Sellaisten henkilöiden, jotka eivät usko Mormonin kirjan olevan totta täytyy löytää jokin peruste sille, kuinka Joseph Smith on pystynyt keksimään kirjan. Joskus kuulee esitettävän teorian, jonka mukaan Joseph sai kyllä yliluonnollista apua kirjan kirjoittamiseen, mutta se tuli paholaiselta, ei Jumalalta.

Mitä Jeesus opetti paholaisen toiminnasta?

Uudessa Testamentissa, Markuksen evankeliumissa joukko ihmisiä näkee Kristuksen ajavan ulos pahoja henkiä. Tämä aiheuttaa katselijoissa hämmästystä, mutta myös epäilyä.

”Mutta lainopettajat, joita oli tullut Jerusalemista, sanoivat: »Hänessä on Belsebul, itsensä pääpaholaisen voimin hän pahoja henkiä karkottaa.»

Ja Kristus vastasi heille: Miten Saatana voi ajaa ulos Saatanan? Jos valtakunta jakautuu ja taistelee itseään vastaan, se ei voi kestää…  Ja jos Saatana nousee itseään vastaan, se ei voi kestää, vaan sen loppu on tullut.” (Markus 3:23-24)

Toisin sanoen paholainen ei koskaan innoita ketään seuraamaan Jumalaa. Hän ei koskaan käske ketään tekemään sellaista, mikä tekee vain hänen olemassaolonsa vaikeammaksi. Hän voi näyttäytyä valon enkelinä, mutta hän tekee sen huijatakseen henkilön tekemään tai uskomaan jotain, mikä on väärin.

Jos enkeli ilmestyy sinulle ja kertoo Kristuksen olevan Vapahtajasi, se ei ole paholaisesta. Mutta jos enkeli ilmestyy ja pyytää palvelemaan itseään tai vaikkapa etsimään rikkautta ja mainetta, silloin on syytä olla huolissaan.

Kuinka Mormonin kirja opettaa Kristuksesta?

Usein ihmiset tekevät päätelmiä Mormonin Kirjasta lukematta sitä. He kuulevat ehkä jotain siitä toisen uskonnon edustajalta tai etsivät tietoa hakusanoilla ”Mormonin kirjan ongelmia” tai taivas varjele, he katsovat sitä käsittelevän South Park-jakson ja juuri niin pitkälle heidän tutustumisensa etenee.

Sovelletaan edellistä Kristuksen opettamaa periaatetta Mormonin kirjaan. Tarkastellessamme, mitä Mormonin kirja opettaa, onko sen lähteenä Jumala vai paholainen? Tässä asetelmassa jomman kumman on oltava totta. Mormonin kirjassa on 3 925 viittausta Kristukseen. Tässä joitakuita näistä pyhien kirjoitusten kohdista:

Ja me puhumme Kristuksesta, me riemuitsemme Kristuksessa, me saarnaamme Kristuksesta, me profetoimme Kristuksesta ja me kirjoitamme profetioidemme mukaisesti, jotta lapsemme tietäisivät, mistä lähteestä he voivat odottaa syntiensä anteeksiantoa. (2 Nefi 25:26)

Ja nyt, poikani, muistakaa, muistakaa, että teidän on rakennettava perustuksenne meidän Lunastajamme kalliolle, hänen, joka on Kristus, Jumalan Poika, niin että kun Perkele lähettää väkevät tuulensa, – – sillä ei ole valtaa teihin vetääkseen teidät alas kurjuuden ja loputtoman onnettomuuden kuiluun, sen kallion tähden, jolle teidät on rakennettu, joka on varma perustus, perustus, jolle rakentaessaan ihmiset eivät voi sortua. (Helaman 5:12)

Niin, tulkaa Kristuksen luokse ja tulkaa täydellisiksi hänessä ja kieltäkää itseltänne kaikki jumalattomuus; (Moroni 10:32)

Uskokaa Jumalaan; uskokaa, että hän on ja että hän on luonut kaiken sekä taivaassa että maan päällä; uskokaa, että hänellä on kaikki viisaus ja kaikki valta sekä taivaassa että maan päällä; (Moosia 4:9)

Enkelit puhuvat Pyhän Hengen voimalla; sen vuoksi he puhuvat Kristuksen sanoja. Sen vuoksi, minä sanoin teille: Kestitkää itseänne Kristuksen sanoilla, sillä katso, Kristuksen sanat kertovat teille kaiken, mitä teidän tulee tehdä. (2 Nefi 32:3)

