkaa kehitystämme Jumalan kaltaiseksi tämän elämän jälkeen. Emme odota, että meistä tulisi täydellisiä tässä elämässä. Mutta Kristuksen avulla voimme pyrkiä sitä kohti. Ja Jumala on varannut meille apua pyrkimyksiämme varten.

Mitä Jumalan kaltaiseksi tuleminen vaatii meiltä?

Jumala on antanut meille mahdollisuuden solmia kanssaan liittoja. Se tarkoittaa, että me lupaamme pitää Hänen antamansa käskyt ja Hän lupaa meille siunauksia. Liittojen kautta saamme elämäämme Jumalan voiman. Ne ovat keino, jonka kautta Hän voi siunata meitä suuremmilla kyvyillä, antaa meille halun tehdä parempia valintoja ja auttaa meitä konkreettisesti muuttumaan.

Esimerkiksi kasteessa teemme liiton seurata Jeesuksen esimerkkiä ja Jumala lupaa meille Pyhän Hengen lahjan. Se tarkoittaa, että jos valitsemme pitää Jumalan käskyt, Pyhä Henki voi olla kanssamme päivittäin. Pyhän Hengen vaikutuksen kautta ihmisestä voi vähitellen kehittyä ominaisuuksiltaan Jumalan kaltainen. Parley P. Pratt kertoi, kuinka Pyhä Henki vaikuttaa meissä:

”Pyhän Hengen lahja … elvyttää kaikkia älyllisiä kykyjä, lisää, kasvattaa, laajentaa ja puhdistaa kaikki luonnolliset intohimot ja mieliteot, ja sovittaa ne, viisauden lahjan avulla, oikeaan käyttöönsä. Se innoittaa, kehittää, muokkaa ja kypsyttää kaikki luonteemme hienovaraiset sympatiat, ilot, maut, tunteet ja mieltymykset. Se innoittaa hyveellisyyttä, ystävällisyyttä, hyvyyttä, lempeyttä, säyseyttä ja rakkautta. Se kehittää henkilön kauneutta, muotoa ja piirteitä. Se hoitaa terveyttä, tarmoa, eloisuutta ja seurallisuuden tunteita. Se elävöittää kaikkia fyysisen ja älyllisen ihmisen kykyjä. Se vahvistaa ja virittää hermoja. Lyhyesti sanottuna se on aivan kuin ydintä luille, iloa sydämelle, valoa silmille, musiikkia korville ja elämää koko olemukselle.” (Oppiaiheesta the gift of the Holy Ghost)

Voit lukea lisää Pyhän Hengen tehtävistä esimerkiksi täältä.

Tullaksemme Jumalan kaltaisiksi meidän täytyy valita tehdä liittoja Hänen kanssaan, pitää Hänen käskynsä ja tehdä parannusta kun emme onnistu niiden pitämisessä. Jeesus auttaa meitä korjaamaan virheemme, koska Hän on kärsinyt syntiemme puolesta. Se antaa meille mahdollisuuden aloittaa alusta tai yrittää uudelleen silloin, kun epäonnistumme. Jumalan kaltaiseksi tuleminen tarkoittaa kasvamista siihen Kristuksen avun ja omien valintojemme kautta.

Käskyt polkuna Jumalan kaltaiseksi tulemiselle

Entä jos olisi mahdollista, että taivaassa olisi Jumala, jolla on alkoholiongelma? Millaisen universumin Hän loisi? Haluaisitko elää siellä?

Jotta meistä voisi tulla Jumalan kaltaisia, meidän täytyy valita elää Hänen tavallaan. Jumala on ilmoittanut meille lait, joiden mukaan Hän elää. Hän on käskenyt myös meitä elämään näiden lakien mukaan. Käskyjen pitäminen on siis toisaalta keino elää niin, että Pyhä Henki voi vaikuttaa meissä. Toisaalta ne ovat harjoitusta elää samalla tavoin kuin Taivaallinen Isämme elää.

Meidän ei koskaan tarvitse pelätä, että Jumala poikkeaisi iankaikkisista laeista. Hän elää täydellisesti niiden mukaan ja on muuttumaton. Hän pitää itse kaikki käskyt, joita on antanut meille. Meidän täytyy oppia elämään kuten Isämme, jotta meille voidaan uskoa samanlainen asema kuin Hänellä on. Vasta kun on varmaa, ettei osaltamme ole olemassa mahdollisuutta lakien rikkomiselle, meille voidaan luottaa kaikki voima, joka Jumalalla on.

Siinä tapauksessa, että saavuttaisimme Jumalan kaltaisuuden emme sittenkään voisi toimia omien päähänpistojemme mukaan. Jumala lakkaisi olemasta Jumala, jos Hän poikkeaisi käskyjen noudattamisesta. Meidän jumaluutemme loppuisi siis siihen paikkaan. Emme myöskään vapautuisi Taivaallisen Isämme käskyjen noudattamisesta, jos saavuttaisimme samanlaisen aseman. Hän olisi yhä meidän Jumalamme ja meidän täytyisi yhä pitää Hänen lakinsa.

Yritämmekö ottaa Jumalan paikan?

Pyrkimyksemme tulla Jumalan kaltaiseksi ei tarkoita, että yrittäisimme päästä hallitsemaan niitä, jotka eivät saaneet samaa asemaa. Meistä ei voi tulla Jumalia toisillemme. Taivaallinen Isämme ei luovuta paikkaansa yhdelle meistä, vaikka olisimmekin kehittyneet Hänen kaltaisikseen.

Jos perimme saman kirkkauden, joka Isällämme on, tulemme tekemään työtä, jota Hän tekee. Se tarkoittaa maailmojen luomista ja kansoittamista henkilapsilla, joita pyrkiä auttamaan Jumalan kirkkautta kohti.

Sitä paitsi suhteessa toisiimme pyhät kirjoitukset opettavat, että tämän elämän jälkeen ne, jotka tulevat perimään enemmän kirkkautta ja voimaa palvelevat niitä, joilla sitä on vähemmän.

Jumalan kaltaiseksi tuleminen saattaa vaikuttaa myös Jumalan aseman mitätöimiseltä. Jos kerran Hänen lapsistaan voi kaikista tulla Hänen kaltaisiaan, mitä erityistä Hänessä on? Jumala tulee aina olemaan meidän Jumalamme. Se, että me saavuttaisimme Hänen kirkkautensa lisäisi Hänen kirkkauttaan. Silloin Hänellä olisi enemmän kirkkautta jälkeläistensä kautta. Samaan tapaan kuin viisaan lapsen valinnat ja toiminta voivat kasvattaa isänsä kuningaskuntaa.

Tavoite tulla Jumalan kaltaiseksi ei myöskään tarkoita, että yritämme saada valtaa tai päästä hallitsemaan ihmisiä tämän elämän aikana. Kristuksesta ei ollut omana aikanaan mitään uhkaa viralliselle hallinnolle. Hän esimerkiksi neuvoi antamaan keisarille sen, mikä keisarille kuului (Matt. 22:21). Jeesus sanoi, ettei Hänen valtakuntansa ollut tästä maailmasta ja jopa Pilatus tunnisti, ettei Kristuksesta ollut vallanpitäjille mitään uhkaa (Joh. 18:36-39). Kristus noudatti yhteiskunnan lakeja ja on nykyajan ilmoituksessa selkeästi pyytänyt meitä toimimaan samoin.

Pyrimmekö olemaan parempia kuin muut?

