Kysymys

Hei Vaari,

Olen 17-vuotias ja olen ollut kirkon jäsen koko ikäni. Minulla on monia kokemuksia, jolloin olen mielestäni todella tuntenut hengen (sakramentti, henkilökohtainen pyhien kirjoitusten tutkiminen, takkavalkeaillat, jne.). Uskon tämän evankeliumin olevan totta, mutta mieleeni aina palaa ajatus, että tämä henki on vain omien aivojeni tuotosta niiden yrittäessä etsiä elämälle tarkoitusta eikä se ole oikeasti totta. Kuinka voin varmuudella tietää Pyhän Hengen olevan todellinen?

-Aadam

Vastaus

Rakas Aadam,

Ensinnäkin, pahoittelen, etten pystynyt vastaamaan kysymykseesi aiemmin. Toivon, että voit antaa minulle anteeksi ja tästä on vielä jotain apua. Kysymyksesi muistuttaa minua ihmisistä, jotka sanovat, ettemme voi luottaa tunteisiimme, sillä ne voivat pettää meidät. Se on osittain totta. Minä olen joskus antanut intohimon viedä itseäni väärään suuntaan, mutta onneksi todella tärkeiden asioiden kannalta, Herra pysäytti minut ennen kuin menin liian pitkälle. On tärkeää muistaa, että myös järki voi johtaa meidät harhapoluille. Terry ja Fiona Givens selittävät tätä kirjassaan, The Crucible of Doubt (”Epäilyksen upokas”), näin:

”Tunne ei ole vika muutoin täydellisessä järjen koneistossa. Järki, vapaana ihmistunteista, on johtanut yhtä lailla kauheuksiin siinä missä mikä tahansa ristiretkeilijöiden kiihkokin.”

Tämä on varmastikin syy, miksi Herra on sanonut: ”Niin, katso, minä puhun sinulle sinun mielessäsi ja sinun sydämessäsi Pyhän Hengen kautta, joka tulee sinun yllesi ja joka asuu sinun sydämessäsi.” (OL 8:2) Pyhät kirjoitukset kehottavat meitä pohtimaan. Vanhin Joseph B. Wirthlin sanoi näin:

”Pohtiminen, mikä tarkoittaa asioiden punnitsemista henkisesti, harkitsemista, mietiskelyä, voi saavuttaa ihmisen ymmärryksen hengellisten silmien avautumisen. Herran Henki voi myös levätä pohdiskelijan yllä, kuten presidentti Smith on kuvannut.”

Jos olet kärsivällinen, kuuliainen ja etsit, tulet saamaan hengellisiä kokemuksia läpi elämäsi. Oman kokemukseni mukaan vaatii aikaa ja harjoitusta oppia tunnistamaan Pyhä Henki. Joskus sekoitamme hänet omaan ääneemme tai ajatuksiimme. Eräs ystäväni jakoi vastikään kanssani hienon esimerkin tästä. Hän sanoi:

”Minulla oli hiljattain tunne, että minun pitäisi tehdä jotakin. Syy, miksi tiedän varmuudella, ettei se ollut omien aivojeni tuotosta, on se, etten oikein ymmärtänyt mistä tuossa kehotuksessa oli kyse. Ensin vastaukseni oli: ’Kyllä, tiedän. Tein niin.’ Sitten tunne tuli uudestaan, ikään kuin en olisikaan tehnyt niin. Joten jäin miettimään: ’Mihin Hän oikein pyrkii tällä?’ Vasta pidemmän pohtimisen jälkeen ymmärsin sen merkityksen ja tein sen mukaisesti.”

Pyhä Henki siunaa meidän ja muiden elämää monin eri tavoin. Tässä toinen rakastamani tarina, jonka eräs ystäväni minulle kertoi:

”Edesmenneen isäni syntymäpäivä on huomenna. Meille on muodostunut jokseenkin perinteeksi mennä temppeliin hänen syntymäpäivänään. Yhdellä siskoistani on ollut merkittävä rooli nimien keräämisessä temppelimatkojamme varten ja siitäkin huolimatta, että olemme ”vanhojen mormoniperheiden” jälkeläisiä, joiden temppelityö on tehty ”Aatamiin asti”, hän onnistuu aina löytämään sukulaisia, joiden puolesta tehdyssä työssä on puutteita.

Etsiessään nimiä huomista varten, hän rukoili johdatusta, jotta tietäisi mistä etsiä. Hänen asenteensa oli: ’Isä, tee sinä työ sillä puolella ja anna minun sitten jotenkin tietää kenen nimi minun pitäisi valmistella tällä puolella.’ Hän sai varman tunteen: ’Tee työ serkkuni puolesta.’ Mutta kaikki työ isäni serkkujen puolesta on jo tehty. Eikö? Vanha mormonisuku ja kaikki se. Mutta hän sai tuon saman tunteen uudelleen, joten hän alkoi etsiä isän serkkuja, joiden puolesta työtä ei ehkä vielä olisi tehty. Hän löysi yhden; serkku oli kuollut lapsena. Hän löysi toisen; kuollut lapsena. Kolmannen; kuollut lapsena.

Sitten siskoni löysi hänet, isämme isän veljen pojan. Hän oli lähtenyt kirkosta nuorena eikä ollut vielä saanut endaumenttia sijaistoimituksena. Joten arvaapa, kenen puolesta menen temppeliin huomenna?

Mitä tulee ”ihmetarinoihin”, tämä on varsin tavallinen eikä monenkaan mielestä erityisemmin vaikuttava. Mutta minulle se on pyhä. Olen myös varsin ylpeä siskostani.”

Oman kokemukseni mukaan kykyni kuulla ja huomata Pyhä Henki sekä läheisyys, jota tunnen hänen lisäkseen taivaallista Isää ja Kristusta kohtaan, on kasvanut vuosien varrella. Se on kuin taito, joka kasvaa ja kehittyy, kun harjoitamme sitä. Aadam, rohkaisen sinua etsimään hengellisiä kokemuksia. Ole valmis saamaan vastauksia mielessäsi ja sydämessäsi. Kirjoita ne muistiin, jotta voit mietiskellä niitä vaikeina aikoina. Niiden muistiin kirjoittaminen voi myös auttaa sinua näkemään kuinka kykysi vastaanottaa Pyhän Hengen kehotuksia kasvaa ajan myötä. Minulla on ollut kokemuksia, jotka ovat liian pyhiä jakaakseni niitä kanssasi tätä kautta, mutta voin luvata kokemusteni kautta, että Jumala on todellinen – Hän, Vapahtaja ja Pyhä Henki ovat todellisia ja he haluavat siunata elämäämme. Meidän täytyy vain nöyrtyä ja avata ovi.

– Vaari

Artikkeli on alun perin julkaistu Vaari vastaa -sivustolla. Artikkelin on suomentanut Tanja Robinson.