Voimme päästä osalliseksi tervehtymisestä ja rauhasta, kun ymmärrämme ja sovellamme paremmin anteeksiannon periaatetta.
Jokainen meistä on kokenut sen ahdistavan ja turhauttavan tunteen, kun meitä on loukattu tai satutettu. Työssäni kirkon perhepalveluissa olen huomannut, että anteeksiantamattomuuden ongelma nousee esille toistuvasti. Se, että ei anna toisille anteeksi, estää todellisen parantumisen. Tiedämme, että meidän täytyy antaa anteeksi (katso OL 64:10) ja että anteeksi antaminen on meille hyväksi, mutta kun sen eteen täytyy tehdä työtä tai nähdä vaivaa, monet pitävät kiinni tuskasta. Kun olen tehnyt työtä perheiden ja yksilöiden kanssa, olen huomannut monia yleisiä harhakäsityksiä anteeksi antamisesta ja useita ideoita, joita voimme käyttää apuna pyrkiessämme antamaan anteeksi.
Harhakäsityksiä
1. Muistan yhä mitä tapahtui, mikä merkitsee sitä, että en ole antanut anteeksi. Aivomme on ohjelmoitu muistamaan, jotta voisimme oppia. Siinä on eroa, muistammeko jonkin tapahtuman silloin tällöin vai märehdimmekö sitä jatkuvasti. Kun annamme anteeksi, meidän ei tarvitse jatkuvasti miettiä ja ruotia tapahtunutta.
”Menneisyydestä on määrä oppia mutta siellä ei pidä elää. Katsomme taakse saadaksemme itsellemme kokemusten hehkuvan hiilloksen mutta emme niiden tuhkaa. …
”… Aiempiin erheisiin sidoksissa oleminen on pahimmanlaatuista piehtarointia menneisyydessä, mikä meitä on kutsuttu lopettamaan ja jättämään taakse.” Vanhin Jeffrey R Holland (“Paras on vielä edessäpäin”)
2. Jos annan anteeksi, luovun suojauksestani niitä vastaan, jotka loukkaavat minua. Tuskan ja loukkaantumisen tilassa pidättäytyminen auttaa joskus uhreja tuntemaan olonsa turvallisemmaksi. Pidättäytymällä antamasta anteeksi suojelemme haavaa, mutta se ei myöskään parane, koska ajattelemme jatkuvasti sitä ja avaamme sen aina uudelleen.
”Sitokaamme haavat … jotka ovat aiheutuneet viiltävistä sanoista, itsepintaisesti viljellyillä valituksilla, vehkeilevillä suunnitelmilla ’päästä tasoihin’ niiden kanssa, jotka ovat kohdelleet meitä väärin … Onneksi meillä kaikilla on voimaa nousta sen yläpuolelle, jos ’[puemme päällemme] – kuten viit[an] – rakkauden si[teen], joka on täydellisyyden ja rauhan side.’ (OL 88:125)” – Presidentti Gordon B. Hinckley (1910-2008)
3. Jos annan anteeksi, minun täytyy myöntää, että tapahtunut oli jollain tavalla hyväksyttävää. Anteeksi antaminen tarkoittaa rikkomuksesta armahtamista. Antaaksemme anteeksi meidän täytyy ensin hyväksyä, että tapahtunut oli väärin ja se tuotti tuskaa. Me annamme anteeksi rikkeen, koska me myös olemme epätäydellisiä. Me jätämme tuomion Jumalalle ja annamme Hänen lievittää taakkaamme.
“Anteeksianto ei ole sormien läpi katsomista. Me emme selittele ihmisten huonoa käytöstä emmekä anna muiden kohdella meitä väärin heidän kamppailujensa, kärsimystensä tai heikkouksiensa vuoksi.” — Vanhin Kevin R. Duncan (”Anteeksiantamuksen parantava voide”)
4. Jos annan anteeksi, minun täytyy kutsua loukkaaja tervetulleeksi takaisin elämääni. Anteeksianto ja luottamus ovat kaksi eri asiaa. Me voimme antaa anteeksi kehittämättä luottavaista suhdetta. Jos joku loukkaa meitä jatkuvasti, Jumala käskee meitä antamaan anteeksi, mutta meidän vastuullamme on myös rajojen asettaminen, jotta voimme itse olla turvassa.