Se, että meitä kutsutaan pyhiksi ei tarkoita, että olisimme muiden yläpuolella. Nimitystä pyhä käytetään kirkon jäsenistä osoittamaan, että he ovat Kristuksen seuraajia. Emme pidä itseämme muita parempina. Jos joku meistä erehtyy näin ajattelemaan, hänen on aihetta tehdä parannusta. Tavoite kehittyä Jumalan kaltaisissa ominaisuuksissa ei tarkoita, että olisimme saavuttaneet ne.

Kukaan kirkon jäsen ei ole vielä lähelläkään päämääräänsä. Yleensä olemme piinaavan tietoisia siitä. Toki voimme havaita toisissamme vahvuuksia Kristuksen kaltaisissa ominaisuuksissa. Se on virkistävää ja antaa toivoa mahdollisuuksista kehittyä. Mutta kaikilla meistä on myös heikkouksia, ja useimmat painiskelevat pienempien tai isompien syntien kanssa.

Tämä saattaa tulla pettymyksenä erityisesti sellaisessa tapauksessa, että kuullessaan Kristuksen opetuksista lähetyssaarnaajilta henkilö uskoo kaikkien jäsenten elävän täydellisesti näiden opetusten mukaan. Se on tavoitteenamme. Mutta emme ole täydellisiä.

Meillä kuitenkin on päämäärä ja tiedämme, että voimme hiljalleen tulla paremmiksi. Uskomme, että voimme todella muuttua ja jättää taaksemme huonot tavat. Emme usko voivamme tehdä sitä omin voimin, mutta uskomme Jeesuksen Kristuksen haluun ja kykyyn auttaa meitä.

Tiedämme, että Hän kantoi kaiken tuskan, epäoikeudenmukaisuuden ja ahdistuksen. Hän kärsi syntiemme puolesta ja voi puhdistaa meidät niistä täydellisesti. Ja puhdistettuaan meidät Hän voi tehdä meistä parempia kuin ennen olimme. Jopa vähitellen auttaa meitä kehittymään sellaisiksi kuin Taivaallinen Isämme on.

Jumala antoi meille alussa vapaan tahdon, jotta voisimme itse valita, millaisiksi haluamme kehittyä. Ihminen oli ainut, jolle vapaa tahto suotiin. Sitä ei annettu delfiineille, karhuille tai kotkille. Mitä sinä haluat saavuttaa tässä elämässä ja tämän jälkeen?

Artikkelin on kirjoittanut Paula Jarvis

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Jumalan kaltaiseksi tuleminen on mahdollista appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Pyhissä kirjoituksissa puhutaan monesti suorasti ja epäsuorasti ihmisen riippuvuudesta Jumalaan. Kun asiaa miettii, niin se on ihan järkeenkäypää: Taivaallisen Isän ansiosta meillä on kaunis maapallo, jossa voimme asua. Hänen ansiostaan meillä on ruumis, joka mahdollistaa liikkumisen, tuntemisen ja oppimisen. Hänen poikansa Jeesuksen Kristuksen sovituksen ansiosta me voimme saada syntimme anteeksi. On siis perusteltua sanoa, että olemme Hänelle velkaa kaikesta. Voisi sanoa, että olemme riippuvaisia Hänestä.  

Mormonin kirjassa Kuningas Benjamin opettaa kansalleen velastamme Jumalalle:

Sillä katso, emmekö me kaikki ole kerjäläisiä? Emmekö me kaikki ole riippuvaisia samasta Olennosta, nimittäin Jumalasta, kaiken sen omaisuuden suhteen, mitä meillä on, sekä ruoan että vaatetuksen ja kullan ja hopean ja kaikkien rikkauksien, joita meillä on kaikenlaisia? (Moosia 4:19.) 

Näen riippuvuutemme Jumalaan hyvänä asiana. Hän tietää ja ymmärtää enemmän kuin minä. Miksi siis yrittäisin pärjätä oman ymmärrykseni varassa, kun voin saada apua Taivaalliselta Isältä aina kääntyessäni Hänen puoleensa? 

Älä jätä elämääsi oman ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan. Missä kuljetkin, pidä hänet mielessäsi, hän viitoittaa sinulle oikean tien. (Sananl. 3:5–6)

Vaatii nöyryyttä myöntää, etten olisi itse mitään ilman Jumalaa. Kuitenkin vasta ymmärtäessäni tämän voin todella alkaa ymmärtää Jumalan iankaikkista luonnetta. 

Riippuvuus muusta kuin Jumalasta estää meitä tuntemasta Pyhää Henkeä

Meitä on opetettu olemaan riippumattomia päihteistä ja muista aineista, koska ne häiritsevät ja pahimmassa tapauksessa jopa estävät suhteemme Taivaalliseen Isään. Kun pysymme erossa riippuvuuksista voimme tuntea Pyhää Henkeä.

Pyhän Hengen tunteminen on hyvä indikaattori, joka kertoo, kuinka hyvin noudatat Taivaallisen Isän käskyjä. Pyhissä kirjoituksissa opetetaan, ettei Pyhä Henki voi asua epäpyhissä temppeleissä. Siksi meidän on oltava pyhiä, siis elettävä kelvollisesti, jotta voimme tuntea Henkeä. 

Eräs kirkon johtaja kerran opetti minua sanomalla: ”jos sinun on mahdollista tuntea Pyhää Henkeä, onneksi olkoon. Et ole tehnyt mitään suurta rikettä Jumalan silmissä.” Pidin tämän opetuksen sanomasta. Ja tottahan se on: jos teen suuren rikkeen Jumalan silmissä, en voi tuntea Pyhää Henkeä ennen kuin olen tehnyt parannuksen. 

Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä? (1. Kor. 3:16)

Riippuvuutta aiheuttavien aineiden välttäminen ei tarvitse olla elämää rajoittavaa 

Palvellessani lähetyssaarnaajana minulta kysyttiin, onko kirkon tarkkojen tasovaatimusten mukaan eläminen vaikeaa. Omasta mielestäni ei ole. Jotkut voivat kokea Jumalan käskyjen rajoittavan elämää ja estävän hauskanpidon muun muassa kieltäessään riippuvuutta aiheuttavien aineiden käytön. 

Minä näen käskyt suuntaviivoina, jotka auttavat minua välttymään surulta ja vaikeuksilta. Esimerkiksi viisauden sanaa eli ilmoituksen kautta saatua terveyslakia noudattamalla voin välttyä riippuvuutta aiheuttavien aineiden tuomilta monilta terveydellisiltä ongelmilta ja jopa perhesuhteiden rikkoutumiselta. 

Ihania siunauksia luvataan niille, jotka noudattavat viisauden sanaa ja välttävät riippuvuuksia: 

Ja kaikki pyhät, jotka muistavat pitää nämä sanat ja tehdä niiden mukaan vaeltaen kuuliaisina käskyille, saavat terveyttä napaansa ja ydintä luihinsa,

ja löytävät viisautta ja suuria tiedon aarteita, tosiaankin salattuja aarteita,

ja juoksevat eivätkä uuvu ja vaeltavat eivätkä väsy. (OL 89:18–20.)

Aina on toivoa parantua 

Mikäli elämääsi pitää otteessaan jokin hallitseva riippuvuus (jokin muu kuin riippuvuus Jumalaan), toivoa ei ole menetetty. 

