Rakkaat ystävät,

Olen Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon jäsen, olen 40-vuotias ja naimaton, en ole koskaan ollut naimisissa. Tämä on ollut minulle välillä vaikeaa, arka kohta, vaikeus, joka on ollut minulle joskus suuren surun aihe. Olen etsinyt sitä oikeaa, olen yrittänyt olla se oikea, olen rukoillut ja itkenyt. Olen ollut pettynyt siihen että elämäni ei ole mennyt ihan kuten olin joskus suunnitellut. Minulle on annettu neuvoja, minulle on vihjailtu, että eikö olisi aika hankkia mies. Kun olen seurustellut, minua on kuulusteltu ja ihmetelty, että koska menen kihloihin. Yritän kaiken muun elämäni haasteiden lisäksi kestää näitä kysymyksiä. Joskus viime vuosina olen päättänyt että en etsi enkä hötkyile enää, kaikella on aikansa, muiden mielipiteet ja kommentit ovat aivan yhdentekeviä. Minun romanttiset unelmani, tavoitteeni ja kokemukseni ovat minun, eivätkä ne kuulu kenellekään. Tämä on sentään minun elämäni.

Nämä ovat tärkeitä asioita ja ne ovat tärkeitä sanoa, että ihmiset ymmärtävät paremmin sinkkujen kokemuksia. Eivätkä kaikki sinkut koe asioita samalla tavalla. Voin vain kirjoittaa omasta
näkökulmastani.

Eräs apostoleista, Jeffrey R Holland on sanonut:

”Veljet ja sisaret, me elämme kuolevaisuuden maailmassa, jossa on monia lauluja, joita emme pysty laulamaan tai emme laula vielä. Mutta pyydän hartaasti, että me jokainen pysyisimme jatkuvasti ja uskollisesti kuorossa, jossa me pystymme nauttimaan ainaisesti tuosta kaikkein kallisarvoisimmasta laulusta – lunastavan rakkauden laulusta. Onneksi paikkoja tähän nimenomaiseen esitykseen on rajattomasti. Tilaa on niille, jotka puhuvat eri kieliä, pitävät arvossa eri kulttuureja ja asuvat lukuisissa paikoissa. Tilaa on naimattomille, naimisissa oleville, suurille perheille ja lapsettomille. Tilaa on niille, joilla on kerran ollut kysymyksiä uskostaan, ja niille, joilla kysymyksiä on edelleen. Tilaa on niille, jotka ovat seksuaalisesti suuntautuneet eri tavoin. Lyhyesti sanoen – paikka on jokaiselle, joka rakastaa Jumalaa ja kunnioittaa Hänen käskyjään henkilökohtaisen käyttäytymisensä rikkomattomana ohjenuorana, sillä jos Jumalan rakkaus on yhteisen laulumme sävel, niin varmasti yhteinen pyrkimyksemme olla kuuliaisia Hänelle on sen korvaamaton harmonia. Rakkauden ja uskon, parannuksen ja myötätunnon, rehellisyyden ja anteeksiannon jumalallisia käskyjä noudattaessamme tilaa tässä kuorossa on kaikille, jotka haluavat olla siinä. ”Tulkaa sellaisina kuin olette”, rakastava Isä sanoo meille jokaiselle, mutta Hän lisää: ”Älkää suunnitelko pysyvänne sellaisina.” Hymyillen muistamme, että Jumala on päättänyt tehdä meistä enemmän kuin luulimme voivamme olla.”

(Huhtikuun 2017 yleiskonferenssi)

Tämä puhe on tuonut paljon lohtua ja iloa minulle.

Meillä kaikilla on tilaa kirkossa, meillä kaikilla on oikeus saada olla oma itsemme, meidän tulisi pystyä luottamaan seurakunnan tukeen ja apuun. Minulla on myös monta hyvää, uskollista ystävää jotka tukevat minua kirkossa. Minulle on hiljattain annettu uusi tehtävä kirkossa. On tärkeää että voimme tuntea itsemme tarpeelliseksi ja kirkossa opimme ja kasvamme myös tehtävien kautta. Olen kiitollinen tehtävästäni. Se antaa minulle sopivasti haastetta.

On välillä todella vaikeaa olla sinkku tässä perhekeskeisessä kirkossa, missä painotetaan usein avioliiton tärkeyttä. Tiedän että se on tärkeä, mutta juuri nyt olen onnellinen naimattomana.

On olemassa paljon muuta kuin seurustelu ja avioliiton siunaukset. Voimme nauttia elämästä monella tavalla. Olen ollut mukana kirkon sinkkujen zoom-kokouksissa viime aikoina. Olen
mukana Suomen ryhmässä ja myös koko Euroopan alueen ryhmässä. Sieltä on löytynyt monta ihanaa ystävää.

Voimme kaikki nauttia elämästä nyt, luottaa siihen että meidän oma kultamme saapuu silloin kun on sen aika. Taivaallinen Isä ei jätä meitä yksin, eikä Hän johdata meitä harhaan kun luotamme Häneen. Olen kiitollinen että olen saanut mahdollisuuden kasvaa kirkossa ja saada tietää kirkon periaatteista nuoresta iästä alkaen.

Artikkelin on kirjoittanut Cindarella Santonen.