Millaista on kulkea uskon tietä yhdessä puolisonsa kanssa – käydä kirkossa yhdessä, palvella tehtävissänne, kasvattaa lapsia evankeliumi oppaananne – vain kuullakseen hänen yllättäen (tai pikku hiljaa ajan kuluessa) ilmoittavan, ettei hän enää uskokaan?
Olen viime kuukausina haastatellut ihmisiä, jotka ovat kokeneet sen. Se on uskomattoman haastavaa. Ensinnäkin, usein kyseisessä tilanteessa kokee tulleensa petetyksi ja tuntee surua puolison hylätessä temppeliliitot sekä murhetta särkyneistä unelmista rakentaa yhdessä evankeliumikeskeinen koti. Lisäksi on kohdattava tuskalliset päivittäiset tosiasiat – kuinka sisällyttää rukous, kirkossa käyminen, perheillat, pyhien kirjoitusten opiskelu ja evankeliumista keskusteleminen kotona perheenne arkeen.
Haasteista huolimatta monet, jotka ovat kokeneet tämän ja pyrkivät säilyttämään avioliittonsa, sanovat olevan olemassa keinoja päästä eteenpäin. Jos sinä tai joku sinulle rakas käy läpi näitä haasteita, tässä on muutamia ehdotuksia ohjaamaan kulkua:
Anna itsesi surra
Kun kohtaamme vastoinkäymisiä, pakotamme joskus itsemme olemaan vahvoja ja kovia. Mutta kokemamme sydänsuru on todellista ja sitä täytyy hoitaa, muuten nuo kaikki kasautuneet tunteet saattavat muuttua masentavaksi, jopa tuhoisaksi, voimaksi elämässämme. Etsi rukoillen keinoja surra, kuitenkaan antamatta surulle ylivaltaa. Harkitse päiväkirjan kirjoittamista säännöllisesti, luotettujen ystävien kanssa keskustelemista tai lohdutusta tuovien pyhien kirjoitusten kohtien ulkoa opettelua. Anna itsesi itkeä ja osoita itseäsi kohtaan erityistä myötätuntoa ollessasi allapäin.
Muista, että nämä surun tuntemukset voivat olla toistuviakin. Eräs nainen, jonka mies lähti kirkosta useita vuosia sitten, sanoi: ”Suru edelleen iskee toisinaan, kun hän kieltäytyy tulemasta kuuntelemaan lapsemme puhetta sakramenttikokouksessa tai kun haluan kutsua lähetyssaarnaajat meille syömään, mutta minun täytyy neuvotella asiasta ensin hänen kanssaan.”
Anna itsesi surra, kun sen aika on, mutta etsi sitten valoa ja voimaa, joka helpottaa suruasi ja auttaa sinua saamaan parhaan irti tilanteestasi.
Ravitse todistustasi
Kun puoliso jättää uskonsa, ei sinulla ole varaa löysäillä oman todistuksesi ravitsemisen ja vahvistamisen suhteen. Tee omasta hengellisestä hyvinvoinnistasi tärkeämpää kuin koskaan ennen. Luetko ja opiskeletko pyhiä kirjoituksia päivittäin, et vain silmäile ja merkitse tehdyksi? Järjestätkö aikaa ollaksesi yhteydessä Herraan rukouksen ja mietiskelyn kautta? Annatko itsellesi lahjan tutkiskella ja opiskella yleiskonferenssipuheita? Joistakin puheista voi olla erityisen paljon apua, kuten esimerkiksi piispa Gérald Caussén ”Onko se teistä yhä ihmeellinen?”, vanhin Kevin W. Pearsonin ”Pysykää puun luona” tai vanhin Jeffrey R. Hollandin ”Minä uskon”.
Tee kirkossa ja temppelissä käymisestä asioita, joista ei neuvotella. Temppelissä käyminen on ollut suurena apuna niille, joiden kanssa tästä aiheesta puhuin. ”Säännöllisellä temppelissä käymisellä on ollut valtava vaikutus minuun”, suurperheen äiti Marie kertoi, ”Se on antanut minulle suurta rauhaa ja voimaa.” Jotkut sanovat, että temppeliin meneminen ilman puolisoaan voi ensi alkuun olla raskasta, mutta siunaukset ovat runsaat jaksaessasi jatkaa. Huolehdi omasta todistuksestasi ja hengellisestä kasvustasi ja tulet löytämään voimavaroja ja Hengen opastusta, joilla voi olla voimallinen vaikutus sinuun jatkaessasi eteenpäin.
Älä ota heidän valintaansa henkilökohtaisesti
Joskus, kun puoliso lakkaa uskomasta, toinen puoliso ajattelee sen jotenkin olevan hänen syytään. Ehkä he eivät pitäneet perheiltoja riittävän säännöllisesti, ehkä he unohtivat opiskella pyhiä kirjoituksia yhdessä perheenä tai ehkä he eivät onnistuneet pitämään perherukouksia päivittäin. Jos löydät itsesi listaamasta kaikkia tapoja, joilla olet saattanut vaikuttaa puolisosi uskon menetykseen, lopeta. Anna itsellesi anteeksi, etsi Herran anteeksiantoa ja jatka elämässäsi eteenpäin. Tarvitset kaiken mahdollisen energian ja keskittymisen päästäksesi jatkamaan eteenpäin. Suo puolisollesi hänen matkansa, kun jatkat omaasi. Et ole epäonnistuja, koska puolisosi lähti kirkosta. Olet edelleen osa perhettä, jonka kehitys on vielä vaiheessa.
Keskustele avoimesti puolisosi kanssa
Keskustele tilanteestanne puolisosi kanssa suoraan ja rakkauden hengessä. Keskustele siitä, kuinka etenette jatkossa. Päätä, mistä asioista olet valmis neuvottelemaan – kuten osallistuminen joihinkin seurakunnan toimintoihin, vaikkapa joulu- tai juhannusjuhlaan – ja mistä asioista et neuvottele – kuten kirkossa käyminen sunnuntaisin. Selvitä ajatuksella ja rukoillen, kuinka paljon voit keskustella hänen kanssaan evankeliumista ja mitä asioita sinun pitää tehdä itsenäisesti ja omissa oloissasi, ainakin toistaiseksi. Eräs sisar sanoi, että ottaen huomioon, kuinka nopeasti keskustelu evankeliumista muuttuu negatiiviseksi, hän ei tällä hetkellä keskustele siitä miehensä kanssa. ”Meillä on suuri aukko asioissa, joista voimme enää keskustella, ja vaikka se tekeekin minut surulliseksi, se on juuri nyt oikea ratkaisu avioliittomme kannalta.”
Kun tilanteessa on mukana lapsia, on erityisen tärkeää, että puolisot keskustelevat keskenään siitä, kuinka uskonnolliset eroavaisuudet käsitellään heidän kanssaan. Uskovat puolisot, joiden kanssa keskustelin, arvostivat puolisoa, joka kunnioitti avioliiton alussa tehtyä päätöstä kasvattaa lapset kirkossa. Monet ei-uskovat puolisot kunnioittavat tuota päätöstä, mutta eivät kaikki. Jotkut sisaret ja veljet joutuvat toimimaan puolison kanssa, joka ennen harjoitti uskoa, mutta nyt puhuu lapsilleen negatiivisesti kirkosta. Enimmäkseen tällaisessa tilanteessa olevat vanhemmat pyrkivät kumoamaan negatiiviset vaikutukset uskollisesti harjoittamalla uskoa lastensa kanssa niin paljon kuin mahdollista ja keskustelemalla heidän kanssaan heitä askarruttavista kysymyksistä ja huolista.