Jeesuksen Kristuksen sovituksessa on kaunista se, että koskaan ei voi olla liian kaukana sen puhdistavasta voimasta. Sovituksellaan Kristus, Jumalan ainosyntyinen, koki jokaisen tuskat. Hän sovitti jokaisen synnit. Myös sen edessäsi ajavan autokuskin, joka on niiiin ärsyttävä hidastaessaan matkaasi, mutta jota et pääse ohittamaan. Sen humalaisen junamatkustajan, jonka takia pelkäät lastesi puolesta heidän kulkiessaan julkisissa liikennevälineissä. Sekä sen elinkautista tuomiota istuvan vangin puolesta. 

Ei ole ketään, jolle Kristuksen rakkaus ei riittäisi. 

Vaikka kokisimmekin toisinaan, että olemme ehdottomasti Kristuksen rakkauden ulottumattomissa, se ei ole totta. Hän odottaa kädet levällään, että me päästämme Hänet tarpeeksi lähelle, jotta Hän voi ottaa meidät käsivarsilleen ja kantaa meitä. Oletko koskaan kokenut Jumalan auttavan sinua ollessasi voimaton tai peloissasi?

Totuus on, että me olemme riippuvaisia Kristuksen rakkaudesta. 

Sen takia me olemme riippuvaisia Jumalasta.

Artikkelin on kirjoittanut Nella Ihalmo

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Olemme kaikki riippuvaisia Jumalasta – lue tämä saadaksesi selville kuinka! appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Olemme kirjaimellisesti Taivaallisen Isän henkilapsia

Pyhissä kirjoituksissa meille opetetaan, että olemme kirjaimellisesti Taivaallisen Isän henkipoikia ja -tyttäriä, ja että asuimme Hänen kanssaan ennen syntymäämme. Emme muista millainen suhde meillä oli Häneen. Mutta koska olemme maan päällä, luotimme Häneen ja Hänen onnensuunnitelmaansa.

Ennen syntymäämme tiesimme, että kokisimme haasteita ja vaikeuksia elämässämme. Mutta halusimme silti tulla maan päälle, koska tiesimme, että Hänen suunnitelmansa olisi ainoa tapa, jonka kautta voisimme edistyä ja saavuttaa pysyvän onnen. Tätä suurempaa todistusta ei olekaan — että me luotimme Häneen ja rakastimme Häntä. Me Tunsimme Hänet ja meillä oli erityinen suhde Häneen. Me voimme yhä tuntea läheisyyttä Häneen ja luoda suhteen Hänen kanssaan, kun opimme tuntemaan Hänet Isänämme.

Isämme osoittaa rakkautensa meille Poikansa kautta

Raamatusta voimme lukea suurimman osoituksen taivaallisen Isän rakkaudesta meitä kohtaan apostoli Johanneksen kirjoittamana:

Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. (Joh. 3:16)

Taivaallinen Isä tiesi, että tarvisisimme ohjausta. Hän lähetti Poikansa näyttämään meille esimerkkiä siitä, miten voimme elää sellaista elämää, joka ilahduttaa Häntä. Hän tiesi, että kokisimme pettymyksiä, sydänsuruja, katumusta, epätoivoa, surua, lannistuneisuutta ja monia muita kokemuksia, jotka verottaisivat rohkeuttamme ja koettelisivat uskoamme. Siksi Hän lähetti Poikansa kantamaan kaikki tuskamme, jotta Hän tietäisi täsmälleen, kuinka lohduttaa meitä. Hän tiesi, että olisimme vajavaisia ja tekisimme virheitä. Hän lähetti Poikansa — jotta me voimme tehdä parannuksen ja saada syntimme anteeksi.

Kutsumme Jeesuksen puolestamme suorittamaa uhria sovitukseksi, voit lukea siitä lisää täältä.

Miten suuri uhraus Isälle olikaan lähettää ainokainen Poikansa maan päälle tietäen, että Hän joutuisi kärsimään. Hänet ristiinnaulittaisiin ja Hän kuolisi ristillä maailman syntien tähden. Ja silti taivaallinen Isä teki niin — jotta me kaikki voisimme elää jälleen. Hän teki sen, koska Hän rakastaa meitä. Hän rakastaa sinua.

Emme ole vailla tietoa Isästämme

Tämä Raamatun kohta auttaa meitä myös näkemään pilkahduksen Jumalan luonteesta — että Hän on erillinen olento Pojastaan Jeesuksesta Kristuksesta ja Pyhästä Hengestä. Ja silti he ovat yhtä tarkoituksessaan, joka on ihmisen kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän toteuttaminen. (KH Moos. 1:39).

Kohdasta OL 130:22 voimme oppia myös, että “Isällä on liha- ja luuruumis, yhtä käsinkosketeltava kuin ihmisen,” mutta toisin kuin me, Hän on kirkastettu, ylösnoussut ja täydellinen olento. Hän on antanut meille keinon edistyä tässä elämässä, kunnes voimme saada kaikkein suurimman lahjan — kirkastetun, korotetun olemassaolon, perien kaiken, mitä Hänellä on.Hänen rakkautensa meitä kohtaan on niin suurta ja kattavaa, että ajattelimmepa olevamme kuinka rikkinäisiä tai virheellisiä tahansa, Hänen rakkautensa ei katoa mihinkään.

Koska Hän on kaikkivoipa ja täydellinen, saatamme epäröidä pyytää Hänen apuaan. Mutta kun teemme niin, ymmärrämme, että taivas ei olekaan niin kaukana. Hänen rakkautensa meitä kohtaan on niin suurta ja kattavaa, että ajattelimmepa olevamme kuinka rikkinäisiä tai virheellisiä tahansa, Hänen rakkautensa ei katoa mihinkään.

Kun yritämme opetella tuntemaan Hänet Isänämme, ymmärrämme Hänen rakkautensa meitä kohtaan. Ja vastavuoroisesti kykenemme rakastamaan enemmän Häntä ja kaikkia ihmisiä ympärillämme. Tunnemme suurempaa halua seurata Häntä ja tulla Hänen kaltaisekseen. Emme ehkä muista yksityiskohtia elämästämme Hänen luonaan, mutta henkemme alkavat vähitellen muistaa, miltä se tuntui.

Millä tavoilla sinä opettelet tuntemaan Taivaallista Isäämme paremmin?

Alkuperäisen artikkelin on kirjoittanut Chona Galletes ja se on julkaistu faith.ph -sivustolla. Artikkelin on kääntänyt Krista Kora.

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Kuinka hyvin Tunnet Taivaallisen Isäsi? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

”Lorenzo Snow – – sanaili tunnetun mietteen: ’Kuten ihminen nyt on, Jumala kerran oli: Kuten Jumala nyt on, ihminen voi joskus olla.’ Hyvin vähän on ilmoitettu koskien mietteen ensimmäistä puoliskoa, ja sen seurauksena vain vähän opetetaan.” Mutta toisesta puoliskosta on tullut yksi kaikkein olennaisimpia oppejamme.

Mihin Jumalan kaltaiseksi tulemisen oppi pohjautuu?

Joskus tätä oppia kutsutaan myös jumalallistumiseksi tai teoosiksi. Teoosin käsite ei ole uusi idea. Sitä käsitellään myös Raamatussa.

Raamattu esimerkiksi opettaa, että Kristus antaa meille kaiken elämään ja jumaluuteen kuuluvan, sekä lupaa meille osuuden jumalallisesta luonnosta (2 Piet. 1:3-4). Toisaalta viitataan siihen, että jos olemme Jumalan lapsia yhdessä Kristuksen kanssa, olemme myös perillisiä Hänen kanssaan ja meidät voidaan kirkastaa kuten Hänet (Room. 8:16). Ilmestyskirjassa kerrotaan, että uskolliset Kristus korottaa istumaan valtaistuimellaan (Ilm. 3:21).

