Hiljattain eräät jäsenet vierailivat toisen seurakunnan sakramenttikokouksessa osallistuakseen sukulaisensa jäähyväiskokoukseen ennen tämän lähetystyöhön lähtöä. Sakramenttikokouksen päätyttyä, sen sijaan, että olisivat jääneet kulttuurillisen perinteen mukaisesti seurustelemaan, he suuntasivat autolleen ajakseen takaisin omaan seurakuntaansa ja osallistuakseen viimeiseen kahteen kokoukseen siellä. Kun he tekivät lähtöä, joku sanoi yhdelle heistä: ”Luuletteko olevanne parempia kuin me?”
Minusta tuntuu, että aina muutaman kuukauden välein nettiin ilmestyy artikkeli toisten tuomitsemisesta. Kirjoittaja kertoo lukijoilleen jonkin silmiä avaavan tarinan, joka painottaa, ettemme koskaan tiedä, mitä joku toinen käy läpi elämässään, joten meidän ei pitäisi tuomita.
Vaikka usein luemmekin siitä, kuinka pyhä tuomitsee syntisen tai syntinen tuomitsee pyhän, harvoin näemme mitään kirjoitettavan siitä, kuinka pyhä tuomitsee pyhän, joka tekee parhaansa.
Saanen selittää, mitä tällä tarkoitan.
Tuomitsemme usein ihmisiä niiden asioiden pohjalta, joita he tekevät väärin tai katsomme heitä nenänvarttamme pitkin, sillä he eivät tee asioita, joita heidän pitäisi tehdä. Entäs kolikon kääntöpuoli?
Oletko koskaan tuominnut ketään, koska he noudattavat käskyjä eri tavalla kuin sinä? Oletko koskaan ajatellut kenenkään asenteen olevan hurskasteleva, vaikka he kenties vain elävätkin tavalla, jonka he kokevat itse oikeaksi?
Alussa jakamani tarina perheestä, joka osallistui jäähyväiskokoukseen, on täydellinen kuvaus siitä, mitä toivon tämän artikkelin saavan teidät ajattelemaan – ja sen sanoma on tämä: vain koska ihmiset ovat ”pyhiä” eri tavalla kuin sinä, ei se tarkoita, että he ajattelevat olevansa pyhempiä kuin sinä.
Annan toisen esimerkin.
Kirkkovaatteet.
Käytätkö kirkkovaatteita koko sunnuntaipäivän? Aina lähetystyöstäni lähtien, minä olen käyttänyt. Minulle se on ulkoinen asia, joka auttaa minua pitämään tuon päivän erillään kaikista muista päivistä ja se vaikuttaa toimintoihin, joihin osallistun sapatinpäivänä. Se on hyvä muistutus keskittyä tekemään asioita, joita Herra haluaisi minun tekevän Hänen päivänään.
Ajattelenko olevani parempi kuin joku, joka on riisunut solmionsa ja hypännyt verryttelyhousuihin ennen kuin autotallin ovi on edes ehtinyt sulkeutua? En ajattele.
Muiden olon epämukavaksi tekeminen on vihoviimeinen asia, jota haluan. Tai että he ajattelevat minun katsovan heitä nenänvarttani pitkin, koska valitsin kunnioittaa sapatinpäivää tällä tavalla. Samaan aikaan en myöskään halua tulla leimatuksi hurskastelijaksi vain koska valitsin olla pyhä eri tavalla kuin joku toinen.
Lista siitä, kuinka olla pyhä, on loputon.
Olen nähnyt lukemattomia tapoja, joilla toiset ovat pyhiä eri tavalla kuin minä ja minä valitsen ottaa niistä opikseni sen sijaan, että ryhtyisin puolustelemaan omia valintojani.
Joitain muita yleisiä esimerkkejä siitä, kuinka ihmiset ovat pyhiä eri tavalla, ovat ihmiset, jotka:
Pidättäytyvät lihasta sen vuoksi, kuinka he tulkitsevat viisauden sanaa.
Eivät katso suosittuja elokuvia tai televisiosarjoja, sillä he eivät koe niiden olevan soveliaita.
Eivät osallistu urheilutapahtumiin, tee töitä tai ulkoile sunnuntaisin.
Valitsevat osallistua kaikkiin kolmeen kokoukseen silloinkin, kun on lapsen siunaaminen tai lähtevän lähetyssaarnaajan jäähyväiset.
Listaa voisi jatkaa ja jatkaa.
Me kaikki teemme parhaamme.
Olemme kaikki eri kohdissa taivaltamme vanhurskauden polulla, kaikille meille on annettu valoa sekä tietoa ja meitä on pyydetty elämään oman omantuntomme ohjauksen mukaisesti. Tehdessämme niin meidän tulee varmistaa, että olemme tyytyväisiä valitsemaamme tapaan elää, jotta emme huolehdi siitä, mitä muut ajattelevat meistä emmekä koe houkutusta tuomita toisten tapaa elää.
Älä tuomitse ja älä myöskään oleta, että ne, jotka yrittävät elää sen mukaisesti minkä kokevat oikeaksi, katsovat sinua nenänvarttaan pitkin.
Artikkelin on kirjoittanut Ben Arkell ja se on alun perin julkaistu Mormon Light -sivustolla. Artikkelin on suomentanut Tanja Robinson.