Pyydä tukea
Vaikkakin joskus me onnistumme raivaamaan tiemme haasteiden läpi itseksemme, kun puoliso lähtee kirkosta, voi se olla eristävää ja yksinäistä. Mutta sinun ei tarvitse olla yksin. Taivaallinen Isä on totta kai kanssasi, mutta moni muu ympärilläsikin voi olla. Eräs sisar sanoi häntä auttaneen valtavasti, kun hän kertoi perheelleen, ystävilleen ja seurakuntalaisille siitä, mitä heidän perheensä kävi juuri silloin läpi. Hänen miehensä tuki häntä hänen kääntyessä muiden puoleen ja kertoessa heidän perheensä tarvitsevan tukea ja rukouksia – niistä oli perheelle korvaamaton apu. Hän puhui erityisesti lastensa alkeisyhdistyksen opettajien, nuorten johtajien ja seminaariopettajien kanssa, hän kertoi heille miehensä päätöksestä ja pyysi heitä olemaan erityisen huomaavaisia hänen lapsiaan kohtaan. ”Ihmiset ovat olleet niin ystävällisiä, myötätuntoisia ja rakastavia, olen todella kiitollinen perheeltämme ja ystäviltämme saamastamme tuesta.”
Etsi lempeitä armotekoja
Kun puoliso lähtee kirkosta, voi olla helppoa keskittyä vain asioihin, jotka menevät huonosti – kirkossa käyminen yksin, pappeuden puuttuminen kotoa – mutta on myös paljon asioita, joista olla edelleen kiitollinen. Eräs sisar kertoi olevansa erityisen kiitollinen niistä ihmisistä, joita Herra on asettanut hänen tielleen ja jotka ovat jakaneet hänelle juuri niitä ohjeita ja neuvoja, joita hän on juuri silloin tarvinnut. Toinen sisar ilmaisi arvostustaan niille aukoille, joita pappeusveljet hänen seurakunnassaan ovat täyttäneet antamalla siunauksia hänen lapsilleen. Eräs veli, Paul, puolestaan ilmaisi suurta kiitollisuutta opetustehtävistään, joita hänellä on vuosien saatossa ollut, ja kuinka ne ovat vahvistaneet häntä hengellisesti. Paul sanoi: ”Opetustehtävissä on hienoa se, että sinulla ei ole varaa löysäillä henkilökohtaisessa pyhien kirjoitusten opiskelussa, vaikka mieli tekisikin.” Ja vaikka näistä henkilöistä kenellekään ei ole sitä, mitä he epätoivoisesti haluavat – puolisoa, joka jakaisi evankeliumin heidän kanssaan – he löytävät suurta lohdutusta huomatessaan muita siunauksia elämässään, kuten tehtävät kirkossa ja seurakuntaperhe.
Etsi ohjausta rukoillen
Jos sinusta tuntuu, että ohjauksesta ja neuvoista voisi olla apua, etene rukoillen ja huolella. Piispan neuvoista ja ohjauksesta voi olla suunnaton lohtu ja apu. Eräs sisar kertoi hänen piispan neuvoilla olleen valtava vaikutus, kun hän neuvoi häntä keskittymään vähemmän hänen puolisonsa tekemän päätöksen vaikutuksiin ja enemmän siihen, mitä hän voisi tehdä ravitakseen itseään hengellisesti. ”Hänen neuvojensa noudattaminen on auttanut minua näkemään tilanteessani toivoa täyden toivottomuuden sijaan.”
Ammattiterapeuttikin voi auttaa suuresti käsittelemään surua ja parantamaan puolisoiden välistä kommunikaatiota. Etsiessäsi ammattimaista ohjausta, ota selvää mahdollisista terapeuteista etukäteen. Terapeutti voi antaa itsestään puolueettoman kuvan, mutta joskus terapeutin julkaisujen tai vaikkapa blogin tutkiminen paljastaa arvojärjestelmän tai näkökulman, joka saattaa olla suuressakin ristiriidassa omien näkemystesi kanssa. Tavatessasi terapeutin ensimmäistä kertaa selitä tilanteesi ja kysy kysymyksiä varmistaaksesi hänen olevan sopiva teille. Oikeanlaisella avulla voit saavuttaa voimallisia työkaluja, joilla selvitä vastaantulevista haasteista.
