Yleiskonferenssin jälkeen on ihanteellinen aika pysähtyä ja tarkastella päätöksiämme tehdä asioita paremmin ja olla parempia. Moni on jo tehnytkin niin. Tässä toimintatavassa on voimaa, Vanhin Joe J. Christensen on sanonut:
”Siinä missä monet meistä ottavat uudenvuodenlupauksensa vakavasti, jotkut meistä eivät ole edes tehneet yhtään niiden pitämisessä ilmenneiden aikaisempien vaikeuksien vuoksi. Meidän ei tule jättää huomiotta sitä voimaa, joka hyvien päätösten tekemisellä voi olla auttamaan meitä tekemään elämästämme onnellisempaa ja menestyksekkäämpää – aikaisemmista suorituksistamme huolimatta. … Loppujen lopuksi, itsensä kehittäminen tulemalla Kristuksen tykö on ydinsyitä sille, miksi me täällä kuolevaisuudessa olemme.”
Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon apostolit ja profeetat opettavat Kristuksen kaltaiseksi tulemisen ja Vapahtajamme puoleen kääntymisen tärkeydestä. Uudenvuodenlupausten tekeminen ja pitäminen on yksi tapa jatkaa kehitystämme kohti tuota tavoitetta. Vanhin Christensen sanoi:
”Vuorisaarnassaan Vapahtajan on kirjoitettu sanoneen: ”Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen” (Matt. 5:48). Joseph Smithin raamatunkäännöksessä tuon lauseen ensimmäinen osa on käännetty ”sen tähden, teitä on käsketty tulemaan täydellisiksi” (JSR, Matt 5:50). Kreikaksi sana ”täydellinen” tarkoittaa ”valmis, suoritettu loppuun, täysin kehittynyt”. Jotkut raamatuntutkijat antavat ymmärtää, että tämä kehotus tulla täydelliseksi on suurenneltua idealismia ja pyhille kirjoituksille tyypillistä liioittelua. Me Myöhempien Aikojen Pyhinä uskomme, että Vapahtaja todella tarkoitti sanomaansa ja taivaallisen Isämme ja Vapahtajamme kaltaiseksi tuleminen on käsky, ei pelkkä kehotus.”
Uudenvuodenlupauksia – Sähkökatkon innoittamia
Inspiraatio uudenvuodenlupauksilleni tuli ainutlaatuisen kokemuksen kautta, joka minulla oli joulun aikaan – laaja sähkökatko, joka vaikutti useisiin maakuntiin ja yli 10 000 ihmiseen pienessä vuoristoyhteisössämme. Talvi on vuoden kiireisintä aikaa eläessäsi suositussa lomakohteessa. Ja joulun aikaan meno voi muuttua suorastaan mielipuoliseksi.
Mutta vain muutama päivä ennen joulua 2015, tilanne näytti synkältä. Kirjaimellisesti. Sen sijaan, että olisimme valmistautuneet jouluhulinaan, valmistauduimmekin viettämään useita päiviä ilman sähköä. Minulla ei ollut mitään käsitystä, millainen joulu olisi sinä vuonna, sillä en ollut vielä saanut tehtyä kaikkia jouluostoksia. Mutta huomasin jotain erikoista. Minulla oli vain yksi lapsi, joka odotti innolla joulupukin saapumista – mutta kaikki neljä lastani olivat innoissaan mahdollisuudesta viettää kaksi tai kolme päivää pimeässä. Kiiruhtaessani kahden tyttäreni kanssa kauppaan hakemaan välttämättömiä tarvikkeita he juttelivat keskenään kaikista niistä asioista, joita tekisimme yhdessä perheenä sähköjen ollessa poikki. Ymmärsin, että tässä kokemuksessa oli opetuksia, joita minun oli opittava. Ymmärsin monia niistä Vapahtajan vertauskuvien kautta.
Vapahtaja opetti usein käyttämällä vertauskuvia, joissa oli useita eritasoisia merkityksiä ja opetuksia. Vanhin Carl B. Pratt sanoi näistä vertauskuvista:
Vapahtajan vertauskuvat merkitsevät meille enemmän, jos olemme ”eläneet” ne tai nähneet jonkun meille läheisen elävän tai täyttävän ne. Kun näin käy, niistä tulee meille enemmän kuin vain kauniita ja yksinkertaisia ohjeistuksia; niistä tulee meille totta.