Millä tavoin jumalallistumisen oppi näyttäytyy muissa uskonnoissa?

Myöhempien aikojen pyhät eivät ole yksin uskossaan teoosiin. Varhaisessa kristillisyydessä ajatusta opetettiin ja kommentoitiin yleisesti. Kreikkalaisortodoksisen kirkon isät ovat puhuneet siitä teoksissaan aivan uskonnon alkuajoista lähtien.

Jotkut näistä varhaisista kirkon isistä kirjoittivat: Jumala tuli ihmiseksi, jotta ihmisestä voisi tulla Jumala (Athanasius, De incarcatione 54,3, cf. Contra Arianos1.39). Herramme Jeesus Kristus äärettömän rakkautensa kautta, tuli sellaiseksi kuin me olemme, jotta Hän voisi saattaa meidät olemaan sitä, mitä Hän on (Iranaeus, Adversus Haereses vol. 5). Mitä ihminen on, Kristus oli halukas olemaan – jotta ihminen voisi myös olla sitä, mitä Kristus on (Cyprian of Carthage, Treatise VI). Jumala loi meidät, jotta voisimme olla ’osallisina jumalallisesta luonnosta’ ja jakaa Hänen iankaikkisuutensa, ja että voisimme tulla Hänen kaltaisikseen armosta, jumalallistumisen kautta (Maximus the Confessor, Various Texts 1:42). Jumala… on luonut kaiken, jotta ihminen voisi pelastua ja tulla jumalaksi (Anthony the Great, On the Character of Men and on the Virtuous Life 168).

Edellisien esimerkkien kaltaisia lainauksia löytyy paljon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki nämä varhaiset oppi-isät olisivat olleet yksimielisiä toistensa tai meidän kanssamme nykyään siitä, mitä jumalallistuminen tarkalleen ottaen pitää sisällään.

Miksi jumalallistumisen opista on tullut tabu?

Tämä alunperin yleinen ajatus jäi ajan kuluessa taka-alalle. Yhtenä syynä olivat varhaisen kirkon opetukset Jumalan luonteesta ja Hänen luomuksistaan. Nämä levensivät kuilua meidän olemuksemme ja Jumalan olemuksen välillä. Ihmiset päätyivät lopulta pitämään teoosin ajatusta samana kuin uskoisi, että omenasta voi eräänä päivänä tulla appelsiini.

Luonnollisesti jotkut ihmiset saattavat huolestua jumallistumisen opista. Sitä saatetaan pitää Jumalaa alentavana. Tad Callister esitti kysymyksen ”Tuleeko Jumalasta heikompi, alempi, vähempi tai syrjäytetty, koska hän on antanut muilla kyvyn tulla hänen kaltaisekseen?”

Callister vastaa seuraavasti: ”Henkilön kyky kunnioittaa ja palvella Jumalaa kasvaa henkilön älyllisen, emotionaalisen, kulttuurisen ja hengellisen valaistumisen kautta. Näin ollen, mitä enemmän tulemme Jumalan kaltaiseksi, sitä suurempi kyky meillä on kunnioittaa Jumalaa. Nostaessaan ihmisiä taivasta kohti, Jumala samalla lisää omaa kunniaansa ja sen myötä tulee ’kunnioitetuksi enemmän,’ ei vähemmän.”

Toisaalta teoosin opin voi ymmärtää haluna korvata Jumala. Myöhempien aikojen pyhät eivät usko sen olevan mahdollista. Se, että pojasta tulee itsestään isä, ei tarkoita, ettei hänellä enää olisi omaa isää. Emme tavoittele Taivaallisen Isän paikan ottamista uskoessamme teoosiin.

Joskus tämän uskomuksen nähdään tekevän myöhempien aikojen pyhistä polyteistisiä. Jos uskomme, että ihmisen on mahdollista tulla Jumalan kaltaiseksi, eikö siitä seuraa, että Jumalia täytyy olla enemmän kuin yksi? Mikäli näin olisi ja jossain päin kosmosta olisi muita jumalia taivaallisten vanhempiemme ja Jeesuksen Kristuksen lisäksi, sillä ei ole meille mitään väliä. He eivät vaikuttaisi meihin millään tavoin.

Miksi myöhempien aikojen pyhät uskovat voivansa tulla Jumalan kaltaiseksi?

Myöhempien aikojen pyhät uskovat, että ”Ero ihmisen ja Jumalan välillä on merkittävä, mutta se on asteeseen, ei laatuun perustuva. Se on tammenterhon ja tammen välisen eron kaltainen, tai ruusunnupun ja ruusun, tai pojan ja isän.” (Tad R. Callister, BYU Devotional, Our Identity and our Destiny)

Me todella uskomme, että meidät on luotu Jumalan kuvan mukaan Hänen kaltaisikseen. Näin ollen me olisimme samaa mieltä Phillipin evankeliumin kanssa Nag Hammadin kirjoituksissa: ”Hevonen saa aikaan hevosia, ihminen synnyttää ihmisiä, jumala tuottaa jumalia.” Ehkäpä tämän takia psalmeista luemme ”Olette jumalia, kaikki tyynni korkeimman poikia” (Psalmi 82:6). Uskomme, että jokainen meistä syntyy jumalallisuuden siemen sisällämme.

Uskomme, että Jumala haluaa meidän oppivan sen, mitä Hän tietää ja tekevän sitä, mitä Hän tekee. Sitä varten ajattelemme iankaikkisuuden olevan. Tämä saattaa kuulostamaan pahimmalta harhaopilta ja jumalanpilkalta. Toisaalta se saattaa kuulostaa korkeimmalta palvonnan muodolta. Onko olemassa suurempaa tapaa ylistää Jumalaa kuin kulkea Hänen jalanjäljissään? Onko olemassa mitään niin palkitsevaa Jumalalle kuin kasvattaa meistä Hänen kaltaisiaan?

C.S. Lewis kirjoitti, ”On vakava asia elää mahdollisten jumalien ja jumalattarien seurassa, muistaa, että kaikkein tylsin ja mielenkiinnottomin henkilö, jolle puhut saattaa jonain päivänä olla olento, jota… todella haluaisit palvoa… Ei ole olemassa tavallisia ihmisiä. Et ole koskaan puhunut pelkälle kuolevaiselle.”

Teksti on mukaelma Saintsunscripted.com -sivustolla ilmestyneestä artikkelista Latter-day Saints Believe They Can Become Gods?, jonka on koonnut sivuston työryhmä.

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Usko ja Opit – Uskovatko myöhempien aikojen pyhät todella voivansa tulla Jumalan kaltaiseksi? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Luonto

Kristus loi maan asuinpaikaksemme, Hän teki kaiken meitä varten. Hän teki maailmasta kauniin, jotta voisimme nauttia Hänen kättensä työstä. Hän loi kaiken tarpeellisen, jotta me voisimme elää onnellisina.

Kun kävelen luonnossa huomaan, että on helppo tuntea olevansa lähempänä Jumalaa. Siellä on hyvä rauhoittua ja nähdä asiat oikeassa mittasuhteessa, saada voimaa elämään.