Arvosta puolisosi positiivisia piirteitä
Vaikka olosuhteesi voivat houkutella sinua kiinnittämään erityistä huomiota puolisosi huonoihin puoliin, anna niille ja avioliitollesi hengähdystauko ja muista etsiä positiivista ja hyvää. Ehkä hän on erityisen ahkera työntekijä ja hyvä elättäjä. Ehkä hän on luova, neuvokas, säästäväinen tai kaikkia näitä. Tai ehkä hän osaa auttaa muita ottamaan rennosti ja pitämään hauskaa.
Niin tai näin, kerro hänelle, kuinka paljon arvostat hänen suurenmoisia piirteitään ja kuinka ne siunaavat sinua ja muita. Ehkä voisit jättää pienen muistilapun hänen tyynylleen tai vessan peiliin – jotain, joka saa hänet hymyilemään sen nähdessään. Jos teillä on lapsia, pidä huoli, että he tietävät, mitä sinä puolisossasi rakastat. Huolimatta puolisosi jäsenyyden tilasta, lapsesi kasvavat ja kukoistavat kuullessaan asioista, joita arvostat heidän toisessa vanhemmassaan.
Keskity siihen, mitä teillä on yhteistä
Vaikka jotkin tärkeimmistä asioista eivät olekaan enää yhteisiä puolisosi kanssa, voit saada aikaan paljon hyvää keskittymällä asioihin, joita vielä voitte jakaa – kuten rakkautenne lapsianne kohtaan tai halu saada jotain positiivista aikaan maailmassa. Eräs sisar kertoi, että vaikka hänen miehensä ei enää osallistu perheen yhteiseen Mormonin kirjan tutkimiseen, hän osallistuu heidän tutkiessaan Uutta Testamenttia. Toinen sisar selitti hänellä ja miehellään olevan yhteinen intohimo vuoriin, joten heistä on ihanaa viettää aikaa yhdessä ajelemalla vuoristossa. Jos teet listan kaikista asioista, joita voitte vielä jakaa ja tehdä yhdessä ja alat merkata niitä tehdyiksi, voitte saada aikaan monia ihania muistoja, jotka siunaavat teitä kahta.
Anna elämäsi olla todistuksesi
Joissakin avioliitoissa, kun puoliso lähtee kirkosta, voi toinen puoliso edelleen avoimesti jakaa todistuksensa ja uskonsa. Mutta toisissa, tämä ei enää ole mahdollista. Olipa tilanteesi mikä tahansa, voimallisin todistus, jonka voit jakaa, on tekojesi kautta ja elämällä niin kuin uskot oikeaksi. Pyri jokapäiväisessä elämässäsi puhumaan ystävällisesti, osoita myötätuntoa puolisoasi ja lapsiasi kohtaan ja palvele toisia kotonasi, kirkossa ja yhteisössäsi. Pyrkiessäsi elämään näin, älä ajattele, että sinun täytyisi olla täydellinen näyttääksesi hyvää esimerkkiä. Onhan parannus yksi tärkeimmistä evankeliumin periaatteista. Me kaikki teemme virheitä. Anna itsesikin tehdä niitä. Herra näkee pyrkimyksesi. Hän huomioi ne ja moninkertaistaa ne sinun hyväksesi ja sinulle rakkaiden hyväksi, myös puolisosi.
Ota opiksesi, kasva ja kehity
Harva meistä julistaa: ”Antaa haasteiden tulla – olen valmis kasvamaan ja kehittymään!” Mutta voimme saada paljon irti haasteistamme, kun ne väistämättä tulevat, jos olemme valmiita oppimaan ja kasvamaan. Puhuessani ihmisten kanssa, jotka ovat käyneet läpi näitä kokemuksia, he kertoivat muutamia hyötyjä, joita olivat haasteissaan huomanneet: Kasvanut kärsivällisyys, niin puolisoa kuin muitakin kohtaan. Lisääntynyt myötätunto ja armeliaisuus niitä kohtaan, jotka kamppailevat vaikeuksiensa kanssa. Tieto siitä, että koettelemustenkin keskellä voi löytää iloa. Ja todellinen ymmärrys siitä, että todistustaan ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Rachel, kolmen lapsen äiti, kertoi katsoneensa vuosia sitten videon presidentti James E. Faustin vaimon, Ruthin, haastattelusta, joka auttoi häntä hyväksymään mahdollisuudet oppia ja kasvaa. Kun sisar Faustin tytär kysyi häneltä, miksi hän työskenteli aina niin ahkerasti, sisar Faust vastasi: ”En pääse taivaaseen isäsi siivellä.” Rachel sanoi: ”Se jäi mieleeni – ja on nyt erityisen osuvaa.” Ottamalla vastaan lahjat, joita haastavista tilanteista saat, sinulla on parhaat mahdollisuudet saada käyttöösi valo ja voima, jota tulevalla matkallasi tarvitset.