Jokainen, joka panee turvansa Jumalaan, saa vahvistusta koettelemuksissaan ja vastoinkäymisissään ja ahdingoissaan, ja hänet ylennetään viimeisenä päivänä. (Alma 36:3)

Sen tähden jokainen, joka uskoo Jumalaan, voi varmasti toivoa parempaa maailmaa, aivan niin, sijaa Jumalan oikealla puolella, mikä toivo tulee uskosta, on ihmisten sieluille ankkurina, joka tekee heistä varmoja ja lujia (Eter 12:4)

Keskimäärin Mormonin kirjassa on siis viittaus Jeesukseen jokaisessa 1,7 jakeessa. Näin ollen ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Mormonin kirja opettaisi Kristuksesta. Se kertoo Hänen olevan Vapahtajamme. Hän eli, kärsi syntiemme puolesta, kuoli ja nousi ylös. Kristuksen opetuksen perusteella ei kävisi järkeen, että paholainen toimisi tällaisen tekstin lähteenä.

Miksi pidämme Mormonin kirjaa toisena todistuksena Kristuksesta?

Kristus vaikutti Jerusalemin lähistöllä eläessään maan päällä. Uusi Testamentti kertoo Hänen elämästään, opetuksistaan ja teoistaan. Yhdessä Vanhan Testamentin kanssa, jossa Kristus tunnettiin Jehovana, ne muodostavat ensimmäisen todistuksen Kristuksesta.

Mormonin kirjan ei ole tarkoitus korvata Raamattua. Se toimii toisena todistuksena siitä, että Jeesus todella eli, kuoli ja nousi ylös puolestamme. Samalla tavoin kuin Hän innoitti profeettoja itäisellä puolella maapalloa Vanhan Testamentin aikana, Hän puhui myös läntisellä puolella oleville profeetoille. Heidän kirjoituksensa on tallennettu lyhennelmänä Mormonin kirjaan.

Mormonin kirja ei kerro Jeesuksen elämästä maan päällä, muuta kuin niiden merkkien osalta, joita Amerikan mantereella asuneiden ihmisten keskuudessa annettiin Hänen syntymästään ja kuolemastaan. Sen sijaan se kertoo, kuinka Kristus vieraili myös muiden kuin Jerusalemin lähellä asuvien uskovien luona ylösnousemuksensa jälkeen.

Nämä ihmiset olivat Juudan ja Joosefin jälkeläisiä, jotka oli johdatettu pois Jerusalemista noin 600 eKr. Jeesus kutsui heitä ”toisiksi lampaikseen” (Johannes 10:16), joista hän oli puhunut apostoleilleen Jerusalemissa. Kristuksen kuoleman yhteydessä Amerikan mantereella asuneiden keskuudessa oli tapahtunut suuria tuhoja, jotka surmasivat suurimman osan jumalattomista. Jäljelle jääneet olivat kansan uskollisempi osa. He odottivat Kristuksen tulevan vierailemaan myös heidän luonaan. Heidän uskonsa vuoksi Kristus opetti heitä ja näytti heille ihmetekoja, jotka olivat jopa suurempia kuin ne, joita Hän teki vanhassa maailmassa.

”Ja hän puhui väkijoukolle ja sanoi sille: Katsokaa pienokaisianne. Ja kun he katsoivat nähdäkseen, he loivat katseensa taivaalle, ja he näkivät taivaiden aukenevan, ja he näkivät enkeleitä laskeutuvan taivaasta ikään kuin tulen keskellä; ja he tulivat alas ja ympäröivät nuo pienokaiset, ja he olivat tulen ympäröiminä; ja enkelit palvelivat heitä.” (3. Nefi 17:23-24)

Mormonin kirjan ei ole tarkoitus väheksyä Raamattua ja sen sisältöä, tai korvata sitä pyhänä kirjana. Se vain tarjoaa toisen näkökulman ja vahvistuksen uskollemme Vapahtajaan Jumalan Poikana ja edelleen elävänä, ylösnousseena olentona.

Teksti on mukaelma Saintsunscripted.com -sivustolla ilmestyneestä artikkelista Is the Book of Mormon of God or Satan?, jonka on koonnut sivuston työryhmä.

Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä: