Lokakuussa 2015 presidentti Thomas S. Monson sanoi:

”Jumalan käskyjä ei ole annettu tuskastuttamaan meitä tai estämään onneamme. Aivan päinvastainen on totta. Hän, joka loi meidät ja joka rakastaa meitä täydellisesti, tietää täsmälleen, kuinka meidän pitää elää elämäämme, jotta voimme saada suurimman mahdollisen onnen. Hän on antanut meille ohjeita, jotka – jos noudatamme niitä – vievät meidät turvallisesti läpi tämän usein petollisen matkan kuolevaisuudessa.”

Joskus kun huomaamme turhautuvamme jonkin elämämme ongelman takia, vastaus saattaa löytyä muistamalla ja yrittämällä seurata uudelleen jotakin käskyä, jonka olemme unohtaneet. Tässä on muutamia sellaisia innoittavia käskyjä – joitain, jotka saattavat livetä muististamme ja tulla työnnetyiksi maton alle arjen keskellä. Kun luet, muista vanhin Quentin L. Cookin viisas neuvo lokakuun 2016 yleiskonferenssipuheessa:

”Kun me korostamme jotakin periaatetta tavalla, joka vähentää sitoutumistamme muihin yhtä tärkeisiin periaatteisiin, tai asetumme kannalle, joka on kirkon johtajien opetusten vastainen tai ylittää ne, niin me katsomme yli maalin. ”

Meidän pitäisi aina muistaa, että suurimmat käskyt tulevat aina olemaan ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko seilustasi ja mielestäsi” ja ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” (Matteus 22:37-39).

1. Lakkaa etsimästä vikoja

Toisen suurimman käskyn ”rakastaa lähimmäistäsi niinkuin itseäsi” sisälle upotettuna on rakkauden osa-alue, jonka saatamme tässä kriittisessä maailmassa eläessämme unohtaa. Opissa ja Liitoissa kohdassa 88:124 sanotaan se selkeästi: ”Lakatakaa etsimästä vikoja toisistanne.”

On helppoa löytää vikoja. Maailma on täynnä kauheita tapahtumia sekä harhaanjohdettuja ja virheisiin taipuvaisia ihmisiä. Me olemme jo selvillä näistä elämän negatiivisista puolista, joten lopetetaan niiden esille tuominen. Vikojen etsimisen, sormella osoittelun ja toisista ”pahan puhumisen” sijaan, keskittykäämme hyvään.

Me kaikki tiedämme, että kun joku kehuu meitä, tai ponnistelujamme, tai hyviä ominaisuuksiamme, se inspiroi meitä jatkamaan ja suoriutumaan vielä paremmin. Kun joku toisaalta kritisoi meitä asetumme usein puolustuskannalle, tulemme katkeriksi ja kapinoiviksi.

Voitko kuvitella millainen sosiaalisen median ilmapiiri olisi jos jokainen yrittäisi tuoda esille hyviä asioita, joita muut tekevät ratkaistakseen sosiaalisia ongelmia sen sijaan että jankuttaisivat yhä uudelleen siitä mitä ei tehdä tai mitä tehdään huonosti?

Kuten vanhin Marvin J. Ashton sanoi:

”Kirkon jäseninä meitä täytyy muistuttaa, että sanat ’Ei, älä puhu pahaa’ ovat enemmän kuin vain ilmaus musiikillisessa kontekstissa, ne ovat suositeltu elämäntapa (ks. Hymns, nro 233). Meitä täytyy muistuttaa enemmän kuin koskaan aiemmin että ”jos on jotakin hyveellistä, rakastettavaa, tai hyvältä kuuluvaa, tai kiitettävää, sitä me etsimme’ (Uskonkappale 1:13). Jos seuraamme tätä varoitusta, ei ole aikaa sille, että raukkamaisesti lyömme lyttyyn kun meidän pitäisi rakentaa.”

2. Ole rohkealla mielellä

Edesmennyt profeettamme Thomas S. Monson oli tunnettu sanoistaan, ”Olkaa rohkealla mielellä. Tulevaisuus on yhtä kirkas kuin uskonne.” Mutta oletteko koskaan pysähtyneet pohtimaan, että ”olkaa rohkealla mielellä” on käsky?