Vertauskuvan voima piilee siinä, kuinka me yhdistämme sen omiin kokemuksiimme.
1. Valmistautumisen viisaus
Ensimmäisen uudenvuodenlupaukseni tein seistessäni ruokakaupan kassajonossa, jolloin päätin olla jatkossa paremmin valmistautunut. En voinut olla tuntematta itseäni yhdeksi tyhmistä naisista vertauskuvassa kymmenestä neitsyestä (Matt 25:1-13). Tässä vertauskuvassa kymmenen neitsyttä odottavat sulhasen vievän heidät hääaterialle. Koska kukaan ei tiennyt milloin hän tulisi, oli heitä käsketty täyttää lamppunsa öljyllä ja varata vielä lisäöljyä kaiken varalle. Viisi heistä oli viisaita ja täyttivät lamppunsa ja toivat lisäöljyä, viisi olivat tyhmiä eivätkä tehneet niin. Vanhin James E. Faust sanoi tästä vertauskuvasta:
Vertaus kymmenestä neitsyestä, viidestä viisaasta ja viidestä tyhmästä, soveltuu elämäämme sekä hengellisesti että ajallisesti. Jokaisella meistä on lamppu, joka valaisee tietämme, mutta saadaksemme valon syttymään, täytyy jokaisen meistä täyttää oma lamppumme öljyllä.
Sähkökatkot kestivät kaksi päivää. Ensimmäisenä päivänä sähköt olivat poikki seitsemän tuntia ja me istuimme takan äärellä ja pelasimme pelejä. En ollut turhan huolissani, sillä sähköt aina palasivat. Toisena päivänä sähköt menivät poikki ja saimme automaattisoiton, joka varoitti sähkökatkojen jatkuvan useita päiviä. Jeesuksen Kristuksen kirkko opettaa, että meidän tulisi olla valmistautuneita hätätilanteisiin, meillä tulisi olla hätävaravettä ja ruokaa. Meillä on hätävararuokaa. Mutta huomasin pian, ettei valmistautumiseni ollut riittävää ruoan valmistamiseen sähköttä. En voi keittää kuivattuja papuja avotulella keskellä talvea eikä takkamme ollut riittävän suuri yhdellekään pannuistani ja kattiloistani. Joten minun täytyi keksiä toisenlainen suunnitelma. Nopeasti.
Tiesin, että tarvitsisimme vettä ja tarvikkeita ja ne myytäisiin loppuun nopeasti, varsinkin niin pienessä kylässä kuin meidän. Koska lapseni olivat niin innoissaan sähkökatkoista, ajattelin, että voisimme pitää vähän hauskaa. Välttämättömien tarvikkeiden lisäksi ostimme joitain herkkuja. Me emme valmistautuneet moneen päivään ilman sähköä, me valmistauduimme seikkailuretkelle sisätiloissa. Tajusin, että minun täytyi tarkentaa ensimmäistä uudenvuodenlupaustani: Olen aina valmistautunut – seikkailuun perheeni kanssa.
2. Todellista vaurautta ei mitata rahassa
Kenties suurin syy, miksi olin niin vaikuttunut tästä kokemuksesta, oli lasteni reaktio. He olivat enemmän innoissaan seikkailuretkestä sisätiloissa kuin jouluaamusta. Huolehdin niin kovasti, että heillä olisi lahjoja kuusen alla, että en ehtinyt viettää aikaa heidän kanssaan. Ja ainoa asia, mitä he oikeasti halusivat, oli aikaa perheenä. Seuraava uudenvuodenlupaukseni oli antaa heille juuri sitä. Presidentti Dieter F. Uchtdorf on opettanut:
… Siksi hyvä neuvo epäsuotuisissa olosuhteissa on hidastaa vähän, vakauttaa kurssi ja keskittyä olennaisiin asioihin. Yksi nykyajan elämän piirteistä näyttää olevan, että liikumme alati kiihtyvää vauhtia turbulenssista tai vastuksista huolimatta.
Olkaamme rehellisiä. On aika helppoa olla kiireinen. Me kaikki pystymme keksimään listan tehtäviä, jotka valtaavat aikataulumme. Jotkut saattavat jopa ajatella, että heidän arvonsa riippuu heidän tehtävälistansa pituudesta. … Koska he tekevät tarpeettomasti elämänsä monimutkaiseksi, he tuntevat usein itsensä entistä turhautuneemmiksi, kokevat vähemmän iloa eikä heidän elämässään tunnu useinkaan olevan merkitystä.