Jokin aika sitten löysin metsän läpi kulkevan reitin lapsen kerhopaikalle. Sen kautta oli ihana lähteä hakemaan pientä kerholaista kotiin. Lumisten puiden reunustamalle tielle jäi jotain ylimääräistä, jota en kaivannut jälkeenpäin. Vaikka matka oli hiukan pitempi kuin autotien viertä kulkeva reittimme, palasimme myös takaisin polkua pitkin.

Keho

Kaiken ympärillämme kukoistavan luonnon lisäksi Jeesus loi meidät. Hän muovasi meistä oman kuvansa kaltaisia. Kehomme on Hengen temppeli. Se on väline omalle hengellemme toteuttaa itseämme ja kasvaa kohti iankaikkisuutta. Se on myös temppeli, jossa voimme tuntea Jumalan Pyhän Hengen vaikutusta. Sitä kautta meistä voi tulla yhä enemmän Jumalan kaltaisia.

Oletko koskaan ajatellut miten monimutkainen järjestelmä oma kehosi on ja kuinka loistavasti se toimii? Ihmiset yltävät käsittämättömiin suorituksiin harjoitellessaan urheilua, musiikkia tai taidetta. Kehomme mahdollistaa unelmiemme toteuttamisen, olivatpa ne millaisia tahansa. Saamme valtavan paljon iloa kehomme kautta.

Olen aina nauttinut piirtämisestä. Silloin voin kehoni avulla ilmaista mielessäni olevan näkemyksen, jota en välttämättä osaa pukea sanoiksi. Se on mahtavaa. Aina en onnistu tavoittamaan juuri sellaista kuvausta, jonka näen mielessäni. Vaikka joutuisinkin kohtaamaan puutteellisuuteni, sen korvaa ilo uuden luomisesta.

Innoitus

Taivaallinen Isämme hallinnoi koko maailmankaikkeutta. Hänelle se ei sisällä mitään yllättävää tai selvittämätöntä. Voimme saada tietoa Hänestä ja siitä, kuinka voimme olla onnellisia kuten Hän. Tätä tietoa Isämme lähettää meille profeettojen kautta ja vastauksina rukouksiimme.

Kaikki tieto ei ole sidoksissa uskoomme. Jumala voi innoittaa ketä tahansa ymmärtämään asioita, jotka ovat tarpeen edistyäksemme. Jos käsittäisimme täydellisesti lait, joiden mukaan Jumala toimii, uskonnon ja tieteen välillä ei olisi ristiriitoja.

Elämys siitä, että oppii jotain uutta on aina yhtä innostava. Oikeastaan ei ole väliä mihin sisäistetty tieto liittyy, uusien asioiden oivaltaminen tuntuu aina yhtä hienolta. Välillä se on kuin joku raottaisi verhoa Jumalan luo ja saisi vilauksen siitä tiedosta, jota Hänellä on.

Pappeus

Jumala on täydellinen. Sen vuoksi Hän hallitsee täydellisten lakien mukaan ja toimii itse sidottuna niihin. Siksi koko maailmankaikkeus on kuuliainen Hänelle.

Taivaallinen Isämme haluaa meidän kehittyvän Hänen kaltaisikseen ja oppivan toimimaan iankaikkisten lakien mukaan. Hän haluaa, että opimme käyttämään Hänen voimaansa ja tietää, että tarvitsemme sitä myös maanpäällisen elämämme aikana. Hän on antanut voimansa käytettäväksemme sillä ehdolla, että noudatamme Hänen lakejaan parhaan kykymme mukaan. Voimme siis nauttia Jumalan voimasta elämässämme. Sitä kutsutaan pappeudeksi.

Konkreettisimmat esimerkit pappeudesta omassa elämässäni ovat olleet siunaukset, joita olen saanut sen kautta. Joskus olen saanut esimerkiksi apua sairauksiin. Merkityksellisempää minulle on ollut mahdollisuus kuulla Jumalan sanoja henkilökohtaisesti Hänen tyttärenään. Joskus minua on kehotettu toimimaan jonkin asian hyväksi. Joskus olen saanut varoituksen jostakin aiheesta. Aina olen voinut tuntea, että Taivaallinen Isäni on tietoinen tilanteestani ja haluaa auttaa.

Läheiset

Olemme kaikki osa Jumalan perhettä, veljiä ja sisaria keskenämme. Maanpäällisiä perheitä on monenlaisia. Toiset pitävät ystäviään oikeastaan läheisempinä ihmisinä kuin omia perheenjäseniään. Olivatpa meille merkitykselliset ihmissuhteet millaisia tahansa, ne voivat olla ikuisia.

Parhaita muistoja syntyy kun saa jakaa hetkiä rakastamiensa ihmisten kanssa. Minulle nämä ovat välillä pieniä arjen tilanteita, joiden toivoisin kestävän ikuisesti. Ajan pysäyttäminen on tietenkin mahdotonta. Mutta on ihana tietää, että joskus meillä on noista hetkistä täydellinen muisto ja voimme olla aina yhdessä niihin liittyvien ihmisten kanssa.

Jumalan Poika

Suurin lahja, jonka Jumala on antanut meille on Hänen Poikansa. Jeesus tuli maailmaan elääkseen ja kuollakseen puolestamme. Elämänsä aikana Hän toteutti kaikessa Isänsä tahdon.  Täydellisen elämänsä vuoksi Hän pystyi pelastamaan meidät tekemiemme virheiden seurauksilta.

Jeesuksen syntymän ansiosta minulla on toivo siitä, että voin kehittyä paremmaksi kuin tällä hetkellä olen. Voin päästä eroon virheistäni. Hänen ansiostaan minulla on toivo siitä, että voin palata takaisin Taivaallisen Isäni luokse oman perheeni kanssa ja olla yhdessä rakkaitteni kanssa ikuisesti.

Jeesuksen syntymän ansiosta voin tuntea rakkautta. Voin tuntea Jumalan rakkautta itseäni kohtaan. Voin tuntea rakkautta toisia ihmisiä kohtaan ja kun omat kykyni eivät riitä, voin tuntea lahjana Jumalan rakkautta heitä kohtaan.

Jumala on luonut meidät, jotta voisimme olla onnellisia ja työskentelee jatkuvasti sen hyväksi. Hän haluaa meidän nauttivan antamistaan lahjoista.

Artikkelin on kirjoittanut Paula Jarvis.

The post Mitkä ovat elämämme parhaita lahjoja? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Kun vanhempani erosivat, asuin enimmäkseen isäni kanssa, emmekä käyneet missään kirkossa säännöllisesti. Perheemme rukoili päivällispöydässä silloin tällöin, mutta ei sen enempää. Minulla ei ollut minkäänlaista perustaa tiedolle siitä, kuka Jumala tai Jeesus Kristus oli, mutta kun äitini meni uusiin naimisiin, se muuttui, kun hän löysi Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon ja hänet kastettiin. Hänen esimerkkinsä takia aloin tutkia kirkkoa aina kun voin sekä äitini että lähetyssaarnaajien kanssa. Kun olin 16-vuotias, minut kastettiin kirkon jäseneksi.

Jumalaa etsimässä

Kun olin etsimässä uskoani Jumalaan, myös isäni yritti palata omaan uskoonsa. Vaikka hän oli varttuessaan käynyt katolisessa kirkossa, häntä ei oltu koskaan kastettu ja hän lopetti kirkossa käymisen vähän vanhempana. Kuitenkin ollessaan armeijan työkomennuksella, hän tapasi tukikohdassaan kappalaisen, joka ohjasi hänet takaisin katoliseen uskoon. Tuon vuoden aikana, kun hän oli armeijan tehtävissä, näin hänen uskonsa Jumalaan kasvavan todella paljon. Hän kävi kirkossa, opiskeli raamattupiirissä kahdesti viikossa ja lopulta hänet kastettiin ennen kuin hänen komennuksensa loppui.

