Kun asuin Arizonassa, lähetyssaarnaajat kutsuivat minut opettamaan tutkijaansa heidän kanssaan videochatin kautta. Tämän miehen matka alkoi vähän aikaa sitten halulla tietää mitä tehdä elämällään, mitä tehdä Jumalan suhteen ja mihin kirkkoon hänen tulisi osallistua. Tunsin Hengen hyvin vahvasti ja todistukseni vahvistui opetuksen aikana nähdessäni vanhinten opettavan täydellisillä vastauksilla miehen kysymyksiin Hengen avulla.
Kuitenkin huolimatta parhaista yrityksistämme, hän päätti luopua etsinnästään eikä enää halunnut oppia tästä kirkosta, koska hän ei saanut haluamiaan vastauksia. Hän sanoi, ettei tämä ollut häntä varten. Loppurukouksen jälkeen selvisi, ettei hän ollut rukoillut moneen kuukauteen eikä ollut koskaan lukenut kokonaista lukua pyhistä kirjoituksista.
Toivon niin paljon, että olisin kysynyt häneltä heti opetuksen alussa: ”Rukoiletko sinä? Luetko Mormonin kirjaa?” Ja kun hän olisi vastannut ei, olisin voinut helposti sanoa itsevarmasti hymyillen: ”Se on ongelmasi.”
Kuinka voimme odottaa vastauksia, jos emme käänny Jumalan puoleen? Kuinka voimme päästä eroon epäilyksistämme, jos emme tee mitään niiden suhteen? Kuinka Hän voi vastata meille, kun emme puhu Hänelle? Kun emme kysy Häneltä? Kun emme lue Hänen sanaansa ja ohjeita pyhissä kirjoituksissa? Kuinka voimme odottaa minkään auttavan meitä, kun emme tee mitään saadaksemme tuota apua?
Kuinka voimme ajatella, ettei evankeliumi ole meille, jos emme opi siitä ja aktiivisesti elä sen mukaan? Kuinka voimme tehdä tuon päätöksen, jos emme todella tiedä, mitä se on? Me emme voi.
Kaverit, ymmärrän kyllä. Olin 21-vuotias itsepäinen newyorkilainen, joka luuli voivansa valloittaa maailman itse. En tarvinnut apua keneltäkään tai miltään, varsinkaan uskonnolta. Sitten tapasin lähetyssaarnaajat ja elin heidän opetustensa, yksinkertaisten evankeliumin asioiden mukaan ainoastaan todistaakseni heille, ettei mitään tapahtuisi. Että nuo tietyllä tapaa elämisen tuomat ”siunaukset” olivat heidän mielikuvitustaan. Olin tyytyväinen elämääni, en tarvinnut Jumalaa. Uskonto on vain jotain minkä puoleen ihmiset kääntyvät saadakseen henkistä lohdutusta, kun asiat heidän elämässään menevät pieleen…eikö niin?
Huolimatta siitä, miten hassua, epämukavaa ja vierasta se olikin minulle, rukoilin ja luin Mormonin kirjaa päivittäin. Huolimatta siitä, miten epämukavaa se oli ja huolimatta siitä, että aluksi tunsin etten kuulunut joukkoon, menin kirkkoon joka viikko. Tiedäthän, todistaakseni heidän olevan väärässä. Ja varmistin tekeväni noita asioita tarpeeksi kauan jättääkseni tilaa kontrastille ja muutokselle tapahtua. Se ei voinut olla yhdellä kertaa tehty asia.
Huolimatta motiiveistani; huolimatta siitä, mitä ajattelin uskonnosta; huolimatta siitä, että olin tyytyväinen elämääni; huolimatta siitä, että tunsin oloni itsevarmaksi ja onnelliseksi suunnasta, jonka kuvittelin itselleni, olin väärässä.
Minä muutuin. En siksi, että joku käski minua. En siksi, että olin onneton. Muutuin, koska se on mitä tapahtuu, kun elämme evankeliumin yksinkertaisten asioiden mukaan. Se on mitä tapahtuu, kun toimimme. Kun yritämme. Jumalan lupaus meille on, että kun teemme nuo asiat, tulemme paremmiksi. Tulemme vahvemmiksi. Ja onni, jota luulin tuntevani ennen noiden asioiden tekemistä, ei ole verrattavissa siihen, mitä tuntee tehdessään asiat, joita Jumala on pyytänyt meitä tekemään. Saatoin ajatella olevani onnellinen ennen, mutta se johtui siitä, ettei minulla ollut mitään mihin verrata sitä. En tiennyt paremmasta. Onnellisuus on epäaitoa ja ohikiitävää ilman Jumalaa ja Hänen tapaansa. Tiedän sen, koska elin 21 vuotta elämästäni ajatellen onnen tulevan jostain muualta. Se ei tule. Taivaallinen Isä tiesi, mitä tarvitsin, ennen kuin itse tiesin.
