Michael McLean – 9 vuoden uskonkriisi

Kaikki alkoi kymmenisen vuotta sitten, kun Michaelin nuorimmainen poika kertoi perheelleen olevansa homo.

”Hän toivoi, että jos hän olisi riittävän hyvä, rukoilisi riittävän kovasti, palvelisi uskollisesti lähetyssaarnaajana ja pitäisi käskyt, niin hän kokisi jonkinlaisen ihmeen ja hänestä tulisi hetero” Michael kertoo. ”On riittävän vaikeaa olla homonuori heteromaailmassa, mutta sen lisäksi olla mormonipiireissä kuuluisan laulunkirjoittajan poika – se oli hänelle mahdotonta. Hän koki niin suurta tuskaa, että oli harkinnut itsemurhaa.”

Mikä teki asioista vieläkin hankalampaa, Michael ja hänen vaimonsa, Lynne, asuivat Malibussa, Kaliforniassa, missä kirkon jäsenet kampanjoivat Esitys 8:n puolesta, joka virallisesti tunnustaisi ainoastaan avioliiton miehen ja naisen välillä.

”Kuuntelin puhujakorokkeelta saarnattavan kuinka uskollisten kristittyjen täytyi pelastaa perheet ja maamme tulevaisuus kampanjoimalla esityksen puolesta” hän muistelee. Samaan aikaan hänen poikansa suunnitteli solmivansa avioliiton kumppaninsa kanssa McLeanien kotona, jos esitys hylättäisiin.

”Se olisi ollut vaikeaa kenelle tahansa vanhemmalle, mutta kirkon alaisuudessa työskentelevälle laulun- ja elokuvantekijälle tämä tilanne oli täysin mahdoton” hän kertoo. ”Tarvitsin vastauksia pelastaakseni perheeni. Rukoilin kovemmin kuin koskaan ennen.”

Ei mitään.

”Aivan kuin joku olisi pultannut taivaanportit kiinni.” Michael selittää. ”Aloin miettiä: mitä jos olenkin ymmärtänyt kaiken väärin? Mitä jos olen ymmärtänyt tämän kirkkohomman väärin? Mitä jos olen ymmärtänyt taivaallisen Isän väärin? Ajattelin tämän loppuvan – jostain tulisi jonkinlaista rauhaa tai vastauksia alkaisi tipahdella. Mutta niin ei käynyt. En voinut uskoa sanovani niin ääneen, mutta kaavailin pakosuunnitelmaa. Se oli niin tuskallista.”

Uskonkriisinsä keskellä Michael sai käsiinsä kirjan ”Mother Teresa: Come Be My Light: The Private Writings of the Saint of Calcutta” (Äiti Teresa: Ole Valoni: Pyhän kalkuttalaisen yksityisiä kirjoituksia), joka on julkaistu vuosia Äiti Teresan kuoleman jälkeen. Michaelin lukiessa Äiti Teresan salaisesta 49 vuotta kestäneestä uskonkriisistä, jonka hän tunnusti kirjeissään hengellisille neuvonantajilleen ja lähimmille uskotuilleen, Michael samastui hänen kamppailuihinsa.

”Hän kysyi: ’Miksi taivaallinen Isä on hyljännyt minut? Miksi en kuule Häntä tai tunne Hänen henkeään? Enkä voi kertoa kenellekään tästä.’ Minä Ymmärsin. Mitä sanoisin? ’Hei, te kaikki, jotka olette ostaneet levyjäni, pilailin vain! Olette yksin. Luovuttakaa – valoa ei tule.’”

Vastaako Hän todella minulle?

Pian luettuaan Äiti Teresan kirjan Michael näki hänestä unta, joka muutti hänen tapansa käsitellä uskonkriisiään.