Kävin isäni luona hänen palattuaan kotiin, ja hän pyysi minua mukaansa katoliseen messuun seuraavana sunnuntaina. Myönnyin, sillä tiesin miten paljon se merkitsisi hänelle.

Kun kävelin kirkon ovista sisään katsellen värikkäitä lasimaalauksia ja kaiverrusta Kristuksesta ristillä, se tuntui vieraalta. Jumalanpalvelusrituaalin muoto oli tietenkin erilainen kuin Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon kokouksissa. Esimerkiksi, katolisessa kirkossa kaikki kumartavat alttarin edessä osoittaakseen kunnioitusta Kristukselle, ennen istumistaan penkkiin. Katoliset myös käyttävät leipää ja viiniä ehtoollisessa, ja sitä nauttiessaan he uskovat, että he kirjaimellisesti yhdistyvät Kristuksen kanssa. Messun toisessa osiossa luetaan yleensä Uutta ja Vanhaa testamenttia, mitä kutsutaan liturgiaksi.

Siitä huolimatta, että perinteissä, opissa ja uskossa on suuria eroavaisuuksia omaan kirkkooni verrattuna, istuessani messussa isäni kanssa, Henki puhui minulle evankeliumin yhteneväisyyksistä ja totuuksista, jotka jo tiesin ja joita rakastin.

Tulla viikolla ja erityisesti tuona aamuna, olin tuntenut painolastia synneistäni ja pelkäsin, että virheeni tekivät minut arvottomaksi olemaan osallinen Jumalan rakkaudesta. Mutta saarna, joka saarnattiin katolisessa messussa, oli juuri sitä, mitä minun piti kuulla. Siinä kohdassa liturgiaa, kun pappi selittää pyhiä kirjoituksia, luettiin kohta Luukas 12:32, ja siinä sanotaan: ”Älä pelkää, pieni laumani. Teidän Isänne on päättänyt antaa teille valtakunnan.” Pappi jatkoi saarnaansa, joka perustui tähän kirjoitusten kohtaan, korostaen sitä, että meidän ei pitäisi pelätä pyytää apua Kristukselta (tai muilta ihmisiltä) rohkeasti ja uskoen, koska juuri siitä elämässä on kyse.

Kuullessani tuon pyhien kirjoitusten kohdan ja sitä seuraavan, kauniin saarnan, tunsin Jumalan rakkautta. Se oli juuri sitä, mitä tarvitsin tuona aamuna. Se sai minut lähes kyyneliin. Vaikka ajattelin vain tekeväni hyvän teon isälleni, siitä tulikin jotain, joka auttoi myös minua. Sen lisäksi opin arvostamaan ja ymmärtämään katolista uskontoa aivan toisessa valossa.

Pyhä Kateus on asenne toisia uskontoja kohtaan

”Jätä tilaa Pyhälle Kateudelle”, oli lause, jonka alun perin sanoi Krister Stendahl, luterilainen piispa Tukholmasta, Ruotsista. Hän keksi lauseen konferenssissa vuonna 1985 puhuessaan niille, jotka vastustivat Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon temppelin rakentamista Tukholmaan. Hän selitti, että ”Pyhä Kateus” on käsite, joka auttaa meitä oppimaan ja näkemään kauneuden muissa uskonnoissa, ilman että menetämme omat uskomuksemme tai luovumme niistä.

Rabbi David Rosen, joka opetti juutalaisuutta Jerusalemin BYU:ssa vuoteen 1998 asti, mainitsee tämän ”Pyhän Kateuden” käsitteen artikkelissaan, jossa kertoo opetuskokemuksestaan koulussa, joka ei ole hänen omaa uskoaan. Kokemukset muiden uskontokuntien edustajien kanssa ei välttämättä tarkoita sitä, että etsii muuta uskontoa. Rosen kuvailee sitä näin: ”Sen, että näkee jotain kaunista toisen uskonnollisessa perinteessä, ei pitäisi saada minua tuntemaan millään tavalla, että olisin epälojaalinen omille perinteilleni.”

Kokemukseni isäni kirkossa antoi minulle tuon upean kokemuksen oppia katolisesta uskosta, mutta lisäksi se toi minua lähemmäksi perhettäni, jossa on myös uskon ihmisiä. Käymällä katolisessa messussa huomasin, mikä on tärkeää isälleni ja äitipuolelleni ja mitä he pitävät arvossa. Näin, miten isäni oli löytänyt totuuden Jumalasta. Vaikka hän ei usko samalla tavalla kuin minä, se avasi oven keskusteluille, joita meillä voi olla Jumalasta. Ja olen kiitollinen tuosta mahdollisuudesta.

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu ldsliving.com-sivustolla nimellä “How a Catholic Mass Helped Me Feel the Love of God as a Latter-day Saint”.

Suomi ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company | English ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company

The post Kuinka katolinen messu auttoi minua tuntemaan Jumalan rakkauden appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Kristityt kutsuvat suurempaa voimaa Jumalaksi. Raamattu opettaa uskoa Jumalaan. Jokaisella kristityllä on oma henkilökohtainen ajatusmaailmansa siitä, millainen Jumala on.

Tässä tekstissä kerron, mitä minä ajattelen Jumalasta. Käsitykseni perustuu pyhiin kirjoituksiin, Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon opetuksiin ja omiin kokemuksiini. Tarkoitukseni ei ole esittää yhtä ainoaa oikeaa näkemystä Jumalasta tai sanoa, että muiden käsitykset ovat vääriä. Haluan vain jakaa, kuka Jumala on minulle.

Jumala on meidän Isämme, me olemme Hänen lapsiaan

Minulle Jumala on rakastava Taivaan Isä. En usko Jumalaan, joka odottaa meidän rankaisemistamme. Uskon Jumalaan, joka rakastaa lapsiaan äärettömän paljon. Uskon, että Hän odottaa meitä kotiin ja Hän tekee kaikkensa, jotta voisimme palata takaisin Hänen luoksensa jonain päivänä.

Koska uskon, että Jumala on isäni, se muokkaa käsitystä itsestäni ja muista ihmisistä. Jokainen ihminen on arvokas, taivaallisen Isän luoma yksilö. Meillä jokaisella on kykyjä ja lahjoja, jotka tekevät meistä ainutlaatuisia. Jokaisella meistä on myös tärkeä tehtävä maan päällä. Me voimme olla siunauksena toinen toisillemme.

Koska kaikki ihmiset ovat Jumalan lapsia, se tekee meistä kaikista veljiä ja sisaria. Meillä kaikilla on sama päämäärä päästä takaisin kotiin Taivaan Isän luokse, ja meidän kaikkien tulisi tukea toisiamme siinä.

Todisteita Jumalan olemassaolosta

Tiedän, että Jumala on olemassa, koska olen nähnyt Hänen vaikutuksensa elämässäni. Olen tuntenut Hänen rakkautensa minua kohtaan. Olen saanut vastauksia rukouksiini. Olen nähnyt, kuinka usko Jumalaan on muuttanut muiden ihmisten elämää.

