#KuuleHäntä Pyhän Hengen kautta – kolme kokemusta

Usein kun Jumala puhuu meille, Hän puhuu Pyhän Hengen kautta. Kristus lupasi eläessään, että kun Hän poistuisi apostoleidensa luota, Hän lähettäisi heille Pyhän Hengen. Uskomme, että Pyhä Henki on todellinen persoona, jonka vaikutuksen voimme tuntea. Se on mahtavinta, mitä tiedän!

Kun henkilö on mennyt kasteelle, hän saa sen jälkeen Pyhän Hengen lahjan. Tämä tarkoittaa, että miehet, joilla on pappeus (eli valtuus Jumalalta) asettavat kätensä hänen päänsä päälle ja antavat hänelle siunauksen. Siinä häntä kutsutaan ottamaan vastaan Pyhä Henki. Pyhän Hengen lahja merkitsee, että Pyhä Henki voi olla kanssamme jatkuvasti auttamassa meitä kun seuraamme parhaamme mukaan Jeesuksen opetuksia.

Se on melkein kuin Jeesus todella kulkisi kanssamme koko ajan ja opastaisi meitä.

Miltä tuntuu, kun Pyhä Henki on kanssamme? Pyhissä kirjoituksissa kerrotaan, että Pyhän Hengen ääni on hiljainen ja rauhallinen vaikutus, jonka tunnemme sydämessämme ja mielessämme. Eräs nykyajan apostoleista sanoi, että tunnemme halua tehdä hyvää ja saamme voimaa valita oikein. Joseph Smith kuvaili, että joskus voimme tuntea ikään kuin puhtaan älyn virtaavan meihin.

Olen tuntenut Pyhän Hengen vaikutusta elämässäni monin tavoin. Hän esimerkiksi on esimerkiksi auttanut minua tunnistamaan totuuden, valitsemaan oikein, muistuttanut asioita mieleeni, auttanut kehittämään kykyjäni, innoittanut tekemään hyvää, lohduttanut, puhdistanut, auttanut tuntemaan rauhaa, toivoa, rakkautta, iloa, ystävällisyyttä ja itsehillintää. Pyhän Hengen lahja on todella paras lahja, mitä voi toivoa!

Pyhä Henki opettaa

Keskimmäinen poikamme on vauvasta saakka nukkunut yönsä huonosti. Hän heräili öisin usein ja häntä oli hyvin vaikea saada rauhoittumaan takaisin nukkumaan vaikka hän oli jo kolmen vanha. Yleensä hän heräsi vähintään kerran keskellä yötä ja itki kauan aikaa kovaan ääneen.

Kuten kuvitella saattaa, olimme molemmat vanhemmat hyvin väsyneitä tähän ja koittaneet kaikenlaisia mahdollisia keinoja saada poika nukkumaan kunnolla. Neuvolat, omien ja muiden isoäidit, Pinterest ja ystävien vertaistuki oli kaikki kokeiltu. Olimme toki myös rukoilleet. Mistään ei kuitenkaan ollut merkittävää apua, eikä muutosta tapahtunut.

Eräänä yönä heräsin jälleen kuoleman väsyneenä rauhoittelemaan lasta. Olin lopen uupunut, koska olin joutunut valvomaan illalla erään asian parissa enkä ollut itsekään päässyt ajoissa nukkumaan. Tiesin, että keskeytynyt yöuneni olisi taakkana seuraavana päivänä ja tunsin oloni aivan toivottomaksi.

Poika rauhoittui vihdoin ja pidin rukouksen hänen sänkynsä vierelle polvistuneena. Pyysin Jumalalta apua siihen, että lapsi voisi oppia nukkumaan yönsä kunnolla. Kerroin, etten jaksanut enää ja olin yrittänyt jo kaikkea mahdollista. Mieleeni tuli hyvin selvästi ajatus ’auta häntä oppimaan, että itsekseen nukahtaminen on turvallista.’

Meillä oli ollut tapana, että toinen aikuisista luki iltasadun ja istuskeli lasten huoneessa sen aikaa kunnes he kaikki nukahtivat. Se auttoi heitä rauhoittumaan omiin sänkyihinsä. Vaikutelmani oli, että meidän pitäisi iltarukousten ja sadun lukemisen jälkeen poistua huoneesta ja jättää lapset nukahtamaan itsekseen. Tämä saattaa kuulostaa päivän selvältä. Niin se minustakin oli jälkikäteen. Mutta tuohon saakka sellainen ratkaisu ei ollut käynyt mielessänikään.

Kerroin seuraavana päivänä asiasta miehelleni ja aloitimme heti samana iltana. Selitin lapsille, että olisimme edelleen ihan lähellä ja he olisivat täysin turvassa, mutta sadun jälkeen äiti ja isi siirtyvät olohuoneen puolelle. Olin toivonut, että asiasta olisi vähitellen apua, mutta en suurimmissa unelmissanikaan ollut osannut arvata mitä tapahtuisi. Poikamme nukkui siitä lähtien kokonaisia öitä heräämättä enää kertaakaan kesken uniensa.

