Muutama viikko sitten ystäväni kertoi sosiaalisessa mediassa, että hänen tyttärensä oli kysynyt häneltä ajatuksia siitä, mikä hänen mielestään naisen rooli kirkossa on. Kun luin heidän keskustelunsa, tunsin tarvetta kysyä itseltäni: ”Mitä minä sanoisin tyttärelleni, jos hän kysyisi minulta tämän saman kysymyksen?”

En ole äiti enkä vaimo, mutta kun pohdin kysymystä, mieleeni tuli muutamia ajatuksia. Haluaisin kertoa kolmesta ajatuksesta, jotka toivon kertovani hänelle.

1. ”Maailman suurin naisen ja naissukupuolen puolustaja on Jeesus Kristus”

Nuorten Naisten ylijohtaja Bonnie H. Cordonin puheen ristiviitteessä numero 6 viitataan Liahonan artikkeliin maaliskuulta vuonna 2015 ”Vapahtaja osoitti arvostusta naisia kohtaan”, jonka on kirjoittanut Robert ja Marie Lund. Aina kun eteeni tulee tällainen artikkeli, minusta tuntuu, että kirkon johtohenkilö on antanut minulle ikkunan omaan henkilökohtaiseen opiskeluunsa. Kun tutkin tätä artikkelia, minusta tuntui, että Sisar Cordon kutsui minut osallistumaan opiskeluhetkeensä.

Ristiviitteestä löytyvä Liahonan artikkeli alkaa James E. Talmagen voimallisella lainauksella: ”Maailman suurin naisen ja naissukupuolen puolustaja on Jeesus Kristus.”

Artikkelissa Lundit tutkivat Johanneksen evankeliumin kolmen naisen kertomuksia. Nämä naiset ovat Maria, Jeesuksen äiti, samarialainen nainen kaivolla, haureudesta syytetty nainen ja Maria Magdalena. Kun luin kertomukset Vapahtajan kanssakäymisestä näiden naisten kanssa, monet Lundien kirjoittamat asiat kiinnittivät huomioni:

  • ”Vapahtaja oli kiinnostunut niistä jokapäiväisistä paineista, joita naisilla oli.”
  • “Vapahtaja on tietoinen naisista ja tuntee heidän elämänsä yksityiskohdat.”
  • ”[Kristus] kunnioittaa kaikkia naisia heidän taustastaan huolimatta.”
  • “Vapahtaja ymmärtää jokapäiväisen elämämme paineet ja voi auttaa meitä kantamaan kuormamme ja kohottaa meitä.”
  • “[Kristus] kohteli naisia myötätuntoisesti ja arvostaen riippumatta heidän synneistään.”
  • “Herra luottaa edelleen meidän aikanamme siihen, että naiset todistavat Hänestä…”

Näiden neljän naisen kertomukset eivät ainoastaan paljasta Vapahtajan luonnetta, vaan me myös paljastavat naisten voiman. Naisten usko johti ihmeisiin. Naiset toimivat Kristuksen todistajina.

Aivan kuten Vanhin Talmage sanoi, Vapahtaja on ”maailman suurin naisen ja naissukupuolen puolustaja”, ja varmastikin naisten Hänen kirkossaan tulisi olla Kristuksen puolustajia.

Puheessaan Brigham Youngin yliopiston takkavalkeaillassa, presidentti M. Russell Ballard sanoi: ”Meidänkään taloudenhoitokautemme ei ole vailla sankarittaria. Lukemattomat naiset jokaisella mantereella ja kaikilla elämän eri alueilla ovat merkittävästi myötävaikuttaneet Kristuksen asiaan. – – Kysymykseni kuuluu: ’Oletko sinä yksi näistä naisista?”

2. Naiset voivat käyttää pappeuden voimaa

Jean B. Bingham, apuyhdistuksen ylijohtaja, on opettanut: ”Kaikki te, joilla on tyttäriä ja poikia, veljentyttäriä ja -poikia, nuoria naisia ja nuoria miehiä – opetatteko heille tämän? Opettakaa heille, että kirkon tehtävissä, temppelitoimituksissa, perhesuhteissa ja hiljaisessa, henkilökohtaisessa palvelutyössä, myöhempien aikojen pyhien naiset ja miehet toimivat pappeuden voimalla ja valtuudella. Opettakaa heille, että naiset ja miehet ovat riippuvaisia toisistaan tehdessään Jumalan työtä. Hänen pappeuden voimansa on keskeinen asia palautetussa Jeesuksen Kristuksen evankeliumissa ja se auttaa valmistamaan maailmaa Vapahtajan toista tulemista varten.”

Jos sinusta tuntuu, että opetukset naisista ja pappeudesta ovat lisääntyneet viime vuosia, et ole väärässä. Barbara Morgan Gardner, joka on kirjoittanut kirjan ”The Priesthood Power of Women” (Naisten pappeuden voima), teki havainnon, joka on mielestäni mielenkiintoinen. Hän sanoi, että ensimmäisen presidenttikunnan ja kahdentoista apostolin koorumin jäsenten pitämät puheet naisista ja pappeudesta viimeisen kahden vuoden aikana, ylittävät samasta aiheesta pidettyjen puheiden lukumäärän Joseph Smithin ajasta lähtien.