Luonto todistaa minulle Jumalasta. Universumi, planeetat, maat ja meret ovat täydellisessä järjestyksessä, ja kaikki toimii upeasti. Jumala on taiteilija, joka on luonut kaiken.

Pyhät kirjoitukset ja niitä kirjoittaneet profeetat todistavat Jumalasta. Uudessa testamentissa, Vanhassa testamentissa ja Mormonin kirjassa on lukuisia profeettoja, jotka todistavat Jumalan olemassaolosta. Kirjoituksista voimme lukea ihmisistä ja kansoista, joita Jumala on johdattanut.

Uskon, että Jumala on myös tänä aikana kutsunut profeetan, joka todistaa Hänestä. Jumala ei ole lakannut puhumasta ihmisille, vaan hän edelleen puhuu meille sekä profeettojen kautta että henkilökohtaisesti.

Millainen Jumala on?

Jumala on täydellinen. Hänellä on hyviä ominaisuuksia, kuten tietoa, viisautta, armoa ja kärsivällisyyttä. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.

Raamatussa opetetaan, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että Jumala näyttää ihmiseltä. Hänellä on fyysinen, kirkastettu ruumis.

Kuinka osoitamme rakkautta Jumalaa kohtaan?

On tärkeää, että tunnemme Jumalan, koska meidän tavoitteenamme täällä maan päällä on päästä takaisin Hänen luokseen ja tulla enemmän Hänen kaltaisekseen. Me voimme oppia tuntemaan Jumalaa, kun me kommunikoimme Hänen kanssaan rukouksessa ja opiskelemme Hänestä pyhien kirjoitusten avulla.

Myös Jumalan käskyjen pitäminen ja muiden ihmisten rakastaminen ovat tärkeitä asioita, kun me haluamme tulla lähemmäs Jumalaa. Näin tekemällä voimme kasvattaa itsessämme niitä hyviä ominaisuuksia, joita myös Taivaan Isällämme on.

Tarkoituksemme täällä maan päällä on palata takaisin Taivaan Isän luokse. Me olemme täällä oppimassa ja saamassa kokemuksia. Me olemme harjoittelemassa iankaikkisuutta varten. Siksi on tärkeää silloin tällöin pysähtyä pohtimaan hengellisiä asioita ja kysyä itseltään: olenko matkalla kotiin?

Susanna Koivisto on Seuraa Kristusta -sivuston bloggaaja, joka haluaa kertoa, millaista on elää tavallisen mormoninuoren elämää Suomessa. Hän on aina valmis puhumaan uskonnosta, eikä pelkää vaikeitakaan aiheita. Susanna opiskelee yliopistossa journalismia.

The post Mitä minä ajattelen Jumalasta?  appeared first on SeuraaKristusta.fi.

”No, minun Jumalani ei usko tuota.”

”Minun Jumalani ei koskaan antaisi tuollaista tapahtua.”

”Tuo ei ole se Jumala, johon uskon.”

Pyhissä kirjoituksissa opetetaan yhä uudelleen, että meidän täytyy mukauttaa tahtomme Jumalan tahdon mukaisesti. Ei toisin päin. Nykyään näyttää kuitenkin olevan suosittua ilmaista uskovansa Jumalaan, joka on samaa mieltä kaikista niistä pikkuasioista, joihin olemme päättäneet uskoa. Teologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti, jopa poliittisesti – Jumala ajattelee aivan kuten minä!

Yritämme luoda Jumalan oman kuvamme mukaan työntäen syrjään sen tosiasian, että nimenomaan meidät on luotu Hänen kuvansa mukaan.

Jumalan kanssa eri mieltä oleminen

On vaikea ymmärtää, että kukaan uskaltaisi olla eri mieltä kaikkivaltiaan Jumalan kanssa, mutta siihen on olemassa ennakkotapaus. Muistellaanpa Lusiferia ja hänen seuraajiaan. Kolmannes taivaan joukoista oli eri mieltä Jumalan suunnitelmasta. Kun he epäonnistuivat Jumalan tahtoon mukautumisessa, heidät ajettiin pois. Mutta Jumalan kanssa eri mieltä oleminen ei ole yksinomaan saatanan ja hänen enkeliensä asia.

Jopa profeetat – joiden oletetaan olevan lähempänä Jumalaa kuin kukaan muu – ovat joskus ristiriidassa Hänen tahtonsa kanssa. Esimerkiksi:

Apostoli Pietari

”Seuraavana päivänä, kun miehet olivat matkalla ja jo lähestyivät kaupunkia, Pietari nousi kuudennen tunnin vaiheilla katolle rukoilemaan. Hänen tuli nälkä ja hän halusi ruokaa, mutta sillä aikaa kun ateriaa valmistettiin hän joutui hurmoksiin. Hän näki taivaan avoinna, ja taivaasta tuli alas ikään kuin suuri purjekangas, joka laskettiin maahan neljästä kulmastaan kannateltuna.

Siinä oli kaikenlaisia maan eläimiä, nelijalkaisia ja matelijoita, sekä taivaan lintuja. 13Samassa hän kuuli äänen: »Nouse, Pietari! Teurasta ja syö!» Mutta hän vastasi: »Ei, ei, Herra! En ole koskaan syönyt mitään epäpuhdasta tai kiellettyä.» Silloin ääni puhui uudelleen: »Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sinä sano epäpuhtaaksi.”

Ap. t. 10:9-15

Pietari sai ilmoitusta, eikä hyväksynyt sitä, ja tarvitsi lisää valoa ja tietoa ymmärtääkseen sen. Vielä näkynsä jälkeenkin hän ”ihmetteli, mitä hänen näkynsä oikein tarkoitti”, kunnes hän sai vielä enemmän ymmärrystä seuraavina päivinä (ja josta voit lukea luvun loppuosasta).

Profeetta Nefi

”Ja tapahtui, että Henki vaati minua tappamaan Labanin; mutta minä sanoin sydämessäni: Milloinkaan en ole vuodattanut ihmisverta. Ja minä kavahdin enkä olisi tahtonut surmata häntä.

Ja Henki sanoi minulle jälleen: Katso, Herra on jättänyt hänet sinun käsiisi. Niin, ja minä tiesin myös, että hän oli tavoitellut minun omaa henkeäni; niin, eikä hän tahtonut kuulla Herran käskyjä; ja hän oli myös ottanut meidän omaisuutemme. Ja tapahtui, että Henki sanoi minulle jälleen: Surmaa hänet, sillä Herra on antanut hänet sinun käsiisi…”

1 Ne. 4:10-12

Jälleen kerran, kun Nefi saa lisää ymmärrystä, hän seuraa Hengen kehotuksia.

Profeetta Joona

Tämä on erikoinen tapaus. Se kertoo profeetasta, joka oli niin paljon eri mieltä Jumalan kanssa, että hän yritti paeta. Mutta ajan myötä ja monien epäonnisten tapahtumien jälkeen, Joona mukautti tahtonsa Herran tahtoon.

”Joonalle, Amittain pojalle, tuli tämä Herran sana: ”Lähde Niniveen, tuohon suureen kaupunkiin, ja julista siellä, että minä, Herra, olen nähnyt sen pahuuden ja rankaisen sitä.” Mutta Joona päätti paeta Herraa ja matkustaa meren taakse Tarsisiin. Hän meni rannikolle Jafoon ja etsi satamasta laivan, joka oli lähdössä Tarsisiin. Maksettuaan matkansa hän astui laivaan päästäkseen meren yli pois Herran ulottuvilta.