Perheemme oli liian keskittynyt hulinaan ja vilinään oikeasti nauttiakseen laatuajasta yhdessä perheenä. Sähkökatkot antoivat meille mahdollisuuden yksinkertaistaa elämäämme ja vain pitää hauskaa. Presidentti Uchtdorf sanoi:
… meidän on asetettava perheemme tärkeysjärjestyksessä korkealle. Rakennamme syvät ja rakastavat perhesuhteet tekemällä yhdessä yksinkertaisia asioita kuten syömällä päivällistä, pitämällä perheillan ja vain pitämällä hauskaa yhdessä. Perhesuhteissa rakkaus tarkoittaa itse asiassa a-i-k-a-a, aikaa. Se, että vietämme aikaa toistemme kanssa, on avain sopusointuun kotona.
Mieleeni muistui tarina rikkaasta nuoresta miehestä, joka kysyi Vapahtajalta, mitä hänen täytyisi tehdä ansaitakseen iankaikkinen elämä (Mark. 10:17-23). Tämä mies sanoi totelleensa kaikkia Jumalan käskyjä nuoruudestaan asti. Mitä muuta hänen täytyi tehdä? Kun Vapahtaja kehotti häntä myymään kaiken omaisuutensa ja seuraamaan Häntä, nuori mies lähti surullisena pois. Hän ei ollut valmis luopumaan omaisuudestaan Vapahtajan tähden. Ajattelin tätä tarinaa ymmärtäessäni, että olin keskittynyt maallisiin asioihin. Niinpä toinen uudenvuodenlupaukseni oli keskittyä todellisiin siunauksiini – perheeseeni ja Jeesuksen Kristuksen evankeliumiin. Niistä löytyvät todellinen siunausten vauraus.
3. Rikkaviljan ansa
Elämän kiireisyys voi sokaista meidät niin, ettemme näe rikkaviljan ansoja. Vapahtajan vertauksessa viljasta ja rikkaviljasta (Matt. 13:24-30) maanviljelijä kylvi peltoonsa hyviä siemeniä, mutta sitten hänen vihamiehensä tuli yöllä ja kylvi viljan joukkoon rikkaviljaa. Kun vilja kasvoi, kasvoi rikkaviljakin. Nuo kaksi kasvia kasvoivat yhdessä niin tiiviisti, ettei maanviljelijä pystynyt kitkemään rikkaviljaa vaarantamatta viljaakin. Niinpä hän antoi niiden kasvaa yhdessä, kunnes ne sadonkorjuun aikaan pystyttiin erottamaan. Viljan ja rikkaviljan vertaus soveltuu niin hyvin nykypäivään – ja on kolmannen uudenvuodenlupaukseni perusta. Vanhin L. Tom Perry on sanonut:
Tuo koko ihmiskunnan vanha vihollinen on löytänyt vaikka kuinka monia menetelmiä levittääkseen rikkaviljaa kauas ja laajalti. Hän on löytänyt keinoja saada sitä tunkeutumaan jopa oman kotimme pyhyyteen. Jumalattomista ja maailmallisista tavoista on tullut niin laajalle levinneitä, ettei näytä olevan mitään todellista keinoa kitkeä niitä pois. Niitä tulee johtoja pitkin ja ilmateitse juuri niihin laitteisiin, jotka on kehitetty sivistämään ja viihdyttämään meitä. Vilja ja rikkavilja ovat kasvaneet tiiviisti yhdessä. Pellosta huolehtivan taloudenhoitajan täytyy koko voimallaan ravita sitä, mikä on hyvää, ja tehdä se niin vahvaksi ja kauniiksi, ettei rikkavilja miellytä sen enempää silmää kuin korvaakaan. Kuinka siunattuja me Herran kirkon jäsenet olemmekaan, kun meillä on Herramme ja Vapahtajamme kallisarvoinen evankeliumi perustuksena, jolle voimme rakentaa elämämme.