Onko mormonikirkko sinulle? Kuka ja missä tahansa oletkin, mitä ikinä tunnet ja uskot tällä hetkellä, mitä tahansa teet tai et tee, olitpa jo kastettu tai et, evankeliumi on ehdottomasti ja täysin sinulle. Henkilökohtaisesti. Nämä siunaukset ja lupaukset ovat sinulle. Sinä kuulut tänne. Sinä olet osa tätä. Ja jos et vielä ole, nyt on paras aika oikeasti kokeilla ja antaa Jumalan näyttää sinulle, kuinka uskomattomia asiat todella voivat olla.
Ne teistä, joilla on kysymyksiä ja epäilyksiä, teettekö nille aktiivisesti jotain vai annatteko niiden viipyä ja pidätellä teitä? Muistatteko ja teettekö evankeliumin yksinkertaisia asioita? Mitä tahansa teettekin, asioiden tekemättä jättäminen pahentaa tilannetta. Kukaan muu, kuin sinä ei voi tehdä sitä. Noiden meille ensimmäiseksi opetettujen yksinkertaisten asioiden kautta – rukous, pyhien kirjoitusten lukeminen, kirkko – voimme tietää ja pysyä vahvoina läpi elämämme, opimmepa ne alkeisyhdistyksessä tai lähetyssaarnaajilta. Miksi ne opetetaan meille ensimmäiseksi? Koska noiden asioiden tuoma voima, josta meille kerrotaan, ei ole toiveajattelua, se on todellista. Laita itsestäsi huolehtiminen etusijalle.
Elämä ilman Jumalaa on elämää ilman todellista onnea. Mutta emme voi tietää, ennen kuin toimimme. Emme voi tietää, mitä se voi tehdä meidän elämässämme, jos emme päästä sitä elämäämme. Hän ei voi auttaa meitä, jos emme anna Hänelle mitään, minkä kanssa auttaa. Jos en todella olisi yrittänyt elää evankeliumin mukaan, en olisi täällä. Minulla ei olisi sitä, mitä minulla nyt on. En olisi todella onnellinen. En olisi täysin minä ilman sitä. Ilman Häntä. Ja elämäni kuvitteleminen yhtään erilaisena, kuin se nyt on, särkee sydämeni.
Vain koska et uskoisi Jumalaan, ei tarkoita etteikö Hän ole siellä aina ja rakasta sinua, valmiina auttamaan ja siunaamaan sinua, jos vain käännyt Hänen puoleensa. Toivon, että annamme evankeliumin muuttaa meitä joka päivä tekemällä noita yksinkertaisia asioita, koska se todella on sykähdyttävää! Olen edelleen evankeliumin siunaama ja rakastan sitä niiden ansiosta. Hänen ansiostaan ja Hänen tavallaan. Ja kun maailma muuttuu yhä hullummaksi viimeisten aikojen lähestyessä, meillä ei ole varaa olla tekemättä noita asioita ja laittaa iankaikkisuuttamme vaakalaudalle. Kaikille niille, jotka ihmettelevät ja vaeltelevat, vastaukset ja voima ovat olemassa.
Meille on annettu kaikki menestykseen. Meille on annettu Jumala. Älä kiellä itseltäsi parhaita asioita jättämällä rukoilematta tai lukematta pyhiä kirjoituksia. Tämä on todellista elämää. Todellisen elämän voimaa. Todellisen elämän lupauksia. Todellisen elämän Jumala. Älä unohda evankeliumin yksinkertaisuutta. Se on kaunista.
Luota Jumalaan elämälläsi. Loppujen lopuksi Hän on se, joka sen sinulle antoi.
Alkuperäisen artikkelin on kirjoittanut Al Carraway ja se on julkaistu osoitteessa alfoxshead.blogspot.fi. Artikkelin on suomentanut Hanna-Martta Maljanen.