Nopea pyhien kirjoitusten haku aiheesta kirkon internet-sivustolla tuottaa monia, monia tuloksia. Itseasiassa olin yllättynyt nähdessäni kuinka usein tätä sanontaa käytetään kautta Raamatun, Mormonin kirjan ja Opin ja liittojen. Miksi Kristus ja Hänen profeettansa käyttävät tätä ilmausta niin usein, ja miksi se on niin tärkeä?

Vaikkakin suurimman osan ajasta me voimme ja meidän tulisi ollu iloisia ja täynnä optimismia, en usko, että sanoessaan ”olkaa rohkealla mielellä” Jumala käskee meidän aina näyttämään onnellista ja riemuitsevaa ilmettä. Hän kuitenkin on käskenyt meitä myös ”suremaan surevien kanssa” (Moosia 18:9).

Pyhissä kirjoituksissa ilmaus ”olkaa rohkealla mielellä” on usein käytettynä asiayhteydessä, jossa kehotetaan turvaamaan Jumalaan ja olemaan pelkäämättä, tai muistuttaen Kristuksen sovituksesta ja lupauksesta, että Jumala on aina kanssamme. Tässä tapauksessa uskon, että ilmaus ”olkaa rohkealla mielellä” kannustaa meitä katsomaan nykyisen tilanteemme ylitse iankaikkisella ymmärryksellä ja näkökulmalla. Taivaallinen Isä pyytää meitä pohjimmiltaan muistamaan Hänet ja Hänen suunnitelmansa ja tuntemaan iloa, kiitollisuutta ja varmuutta sen takia.

Kun pyrimme ”olemaan rohkealla mielellä,” me tiedämme, että vastoinkäymiset ja vaikeudet ovat hetkellisiä ja että Jumala muuttaa kaiken lopulta oikeaksi. Puhuessaan ilmauksesta ”olkaa rohkealla mielellä,” presidentti Monson sanoi:

”Tämä asenne tulee viemään meidät läpi minkä tahansa, mitä tiellemme tulee. Se ei poista ongelmiamme, mutta se tekee meidät kykeneviksi kohtaamaan haasteemme, ottamaan ne vastaan suoraviivaisesti ja tulemaan esiin voittajina.”

Rohkealla mielellä oleminen on tärkeää myös, koska se on asenne, joka näkyy ja tarttuu. Vapahtaja sanoi, ”Minä panen teidät tämän kansan valoksi. Ei ylhäällä vuorella oleva kaupunki voi olla kätkössä” (3 Nefi 12:14). Ja Sananlaskuissa 17:22 luemme ”Iloinen sydän pitää ihmisen terveenä, synkkä mieli kuihduttaa ruumiin.” Kun pyrimme ”olemaan rohkealla mielellä,” me palvelemme toisia, jaamme evankeliumia ja seuraamme Kristuksen jalanjälkiä.

3. Syö terveellisesti

Viisauden sana ei ole hyvin salattu asia kirkossa. Tosiasiassa, jopa ne, jotka eivät tiedä kovin paljon Myöhempien aikojen pyhistä ovat yleensä kuulleet, että emme polta tai juo alkoholia tai kahvia. Ja vaikkakin joskus on aikoja, jolloin toiset meistä lukevat rivien välistä tai kun kulttuuri ja käskyt sekoittuvat (esimerkiksi ikuista kofeiinista kiistelyä ajatellessa), suurimmaksi osaksi, olemme melko hyvin perehtyneitä sitoumukseemme Opin ja liittojen lukuun 89.

Kuinka usein kuitenkaan otat seuraavat rivit huomioon tilatessasi lounasta tai suunnitellessasi mitä valmistaa illalliseksi?

”Ja vielä, totisesti minä sanon teille, että Jumala on säätänyt kaikki terveelliset yrtit ihmisen ruumista, elimistöä ja käyttöä varten –

”Jokaisen yrtin aikanaan ja jokaisen hedelmän aikanaan; kaikki nämä käytettäviksi ymmärtäväisesti ja kiittäen.