Unessa katolilainen nunna lauloi elämästään Michaelin säestäessä häntä pianolla. Hän muistelee: ”Se oli hänen laulunsa ja kertoi siitä, kuinka hän ei ollut vain heittänyt pyyhettä kehään, luopunut uskosta ja tunnustanut, että uskon perinteeseen uskominen ja sen seuraaminen oli liikaa, liian vaikeaa, liian hölmöä. Hän lauloi unessani näin:

Valitsen rukoilla Häntä, joka ei kuule minua

Valitsen odottaa rakkautta, jonka Hän kätkee

Ja vaikka Jumala onkin nyt valinnut olla olematta luonani

Pidän lupaukseni, joita sydämeni ei enää tunne

”Eli mormoni lauluntekijä näkee unta kuolleesta katolilaisesta nunnasta, joka laulaa laulua, joka herättää kysymyksen: Olenko halukas pitämään lupaukset, joita olen tehnyt Jumalalle, vaikka en tunnekaan mitään vastakaikua syvimmälle kaipuulleni? Uskoni suurimman koettelemuksen keskellä, pitäisinkö kiinni uskostani vai antaisinko epätoivolle vallan?”

Kuten Äiti Teresa, Michaelkin lopulta päätti pitää kiinni – tuli mitä tuli.

”Päätin sitoutua uudelleen” hän kertoo. ”Odottaisin Herraa ja etsisin vastauksia, jotka tyydyttäisivät sekä sydäntäni että mieltäni. Kävisin kirkossa enkä pakenisi parkkipaikalle kuullessani asioita, jotka särkevät sydämeni tai vain saavat minut tuntemaan, etten ole siellä minne todella kuulun. Tulisin paikalle, olisin hiljaa ja kuuntelisin ja odottaisin.”

Hän kuunteli ja odotti yhdeksän vuotta. Sitten yhtäkkiä jokin muuttui.

Pidä kiinni, valo tulee

”Olin pari vuotta sitten pienessä työhuoneessani, jossa kirjoitan laulujani, kun 10 päivän ajan tuntui kuin olisin vain ladannut lauluja taivaasta” hän muistelee. ”Niitä tuli niin nopeasti – lauluja ihmisten näkökulmasta, joilla oli ollut erilaisia kohtaamisia Jeesuksen kanssa, kuten se rahanvaihtaja tai vartija, jonka korva leikattiin irti, tai spitaalinen.”

Mutta Johannes Kastajan näkökulma vasta todella vaikutti Michaeliin. ”Johannes Kastajalla oli uskonkriisi, joka ylitti kaiken, mitä minä olen kokenut” hän kertoo. ”Hänen ollessa lukkojen takana vankilassa, odottamassa teloitustaan, hän käski joitain opetuslapsiaan etsimään Jeesuksen ja kysymään: ’Oletko sinä se, jonka oli määrä tulla? Vai pitäisikö meidän etsiä toista?’ Hän mietti, että kaiken tekemänsä jälkeen, onko hän sittenkin ymmärtänyt kaiken väärin.”

Michael jatkaa: ”Johanneksen opetuslapset löysivät Jeesuksen ja hän vastasi: ’Katsokaa minua.’ Hän ei rientänyt tyrmään lohduttamaan Johannesta. Hän alkoi suorittaa ihmetekoja. Sitten hän käski opetuslapsia menemään takaisin ja kertomaan Johannekselle näkemästään, näkemässään järjestyksessä. Johannes ymmärsi, että hänen kysymykseensä vastattiin täydellisesti, sillä 700 vuotta aiemmin Jesaja profetoi Messiaan suorittavan nämä ihmeteot ja että ne tapahtuisivat juuri siinä järjestyksessä, jossa opetuslapset näkivät ne. Johannes sai täydellisen vastauksen, joka oli suunniteltu juuri hänelle.”

Michael ymmärsi Jumalan lähettäneen vastaukset häntä yhdeksän vuoden ajan vaivanneisiin kysymyksiin sanoituksina lauluihin, jotka hän oli juuri kirjoittanut. ”Vastaus oli täydellinen” hän sanoo. ”Mutta niiden täydellisyyttäkin ihmeellisempää oli se, että ne tulivat kielellä, jota vain minä pystyin ymmärtämään. Se oli niin henkilökohtaista. Hän lähetti lauluja lauluntekijälle.”

