Aadam ja Eeva olivat ensimmäiset Jumalan henkilapsista, jotka saivat kokea maanpäällisen elämän. He lankesivat olemalla tottelemattomia Jumalan käskylle ja heidän valintansa seurauksena synti ja kuoleman tulivat osaksemme. Mutta tämä ei ollut odottamaton virhe Jumalan suunnitelmassa. Nämä kaksi ongelmaa olivat välttämättömiä kehityksellemme. Emme voisi valita hyvää, jos ei olisi olemassa pahaa. Kuolema on askel matkallamme ikuisuuteen.

Jumala oli valmistanut meille poikansa kautta mahdollisuuden vapautua meitä kohdanneista esteistä ja palata Hänen luokseen. Kristus antaa meille mahdollisuuden tehdä parannus ja päästä eroon virheistämme, muuttua ja kehittyä vähitellen enemmän Jumalan kaltaiseksi. Hän poistaa myös fyysisen kuoleman esteen tarjoamalla meille jokaiselle ylösnousemuksen.

Mikä on elämän tarkoitus?

Jeesus Kristus on näyttänyt meille täydellisen esimerkin ja opettanut, kuinka voimme olla onnellisia kuolevaisuudessa ja palata Taivaallisen Isän luokse tämän elämän jälkeen. Nimitämme Kristuksen opetuksia ja Hänen sovitustyötään puolestamme evankeliumiksi. Kun noudatamme elämässämme Hänen evankeliuminsa periaatteita, se valmistaa meidät vastaanottamaan iankaikkisen elämän lahjan. Evankeliumi sisältää viisi perusasiaa:

1. Meidän täytyy uskoa Jeesukseen Kristukseen.

2. Meidän täytyy osoittaa uskomme tekemällä parannusta synneistämme.

3. Meidän täytyy seurata Kristuksen esimerkkiä ja mennä kasteelle.

4. Kasteen jälkeen, meidän täytyy vastaanottaa Pyhän Hengen lahja kätten päällepanemisen kautta.

5. Ja meidän täytyy pitää kiinni näistä asioista. Meidän täytyy jatkaa yrittämistä, parannuksen tekoa ja Kristuksen seuraamista elämämme ajan. Kutsumme tätä “loppuun asti kestämiseksi.”

Jeesuksen Kristuksen evankeliumista oppiminen, sen mukaan eläminen ja siitä onnen löytäminen on siis elämän tarkoitus.

Mitä tapahtuu kun kuolemme?

Jossain vaiheessa meistä jokainen väistämättä jatkaa matkaansa ikuisuuteen kuoleman kautta. Mutta tässä vaiheessa kaikki vasta muuttuukin mielenkiintoiseksi. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Myöhempien aikojen pyhät uskovat, että fyysinen kehosi haudataan ja henkesi menee eräänlaiseen hengelliseen “odotushuoneeseen.” Kutsumme tätä yksinkertaisesti henkimaailmaksi.

Se ei ole erillinen maailma. Se on tämän maan päällä, mutta emme vain voi nähdä sitä. Voisimme kutsua sitä vaikkapa eri ulottuvuudeksi.

Henkimaailmassa ei ole kyse taivaasta ja helvetistä siinä mielessä, että ne olisivat lopullisena olintilanasi. Mutta se on jaettu jonkinlaiseen henkivankilaan jumalattomille ja hengelliseen paratiisiin vanhurskaille, jotka uskoivat Jeesukseen ja tekivät parhaansa elääkseen Hänen opettamansa evankeliumin mukaan. Jumalattomien, jotka hylkäsivät Kristuksen sovituksen, täytyy kärsiä omien syntiensä vuoksi henkivankilassa. Siinä merkityksessä tämä on väliaikainen “helvetti.”

Jeesuksen Kristuksen evankeliumin mukaan meidän oli määrä mennä kasteelle.  Se on yksi edellytys paratiisiin pääsemiselle henkimaailmassa. Mitä sitten tapahtuu miljoonille ihmisille, jotka kuolevat saamatta koskaan mahdollisuutta kuulla tästä Jeesuksesta? Onko oikein, että heidät vain heitetään suoraan helvettiin?

Myöhempien aikojen pyhtä uskovat, että vanhurskaat henget opettavat evankeliumia henkimaailmassa sellaisille, joilla ei ollut mahdollisuutta kuulla siitä eläessään. Sillä välin myöhempien aikojen pyhät temppeleissä maan päällä tekevät kasteita kuolleiden esivanhempiensa puolesta, jotta heillä olisi mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tämä toimitus henkimaailmassa kun he kuulevat evankeliumista.

Mitä ylösnousemus tarkoittaa?

Kaikki ihmiset, olivatpa he jumalattomia tai vanhurskaita tulevat nousemaan ylös. Kuoleman jälkeen, saamme fyysiset ruumiimme takaisin. Mutta tällä kertaa ne ovat kuolemattomia ja täydellisiä kuten Kristuksen keho oli hänen ylösnousemuksensa jälkeen. Kaikki sairautemme ja fyysiset vammamme on poistettu.

Ylösnousemuksen jälkeen meidät tullaan tuomitsemaan. Tuomarina toimii Jumala ja tuomio perustuu valintoihimme, tekoihimme, ajatuksiimme, aikomuksiimme, tilanteeseemme, kemiaamme, kohtaamiimme haasteisiin ja kaikkiin muihin elämäämme vaikuttaneisiin asioihin. Ne kaikki otetaan huomioon tuomiossamme.

