Teemme usein äitienpäivästä enemmänkin naisten päivän, huolellisesti harkitun juhlan, jottei kukaan tuntisi itseään ulkopuoliseksi tuona erityisenä päivänä – jaamme kukkia ja suklaata kaikille yli 18-vuotiaille naisille, sillä ”kaikkihan me olemme äitejä”.
Ja niinhän me olemmekin! Joten ymmärrän ja hyväksyn lähtökohdat tämänkaltaiselle juhlinnalle ja rakastan Sheri Dew’n selitystä:
”Kaikista sanoista, joita he olisivat voineet valita kuvatakseen hänen rooliaan ja ydinolemustaan, sekä Jumala että Aadam kutsuivat Eevaa ”kaiken elävän äidiksi” – ja he tekivät niin ennen kuin hän oli synnyttänyt ainuttakaan lasta…
Äitiys on enemmän kuin lapsen synnyttäminen, vaikka se toki on sitäkin. Se on se ydin, keitä me olemme naisina. Se määrittelee identiteettimme, jumalallisen luonteemme ja merkityksemme sekä Isältä saamamme yksilölliset luonteenpiirteemme.”
Joka tapauksessa, tämänkaltainen juhlinta helposti viestittää kahta asiaa:
- Minä ansaitsen tulla juhlituksi, sillä olen äiti. Rakkauteni ja epäitsekkyyteni ovat vertaansa vailla, lukuun ottamatta Vapahtajaa, ja elän kutsumuksista jalointa.
- Minä ansaitsen tulla juhlituksi, sillä minulla on äidin sydän ja vaikkei minulla olekaan omia lapsia, siunaan lukemattomien muiden elämää hoivaavalla huolenpidollani ja valmistaudun äitiyteen tässä tai seuraavassa elämässä.
Siinä missä nuo viestit ovatkin totuudenmukaisia ja tärkeitä, jos ne ovat ainoa asia, jonka äitienpäivästä saamme irti, on meiltä mielestäni jäänyt jotain olennaista ymmärtämättä.
Äitienpäivän tarkoitus
Mahdollisuutemme korotukseen riippuu äideistämme. He ansaitsevat kunnioituksemme.
Oltuani useita vuosia molempien noiden viestien vastaanottajana, alan vihdoin ymmärtää, että kenties äitienpäivä ei ole minun juhlani: se on minun äitini. Se on päivä, jolloin meidän tulisi juhlistaa äitejä… omia äitejämme.
Se ei ole niinkään niiden päivä, jotka ovat äitejä, vaan kaikille niille, joilla on äiti. Joten todella, kukaan ei ole ulkopuolinen.
Olipa sinulla omia lapsia tai ei, jos keskityt kunnianosoitusten saamisen sijaan niiden antamiseen, sinulla tulee olemaan Kristus-keskeisempi ja rakkaudentäyteisempi (ja näin ollen palkitsevampi) äitienpäivä.
On tasan yksi tapa astua kuolevaiseen olemassaoloon – äidin kohdun kautta. Olivatpa elämäsi ja perheesi olosuhteet mitkä tahansa, tulit maailmaan äitisi suuren uhrauksen ansiosta.
Häneltä sait kuolevaisen elämäsi ja ruumiisi ja näin ollen mahdollisuutesi korotukseen. Jumalan suunnitelman täyttyminen kohdallasi on mahdollista auliin äitisi vuoksi. Ja se on kunnioituksen arvoista.
Kuinka kunnioittaa äitiäsi?
Kunnioita äitiäsi rakastamalla häntä kaikella sillä rakkaudella, jolla hän sinut kasvatti.
Kuinka kunnioitamme äitiämme riippuu jokseenkin olosuhteistamme. Vanhin Oaks neuvoi:
”Nuoret, jos kunnioitatte vanhempianne, te rakastatte heitä, arvostatte heitä, uskoudutte heille, otatte heidät huomioon, osoitatte kiitollisuutenne heille ja havainnollistatte kaikkia näitä asioita noudattamalla heidän vanhurskaita neuvojaan ja Jumalan käskyjä.
Heille, joiden vanhemmat ovat kuolleet, vanhempien kunnioitus todennäköisesti tarkoittaa ajatuksia perheen jälleennäkemisestä, perhehistoriasta, temppelityöstä ja sitoumuksesta niihin suurenmoisiin aatteisiin, joita edesmenneet vanhemmat eläessään tukivat…
Paras tapa huolehtia ikääntyneistä on säilyttää ja tukea itsenäisyyttä niin pitkään kuin mahdollista. Presidentti Benson selitti: ’Vaikka vanhempamme ikääntyvät, meidän tulisi kunnioittaa heitä antamalla heille vapaus valita ja mahdollisuus itsenäisyyteen niin pitkään kuin se on mahdollista.’”