Joten toivon, että jos tyttäreni kysyisi minulta asemastaan kirkossa, voisin selittää, että hän voi käyttää pappeuden voimaa. Ja toivon myös selittäväni, että opin siitä yhä itsekin – enkä ole ainoa.

Äskettäisessä Church News -sivuston artikkelisarjassa ”Women of Covenant”, korostuu se, mitä Apuyhdistuksen, Nuorten Naisten ja Alkeisyhdistuksen ylimmät johtokunnat ovat oppineet toimiessaan Presidentti Russell M. Nelsonin kutsun mukaan ”pyrkiä Hengen avulla ymmärtämään Jumalan voimaa – pappeuden voimaa.” Saan voimaa tiedosta, että kun pyrin ymmärtämään enemmän, teen työtä rinta rinnan kirkon johtohenkilöiden kanssa toimien profeetan kutsun mukaisesti.

3. Naiset ovat palautuksen avaintodistajia

Yleiskonferenssipuheessaan Sisar Bingham kertoo keskustelusta, joka hänellä oli presidentti Nelsonin kanssa siitä, miten tärkeä osa naisilla oli evankeliumin palautuksessa. Presidentti Nelson sanoi:

”Yksi tärkeimmistä asioista, mitä mieleeni muistuu, kun tulen tähän pappeuden palautuksen muistopaikalle, on tärkeä rooli, joka naisilla on ollut palautuksessa.

Alussa kun Joseph alkoi kääntää Mormonin kirjaa, kuka toimi kirjurina? No, hän kirjoitti itse vähän, mutta ei paljon. Emma tuli avuksi.

Ja sitten ajattelen, kuinka Joseph meni metsään rukoilemaan kotinsa lähellä Palmyrassa New Yorkin osavaltiossa. Minne hän meni? Hän meni pyhään lehtoon. Miksi hän meni sinne? Koska sinne hänen äitinsä meni halutessaan rukoilla.

Nämä ovat vain kaksi niistä naisista, joilla oli keskeinen rooli pappeuden palautuksessa ja kirkon palautuksessa. Epäilemättä voisimme sanoa, että vaimomme ovat aivan yhtä tärkeitä nykyään kuin he olivat silloin. Tietenkin he ovat.”

Olen miettinyt usein tätä keskustelua ja sitä, miten presidentti Nelson tunnustaa naisten tärkeän roolin evankeliumin palautuksessa. Meille opetetaan, että palautus jatkuu edelleen ja mielestäni tuo perintö jatkuu myös. Olin hyvin vaikuttunut saadessani selville, että presidentti Nelson kutsui Sisar Binghamin ja Sisar Jonesin katsomaan historiallisen ”Jeesuksen Kristuksen evankeliumin täyteyden palautus” -julistuksen kuvaamista.

Sisar Bingham kertoi kokemuksesta äskettäin videolla Church News -sivustolla: ”Ajattelin asioita, jotka tapahtuivat tuossa lehdossa, ja jotka ovat vaikuttaneet elämääni. Ja ajattelin presidentti Nelsonia, joka on nyt profeetta Joseph Smithin laillinen seuraaja. Ja ajattelin: ’On sanoin kuvaamattoman hieno kokemus kuunnella tätä julistusta palautuksesta, joka on vaikuttanut jokaiseen ihmiseen, joka elää maan päällä, ja jonka esittää 95-vuotias profeetta, joka on vahva ja elinvoimainen ja jolla on kaikki valtakunnan avaimet.’”

Presidentti Nelson olisi voinut kutsua kenet tahansa kokemaan tämän tapahtuman, mutta hän valitsi naisjohtajat. Lokakuussa 2019 hän päätti ilmoittaa uusien temppelien rakentamisesta naisten kokouksessa. Molemmat esimerkit saavat minut uskomaan, että naisilla on edelleen tärkeä tehtävä palautuksessa.

Vielä…

Toivon myös kertovani tyttärelleni, että en vielä tiedä kaikkea asemastani kirkossa tai Jumalan valtakunnassa. Opin sitä vielä. Vaikka en vielä tiedäkään kaikkea asemastani kirkossa, jatkan eteenpäin uskossa.

Se, mitä olen saanut selville selvittäessäni tehtävääni on, että Herra on armollinen ja Hän opettaa meitä avokätisesti.

Puhuessaan naisten kyvystä vetää pappeuden voimaa elämäänsä, presidentti Nelson sanoi: ”Te ette löydä tähän prosessiin suoria ohjeita mistään opaskirjasta. Pyhä Henki on teidän henkilökohtainen opastajanne, kun pyritte ymmärtämään, mitä Herra haluaisi teidän tietävän ja tekevän. Tämä prosessi ei ole nopea eikä helppo, mutta se on hengellisesti virkistävä.”

Ja mikä tärkeintä, toivon kertovani tyttärelleni, että prosessi ei ole helppo, mutta siunaukset ja iankaikkinen tieto ovat sen arvoisia. Tiedän, että Herra ohjaa minua, jotta voin saavuttaa jumalalliset mahdollisuuteni. Hänen kanssaan en voi epäonnistua.

 

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu ldsliving.com-sivustolla nimellä What I hope I’ll say when my daughter asks me about her place in the Church”.

Suomi ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company | English ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company