Laivan ehdittyä ulapalle Herra nostatti ankaran myrskyn. Se oli niin raju, että laiva oli vähällä hajota. Merimiehet olivat peloissaan… joten he tarttuivat Joonaan ja heittivät hänet mereen. Meren raivo laantui heti. Mutta Herra pani suuren kalan nielaisemaan Joonan. Joona oli kalan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä.

Joonalle tuli toisen kerran tämä Herran sana: ”Lähde Niniveen, tuohon suureen kaupunkiin, ja julista sille se sanoma, jonka minä sinulle puhun.” Nyt Joona meni Niniveen, niin kuin Herra oli käskenyt.”

Joona 1-3

Mikä on asian ydin?

Ensimmäinen ydinasia on tämä: jos pidämme yllä mielikuvaa Jumalasta, joka on aina yksimielinen siitä, mikä sinun käsityksestäsi on ”oikeasta” ja ”väärästä”, emme ehkä palvele oikeaa Jumalaa. Silloin on mahdollista, että luomme Jumalan oman kuvamme mukaan, emme itsenäistä Jumalaa, jonka ajatukset ovat korkeammalla tasolla kuin omamme.

Toinen ydinasia liittyy ensimmäiseen: meidän pitäisi olettaa, että olemme joskus eri mieltä Jumalan kanssa. Jos niin tapahtuu profeetoille, se voi tapahtua myös meille, eikö niin? Meidän ei pitäisi olla yllättyneitä, jos se, mitä me pidämme parhaana vaihtoehtona, eroaa Jumalan ajatustavasta. Pyhien kirjoitusten ennakkotapaus tukee tätä ajatusta vahvasti.

Kolmas ja viimeinen ydinasia on tämä: muistatko vanhan latteuden erotilanteista: ”Se ei johdu sinusta, vaan minusta?” Kun olet eri mieltä Jumalan kanssa, se johtuu aina sinusta. Sinun ja minun täytyy muuttua, ei Jumalan. Jumalan muuttaminen ei ole vaihtoehto.

Kun siis huomaamme olevamme tilanteessa, jossa olemme eri mieltä Jumalan tahdon kanssa, olkaamme halukkaita muuttumaan! Tuon muutoksen ei tarvitse tapahtua hetkessä. Siihen voi mennä vuosia. Voi olla, että joudumme laittamaan syrjään joitakin kysymyksiämme hetkeksi. Saatamme jopa huomata, että jotkut asiat eivät yksinkertaisesti olleet Jumalan tahdon mukaisia, tai ehkä muutaman kalan pitää niellä meidät ensin. Mutta Jumala voi auttaa meitä mukauttamaan tahtomme Hänen tahtoonsa. Ja loppujen lopuksi, se on koko evankeliumin ydinasia.

”Minä en rukoile vain heidän puolestaan, vaan myös niiden puolesta, jotka heidän todistuksensa tähden uskovat minuun. Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut. Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä. Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua.”

Joh. 17:20-23

Alkuperäisen artikkelin on kirjoittanut David Snell ja se on julkaistu thirdhour.org -sivustolla. Artikkelin on kääntänyt Krista Kora.

The post Oleta olevasi eri mieltä Jumalan kanssa silloin tällöin (niin käy jopa profeetoille) appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Olen yrittänyt tässä viime aikoina saada erään ystäväni ymmärtämään opettamaamme oppia, jonka mukaan Jumaluuden kolme jäsentä ovat erillisä olentoja. Olen näyttänyt hänelle 1. Mooseksen kirjasta kohdan, jossa sanotaan ”Tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme—” (1. Moos. 1:26). Olen selittänyt hänelle, että nämä olennot puhuvat monikossa, eivät yksikössä. Voisitko näyttää minulle pyhien kirjoitusten kohtia, joissa kolminaisuusoppi tulee selvästi esille?

-Nimetön

Hei,

En tiedä yhtäkään pyhien kirjoitusten kohtaa, jota kirkko käyttää opettaakseen, että Isä Jumala, Poika ja Pyhä Henki olisivat yhden Jumalan kolme eri ilmentymää. Kolminaisuusoppi sai virallisen muotonsa vasta Nikean kirkolliskokouksessa 325 jKr. En tiedä pyhien kirjoitusten kohtia, jotka osoittavat tämän opin todeksi. On kuitenkin monia kohtia, joiden voidaan helposti tulkita viittaavan kolmeen erilliseen olentoon, ja jotka osoittavat Jeesuksen Kristuksen ja Isä Jumalan olevan kaksi erillistä olentoa. Esimerkiksi Matteus kirjoittaa Jeesuksen kasteesta:

¹⁶ Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen. ¹⁷ Ja taivaista kuului ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.” (Matt. 3:16-17)

Jos Jeesuksen kasteen aikana Isän ääni kuultiin taivaista, he eivät voineet olla vain yksi persoona. Myös Jumalan Henki oli läsnä laskeutuessaan alas taivaista. Johanneksen evankeliumin kohdassa 8:13-18 voimme lukea:

¹³ Fariseukset sanoivat hänelle: ”Sinä todistat itse itsestäsi, ei sinun todistuksesi ole pätevä.” ¹⁴ Jeesus vastasi: ”Vaikka minä todistankin itsestäni, todistukseni on pätevä, sillä minä tiedän, mistä olen tullut ja minne menen. Te sitä vastoin ette tiedä, mistä minä tulen ja minne menen. ¹⁵ Te tuomitsette niin kuin ihmiset ainakin, minä en tuomitse ketään. ¹⁶ Ja jos tuomitsenkin, minun tuomioni on pätevä, sillä minä en ole yksin, vaan kanssani on Isä, joka minut on lähettänyt. ¹⁷ Sanotaanhan teidän laissannekin, että kahden todistajan todistus pätee.”

Tätä kohtaa ei voi tulkita siten, että Isä ja Poika olisivat yhden olennon kaksi ilmentymää, sillä Vapahtaja selittää, että he ovat kaksi persoonaa samoin kuin juutalaisten lain mukaan tarvitaan kaksi todistajaa. Vapahtaja viittaa itseensä yhtenä todistajana ja Isään toisena todistajana. Jos Jeesus ja Isä Jumala olisivat sama persoona, Jeesus ei olisi voinut esittää jakeissa mainittua vertausta fariseuksille. Lisäksi, kirkastusvuorella kuulemme Isän äänen taivaista samalla, kun Jeesus julistaa Pietarille, Jaakobille ja Johannekselle:

⁵ Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt. Kuulkaa häntä! (Matt. 17:5)

Viimeisenä todistuksena sille, että Jumaluuteen kuuluu kolme erillistä persoonaa, Isä ja Poika ilmestyivät meidän aikanamme nuorelle pojalle, Joseph Smithille hänen kääntyessään Herran puoleen kysyäkseen, mihin kirkkoon liittyä. Hän kuvailee:

Valon levätessä päälläni näin kahden Persoonan, joiden hohdetta ja kirkkautta on mahdoton kuvata, seisovan yläpuolellani ilmassa. Toinen heistä puhui minulle kutsuen minua nimeltä ja sanoi osoittaen toista: ”Tämä on minun rakas Poikani. Kuule häntä.” (Joseph Smith – Historia, 17)

Artikkeli on julkaistu alun perin Vaari Vastaa -sivustolla. Artikkelin on suomentanut Teemu Hokkanen.

The post Löytyykö kolminaisuusoppi raamatusta? appeared first on SeuraaKristusta.fi.