Mormonikirkon nopea kasvu 80- ja 90-luvuilla, joka lähes nelinkertaisti sen jäsenmäärän vuodesta 1974 vuoteen 2004, pelkästään 30 vuodessa, on vain hiukan hidastunut 2010-luvulla. Vuonna 1995 Gordon B. Hinckleystä tuli kirkon presidentti ja profeetta. Hänen edeltäjänsä, Howard W. Hunter, oli profetiaalisesti neuvonut kaikkia kirkon jäseniä ympäri maailmaa valmistautumaan menemään temppeliin, vaikka monet heistä eivät voineetkaan päästä temppeliin. Heidän uskoonsa vastattiin, kun presidentti Gordon B. Hinckley aloitti kirkon historian suurimman temppelien rakentamisohjelman. Vuodesta 1995 vuoteen 2000 rakennettiin lähes 50 temppeliä, saman verran kuin 160 vuodessa ennen sitä. Tänä päivänä ympäri maailmaa on 122 temppeliä, täyttäen profetian, jonka mukaan eräänä päivänä temppelit kattaisivat koko maailman.
Nämä temppelit ja kirkon kasvava julkinen kuva on johdattanut monet totuudenetsijät tapaamaan lähetyssaarnaajat ja liittymään kirkkoon. 70-luvulta lähtien kirkko on tuottanut televisio- ja radiomainoksia jakaakseen sanomaansa ja jakanut myös ilmaisia Mormonin kirjoja, Raamattuja ja innoittavia videoita. Kirkko on myös lähettänyt lähetyssaarnaajia ja kuoroja niin paikallisiin kuin kansainvälisiinkin tapahtumiin. Mormonien tabernaakkelikuoro esiintyy jatkuvasti messuilla ja tapahtumissa ympäri maailmaa. Vuonna 1997 mormonien karkottamisesta Illinois’ta Utahiin tuli kuluneeksi 150 vuotta ja kirkko juhlisti sitä julkisin tapahtumin ja näytelmin ympäri maailmaa. Laivoja seilasi Euroopasta kunnioittaen niiden tuhansien eurooppalaisten mormonien muistoa, jotka jättivät kotimaansa, joskus paeten vainoa, muuttaakseen Amerikkaan. Toiset uudelleen näyttelivät vankkuri- ja käsikärrykulkueita, jotka toivat lähes 80 000 mormonia Utahiin ennen kuin ensimmäiset rautatiet valmistuivat. Nämä tapahtumat keräsivät puoleensa paljon lehdistön kiinnostusta ympäri maailmaa ja pian sen jälkeen, vuonna 2002, Salt Lake Cityn kaupunki Utahissa, missä sijaitsee kirkon keskuspaikka, järjesti talviolympialaiset. Vaikka lähetyssaarnaajat eivät aktiivisesti käännyttäneet olympialaisiin osallistujia, miljoonat ihmiset kuitenkin vierailivat kirkon vierailukeskuksessa Utahissa ja monet tuhannet mormonivapaaehtoiset auttoivat olympialaisissa. Kilpailujen aikana sanomalehdet Yhdysvalloissa, Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa julkaisivat artikkeleita kirkosta.
Vaatimusten riman nostaminen
Osa räjähdysmäisestä kasvusta tuona aikana vaikutti siihen, että enemmän ihmisiä kastettiin kirkon jäseniksi kuin paikalliset seurakunnat pystyivät ottamaan vastaan. Tämä valitettavasti tarkoitti sitä, että monet liittyivät, mutta jäivät sitten pian pois kirkosta. 90-luvun loppupuolella presidentti Gordon B. Hinckley, Jumalan profeetta, alkoi painottaa jäsenien pitämistä aktiivisena kolmella avainalueella, jotka varmistaisivat, että jokaisella uudella jäsenellä olisi: ystävä, vastuutehtävä kirkossa ja jatkuvaa Jumalan sanan ravintoa. Tämän uuden painotuksen tarkoitus on ollut siirtää enemmän lähetystyön vastuuta paikallisille jäsenille ja kannustaa heitä tekemään yhteistyötä alueellaan palvelevien lähetyssaarnaajien kanssa. Presidentti Hinckley on myös korostanut korkeampaa tasoa lähteville lähetyssaarnaajille. Vaikka tämä onkin vähentänyt lähtevien lähetyssaarnaajien määrää hiukan, lopputuloksena nuo lähetyssaarnaajat, jotka palvelevat, ovat hengellisempiä ja kykenevämpiä saarnaamaan sanomaansa. Tätä uutta kelvollisuuden painottamista on kutsuttu ”Vaatimusten riman nostamiseksi”. Lopputulos on, että kirkko jatkaa kasvuaan, erityisesti Keski- ja Etelä-Amerikassa ja Afrikassa, sekä useammat uusista jäsenistä pysyvät kirkossa.