”Niin, myös eläinten ja ilman lintujen lihan minä, Herra, olen säätänyt ihmisen käytettäväksi kiittäen; sitä on kuitenkin käytettävä säästeliäästi;

”Ja minulle on mieleen, että sitä käytetään ainoastaan talven tai kylmän tai nälänhädän aikana.”

Tässä Jumala antaa  meille todellisen terveyden avaimen, eikä sen pitäisi tulla yllätyksenä – syö hedelmäsi ja vihanneksesi ja lihaa säästeliäästi. Myös Raamatusta voidaan löytää esimerkkejä tästä terveysohjeesta, kuten silloin kun Daniel kieltäytyy syömästä kuninkaan hänelle tarjoamia liharuokia ja voi paremmin kuin muut pojat (Daniel 1:5-15), ja Mormonin kirjasta, kuten silloin kun Amulek asettaa leipää ja lihaa Alman eteen ja Alma syö vain leipää (Alma 8:21-22).

Älkää käsittäkö minua väärin; meidän ei tulisi katsoa ohi maalin ja loukkaantua tai tulla pakkomielteisiksi sen suhteen mitä syömme tai mitä muut ihmiset valitsevat syödä. Se, ettemme anna ahdistuksen määritellä syömistottumuksiamme on osa terveellistä ruokailua. Mutta Jumala on pyytänyt, että noudatamme terveysohjetta, jonka suuntaviivat löytyvät Opin ja liittojen luvusta 89 ja, että syömme sen mitä syömme ”kiittäen”.

Terveellinen ruokavalio tuo mukanaan siunauksia. Paitsi että saamme ”terveyttä napaamme ja ydintä luihimme” ja ”juoksemme, emmekä uuvu ja vaellamme, emmekä väsy,” me myös ”löydämme viisautta ja suuria tiedon aarteita, tosiaankin salattuja aarteita” (OL 89:18-20).

4. Varhain vuoteeseen, varhain hereille

Tunnetko olosi jatkuvasti väsyneeksi ja voimattomaksi? Joskus tämä on vain elämäntilanteeseemme liittyvä olotila (en kuvittelisikaan siteeraavani seuraavaa pyhien kirjoitusten kohtaa vastasyntyneen vanhemmille), mutta Jumala on antanut meille käskyn, joka tuo elinvoimaa ja nuorekkuutta takaisin elämäämme. Tässä se on Opin ja liittojen kirjan luvusta 88:124:

”Lakatkaa nukkumasta pitempään kuin on tarpeellista; käykää vuoteeseenne aikaisin, että ette olisi väsyneitä; nouskaa varhain, jotta ruumiinne ja mielenne olisivat virkistyneitä.”

Arvatkaa mikä on mahtavaa? Jumala ei anna meille tiettyä aikaa. Hän tietää, että meidän jokaisen keho toimii hieman eri tavoin, että meillä on erilaisia töitä ja velvollisuuksia, ja että sosiaaliset toiminnat (jopa kirkon toiminnat) on yleensä ajoitettu iltaan pikemmin kuin aamuun. Joten, tietäen, että sana ”varhain” tarkoittaa eri asiaa kullekin meistä, Jumala on antanut meille käskyn ja siunauksen: jos menemme vuoteeseen varhain ja nousemme varhain, meidän ruumiimme ja mielemme tulevat olemaan ”virkistyneitä.”

Vanhin Richard G. Scott sanoi ”Liikunta, kohtuullinen määrä unta ja hyvät ruokailutottumukset lisäävät kykyämme vastaanottaa ja ymmärtää ilmoitusta.” Ajallinen ja hengellinen puolemme ovat monimutkainen yhdistelmä ja se, että pidämme hyvää huolta fyysisestä ruumiistamme auttaa meitä pyrkiessämme kasvamaan hengellisesti ja olemaan välineinä hyvään.

