Presidentti Thomas S. Monson ilmoitti lokakuun 2012 yleiskonferenssissa, että nuoret miehet voisivat jatkossa lähteä lähetystyöhön 18-vuotiaina ja nuoret naiset 19-vuotiaina. Lauantain kokousten välissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa vanhin Jeffrey R. Holland kutsui vanhempia ”tarttumaan valmistautumiseen vahvalla otteella ja olemaan olettamatta sen jollakin tavalla olevan kirkon paikallisten johtajien, kirkon lähetystyöosaston tai lähetyssaarnaajien koulutuskeskusten vastuulla hoitaa kaikki.” Huomioikaa, kenelle vanhin Holland asetti vastuun kouluttaa tulevia lähetyssaarnaajavoimia – ei kirkon paikallisille yksiköille tai lähetyssaarnaajien koulutuskeskuksille vaan äideille ja isille!
Koska vanhemmilla on ensisijainen vastuu opettaa pojilleen ja tyttärilleen Jeesuksen Kristuksen evankeliumia, tulevien lähetyssaarnaajien tason nostaminen tarkoittaa samaa myös vanhemmille!
Toimiessani vuosien varrella perheneuvojana, pappeusjohtajana sekä vanhempana, olen huomannut useita ratkaisevia virheitä, joita nykyaikaiset vanhemmat jatkuvasti tekevät. Jos haluamme radikaalisti parantaa lähetyssaarnaajavoimiemme tehokkuutta ja auttaa lapsiamme olemaan paremmin valmistautuneita todellisen maailman ”aikuisuuteen”, meidän täytyy olla halukkaita oppimaan virheistä ja korjaamaan kurssiamme. Tässä seitsemän yleistä virhettä – ja kuinka korjata ne:
1. Jättää opettamatta lapsillemme kuinka tehdä töitä tehokkaasti.
Vaikka useimmat vanhemmat ymmärtävät kuinka tärkeää ”työ” käsitteenä on, kovin harvat vanhemmat nykypäivänä ovat halukkaita opettamaan lapsilleen kuinka tehdä työtä. Kysykää keneltä tahansa lähetysjohtajalta ja he kertovat teille: Kaikkein tehokkaimmat lähetyssaarnaajat ovat niitä, jotka ovat oppineet tekemään työtä. Useimmat vanhemmat ymmärtävät, että jotta heidän lapsistaan voisi tulla menestyviä aikuisia, vahva työetiikka on olennaista heidän saavutuksilleen tulevaisuudessa.
Ratkaisu: Vanhempien pitäisi viettää aika tehden työtä lastensa rinnalla. Tehkää työnteosta hauskaa. Perheen kesken syntyy suurenmoisia keskusteluja ja muistoja, kun kitkette rikkaruohoja, maalaatte seiniä ja siivoatte kotia yhdessä. Lapsilla pitäisi olla päivittäisiä kotitöitä ja kun he kasvavat vanhemmiksi, heidän pitäisi hankkia kesä- ja osa-aikatöitä.
2. Opettaa lapsillemme, että tottelevaisuus on valinnaista.
Lapset oppivat mediasta ja muista lähteistä, ettei heidän tarvitse totella opettajiaan, johtajiaan kirkossa tai edes vanhempiaan. Joissakin tapauksissa vanhemmat ovat osittain aiheuttaneet lastensa tottelemattomuuden sallimalla sen. Monissa kodeissa vanhemmat kutsuvat eivätkä heidän lapsensa tule paikalle; vanhemmat käskevät lopettamaan ja lapset vain jatkavat; vanhemmat asettavat kotiintuloaikoja ja lapset tulevat kotiin milloin haluavat. Mitä me opetamme lapsillemme, kun heidän ei odoteta tottelevan? Jos vanhemmat eivät opeta lapsiaan olemaan tottelevaisia tai odota heidän tottelevan, kuinka he oppivat myöhemmin elämässään kunnioittamaan ja tottelemaan heidän piispaansa tai pomoaan? Kuinka he noudattavat vaarnanjohtajansa tai lähetysjohtajansa ohjeita ja neuvoja? Kuinka he oppivat seuraamaan profeettaa näinä viimeisinä aikoina?
Ratkaisu: Antakaa lastenne auttaa luomaan joitain sääntöjä perheellenne. Ette tarvitse montaa sääntöä – 3-5 todella hyvää riittää. Kun sääntöjä noudatetaan, lapsia tulisi kehua tai palkita jollain tavoin. Kun sääntöjä rikotaan, lapsia tulisi rangaista. Auttakaa lapsia ymmärtämään, että sääntöjen noudattaminen auttaa pitämään yllä järjestystä ja rauhaa.
3. Suojella lapsiamme kaikelta, mitä he eivät halua tehdä tai mikä on vaikeaa tai epämukavaa.
Liian monet vanhemmat paapovat ja suojelevat lapsiaan liiaksi, sen sijaan, että valmistaisivat heitä kohtaamaan ”kylmän ja julman maailman”. Sen seurauksena lapsilta on riistetty mahdollisuus kehittää vahvuuttaan, lujuuttaan ja sinnikkyyttään. Jotta lapset kasvavat, kehittyvät ja kypsyvät, heidän täytyy saada kokemuksia elämän vaatimuksista ja haasteista – omakohtaisia kokemuksia.
Ratkaisu: Rohkaiskaa lapsianne tekemään vaikeita ja hankalia asioita. Auttakaa heitä ymmärtämään, että todellinen omanarvontunto ja itsevarmuus kumpuavat sellaisten asioiden tekemisestä, jotka ovat vaikeita – eivät helppoja. Lapset voivat valita haastavia kursseja ja keksiä omia ratkaisujaan. Vanhempien pitäisi tehdä vaikeita ja hankalia asioita lastensa kanssa, kuten osallistua juoksukilpailuihin, vaeltaa, uida tai tehdä jotain muuta fyysisesti vaativaa. Opettakaa lapsianne olemaan luovuttamatta.