Nopeasti toimimaan Pyhän Hengen innoittamana

Eräänä kuluneen kevättalven viikonloppuna olin valmistamassa perheellemme jälkiruoaksi päärynäpiirakkaa. Kaivoin jauhot esille ja aloin valmistella taikinaa kun muistin, miten eräs ystävämme oli viime kerralla käydessään maistanut tekemääni piirakkaa ja pitänyt siitä. Mieleeni tuli ajatus, että ehkä voisin tehdä piirakan hänellekin.

Emmin hetken, koska en ollut varma mitä hän sellaisesta ajattelisi. Ehkä hän ei olisi kotonakaan. Entä jos hän oli yrittänyt olla vain kohtelias sanoessaan pitävänsä piirakasta. Mutta minulla oli sopivasti kertakäyttöisiä vuokiakin valmiina ja niin päätin tehdä hieman isomman taikinan. Eihän kukaan sentään piirakasta loukkaannu.

Uunista leijaileva tuoksu ilmoitti, että leivonnaiset olivat valmiita. Lähdimme perheen kesken ulkoilemaan ennen jälkiruoan nauttimista ja laitoin viestin ystävälleni, että kävisin tuomassa hänelle piakkoin piirakan. Hän vastasi yksinkertaisesti olevansa kotona. Vein piirakan hyvin paketoituna oven lähelle koronarajoitusten mukaan ja lähetin hänelle kuvan paikasta.

Hän vastasi viestiini ja juteltuamme hetken, kertoi olleensa allapäin ja itkeneensä puhelimessa toisen ystävän kanssa hänelle raskasta asiaa. Piirakka tuli juuri oikeaan aikaan piristämään hänen päiväänsä. Tunsin, että saamani ajatus oli tullut Kristukselta Pyhän Hengen kautta ja olin iloinen kuultuani Häntä.

Pyhä Henki varoittaa vaarasta

Joitain vuosia sitten olin kävelemässä hiljaisen omakotitaloalueen läpi. Liikennettä ei näkynyt tai kuulunut lainkaan, eikä ihmisiä ollut ulkoilemassa kauniista säästä huolimatta. Edempänä tiellä näin vain kaksi poikaa, jotka olivat kumartuneet tutkimaan mehupurkkia keskelle asuinalueen päätietä. Polkupyörät lojuivat maassa poikien vieressä. He vaikuttivat alakouluikäisiltä, ehkä noin yhdeksänvuotiailta.

Kävellessäni heidän ohitseen mieleeni tuli ajatus ’pitäisi varmaan pyytää heitä tulemaan pois tieltä.’ Mutta vaikka pojat vaikuttivat olevan syventyneenä puuhaansa hyvin keskittyneesti ajattelin jotakuinkin siihen tapaan, että kyllähän he ovat jo sen verran vanhoja että osaavat siirtyä sivuun jos auto sattuisi saapumaan näköpiiriin. Tie oli täysin tyhjä kumpaankin suuntaan, eikä ääntäkään kuulunut.

Toisen kerran mieleeni tuli ajatus ’pyydä heitä tulemaan pois tieltä.’ Mutta edelleen sivuutin sen, koska mitään vaaraa ei ollut näkyvissä. En ehtinyt kävellä kuin muutaman askeleen kun mieleeni tuli jälleen sama ajatus ’pyydä pojat pois tieltä.’ Silloin havahduin ja pyysin lapsia tulemaan pyörätien puolelle. He jättivät kuuliaisesti puuhansa, nostivat pyörät maasta ja taluttivat ne pyörätielle jatkaen matkaansa minne sitten olivatkin menossa.

Käännyin omaan suuntaani ja samalla hetkellä vasemmalta puoleltani olevalta pikkutieltä kaarsi lujaa vauhtia punainen auto kääntyen eteeni oikealle. Se ilmestyi kuin tyhjästä. Kuski ei edes katsonut ajosuuntaansa vaan vilkaisi omalle vasemmalleen, ettei ajaisi yhteen mahdollisesti sivulta tulevan liikenteen kanssa. Jos pojat olisivat olleet tiellä yhä tai olisin viivytellyt vielä kerran, nuo kaksi lasta olisivat todennäköisesti loukkaantuneet pahasti tai jopa kuolleet.

En usko, että pojat koskaan huomasivat miltä vaaralta olivat säästyneet, koska he olivat jo turvallisesti matkalla eteenpäin pyörätietä pitkin. Olen hyvin kiitollinen, että kuulin Herraa tuolloin ja että Hän kutsui minua toistuvasti. Tällä kokemuksella on ollut minulle monenlaisia opetuksia.

Profeetta Russel M. Nelson sanoi “Koskaan ei ole ollut välttämättömämpää tietää, kuinka Henki puhuu teille, kuin juuri nyt. – – Uudistan teille pyyntöni tehdä kaikki mahdollinen lisätäksenne hengellistä kykyänne vastaanottaa henkilökohtaista ilmoitusta.”

Pyhän Hengen vaikutuksen tunnistaminen ei ole aina helppoa ja vaatiikiin harjoittelua, että opimme huomaamaan sen. Se on kuitenkin hyvin palkitsevaa. Pyhän Hengen kautta me voimme kuulla Kristusta joka päivä, kaikissa tilanteissa.

 

Artikkelin on kirjoittanut Paula Jarvis.