Maaliskuun 1999 Ensign -lehden artikkelin mukaan Marion G. Romney sai neuvoja vanhin Harold B. Leeltä sen suhteen, kuinka olla menestyksekäs johtavana auktoriteettina. Neuvot kuuluivat näin:

”Voidaksesi olla menestyksekäs johtavana auktoriteettina, sinun täytyy saada innoitusta. Sinun täytyy saada ilmoitusta. Annan sinulle yhden neuvon: Mene varhain vuoteeseen ja nouse ylös varhain. Jos teet niin, kehosi ja mielesi ovat levänneet, ja sitten noina hiljaisina varhaisaamun tunteina, tulet saamaan enemmän oivalluksia ja ilmoitusta kuin minään muuna aikana päivästä.”

5. Tee joka päivä parannusta

Joskus me virheellisesti ajattelemme, että kuuliaisuus Jumalan käskyille tarkoittaa täydellisyyttä, mutta se ei ole sitä, mitä Taivaallinen Isämme odottaa. Jos asia olisi niin, Hän ei olisi koskaan antanut meille ristiriitaiselta vaikuttavaa käskyä tehdä parannusta.

Vaikka Jumala ei haluakaan meidän lankeavan, Hän tietää, että tulemme tekemään niin, ja Hän käskee meidän nousta ylös, suunnata itsemme uudelleen Häntä kohti ja jatkaa yrittämistä.

Minun täytyy usein muistuttaa itseäni siitä, ettei parannus ole vain suuria asioita varten, vaan myös pieiä varten ja että minun tulisi tehdä parannusta joka päivä. Kun käyttäydyn ärtyisästi ja sitten huomaan sen, tuo oivallus on lahja ja kutsu parannukseen. Kun mieleeni juolahtaa ajatus, että olen käyttänyt aikaani joutilaasti liian pitkään ja minun tulisi nousta ja olla toimelias, tuon johdatuksen seuraaminen on valinta tehdä parannusta.

Yleiskonferenssipuheessaan lokakuussa 2016 sisar Linda S. Reeves apuyhdistyksen ylimmästä johtokunnasta sanoi:

”Voi, kuinka haluankaan, että jokainen lapseni, lastenlapseni ja jokainen teistä – veljeni ja sisareni – tuntee iloa ja läheisyyttä taivaalliseen Isään ja Vapahtajaamme, kun teemme päivittäin parannusta synneistämme ja heikkouksistamme. Taivaallisen Isän jokainen vastuullinen lapsi tarvitsee parannusta.”

Pidin todella paljon myös siitä, mitä BYU -yliopiston professori Anthony Sweat sanoi hiljattain naisille suunnatussa ”Time Out for Women” -tapahtumassa. Lainatakseni häntä omin sanoin, hän kertoi, että meidän täytyy siirtyä perfektionismin kulttuurista uskollisuuden kulttuuriin. Kun vaadimme täydellisyyttä itseltämme, emme anna tilaa parannukselle ja poistamme tämän Jumalan lahjan elämästämme. Kun taas pyrimme olemaan uskollisia Jumalalle, me tulemme ”parannuksen tekemisessä todella, todella taitaviksi ja ripeiksi,” kuten vanhin Jorg Klebingat seitsemänkymmenen koorumista kerran sanoi.

Kuten kaikki Jumalan käskyt, parannus suunniteltiin lähtökohtana meidän onnellisuutemme. Parannus tuo meidät lähemmäs Vapahtajaamme ja Taivaallista Isäämme, ja meidän pitäisi sitoutua seuraamaan tätä käskyä päivittäin.

6. Älä himoitse

Ensimmäisen presidenttikunnan viestissä, joka on julkaistu vuoden 1990 maaliskuun Ensign -lehdessä, presidentti Gordon B. Hinckley kirjoitti:

”Haluaisin keskustella ansasta, joka voi tuhota kenet tahansa meistä etsiessämme iloa ja onnea. Se on tuo petollinen, uhkaava, paha vaikutus, joka sanoo ’Se mitä minulla on ei ole tarpeeksi. Minun täytyy saada enemmän.’…

”Olen pannut merkille, että nykyisessä sukupolvessamme on monia, jotka huolellisen suunnitelman mukaan ryhtyvät tavoittelemaan rikkautta kun vielä ovat nuoria, ajamaan hienostuneilla autoilla, käyttämään parhaita vaatteita, omistamaan asunnon kaupungissa ja talon maaseudulla – – kaikkea näitä ja enemmän… He himoitsevat sitä, mitä toisilla on, ja itsekkyys ja jopa ahneus ovat kaikki osana heidän omistushaluisuuden menetelmäänsä.”