Hän vahvistaa: ”Tiedät kyllä, milloin Jumala vastaa sinulle, sillä se tulee olemaan täydellistä ja henkilökohtaista kaikin mahdollisin tavoin.”

Se on todellista

Michaelin kokema uskonkriisi on antanut hänelle syvää myötätuntoa ja ainutlaatuisen näkökulman, joka ei olisi voinut kehittyä millään muulla tavoin. Mutta yksi suurenmoisimmista oivalluksistaan, joka vaikuttaa häneen tänäkin päivänä, tuli hänen edesmenneen isänsä muistosta:

”Isäni sairasti Alzheimerin tautia, joten kun häntä pyydettiin pitämään 17 minuutin puhe sakramenttikokouksessa pääsiäisenä, olin huolissani, että hän eksyisi raiteilta. Itse asiassa, seisoin lähettyvillä, jotta voisin rientää apuun ja pelastaa hänet” Michael muistelee. ”Jokainen pyhien kirjoitusten kohta ja jokainen viittaus koski Isä Jumalan suurenmoisuutta, viisautta ja älykkyyttä. Ja minua alkoi nolottaa, että hän ei puhunut Jeesuksesta, vaikka oli pääsiäinen.”

Mutta sitten, kun puhetta oli jäljellä kaksi minuuttia, Michaelin isä yllätti hänet esittämällä muutamia syvällisiä kysymyksiä. ”Isäni sanoi: ’Eikö ole mielenkiintoista, että universumin suurin Äly hylkäsi Poikansa suunnitelmansa ratkaisevimmalla hetkellä? Voisiko olla, että tuolla hetkellä kaikkein suurin Äly todisti universumille siitä, että Hän uskoi Jeesukseen? Että Hän tiesi, että Jeesus valitsisi hänet tulipa vastaan mitä tahansa? Ja voisiko olla, että kun kuvittelet hänen hyljänneen sinut, hän itse asiassa sanookin: ’Uskon, että valitset minut myös silloin, kun en ole luonasi’?”

Ja juuri niin Michael pääsi yli uskonkriisistään – valitsemalla Jumalan, vaikka hän tunsikin Hänen hyljänneen hänet.

Et ole yksin

Tänä päivänä, sen sijaan, että hän häpeäisi kokemustaan, Michael käyttää sitä hyväkseen jakaakseen toivon sanomaa muille, jotka saattavat kamppailla.

”Johannes Kastaja, Joseph Smith ja jopa Kristus itse ovat tunteneet Jumalan hyljänneen heidät” hän sanoo. ”Jos kukaan meistä on joskus tuntenut tulleensa hyljätyksi ja miettinyt missä Hän on – sitten olemme hyvässä seurassa.”

Michael sanoo lauluntekijöiden oikeastaan kirjoittavan vain yhden laulun ja hänen laulunsa on ”You’re Not Alone” (Et ole yksin). Vaikka sanoitukset ja melodiat vaihtuvat, sanoma säilyy samana.

”Mainitse yksikin lauluni, joka – ydinsanomaltaan – ei yritä viestittää: ’Tämän minä kävin läpi. Et ole ainoa, joka on tuntenut näin. Et ole ainoa, joka on peloissaan. Et ole ainoa, joka miettii, onko taivaassa Jumala, joka rakastaa sinua. Et ole yksin.’”

Hän lisää: ”Tiedän, millaista pimeys on. Hän aina luonamme – silloinkin, kun emme voi nähdä sitä.”

Tämän artikkelin on alun perin kirjoittanut Jamie Armstrong ja se on julkaistu ldsliving.com-sivustolla nimellä ”Michael McLean Opens Up About His 9-Year Faith Crisis and How He Found His Testimony Again”.