Tasapainota todellisuus ja toivo
Monet, joiden puoliso on menettänyt uskonsa, sanovat, etteivät he olisi koskaan uskoneet puolisonsa lähtevän kirkosta ja että se on ollut yksi vaikeimmista haasteista heidän elämässään. Jotkut kertovat, kuinka helppoa on antaa surulle ja epätoivolle ylivalta ja kuinka vaikeaa joskus on edes ajatella tulevaisuutta, sillä siihen ei enää kuulu käsitettä iankaikkisesta avioliitosta ja edistymisestä.
Surussaan he kertovat tunteneensa toivottomuutta ajatellessaan yksin kirkossa ja temppelissä käymistä ja tulevia vuosia pyrkiessä kasvattamaan lapsensa evankeliumin mukaisesti, puolison haluamatta mitään osaa siinä. Kuitenkin nämä ihmiset yrittävät tasapainottaa joskus tylynkin todellisuuden ja toivonsa.
Eräs sisar sanoi: ”Se ei ole ohi ennen kuin se on ohi. Jumala voi tehdä suurenmoisia ihmeitä.” Ja vaikka hän onkin avoin noille ihmeille, hän ei vietä jokaista päiväänsä odottaen puolisonsa palaavan. Hän jatkoi: ”Kenties suurin toivo tämänkaltaisissa olosuhteissa on toivo siitä, että Herra jotenkin asettaa asiat oikeisiin uomiinsa.” Yksi parhaimmista lahjoista, jonka voit itsellesi antaa, on pysyä avoimena mahdollisuuksille sekä tässä että seuraavassa elämässä.
Valitse rakkaus
Katkeruus ja muut negatiiviset tunteet voivat helposti ottaa vallan puolison hylätessä uskonsa. Kuitenkin, on olemassa voimallisempi vaihtoehto – valita, tiedostaen ja aktiivisesti, rakastaa häntä. Eräs sisar kertoi, että hänen luovuttuaan tarpeesta tuomita, hän oli vapaa rakastamaan syvemmin. Mietiskele seuraavia kysymyksiä: Kuinka Vapahtaja näkee puolisoni, mitä Hän tuntee puolisoani kohtaan? Mitä Hän haluaisi minun tekevän rakastaakseni puolisoani tänään? Et voi mennä vikaan toimiessasi saamiesi vastausten mukaisesti.
Ja jos avomielisesti rakastaminen ei onnistu helposti, ajattele tätä voimallista neuvoa Mormonin kirjassa: ”Rukoilkaa siis, rakkaat veljeni, Isää koko sydämen voimalla, että täyttyisitte tällä rakkaudella, jonka hän on suonut kaikille Poikansa Jeesuksen Kristuksen tosiseuraajille” (Moroni 7:48). Mitä voit tehdä rakastaaksesi puolisoasi syvemmin? Mitä jos antaisit hänelle anteeksi? Anteeksianto ja syvemmin rakastaminen eivät välttämättä onnistu välittömästi, mutta pyrkiessäsi niihin hartaasti ja rukoillen, ne onnistuvat kyllä. Ja kun tuo rakkaus ja anteeksianto onnistuvat, taakka harteillasi kevenee huomattavasti jatkaessasi matkaasi avioliitossasi ja uskossasi.
Tämän artikkelin on kirjoittanut Debra Sansing Woods ja se on alun perin julkaistu LDSLiving-sivustolla. Artikkelin on suomentanut Tanja Robinson.