”Herra pyytää meitä hylkäämän pahuuden kaikissa muodoissaan ja taistelemaan sitä vastaan, ja vaikka meidän tulee antaa anteeksi meitä loukkaavalle lähimmäiselle, meidän tulee toimia rakentavasti, niin ettei loukkaus toistu.” – Vanhin David E. Sorensen (”Anteeksianto korvaa katkeruuden rakkaudella”)
5. En voi antaa anteeksi; he eivät ole tehneet parannusta tai muuttaneet käytöstään. Anteeksiantoa ei ansaita. Se annetaan. Jumala – emme me – päättää, onko henkilö tehnyt parannuksen. Huolimatta siitä, miten syntinen henkilö on, me voimme siirtyä eteenpäin ja etsiä rauhaa.
”Minä, Herra, annan anteeksi kenelle tahdon, mutta teiltä vaaditaan, että annatte anteeksi kaikille ihmisille.
Ja teidän tulee sanoa sydämessänne: Jumala tuomitkoon minun ja sinun välillä ja maksakoon sinulle tekojesi mukaan.” – OL 64:10-11
Viisi vinkkiä, jotka voivat auttaa meitä antamaan anteeksi
1. Etene omassa tahdissasi. Me usein tiedämme, että meidän täytyy antaa anteeksi, mutta se tuntuu vaikealta, emmekä ole valmiita päästämään irti loukkaantumisen tunteesta. Meidän täytyy edetä omassa tahdissamme ja tiedostaa, että parantuminen voi tapahtua hitaasti.
”Niin mahdottomalta kuin se sinusta nyt saattaakin tuntua, niin aikanaan parantuminen, jonka voit saada Vapahtajalta, tekee mahdolliseksi antaa vilpittömästi anteeksi.” – Vanhin Richard G. Scott (1928-2015) (”Hyväksikäytön tuhoisista seurauksista parantuminen”)
2. Tiedosta, että me kaikki olemme epätäydellisiä. Ilman Vapahtajan sovituksen lahjaa me kaikki olisimme langenneita ja kykenemättömiä palaamaan taivaallisen Isämme luokse. Me kaikki tarvitsemme sitä anteeksiantoa, jota Herra halukkaasti antaa niille, jotka tekevät parannuksen.
”Sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta.” – Room. 3:23
3. Ota vastaan Vapahtajan sovituksen voima elämääsi. Vapahtajan sovituksen voima on meitä jokaista varten. Kun otamme käyttöömme tuon voiman, meistä tulee empaattisempia toisia ja toistemme virheitä kohtaan.
”Jeesuksen Kristuksen sovitus voi oikaista kaiken Jumalan aikataulun mukaisesti.” – Vanhin Richard G. Scott (1928-2015)
4. Päästä irti. Kun olet antanut anteeksi ja olet saanut rauhan elämääsi, loukkaantumisen tunteet saattavat kuitenkin satunnaisesti palata. Kun näin tapahtuu, älä anna saatanan saada sinua vakuuttuneeksi siitä, että et ole antanut anteeksi. Tiedosta se, että olet antanut anteeksi, sano se ääneen itsellesi ja anna muistikuvan unohtua.
“Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.” – Matt. 11:28
5. Huomaa, että anteeksianto on myös lahja meille itsellemme. Kun todella annamme anteeksi, löydämme suurempaa rauhaa ja lohtua. Myönnämme riippuvuutemme Jumalasta ja annamme Hänen kantaa raskaimmat taakkamme.
”Vapahtajan sovitus ei ole vain niitä varten, joiden täytyy tehdä parannus. Se on myös niitä varten, joiden täytyy antaa anteeksi. Jos teidän on vaikea antaa anteeksi jollekulle muulle tai myös itsellenne, pyytäkää Jumalaa auttamaan teitä. Anteeksi antaminen on loistava, parantava periaate.” – Vanhin Kevin R. Duncan
Kun annamme anteeksi, kutsumme Vapahtajan toivon ja rauhan elämäämme, mikä antaa meille suuremman mahdollisuuden kehittää vahvuuksiamme ja hyveitämme. Kun opimme antamaan anteeksi, meillä on enemmän vapautta, enemmän kykyjä jakaa evankeliumia ja suurempi voima selvitä koettelemuksista.
Alkuperäisen artikkelin on kirjoittanut Elizabeth Lloyd Lund ja se on julkaistu lds.org -sivustolla. Artikkelin on kääntänyt Krista Kora.
