Miten saimme Uuden Testamentin evankeliumit? Kuten on käynyt ilmi, prosessi oli melko monimutkainen, mutta mielenkiintoinen. Tässä on muutamia tärkeitä asioita, joita sinun pitäisi tietää siitä, miten Uuden Testamentin evankeliumit saivat alkunsa.
1. Matteus ja Johannes eivät itse todistaneet kaikkia kirjoittamiaan tapahtumia.
Monet olettavat, että Matteus, Markus, Luukas ja Johannes vain kirjoittivat ylös näkemänsä tapahtumat, kun he seurasivat Vapahtajaa Hänen kuolevaisessa palvelutyössään. Varmasti apostolit kuten Matteus ja Johannes todistivat joitakin tapahtumia Kristuksen palvelutyöstä, mutta kaikkia kirjoittamiaan tapahtumia he eivät nähneet itse.
Esimerkiksi, ei ole todennäköistä, että Matteus olisi ollut läsnä Vapahtajan syntyessä (Matt. 1-2), eikä Vapahtajan palvelutyön tapahtumissa, jotka tapahtuivat ennen hänen omaa kutsuaan apostoliksi (Matt. 9:9). Samoin on epätodennäköistä, että Johannes olisi ollut läsnä, kun Jeesus keskusteli Nikodeemuksen (Joh. 2) tai samarialaisen naisen kanssa (Joh. 4). On mahdollista, ellei jopa todennäköistä, että evankeliumeissa on myös muita tapahtumia, joita Matteus ja Johannes eivät itse todistaneet.
2. Markus ja Luukas eivät olleet Vapahtajan kuolevaisen palvelutyön silminnäkijöitä.
Luukas kertoo, että kootessaan evankeliumiaan hän sai tietonsa ”sen mukaan kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta alkaen olivat silminnäkijöitä ja joista tuli sanan palvelijoita” (Luuk. 1:2). Kuningas Jaakon raamatunkäännöksessä tämä jae voi olla harhauttava. Ensi silmäyksellä saattaa näyttää siltä, että Luukas sanoo olevansa silminnäkijä, joka sai tietoa muilta. Mutta siinä ei oikein ole järkeä. Jos Luukas oli silminnäkijä, miksi hänen pitäisi saada tietonsa muilta?
Parempi käännös kohdasta Luukas 1:2 on kreikankielinen ja sen mukaan Luukas sai tietonsa ”sen mukaan kuin ne, jotka alusta alkaen olivat silminnäkijöitä ja joista tuli sanan palvelijoita, ovat kertoneet.” Toisin sanoen Luukas ei väitä olevansa silminnäkijä itse, vaan että hän oli saanut tietonsa silminnäkijöiltä. Muinainen kristillinen perimätieto vahvistaa, että Luukas ei itse ollut Herran kuolevaisen palvelutyön silminnäkijä. Muinainen kristillinen kaanonluettelo nimeltä Muratorin kaanon (2. vuosisadalta) sanoi Luukaksesta: ”Eikä hän itse nähnyt Herraa lihassa.”Luukaksesta tuli Paavalin lähetystyötoveri Kristuksen kuolevaisen palvelutyön jälkeen (Kol. 4:14 ja 1 Tim. 4:11), ja lopulta hän kirjoitti Luukaksen evankeliumin.
Lisäksi vaikuttaa siltä, että Markuskaan ei ollut Vapahtajan elämän silminnäkijä. Tämän Markuksen on perinteisesti ymmärretty olevan sama ”Johannes Markus”, josta tuli Paavalin ja Barnabaksen lähetystyötoveri (ks. Ap.t. 12:25). Muinainen kristitty kirjoittaja nimeltään Papias (2. vuosisadalta) selittää, että lähetystyökokemustensa jälkeen Paavalin ja Barnabaksen kanssa, Markuksesta tuli lopulta pääapostoli Pietarin toveri Roomassa. Papias jatkaa, että Markus kirjoitti ylös kaiken, mitä Pietari muisti Vapahtajan kuolevaisesta palvelutyöstä, koska Markus itse ei todistanut kyseisiä tapahtumia.
3. Luukas turvautui aiemmin kirjoitettuun ja silminnäkijöiltä saatuun suulliseen aineistoon.
Jos evankeliumien kirjoittajat eivät olleet silminnäkijöitä tapahtumille, joista he kirjoittivat, miten he saivat tietoa evankeliumiensa kirjoittamiseen? On todisteita siitä, että he turvautuivat muihin lähdeaineistoihin, mukaan lukien aiemmin kirjoitetut selonteot sekä silminnäkijöiden ja muiden suullinen tieto.
Luukaksen evankeliumissa on täsmällisimmät tiedot tuosta prosessista. Evankeliuminsa alussa Luukas kertoo, että ”jo monet ovat ryhtyneet työhön ja laatineet kertomuksia niistä asioista, jotka meidän keskuudessamme ovat toteutuneet” (Luuk. 1:1). Toisin sanoen, Luukas tiesi niistä monista aiemmin kirjoitetuista evankeliumeista (jotka oli kirjoitettu ylös käsin), jotka kertoivat siitä, mitä kristityt uskoivat Jeesuksesta Kristuksesta.
Luukas ei kerro, mitä nämä aiemmin kirjoitetut evankeliumit olivat tai kuka ne oli kirjoittanut, mutta päätelmä on se, että hän tiesi niistä ja käytti niissä olevaa tietoa kirjoittaessaan omaa evankeliumiaan. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että Luukas käytti kopiota Markuksen evankeliumista ja mahdollisesti muista kirjoitetuista evankeliumeista, jotka eivät ole säilyneet tähän päivään asti.
