Luin äskettäin erästä George Handleyn romaania nimeltään American Fork, jossa oli henkilöhahmo, joka tunsi olevansa vieraantunut Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkosta. Tuo henkilöhahmo, Zacharias Harker, selittää erästä kirkkoon liittyvää pulmaansa seuraavasti:

“Kerroin hänelle ihmeistä, joita olin kuullut varttuessani, mutta en itse ollut todistanut niistä yhtäkään. Kaikkea muuta. Pieniä armotekoja näytti tapahtuvan kaikille muille paitsi minulle.”

Romaanin alussa näyttää siltä, että Zacharias ei pysty näkemään Jumalan kättä elämässään. Pahoin pelkään, että kirkossa saattaa olla monia jäseniä, jotka tuntevat samalla tavalla kuin Zacharias – että kaikki muut näyttävät todistavan Jumalan ihmeitä paitsi he, että heidän Jumalansa on hiljaa. Tällaiset ihmiset saattavat kysyä: voitko todella nähdä Jumalan käden elämässäsi?

Se, että tiedät Jumalan olevan olemassa ja että olet Hänen lapsensa, tekee elämästäsi parempaa. Joten tässä on joitakin tapoja, joiden avulla voimme oppia näkemään Jumalan päivittäisen vaikutuksen elämässämme?

Varo Korihorin filosofiaa

Elämme ajallisessa maailmassa, missä vaistoja ja ilmoitusta arvostetaan vähemmän kuin empiirisyyttä (tietoa aistien välityksellä). Yhä useammat ihmiset uskovat, että järjestäytyneet uskonnot ovat typeriä, ja jotkut jopa uskovat, että uskominen jumalalliseen olentoon on järjenvastaista.

Mormonin kirjassa on esimerkki sellaisen miehen filosofiasta, joka yritti kieltää Jumalan olemassaolon. Korihor, antikristus, kulki ympäriinsä johtaen monia pois totuudesta imartelevilla sanoillaan.

Hän väitti, että uskonto on vain vanhemmalta lapselle siirrettyä mieletöntä perimätietoa (ks. Al. 30:14); että on mahdotonta tietää asioita, joita ei näe (ks. Al. 30:15); että ne, joilla on uskonnollisia vakaumuksia kärsivät hullun ja häiriintyneen mielen vaikutuksista (ks. Al. 30:16); että ihminen menestyy kykyjensä mukaan, eikä tarvitse Vapahtajaa (ks. Al. 30:17); ja että järjestäytyneen uskonnon tarkoitus on anastaa ihmisten valta ja määräämisasema (ks. Al. 30:23-24).

Häiritsevintä Korihorin filosofiassa on se, että se on hyvin voimissaan nykyaikana. Monilla tunnetuilla ja arvostetuilla nykyajan filosofeilla on hyvin samankaltaisia periaatteita kuin Korihorilla. Verrataanpa esimerkiksi Korihorin ajatuksia Friedrich Nietzschen ajatuksiin:

 

Korihor Friedrich Nietzsche
1.       Uskonnolliset opit ja profetiat ovat vain valistumattomien esi-isien mielettömiä perimätietoja ja taikauskoa. 1.       Uskonnolliset opit ovat laumaeläimen periaatteita, vapaa sielu tekee oman moraalinsa.
2.       Vain empiiriset todisteet ovat päteviä. 2.       ”Vasta aisteista tulee kaikki uskottavuus,          kaikki hyvä omatunto, kaikki totuuden silminnähtävyys.”
3.       Uskonnolliset vakaumukset ovat hullun ja häiriintyneen mielen tulosta. 3.       Uskonnolliset vakaumukset ovat sairaan sielun pahoja viettejä.
4.       Sovitusta ei tarvita; pelastumme vain omien kykyjensä kautta. 4.       Vapaalle sielulle Jumala on kuollut; hän luo oman moraalinsa.
5.       Kirkot ovat vankeuden, orjuuden ja alistamisen välineitä. 5.       Kristityt ”uskovaiset” ovat kaikkein surullisimpia vankeja.

 

Korihorin filosofia kasvattaa voimaansa edelleen nykyajan maallisessa maailmassa. Siksi ei riitä, että vain tiedämme siitä, vaan meidän täytyy myös oppia taistelemaan sitä vastaan.

Kaikki asiat osoittavat, että Jumala on olemassa

Gerald N. Lund opetti, että Alman lähestymistapa taistelussa Korihorin filosofiaa vastaan on yhä paras:

“Miten me siis käsittelemme noita vääriä filosofioita? Onneksi Mormon ei kertonut meille vain Korihorin oppeja, vaan myös innoittuneen vastauksen niihin.”

Eräässä huomattavimmista yhteenotoista Mormonin kirjassa, Alma kääntää Korihorin filosofian päälelleen:

”Ja nyt, mitä todisteita sinulla on siitä, ettei ole olemassa Jumalaa tai ettei Kristusta tule? Minä sanon sinulle, ettei sinulla ole mitään muuta kuin oma sanasi.

Mutta katso, minulle on kaikki todistuksena siitä, että nämä asiat ovat totta […]

Kirjoitukset on pantu eteesi, niin, ja kaikki osoittaa, että on olemassa Jumala, niin, nimittäin maa ja kaikki, mitä sen päällä on, niin, ja sen liike, niin, ja myös kaikki planeetat, jotka liikkuvat säännöllisessä järjestyksessään, todistavat, että on olemassa Korkein Luoja (Al. 30:40-41;44).”