Yleensä kristillisyydessä ajatellaan, että tuomiossa henkilö määrätään joko taivaaseen tai helvettiin. Myöhempien aikojen pyhien oppi on hieman erilainen. Uskomme, että taivaassa on kolme valtakuntaa. Ylösnousemuksen ja tuomion jälkeen henkilö päätyy elämään jossakin näistä.

Kuinka tiedämme kuoleman jälkeisestä elämästä näin yksityiskohtaisesti?

Myöhempien aikojen pyhien profeetat ovat nähneet kaksi näkyä, jotka ovat suuresti lisänneet ymmärrystämme kuoleman jälkeisestä elämästä.

Toisen näistä sai profeetta Joseph F. Smith hieman ennen kuolemaansa. Presidentti Smith joutui kärsimään suuria menetyksiä elämänsä aikana. Hän menetti monia perheenjäsenistään ja näki paljon kuolemaan ensimmäisen Maailmansodan, sekä miljoonia henkiä vaatineen epidemian seurauksena. Luku 138 Oppi ja Liitot kirjassa sisältää hänen näkynsä.

Se antaa toivoa meille kaikille. Presidentti Smith näki henkimaailman ja Kristuksen vierailun sinne niiden kolmen päivän aikana, jotka hänen ruumiinsa oli haudassa. Näyn saamisen ajankohtana presidentti Smith oli pohtinut Pietarin kirjeen kolmatta ja neljättä lukua. Tämä näky tuli hänelle vastauksena kysymykseen ”näemmekö rakkaamme jälleen tämän elämän jälkeen?.” Vastauksena on innostava ”kyllä!”

Toisen näyn taas kokivat Joseph Smith ja Sydney Rigdon muiden miesten läsnäollessa. Se on kirjattu muistiin Opin ja Liittojen kirjaan lukuna 76. He näkivät Kristuksen ja sen jälkeen kolme kirkkauden valtakuntaa, joihin lyhyesti viitataan 1. Korinttolaiskirjeessä 15:40-42.

Mitä ovat kirkkauden valtakunnat?

Selestisessä valtakunnassa voimme nauttia Jumalan läsnäolosta. Tämä valtakunta on jaettu kolmeen asteeseen, joista korkeimmassa perheet voivat olla yhteen liitettyinä toistensa ja Jumalan kanssa ikuisesti. Tämän valtakunnan kirkkautta verrataan aurinkoon. Tämä on paikka, jonne menevät sellaiset vanhurskaat henkilöt, jotka hyväksyivät Kristuksen ja Hänen evankeliuminsa ja tekivät parhaansa elääkseen sen mukaan.

Seuraava valtakunta on kotina kaikille hyville ihmisille. Sitä kutsutaan nimellä terrestrinen kirkkaus. Ihmiset, jotka olivat kunniallisia, mutta maailman viekkauden sokaisemia, jopa myöhempien aikojen pyhät, jotka eivät pysyneet rohkeina todistuksessaan Jeesuksesta elämänsä aikana asuvat täällä. Tämän valtakunnan kirkkautta verrataan kuuhun. Kristus palvelee näitä ihmisiä, muttei asu heidän kanssaan. Samoin muut selestisen valtakunnan asukkaat palvelevat terrestrisen valtakunnan asukkaita.

Alin kirkkaudenaste on telestinen valtakunta, johon päätyvät jumalattomat ihmiset, jotka eivät tehneet parannusta. Vaikka saattaisi tuntua siltä, että joidenkuiden historiallisten henkilöiden toivoisi päätyvän helvettiin, he saattavat todennäköisimmin saada osansa telestisessä valtakunnassa.

”Nämä ovat niitä, jotka syöstään alas helvettiin ja jotka kärsivät kaikkivaltiaan Jumalan vihaa aikojen täyttymiseen asti, jolloin Kristus on alistanut kaikki viholliset jalkojensa alle ja on päättänyt työnsä;” (OL 76:106). He siis kärsivät väliaikaisesti ja sitten perivät telestisen kirkkauden. Palvelijat terrestrisestä valtakunnasta palvelevat tätä alinta kirkkauden astetta.

Joseph Smith sanoi tämän valtakunnan kirkkauden ”ylittävän kaiken ymmärryksen.” Se antaa meille jonkinlaisen kuvan siitä, millaisesta kirkkaudesta ylemmissä valtakunnissa on kyse.

Uskovatko myöhempien aikojen pyhät helvetin olemassaoloon?

Pysyvä ”helvetti” on myöhempien aikojen pyhille nimeltään ulkoinen pimeys. Se on olinpaikkana Kadotuksen pojille. Tämä pitää sisällään saatanan ja hänen alkuperäiset seuraajansa aikaisemmasta olemassaolosta, sekä ne maan päällä eläneet ihmiset, jotka ovat tehneet anteeksiantamatonta syntiä. Tätä kutsutaan myös synniksi Pyhää Henkeä vastaan, joka tarkoittaa, että henkilöllä on varma tieto Kristuksesta, hän näkee Kristuksen, ja sitten kieltää Hänet.

Teksti on mukaelma Saintsunscripted.com -sivustolla ilmestyneestä artikkelista What Happens after Death, jonka on koonnut sivuston työryhmä.