4. Joseph Smithin käännöksessä opetetaan, että myös Matteus turvautui aiemmin kirjoitettuihin lähteisiin.
On olemassa todisteita siitä, että muutkin evankeliumien kirjoittajat turvautuivat aiemmin kirjoitettuun aineistoon. Esimerkiksi, kun Matteuksen evankeliumissa kerrotaan Jeesuksen syntymästä (jota Matteus ei itse ei olisi ollut paikalla todistamassa), Joseph Smithin käännöksessä sanotaan: ”Kuten on kirjoitettu, Jeesuksen Kristuksen syntymä tapahtui näin… (Matt. 1:18, kursiivi on lisäys Joseph Smithin käännöksestä). Tämä antaa ymmärtää, että Vapahtajan syntymästä oli jo olemassa kirjoitettu selonteko, jopa ennen kuin Matteuksen evankeliumi kirjoitettiin.
5. Nykyajan ilmoituksesta voimme oppia, että myös Johannes luotti aiemmin kirjoitettuihin lähteisiin.
On ilmiselvää, että alkuosa Johanneksen evankeliumista on lähtöisin aiemmin kirjoitetusta lähteestä. Sekä Johannes 1 ja OL 93 kutsuu Kristusta Sanaksi ja mainitsee, että Johannes todisti Vapahtajasta (Joh. 1:15 ja OL 93:6). Mutta kohta OL 93 lainaa suoraan alkuperäistä selontekoa (”Minä Johannes…” kohdassa OL 93:11-12, 15-16) ja toteaa: ”Jos te olette uskollisia, te saatte Johanneksen kertomuksen täyteyden (OL 93:18). Mikä on ”Johanneksen kertomus”, johon tässä viitataan? Tämä vaikuttaisi olevan viittaus Johannes Kastajan kirjoitettuun aikakirjaan.
OL 93:15 sanotaan: ”Ja minä, Johannes, todistan, ja katso, taivaat aukenivat ja Pyhä Henki laskeutui hänen päällensä kyyhkysen hahmossa ja asettui hänen päällensä.” Voidaan olettaa, että tämä Johannes on Herran apostoli, jonka mukaan Johanneksen evankeliumi on nimetty. Mutta kohdassa Joh. 1:32 sanotaan melkein samoin sanoin kuin kohdassa OL 93:15: ” Johannes todisti: »Minä olen nähnyt, kuinka Henki laskeutui taivaasta kyyhkysen tavoin ja jäi hänen päälleen.” Tämä on Johannes Kastaja, joka kastoi Vapahtajan (vertaa Joh. 1:26). Siispä Johanneksen (apostoli) evankeliumin alkuosa on peräisin aiemmin kirjoitetusta lähteestä: ”Johanneksen Kastajan aikakirjasta” (OL 93:18).
6. Mormonin kirjan kokoamisessa käytettiin samanlaista prosessia kuin evankeliumien kirjoittajat käyttivät.
Jotkut ihmiset olettavat, että Jumala antoi evankeliumien tiedot ilmoituksen kautta jokaiselle evankeliumin kirjoittajalle. Se on varmasti mahdollista. Mutta ajatus siitä, että evankeliumien kirjoittajat eivät olleet silminnäkijöitä kaikissa kirjoittamissaan tapahtumissa ja että he käyttivät aiemmin kirjoitettuja lähteitä apunaan, ei pitäisi yllättää ketään, erityisesti kun sitä verrataan siihen, mitä tiedämme Mormonin kirjan kokoamisesta.
”Lakikivenä” toimivan pyhän kirjoituksemme pääkokoaja, profeetta Mormon, ei nähnyt itse suurinta osaa kertomistaan tapahtumista. Mormon sanoo monessa kohdassa, että hän turvautuu aiemmin kirjoitettuun aineistoon, kuten Nefin pieniin levyihin ja Nefin suuriin levyihin (ks. esim. Mormonin sanat 1:6-9). Nefi käytti myös isänsä vanhoja aikakirjoja oman kertomuksensa alussa (1. Ne. 1:17).
Aiemmin kirjoitettujen lähteiden käyttäminen ei sulje pois innoitusta ja ilmoitusta. Ennemminkin se edistää ymmärrystämme siitä, että Jumala tekee työtä innoitettujen henkilöiden kautta, jotka huolellisesti valitsevat aineistoa, tuodessaan esiin pyhiä kirjoituksiaan. Sekä Mormon että Nefi todistavat, että he saivat innoitusta kootessaan ja kirjoittaessaan näitä pyhiä aikakirjoja (ks. esim. 1. Ne. 6:3-6 ja Mormonin sanat 1:3-8).
Näin ollen Mormonin kirja toimii mallina, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää ja arvostaa sitä prosessia, jonka kautta muut pyhät kirjoitukset, mukaan luettuna Uusi Testamentti, saivat alkunsa. Kuten Johanneksen evankeliumissa todistetaan: ”Monia muitakin tunnustekoja Jeesus teki opetuslastensa nähden, mutta niistä ei ole kerrottu tässä kirjassa. Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden” (Joh. 20:30-31).
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu ldsliving.com-sivustolla nimellä “6 Things You Never Knew About the New Testament”
Suomi ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company | English ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company