Toisin sanoen, Korihorin on mahdotonta todistaa vääräksi Jumalan olemassaolo, koska Jumala voi ylittää aistiemme rajoittaman alueen. Lund kuvailee Korihorin kykenemättömyyttä kieltää Jumala seuraavasti:

”Sellaisessa järjestelmässä on paljon helpompi todistaa, että Jumala on olemassa kuin se, että Jumalaa ei ole. Jumalan olemassaolon todistamiseen tarvitaan vain yksi henkilö, joka näkee, kuulee tai kokee jotain Jumalan kanssa, ja sen koommin Jumalaa ei voida kieltää. Mutta sen todistaminen, että Jumalaa ei ole, vaatisi seuraavaa: koska Jumalaa ei voida eristää tälle maapallolle, meidän täytyisi etsiä Häntä koko maailmankaikkeudesta. Me oletamme, että Jumala pystyy liikkumaan kaikkialla, joten ei riittäisi, että aloitamme etsimisen pisteestä A ja jatkamme pisteeseen Z. Mitä jos Jumala tulee pisteeseen A sen jälkeen, kun olemme lähteneet ja pysyy siellä koko etsintämme ajan?

Mutta Alma menee pidemmälle väittäessään, että monet asiat todistavat Jumalan olemassaolosta. Alma esimerkiksi väittää, että ei pelkästään pyhien kirjoitusten profeetat todista Jumalan olemassaolosta, vaan taivaat ja maa ja kaikki asiat niissä voivat johdattaa meitä näkemään todisteita korkeimmasta Luojasta.

Mielestäni emme aina näe elämän pieniä ihmeitä, kuten kukan miellyttävä tuoksu tai vauvan sormien ote, todisteina Jumalan olemassaolosta. Tässä on muutamia vinkkejä siihen, miten voit nähdä Jumalan käden runsaammin elämässäsi.

Opi huomaamaan pieniä asioita

Joskus mietin sitä, että unohtivatko Mooseksen vapauttamat israelilaiset katsoa elämänsä pieniä ihmeitä. Jumala teki useita ihmeellisiä asioita heidän hyväkseen: Hän aiheutti vitsauksia kokonaiselle kansalle, vapautti heidät pääsiäisenä tuhon enkelin käsistä ja jopa jakoi Punaisen meren.

Kuitenkin ajan myötä israelilaiset alkoivat pitää Jumalan ihmetekoja arkipäiväisinä. Esimerkiksi, koska Jumala toimitti heille mannaa taivaasta päivittäin, he alkoivat nurista (ks. 4. Moos. 11). Olemmekohan me joskus samanlaisia kuin israelilaiset?

Emmekö pysty näkemään vertauskuvallista mannaa päivittäisessä elämässämme? Odotammeko sen sijaan, että Jumala antaisi meille jonkun suuren merkin tai tekisi jonkun mahtavan teon elämässämme?

Muistatko, että Elia sai selville, että Herra ei ollut suuressa ja mahtavassa tuulessa, eikä maanjäristyksessä, eikä tulessa. Hän oli ”hiljaisessa huminassa” (1. Kun. 19:11-12).

Jumala ilmaisee itsensä monella tavalla. Meidän täytyy vain varmistaa, että emme ole turtuneita niihin. Sen sijaan, että etsimme Jumalan suuria ihmeitä, oppikaamme näkemään ne pienet asiat, joita Jumala tekee hyväksemme päivittäisessä elämässämme. Jonkin suuren, kuten enkelin näkeminen on mahtavaa, mutta sillä ei ole niin voimakasta vaikutusta uskoomme koko elämämme aikana kuin päivittäisillä muistutuksilla siitä, että Jumala on olemassa.

Pidä hengellistä päiväkirjaa ja palaa sen pariin usein

Päiväkirjan pitäminen ja sen lukeminen on yksi tapa, jonka avulla voimme parantaa kykyämme nähdä ne pienet ihmeet, joita Jumala tekee hyväksemme joka päivä. Presidentti Henry B. Eyring tähdensi, että päiväkirjan pitäminen auttaa meitä muistamaan Jumalan hyvyyden. Tässä on ote hänen kokemuksestaan päiväkirjan pitämisessä:

”Vuosien ajan kirjoitin muutaman rivin joka päivä. En koskaan jättänyt päivääkään väliin, vaikka olisin ollut kuinka väsynyt tai vaikka minun olisi ollut pakko aloittaa seuraava päivä kuinka aikaisin tahansa. Ennen kuin kirjoitin, tapanani oli pohtia tätä kysymystä: ”Olenko nähnyt Jumalan käden ojentuvan koskettamaan meitä tai lapsiamme tai perhettämme tänään?” Kun jatkoin sitä hellittämättä, jotakin alkoi tapahtua. Kun kävin mielessäni päivää läpi, näin todisteen siitä, mitä Jumala oli tehnyt jollekulle meistä mutta mitä en ollut käsittänyt päivän kiireisinä hetkinä. Kun niin tapahtui, ja niin tapahtui usein, ymmärsin, että se, että yritin muistaa, oli antanut Jumalalle mahdollisuuden osoittaa minulle, mitä Hän oli tehnyt.

Sydämessäni alkoi kasvaa muutakin kuin kiitollisuutta. Todistus kasvoi. Tulin yhä varmemmaksi siitä, että taivaallinen Isämme kuulee rukoukset ja vastaa niihin.”

Kun etsimme ahkerasti Jumalan kättä elämässämme ja muistamme kirjoittaa kokemuksemme ylös, huomaamme, että Hän on aina siunannut elämäämme.

 

Alkuperäisen artikkelin on kirjoittanut Derek Lange ja se on julkaistu thirdhour.org -sivustolla. Artikkelin on kääntänyt Krista Kora.