Olivatpa äitisi ikä ja olosuhteet mitkä tahansa, voit kunnioittaa häntä osoittamalla hänelle rakkautta, kärsivällisyyttä, ystävällisyyttä, empatiaa, huolenpitoa, ymmärrystä ja anteeksiantoa – samoja vanhurskaita ominaisuuksia, joilla hän kasvatti sinut.
Jeesuksen esimerkin seuraaminen
Jeesus on täydellinen esimerkki siitä, kuinka kunnioittaa äitejämme.
Kuten kaikkien käskyjen kohdalla, Jeesus antoi täydellisen esimerkin, kuinka noudattaa käskyä (jonka Hän itse antoi Siinai-vuorella) ”Kunnioita… äitiäsi”.
Vaikka pyhissä kirjoituksissa on vain vähän merkintöjä Jeesuksen ja Hänen äitinsä kanssakäymisestä, Hän opettaa ainakin neljä tapaa kunnioittaa äitejämme.
- Palvele Jumalaa.
Ainoa kirjattu tapaus Jeesuksen nuoruudesta on, kun Hän löytyi opettamasta temppelistä oltuaan kolme päivää hukassa Marialta ja Joosefilta heidän lähdettyään paluumatkalle pääsiäisjuhlan jälkeen. Jeesus sanoi huolestuneelle äidilleen: ”Ettekö tienneet, että minun tulee olla Isäni luona?” (Luuk. 2:49)
Tämä täydellinen poika, joka kunnioitti täydellisesti äitiään, lempeästi muistutti häntä, ettei hän voinut saada suurempaa kunnianosoitusta kuin Hänen Jumalan palvelemisensa. Sillä kuten Johannes myöhemmin sanoi: ”Mikään ei tuota minulle suurempaa iloa kuin se, että kuulen lasteni elävän totuudessa.” (3. Joh. 1:4)
- Palvele äitiäsi.
Jeesus suoritti ensimmäisen julkisen ihmeensä äitinsä pyynnöstä muuttaen veden viiniksi hääaterialla. Joseph Smithin Raamatunkäännös kertoo Hänen vastanneen: ”Nainen, mitä haluat minun tekevän vuoksesi? Sen teen; sillä minun hetkeni ei ole vielä tullut.”
Hän käyttää tätä samaa ilmaisua kolme vuotta myöhemmin ennustaessaan kuolemansa: ”Hetki on tullut: Ihmisen Poika kirkastetaan.” (Joh. 12:23)
Vaikuttaa siis siltä, että jos ”hetki” viittaa Hänen kuolemaansa, niin voidaan tulkita Hänen vastauksensa Marialle Kaanan häissä tarkoittaneen: ”palvelen sinua kuolemaani saakka.”
- Varmista äitisi hoito ja huolenpito.
Kristuksen yksi viimeisistä, ja lempeimmistä, hetkistään maanpäällisen palvelutyönsä aikana oli, kun Hän katsoi alas ristiltä ja näki itkevän äitinsä. Sitten Hän ohjeisti rakasta apostoliaan Johannesta huolehtimaan hänestä kuin omasta äidistään.
Omien kärsimystensä ja ahdinkonsa keskelläkään Jeesus ei unohtanut äitinsä tarpeita.
- Pidä äitisi elämässäsi.
Voimallisen, tärkeän, vaikutusvaltaisen ja kiireisen ihmisen on helppo uppoutua työhönsä ja elämäänsä jopa siinä määrin, että menettää kosketuksen perheeseensä.
Tehdessään ajan ja iankaikkisuuden tärkeintä, voimallisinta ja vaikutusvaltaisinta palvelutyötään Jeesus piti äitinsä elämässään. Hänen mainitaan usein matkanneen Jeesuksen ja Hänen opetuslastensa mukana, sekä ennen että jälkeen Hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa (Joh. 2:12, Ap. t. 1:14).
Jeesus piti äitinsä elämässään, koko elämänsä ajan.
Mikä siunaus onkaan saada omistaa päivä käskyn ”kunnioita… äitiäsi” noudattamiselle. Eläessämme täydellisemmin tämän kehotuksen mukaan tänä erityisenä päivänä, voimme uudistaa tämän pyhän suhteemme ja paremmin elää tämän käskyn mukaan kaikkina muinakin päivinä.
Tämän artikkelin on kirjoittanut Lisa Teixeira ja se on alun perin julkaistu lds.net-sivustolla. Artikkelin on kääntänyt Tanja Robinson.