4. Opettaa lapsillemme, että valinnanvapaus tarkoittaa vapautta.
Monet vanhemmat sekoittavat valinnanvapauden vapauteen. ”Vapautta” on se, että sallitte lastenne tehdä mitä ikinä he haluavatkaan, ilman seurauksia. ”Valinnanvapaus” tarkoittaa vapautta valita, mutta noilla valinnoilla on aina seurauksensa – niin hyvät kuin huonotkin. Kun lapsemme tekevät viisaita valintoja, palkitsemme heidät antamalla heille enemmän vapautta, luottamusta ja mahdollisuuksia. Samalla tavoin, kun lapsemme tekevät vääriä valintoja, opetamme heitä ottamalla heiltä pois etuoikeuksia ja rajoittamalla heidän vaihtoehtojaan ja mahdollisuuksiaan.
Ratkaisu: Opettakaa lapsillenne valinnanvapauden periaate kuten se on opetettu kohdassa 2. Nefi 2:27. Auttakaa heitä ymmärtämään, että viisaat valinnat tuovat lisää vapautta, kun taas huonot valinnat johtavat rajoituksiin. Vanhempien pitäisi noudattaa tätä kasvatusmallia valmistaakseen lapsiaan oikean elämän kokemuksiin.
5. Opettaa lapsillemme, että olemme aina ratkaisemassa kaikki heidän ongelmansa.
Kun lapset oppivat tekemään asioita itse, heidän sinnikkyytensä vahvistuu. Vanhempien ei pitäisi olla surullisia, kun heidän lapsensa oppivat kiipeämään keittiönpöydälle, koska haluavat mukin, jotta voivat juoda. Sen sijaan vanhempien pitäisi juhlistaa tämänkaltaista itsenäisyyttä.
Ratkaisu: Sen sijaan, että kerrotte lapsillenne mitä heidän pitäisi tehdä, kysykää: ”Mitä ajattelet tästä?” tai ”Kuinka ratkaiset tuon ongelman?” Sen sijaan, että annatte lapsillenne kaikki vastaukset, opettakaa heille kuinka löytää vastauksia itse. Älkää tehkö lastenne puolesta mitään, mitä he pystyvät tekemään itsekin!
6. Suojella lapsiamme torjunnalta ja pettymyksiltä.
Vuosia sitten nuorten lasten elämässä oli monia pettymyksiä. Esimerkiksi, kun lapsi hävisi urheilukilpailussa, heidän täytyi oppia hyväksymään tappio. Häviäjille ei ollut palkintoja tai juhlia. Nykyään jokainen pääsee joukkueeseen ja jokainen saa palkinnon. Niinpä lapset eivät opi käsittelemään torjuntaa ja pettymyksiä. Joskus nuori mies tai nainen kohtaa torjuntaa ja pettymyksiä ensimmäistä kertaa palvellessaan lähetystyössä. Lähetyssaarnaajien kohtaama sorto voi olla säälimätöntä.
Ratkaisu: Älkää suojelko lapsianne jokaiselta haasteelta ja vastoinkäymiseltä. Auttakaa heitä sen sijaan kohtaamaan vaikeudet rohkeasti. Auttakaa lapsianne ymmärtämään vastustuksen ja haasteiden tarkoitus sekä kuinka oppia ja kasvaa epäonnistumisten kautta.
7. Opettaa lapsillemme, etteivät he tarvitse todistusta juuri nyt – se voi odottaa, kunnes he ovat vanhempia.
Liian monet nykyajan vanhemmat eivät odota lapsiltaan paljoakaan Jeesuksen Kristuksen evankeliumin suhteen. Jotkut eivät rohkaise tai edes vaadi lastensa osallistuvan seminaariin, tulevan kirkkoon säännöllisesti tai osallistuvan nuorten viikkotoimintoihin peläten, että tämänkaltaisen käytöksen pakottaminen herättää lapsissa vastahakoisuutta. Joissakin tapauksissa nämä lapset ovat parhaimmillaankin vain näennäisesti aktiivisia kirkossa, mutta kuitenkin heidän vanhempansa kuvittelevat, että he tulevat saamaan temppelissä endaumenttinsa ja palvelevat uskollisesti lähetystyössä. Muttei tämä yhtälö toimi niin.
Ratkaisu: Opettakaa lapsianne aina olemaan siellä, missä heidän kuuluukin olla, kun heidän kuuluu siellä olla ja tehdä sitä, mitä heidän kuuluu tehdä. Älkää antako lastenne tuhlata niin paljon aikaa tyhjänpäiväisyyksiin, kuten videopeleihin ja sosiaaliseen mediaan. Auttakaa heitä uppoutumaan sellaisiin toimintoihin ja tapoihin, joiden parissa he voivat tuntea Henkeä ja jotka vahvistavat heidän uskoaan.
Jos me vanhempina pystymme korjaamaan joitain näistä virheistä, voimme auttaa lapsiamme tulemaan vahvemmiksi, sinnikkäämmiksi ja paremmin valmistautuneiksi kohtamaan elämässä heitä odottavat haasteet.
Tämän artikkelin on alun perin kirjoittanut Mark D. Ogletree, Ph.D. ja se on julkaistu ldsliving.com-sivustolla nimellä ”7 Mistakes LDS Parents Make and How to Avoid Them”.
Suomi ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company | English ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company
