Kaikki muistavat omilta kouluajoiltaa kemianopettajan, jonka mielestä erilaisten kemiallisten reaktioiden demonstroiminen oli hieman liian hauskaa. Hänet, jonka silmiin syttyi kevyesti pelottava palo aina, kun kaasupullon liekkiä sai luvan kanssa vääntää suuremmalle.
Jokainen tietää lisäksi vähintään yhden ihmisen, jota voisi kuvailla runotytöksi tai -pojaksi sekä yhden, jonka olemusta ilmentää osuvasti ilmaus ”kaunis kuin kedon kukkanen”. Näitä niin sanottuja arkkityyppejä eli meille jokaiselle jollain tasolla tunnistettavia ihmistyyppejä löytyy vielä lisää vaikka millä mitalla, mutta mormonien keskuudessa heistä tutuimpia ovat seuraavat kolme.
Heihin törmää lähes takuuvarmasti jokaisessa Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon seurakunnassa, missä tahansa päin maailmaa.
1. Virallinen mummo
Virallista mummoa ei voi olla huomaamatta. Hän istuu omalla, vuodesta toiseen samana pysyvällä paikallaan kappelisalissa aina vähintään 15 minuuttia ennen sakramenttikokouksen alkua. Kukaan ei istu hänen paikalleen edes silloin, kun hänen tiedetään olevan vierailulla jossakin toisessa seurakunnassa (mitä ei tosin koskaan tapahdu, koska virallinen mummo on AINA paikalla).
Kokousten jälkeen virallisen mummon löytää kappelin käytävältä. Hän vastailee auliisti hänestä huolta kantavien kysymyksiin ja vakuuttelee heille voivansa oikein hyvin. Lapsille hänen taskuistaan löytyy aina karkkia.
Virallisella mummolla on yleensä vain muutama oma lapsenlapsi, mutta sillä ei ole mitään tekemistä hänen tittelinsä kanssa. Virallinen mummo nyt vain sattuu olemaan koko seurakunnan yhteinen mummo.
2. Laulajatähti
Hän laulaa yksin, hän laulaa kuorossa. Hän laulaa duettona, hän laulaa triossa. Hän laulaa korkealta ja kovaa tai matalalta ja lempeästi, ihan miten sillä kertaa esitettävän kappaleen tyyliin parhaiten sopii. Hän on seurakunnan laulajatähti, jonka suusta tulee säveliä melkein useammin kuin sanoja.
Laulajatähdelle on tyypillistä, että hän on tietoinen taidoistaan, eikä vähättele niitä. Päinvastoin, hän on aina innolla tarjoutumassa antamaan äänensä käyttöön sinne, missä ikinä sitä tarvitaan: sakramenttikokouksen välilauluun, musiikkinumeroon kastetilaisuudessa, nuorten aikuisten palvelutempaukseen…
Laulajatähteä rakastavat varsinkin lapset, mutta myös seurakunnan musiikkivastaava. Hänen työtään helpottaa huomattavasti, kun vähintään yksi jäsen on aina valmiina antamaan panoksensa tekeillä olevaan musiikkiesitykseen.
3. Muuttomestari
Muuttomestari on jokaisen seurakuntalaisen paras kaveri – ainakin aina silloin, kun pesukone, parvisänky ja pakastin pitää saada kunnialla hissittömän kerrostalon 7. kerroksesta uuteen asuntoon toiselle paikkakunnalle. Muuttopäivinä hänestä tulee kuin perheenjäsen, jonka hyvinvoinnista huolehditaan lähes yhtä suurella antaumuksella kuin pienestä vauvasta. Muuttomestari itse on saamastaan huomiosta sekä hyvillään että stressaantunut. On tietysti mukavaa, että hänen muuttoavulleen osoitetaan arvostusta muun muassa jatkuvasti tarjottavien voileipien muodossa, mutta rajansa se on muuttomiehenkin vatsalla. Pääasiallisesti muuttomestaria stressaa kuitenkin tapa, jolla ihmisten aikataulut menevät solmuun. Jännä juttu, kuinka niin monille tutuille ilmaantuu aina muuttopäiviksi jotain muuta tekemistä.