”Ja kaikki, mikä on hyvää, on oikeaa ja totta; niinpä mikään, mikä on hyvää, ei kiellä Kristusta, vaan tunnustaa, että hän on.” Moroni 10:6

Tieto

Joskus Mormonin kirjassa käytetään sanaa ”hyvä” samoin kuin kuka tahansa meistä saattaisi käyttää sitä. On olemassa hyvää maata ja hyvää hedelmää (Jaakob 5), hyvää kangasta (Alma 1:29) ja hyviä siemeniä (Alma 32:36). Joskus taas Mormonin kirjassa hyvä-sana otetaan vakavammin. Kohdassa Moroni 10:6 sanotaan, että “kaikki, mikä on hyvää, on oikeaa ja totta; niinpä mikään, mikä on hyvää, ei kiellä Kristusta, vaan tunnustaa, että hän on.” Moroni epäilemättä oppi tämän tärkeän opin isältään Mormonilta, joka kirjoitti samaan tapaan että ”kaikki, mikä on hyvää, tulee Jumalasta” (Moroni 7:12). Sanan “hyvä” vertailu tämän ylemmän ymmärryksen tasolla pyhiin kirjoituksiin tai ajallisiin tutkielmiin osoittaa, että hyvänä oleminen tässä korkeammassa merkityksessä tarkoittaa sitä, että on enemmän Jumalan kaltainen.

Eräs parhaista esimerkeistä, jossa hyvä ymmärretään tällä tavalla, on Markuksen evankeliumissa. Markus 10:17 kuvailee, miten mies juoksi Jeesuksen luokse ja kysyi Häneltä: ”Hyvä opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta perisin iankaikkisen elämän?” Jeesus vastasi hänelle: ”Miksi sanot minua hyväksi? Ainoastaan Jumala on hyvä, ei kukaan muu” (Markus 10:18). Uuden Testamentin tutkijan, C. S. Mannin mukaan Kristuksen vastauksessa on järkeä vain silloin, kun sitä tutkitaan Vanhan Testamentin ja muinaisen juutalaisuuden näkökulmasta. Hän väittää, että ”juutalaisuuden näkökulmasta vain Jumalaa voitiin kuvailla täysin ’hyväksi’ ja sen vastakohtana kukaan muu ei ole ’hyvä’, vaikka tähän sääntöön olikin olemassa joitakin poikkeuksia. Tämä näkemys ”hyvästä” eroaa selvästi Platon, Aristoteleen ja satojen vuosien takaisesta länsimaisen ajattelutavan ja maallisen historian käsityksestä.

Mannin mukaan muinainen ajattelutapa tämän Jeesuksen kommentin taustalla on peräisin Vanhasta Testamentista, erityisesti Psalmeista. Tämä voisi selittää sen, miksi se tulee ilmi sekä Uudessa Testamentissa että Mormonin kirjassa. Tutussa Psalmien kohdassa 118:1 sanotaan: ” Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa.” Tämä Psalmi julistaa, että Jumala on täydellisen hyvä, koska Hänen armonsa kestää ikuisesti. 1. Aikakirjan 16:24 ja 2. Aikakirjan 5:13 kohdat ovat melkein samanlaisia. Tämän perusteella voidaan päätellä, että ajatus siitä, että Jumala on kelvollisin olento hyvän kuvailemisessa, saa juurensa Vanhan Testamentin ajoista.

Näyttää siltä, että Moroni omaksui tämän uskomuksen suoraan Psalmeista pohdinnassaan hyvyydestä. Hän sanoi että “jos tulee päivä, jolloin Jumalan voima ja lahjat lakkaavat teidän keskuudestanne, se tapahtuu epäuskon tähden. Ja voi ihmislapsia, jos näin tapahtuu, sillä teidän keskuudessanne ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei yhtäkään” (Moroni 10:24-25).

Tämä todennäköisesti viittaa kohdassa Psalmit 53:4 ilmaistuihin sanoihin ja ajatuksiin: ” Kaikki he ovat hylänneet hänet, kelvottomia kaikki tyynni! Ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei yhtäkään.” Moroni kuitenkin – paljolti kuten Kristus – vahvisti voimakkaasti Jumalan ja hyvän yhteyttä. Hän selvensi, että ihmiset kykenevät hyvän tekemiseen vain ”Jumalan voiman ja lahjojen avulla” (Moroni 10:24).

Syyt

Kaikissa kulttuureissa on sanottu paljon ”hyvänä ihmisenä” olemisen tärkeydestä, ja useimmat ihmiset yrittävät olla hyviä jollain perustasolla. Mormonin kirja kuitenkin kutsuu kaikkia ihmisiä korkeammalle tasolle. Hyvin todellisessa merkityksessä hyvänä ihmisenä oleminen tarkoittaa myös jumalallisena ihmisenä olemista. Sellainen henkilö hyväksyy nöyrästi, että Jumalalla on “ääretön hyvyys ja armo” (Moroni 8:3). Ne, joilla on uskoa Jumalaan, ”pitävät kiinni kaikesta hyvästä” (Moroni 7:28) ja heistä tulee enemmän Hänen kaltaisiaan Hänen rakkautensa ja hyvyytensä kautta. Tämän mahdollistaminen, perimmäinen tavoitteemme, on Hänen työnsä, kunniansa ja tarkoituksensa.

Koska todellinen hyvyys tulee Jumalalta, kenenkään ei ole loogisesti ja käytännössä mahdollista tulla ”hyväksi” ilman Kristuksen apua. Mormonin polarisoidut ja sodan repimät vaikeudet vahvistivat totuutta, että “kaikki, mikä on hyvää, tulee Kristuksesta; muuten ihmiset olisivat langenneita, eikä mikään hyvä voisi tulla heidän osakseen” (Moroni 7:24), että Kristuksesta tulisi ”kaikki hyvä” (jae 21). Nähdessään kiusatun kansansa pimeyden läpi Mormon vahvisti peräänantamattomasti, että näin tekemällä kaikista voi tulla ”Kristuksen lapsia” (jae 19). Loppujen lopuksi, ”kaikki, mikä kutsuu tekemään hyvää ja saa uskomaan Kristukseen, on lähetetty Kristuksen voiman ja lahjan kautta; sen vuoksi te voitte tietää täysin varmasti, että se on Jumalasta” (jae 16).

Aivan kuten Jeesus Kristus puhui itse Moronille: ”Hyvä ei tule kenestäkään muusta kuin minusta” (Eter 4:12). Tästä huomaamme, että hyvänä ihmisenä olemiseen liittyy välttämättä Kristuksen valon heijastaminen, Pyhän Hengen kehotusten kuunteleminen (joka todistaa Kristuksesta ja kaavoittaa elämämme Kristuksen esimerkin mukaan), sekä Isä Jumalan rakastaminen niin täydellisesti kuin mahdollista; koko mielestämme, sydämestämme ja voimastamme. Kun seuraamme ”hyvää Paimenta” (Helaman 7:18), meistä tulee enemmän kuin vain ”hyviä ihmisiä” sekä maailmallisessa että eettisessä merkityksessä. Meistä tulee enemmän Jumalan kaltaisia. Hänen, joka on kaiken todella hyvän luoja.

 

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu ldsmag.com -sivustolla. Artikkelin on kääntänyt Krista Kora.