Joskus rikkaviljat näyttävät hyviltä asioilta, mutta eivät ole parasta käyttöä ajallemme. Vanhin Dallin H. Oaks on sanonut:
Meidän tulisi ensimmäiseksi ymmärtää se tosiasia, että vaikka jokin asia on hyvä, se ei yksin ole riittävä syy sen tekemiseksi. Niiden hyvien asioiden määrä, joita voimme tehdä, ylittää reilusti niihin käytettävissä olevan ajan. Jotkin asiat ovat parempia kuin vain hyviä ja ne ovat niitä, jotka tulisi asettaa ensimmäiseksi elämässämme. …
Jotkin tärkeimmistä valinnoistamme liittyvät perheen toimintoihin. … Kun valitsemme, kuinka käytämme aikaa perheen kesken, meidän on syytä varoa kuluttamasta käytettävissä olevaa aikaamme asioihin, jotka ovat pelkästään hyviä, jolloin jää tuskin ollenkaan aikaa siihen, mikä on parempaa tai parasta. Eräs ystäväni vei nuoren perheensä usealle kesälomareissulle, joihin kuului käyntejä ikimuistettavilla historiallisilla paikoilla. Kesän lopussa hän kysyi teini-ikäiseltä pojaltaan, mistä näistä hyvistä kesätoiminnoista hän oli nauttinut eniten. Isä otti opikseen pojan vastauksesta, ja niin tekivät muutkin, joille hän kertoi siitä. ”Eniten tänä kesänä”, poika vastasi, ” pidin siitä illasta, jolloin sinä ja minä makasimme nurmikolla ja katselimme tähtiä ja juttelimme”. Erityiset perhetoiminnat voivat olla lapsille hyviä, mutta ne eivät ole parempia kuin kahdenkeskinen aika rakastavan vanhemman kanssa.
Ajattelin tätä tarinaa, kun minä, mieheni ja lapsemme otimme kaikkemme irti seikkailuretkestämme sisätiloissa. Paistoimme makkaraa, vaahtokarkkeja ja muita herkkuja puuhellamme tulella. Keitimme tölkkikeittojakin sillä. Ja me nauroimme ja pidimme hauskaa. Kun sähköt palasivat, emme sytyttäneet valoja ja pysyimme olohuoneessa yhdessä perheenä. Lapsemme nukkuivatkin tuon yön olohuoneessa joulukuusen katveessa.
Tuona ensimmäisenä yönä ajattelin vain kuinka valmistautumaton olin sähkökatkoihin ja vannoin, että ensi kerralla olisin paremmin valmistautunut. Mutta mitä enemmän olen sitä miettinyt, sitä paremmin olen ymmärtänyt, että valmistautuminen on muutakin kuin tulitikkujen, pattereiden ja veden varastoimista. Se on sitä, että meillä on tarvikkeet valmiina, jotta voimme nauttia yksinkertaisesta elämästä ilman nykyajan häiriötekijöitä. Toisena yönä yksi tyttäristäni sanoi: ”Äiti, jos sähköt tulevat takaisin tänä iltana, voisimmeko silti olla ilman valoja ja muuta?” Joten kolmas uudenvuodenlupaukseni on aina silloin tällöin irrottaa kotimme töpselistä, jotta voimme kytkeä yhteen perheemme. Se on tavoite, jonka voimme tehdä ja pitää yhdessä perheenä. Kuten presidentti Uchtdorf sanoi:
Uskon, että useimmat meistä ymmärtävät vaistomaisesti, kuinka tärkeitä perusasiat ovat. Joskus me vain joudumme sivuraiteille, koska on niin monia asioita, jotka tuntuvat houkuttelevammilta.
Painetusta sanasta, laajasta tiedotusvälinetarjonnasta, elektronisista välineistä ja laitteista – joista kaikista on hyötyä, jos käytämme niitä oikein – voi tulla vahingollisia häiriötekijöitä tai sydämettömiä eristäytymiskammioita. … tekisimme viisaasti, jos hidastaisimme vähän, etenisimme olosuhteisiimme sopivaa optimaalista vauhtia, keskittyisimme olennaiseen, kohottaisimme katseemme ja todella näkisimme asiat, joilla on eniten merkitystä.
Se on kaikkien vuoden 2016 uudenvuodenlupauksieni pohjimmainen tavoite – todella nähdä asiat, joilla on eniten merkitystä, olemalla keskittymättä asioihin, joilla on merkitystä kaikista vähiten.
Tämän artikkelin on kirjoittanut Lisa Montague ja se on alun perin julkaistu lds.net-sivustolla. Artikkelin on kääntänyt Tanja Robinson.