Voi olla vaikea erottaa rajaa unelmiensa tavoittelun ja sen himoitsemisen välillä, mitä meillä ei ole. Vaikka onkin hyvä asettaa tavoitteita parantaa olosuhteitamme, elättää perheemme, näyttää parhaimmaltamme, kehittää kykyjämme, meidän täytyy olla varovaisia, ettemme himoitse sitä, mitä meillä ei ole.

Tämä käsky on erityisen vaikea kun se, mitä niin suuresti haluamme on jotakin hyvää ja vanhurskasta. Alman tapauksessa, hän halusi suuremman vallan ja voiman voidakseen julistaa evankeliumia, mutta ymmärsi että hän ”teki syntiä toiveessaan” (Alma 29:1-3). Meidän elämässämme, saatamme huomata riutuvamme odottaessamme hyvän toiveemme toteutumista, kuten avioliittoa, lasten saamista tai terveyttä.

Ensisilmäyksellä saattaa vaikuttaa julmalta, että Jumalan käsky olla himoitsematta pätee myös vanhurskaisiin toiveisiin, mutta kun tunnustamme, että Jumalan käskyt on tarkoitettu meidän onnellisuudeksemme ja että me emme ole onnellisia kun jatkuvasti kaipaamme jotain enemmän tai jotain erilaista, se käy järkeen. Meidän Taivaallinen Isämme ymmärtää myös, että jos emme opi olemaan onnellisia sisäisesti, me saatamme saavuttaa sen mitä kaipasimme huomataksemme vain, ettemme kuitenkaan ole onnellisia.

Jos muuttaisimme tämän ”älä” käskyn ”sinun tulee” käskyksi, uskon että se voisi olla ”sinun tulee olla tyytyväinen” tai ”sinun tulee olla kiitollinen.” Omissa olosuhteissamme meillä jokaisella on monia mahdollisuuksia palvella Jumalaa ja toisiamme ja varmistaa itsellemme iankaikkiseen elämään kuuluvia siunauksia.

7. Noudata lakia

Jumalan laki ylittää kaiken, mutta jos muistelet kääntymystäsi tai päiviäsi lähetyssaarnaajana, mieleesi palautuu, että yksi käskyistä, joita lähetyssaarnaajia vaaditaan opettamaan on ”noudata ja kunnioita lakia” (Saarnatkaa minun evankeliumiani, Oppiaihe 4). Kahdennessatoista uskonkappaleessa se muotoillaan näin:

”Me uskomme, että kuninkaille, presidenteille, hallitsijoille ja hallitusmiehille tulee olla alamainen ja että tulee noudattaa, kunnioittaa ja ylläpitää lakia.”

Noniin, en kirjoita tätä perustellakseni kansalaisten tottelemattomuutta tai toisten lakien sitovuutta toisiin nähden. Mutta joskus, erityisesti kun lakiin liittyy vähäinen seuraamus, on mielestäni helppoa unohtaa, että lainkuuliaisuus on osa uskonnollista vakaumustamme. Vaikka jotkut lait ovat ärsyttäviä ja pikkumaisia, suurimmaksi osaksi lait on luotu hyödyttämään yhteiskuntaa kokonaisuudessaan ja niiden noudattaminen on tärkeää.

Joten olipa kysymyksessä tekstiviestien lähettäminen ajaessa, nurmikon kastelusäännösten noudattaminen pihallasi, tai tekijänoikeudella suojatuista elokuvista ja musiikista maksaminen, muista, että Taivaallinen Isämme on pyytänyt meitä kunnioittamaan lakia ja ponnistelemaan noudattaaksemme sääntöjä.

 

(Suomentajan huomautus: Englanninkielisen laulukirjan laulu 233 on suomennettu otsikolla ’Ei hellät sanat milloinkaan’, josta välittyy hieman alkuperäisestä tekstistä eriävä ajatus. Artikkelissa on sen vuoksi käytetty suoraa käännöstä ja viitattu englanninkieliseen laulukirjaan.)