Mormonismin todellinen kasvu ei kuitenkaan ole numeroissa. Listat jäsenmääristä, kasteista, kokoaikaisista lähetyssaarnaajista ja maista, joissa on vierailtu, esittävät mormonismin ihmeen hyvin steriilissä valossa. Todellinen kasvu näkyy jokaisen jäsenen henkilökohtaisessa todistuksessa ja kymmenien tuhansien lähetyssaarnaajien uhrauksessa, kun he jättävät perheensä, ystävänsä, koulunsa, uransa ja treffailun omistaakseen itsensä täysin Jumalan ja lähimmäistensä palvelemiselle. Todellinen kasvu voidaan nähdä selkeämmin katsomalla aktiivisten seurakuntien kasvua. Karkeat jäsenmäärätilastot eivät kerro, kuinka moni mormoni osallistuu kirkonmenoihin ja elää uskonsa mukaisesti. On kannattavampaa katsoa seurakuntien määrän kasvua, sillä jokainen mormoniseurakunta toimii pelkästään seurakuntalaisten voimalla ja uuden seurakunnan perustaminen vaatii tietyn määrän aktiivisia jäseniä.
Evankeliumi kulkee eteenpäin
Vuonna 1974, kun presidentti Spencer W. Kimballista tuli kirkon presidentti ja profeetta, maailmalla oli 5 951 seurakuntaa. Tuo luku kaksinkertaistui vuoteen 1983 mennessä, nousten 12 000 seurankuntaan. Vuoteen 2003 mennessä tuo luku oli jälleen kaksinkertaistunut, ollen 24 000 seurakuntaa, ja vuonna 2005 seurakuntia oli 27 084 ympäri maailmaa. 60% kirkon jäsenistä elää muualla kuin Yhdysvalloissa ja espanja ohittaa pian englanninkielen kirkon puhutuimpana kielenä. Mormonin kirja on saatavilla 105 kielellä ja kirkon oppi- ja ohjekirjat ovat saatavilla 157 kielellä. Vuodesta 1830 on painettu yli 120 000 000 Mormonin kirjaa, joista on vuosittain annettu miljoonia kappaleita siitä kiinnostuneille. Tänä päivänä lähetyssaarnaajat jatkavat työtään lähes jokaisessa maassa, tavoitteenaan saarnata evankeliumia kaikille ”kansakunnille, kielille ja suvuille”. He kulkevat eteenpäin, kuten Vapahtajamme Jeesus Kristus on käskenyt, pareittain, kastaen jokaisen, joka uskoo Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Kirkon kasvu ja historia ilmentyy parhaiten jokaisen jäsenen uskossa ja uhrauksissa sekä positiivisena muutoksena, jonka lähetyssaarnaajat tuovat niiden elämään, jotka ottavat vastaan heidän sanomansa. Tulevaisuudessa lähetyssaarnaajat jatkavat kulkuaan eteenpäin saarnaten evankeliumista, kunnes he ovat saarnanneet jokaiselle ihmiselle ja Jumala käskee heitä lopettamaan. Joseph Smith, profeetta, kirjoitti vuonna 1842 seuraavasti:
”Lähetyssaarnaajamme lähtevät eri kansakuntien keskuuteen, ja totuuden viiri on pystytetty … kenenkään jumalattoman käsi ei voi pysäyttää työn etenemistä; vainot saavat raivota, roskajoukot liittyä yhteen, sotajoukot kokoontua ja häväistykset tulla, mutta Jumalan totuus etenee rohkeasti, ylväästi ja itsenäisenä, kunnes se on tunkeutunut jokaiseen maanosaan, käynyt jokaisella seudulla, kulkenut jokaisessa maassa ja kaikunut jokaiseen korvaan, kunnes Jumalan tarkoitukset on täytetty ja suuri Jehova sanoo, että työ on tehty.”
Artikkeli on alun perin julkaistu History of Mormonism -sivustolla. Artikkelin on suomentanut Tanja Robinson.
