Koronavirus on saanut koko maailman sekaisin ja mikä vielä vakavampaa, vaatinut monien ihmisten hengen. Ei ihme, että koronavirus herättää pelkoa. Kirkon jäseninä emme ole immuuneja pelolle, mutta kuten kuka tahansa, voimme kääntyä Jumalan puoleen saadaksemme apua.

Eräs yksityishenkilö teki internetin välityksellä jo viime kuussa aloitteen paaston pitämiseksi, jotta koronaviruksen leviäminen voitaisiin pysäyttää ja siihen sairastuneita auttaa. Mekin paastosimme tuolloin. Miksi mitään ei kuitenkaan tapahtunut?

Valinnanvapaus ja elämän tarkoitus

Jumala ei voi poistaa kaikkia negatiivisia asioita, joita kohtaamme. Se tekisi tyhjäksi Hänen suunnitelmansa meidän hyväksemme. Osa kuolevaisuutemme tarkoitusta on, että voimme tehdä valintoja ja osoittaa, millaisiksi haluamme niiden kautta kehittyä. Jos Jumala poistaisi kaikki pahat asiat maailmasta, ei valinnanvapaus enää toimisi.

Meidän on tarkoitus oppia ja kehittyä vastoinkäymisten kautta. Kristus on meille täydellinen esimerkki ja tavoitteenamme on tulla Hänen kaltaisikseen, Hänen avullaan.

Jos emme kohtaisi vaikeuksia emme edistyisi tavoitteessamme. Meidän olisi hankala oppia rakastamaan, jos kaikki olisivat aina meille ystävällisiä tai emme koskaan saisi tilaisuuksia palvella. Kuuliaisuutta olisi vaikea harjoitella, jos käskyjen noudattaminen olisi helppoa joka tilanteessa. Meidän olisi mahdotonta oppia kärsivällisyyttä, ellei sitä koskaan koeteltaisi.

Haasteiden kokeminen antaa mahdollisuuden auttaa muita

Haasteiden kohtaaminen ja niiden kautta oppiminen ei edistä Taivaallisen Isän suunnitelmaa pelkästään omalla kohdallamme. Hän on lähettänyt meidät tänne myös toisiamme varten.

Jumala tarvitsee sydämiä, mieliä ja palvelevia käsiä, jotka ovat itse kokeneet erilaisia haasteita ja voivat auttaa niitä, jotka sellaisten kanssa omassa elämässään kamppailevat. Meidän on vaikea ymmärtää, miltä toisesta tuntuu masennuksen keskellä, jos emme ole koskaan itse kokeneet sitä. Luojamme käyttää meitä enkeleinä erityisesti niille, jotka ovat kokevat samankaltaisia haasteita kuin me.

Taivaallinen Isä kehottaa meitä elämään keskenämme rakkaudessa niin, että itkemme kuolevien menetystä (OL 42:46). Hän ymmärtää ja tietää erityisesti rakkaiden menettämisestä meille aiheutuvan tuskan, haluaa lohduttaa meitä ja on pyytänyt meitä olemaan toisillemme tukena niissä tilanteissa, ‘suremaan surevien kanssa’ (Moosia 18:9).

Jumala auttaa jokaista, joka kääntyy Hänen puoleensa

Meistä saattaa vaikuttaa, että paastomme ja rukouksemme ovat turhia. Mutta vaikka Jumala ei ota haasteitamme pois, Hän antaa meille voimia kestää ne. Kaikki on Herran käsissä. Pyhissä kirjoituksissa kerrotaan, että Herra on asettanut rajat kaikelle luodulle (OL 88:38; 122:9), että Jumala on Kaikkivaltias, joka hallitsee iankaikkisuudesta iankaikkisuuteen (Moosia 3:5).

Jumala ei jätä ketään yksin. Hän lohduttaa kaikkia, jotka ottavat lohdutuksen vastaan ja auttaa kaikkia, jotka kääntyvät Hänen puoleensa. Kuolema ei ole Hänelle lopullista, vaan askel matkallamme iankaikkisuuteen, eivätkä rakkaamme katoa kun he siirtyvät pois tästä ajasta.

Saatamme silti tuntea, ettei toivoa ole, tai ettei meillä ole voimia uskoa enempää, tai halua tietää mitään Jumalasta, joka sallii tällaisten asioiden tapahtua. Jos meillä on vähänkin uskoa, edes halu uskoa, kuten Alman kirjassa opetetaan (Alma 32:27), voimme alkaa toimia sen perusteella ja nähdä Herran käden elämässämme.

Kun etsimme Jumalaa rukouksen kautta, voimme tuntea Pyhän Hengen läsnäolon elämässämme. Yksi suurimmista lahjoista, joita voimme Jumalalta saada on rauha, jota voimme tuntea Pyhän Hengen kautta. Kaikkien viime päivien ja viikkojen huonojen ja levottomuutta herättävien uutisten keskellä olen useaan otteeseen tuntenut ihmeellistä rauhaa. Silloin tuntuu kuin stressi ja huolet nostettaisiin pois hartioilta.

Kuvailemani rauhan tunne valtasi minut tänään kuunnellessani kirkon musiikkia. Tuntiessani oloni onnettomaksi kaiuttimesta alkoi kuulua eräs lempilauluistani ”His voice as the sound”. Se on kappale, jota kuunnellessani tunnen joka kerta aavistuksen siitä, miten voimakas ja viisas Jumala on.

Jumala puhuu yhä

Henkilökohtaisten kokemustemme lisäksi Jumala on puhunut meille maailmanlaajuisesti profeettansa kautta ja tulee tekemään niin edelleen. Pian meillä on mahdollisuus saada kuulla lisää Hänen sanojaan yleiskonferenssissa kun profeetat ja apostolit, sekä muut kirkon johtajat puhuvat meille Hänen innoittaminaan.

Presidentti Nelson on lähestynyt meitä myös henkilökohtaisesti. Hän sanoi esimerkiksi “pysyvänsä optimistisena tulevaisuudelle”, että “Herralla on suuria ja ihmeellisiä siunauksia varattuna niille, jotka rakastavat ja palvelevat Häntä” ja lupasi, että “ilo on aina saavutettavissa kaikille, jotka kuulevat Häntä ja ovat kuuliaisia Hänen laeilleen.” (Katso tästä profeetta Nelsonin rauhan sanoma koronavirusepidemian aikana)

Me emme näe sitä, mitä Jumala näkee. Me emme ehkä tunnista sitä, miten Hän vastaa. Joskus odottamamme vastaus voi viipyä, mutta kaikilla  asioilla on tarkoituksensa Hänen iankaikkisessa suunnitelmassaan. Ehkä silloin on meidän mahdollisuutemme kasvattaa uskoamme ja tehdä enemmän töitä vastauksen saamiseksi.

 

Artikkelin on kirjoittanut Paula Jarvis.