Opimme pyhistä kirjoituksista, että rakkaus ei koskaan katoa, mutta tosiasia on, että joskus me saamme sen katoamaan… oikein toden teolla. Kirkon jäseninä me tiedämme rakkauden ja palvelun tärkeyden. Niin monia oppiaiheita, puheita ja pyhien kirjoitusten kohtia on omistettu tälle aiheelle. Itse asiassa, monet kuulemistamme puheista viime yleiskonferenssissa keskittyivät ympärillämme olevien palvelemiseen ja rakastamiseen. Joskus kuitenkin monet meistä huomaavat oikeiden aktiivisten palvelutekojen tekemisen olevan vaikeaa, epämukavaa ja väsyttävää.
C.S. Lewis ja mitä hänellä oli sanottavaa asiasta
C.S. Lewis oli suurenmoinen kristitty kirjailija. Hänen teoksensa ovat hyvin siteerattavissa ja kannattavat evankeliumin opetuksia. Hänen tarinansa on varsin merkittävä, sillä ennen kristillisyyteen kääntymistään hän oli vankkumaton ateisti. On suuri harppaus siirtyä siitä, ettei usko mihinkään korkeampaan voimaan, uskomaankin Jumalaan, joka ei ainoastaan rakasta meitä, mutta on sallinut meidän käydä läpi tämän elämän omaksi hyödyksemme. Se tekee Lewisistä niin suurenmoisen esikuvan todellisesta kääntymyksestä ja sydämemme kääntämisestä Jumalan puoleen.
”Luovu itsestäsi, niin löydät todellisen itsesi. Kadota elämäsi, niin pelastat sen. … Älä piilottele itselläsi mitään.” – C.S. Lewis
Lewis turvautui alkujaan ateismiin, kun hänen äitinsä kuoli syöpään Lewisin ollessa nuori. Hän tunsi tulleensa petetyksi, koska Jumala ei ollut parantanut hänen äitiään ja hän alkoi uskoa enemmän rationalismiin. Hiljalleen, hänen elämänsä ja koulutuksensa edetessä, hän alkoi ymmärtää, että kaikella sillä oli tarkoituksensa. Hän oivalsi, että usko itse asiassa oli rationaalista ja hän alkoi kirjoittaa vaikeuksistaan ja kuinka olla parempi kristitty.
Palveleminen palvelee meitä
Kirjassaan ”Tätä on kristinusko” C.S. Lewis puhuu paljon siitä kuinka voimme Kristuksen kautta tulla uudeksi ja kuinka meidän pitäisi sallia Hänen ottaa meidät ja tehdä meistä millaisia Hän haluaa. Lewis kertoo: ”Uudeksi tuleminen tarkoittaa, että kadotamme sen, mitä nyt kutsumme ’itseksemme’. Pois itsestämme, Kristukseen, meidän on mentävä.”
Jos olemme pihejä ja pidämme kaiken itsellämme, lopulta meillä ei tule olemaan mitään. Herra siunaa meitä niin, että voimme olla työvälineitä ja palvella muita. Jos meitä on siunattu taloudellisesti tai taidoilla ja kyvyillä, jotka voivat tarjota apua muille, meidän täytyy jakaa ne. Meidän ei pidä piilotella vakan alla (Luuk. 11:33). On yleisesti tiedossa, että toisten palveleminen usein johtaa suurempaan hyötyyn itsellemme kuin henkilölle, jota palvelemme. Jos emme ole varovaisia, saatamme unohtaa tämän, jos emme aktiivisesti osallistu palvelemiseen päivittäin.
”Mikään, mitä et ole antanut pois, ei koskaan ole todella omaasi.” – C. S. Lewis
Yksi pääosa-alue, jolla meillä on puutteita lähimmäistemme palvelemisen suhteen, on mielestäni köyhien ja tarvitsevien palveleminen, mutta on myös monia muita tapoja palvella. Kun emme aktiivisesti etsi tilaisuuksia palvella, emme taatusti tule huomaamaan niitä. Palveleminen, erityisesti silloin kun meillä on paljon meneillään elämässämme, on usein kaukana ajatuksistamme. Rukoile päivittäin mahdollisuuksia ja niitä tulee.
Palvele niitä, joiden kanssa asut
Vaikka se olisi vain jotain pientä joka päivä, voit saada paljon aikaan niiden kanssa, joiden kanssa jaat elintilasi. Asuitpa sitten perheesi tai kämppäkavereiden kanssa, saatat yllättyä kuinka paljon voitkaan palvella heitä päivittäin. Voit aloittaa tiskaamalla astiat, petaamalla jonkun sängyn tai rukoilemalla heidän puolestaan. Jos huomaat, että jollakulla lähelläsi on huono päivä, käy ostamassa heidän lempiherkkuaan tai kysy mitä voisit tehdä keventääksesi heidän taakkaansa.
Palvele seurakunnassasi
Jos huomaat seurakunnassasi jonkun henkilön tai perheen, jolla on vaikeuksia, tee asialle jotain! Älä vain odottele jonkun muun hoitavan asian. Saattaa olla toisia, jotka ovat läheisempiä heidän kanssaan tai saatat ajatella sen olevan piispan tehtävä. Täytä sen sijaan näkemäsi tarpeet, jotta toisetkin ovat vapaita tekemään niin. Jos olet epävarma siitä kuinka auttaa parhaiten, keskustele piispan kanssa asiasta, kenties hän voi neuvoa sinua.
Tästä voi jopa tehdä hauskan toiminnan eikä sitä tarvitse säästellä vain lomalle. Voitte perheillassa kasata paketin jollekin perheelle tai henkilölle, joka saattaa olla sairas tai tarvita pientä piristystä. Ole ajattelevainen ja rukoile, mutta ennen kaikkea, pidä hauskaa!
Palvele ystäviä ja perheenjäseniä kirkon ulkopuolella
Tämä on suurenmoinen tilaisuus tehdä lähetystyötä. Monet ihmiset sulkevat korvansa välittömästi, kun yrität jakaa evankeliumia heidän kanssaan. Tämän vuoksi palveleminen voi olla mahtava tapa jakaa evankeliumia ilman, että sanot sitä suoraan. Hymyile, ole tukeva ystävä ja ole niin Kristuksen kaltainen kuin mahdollista.
He alkavat ihmetellä miksi olet erilainen. Henki huokuu sinusta, jos yrität jatkuvasti olla lähimmäistesi palveluksessa. Ole hyvän voima ja näytä heille kuinka kirkko on ollut turvasatamasi vaikeuksien aikoina.
Oikeutus
Kuvittele olevasi lähdössä ruokakaupasta. Pysäköintialueen poistumistien vieressä seisoo rähjäisen näköinen mies. Hänellä on käsissään kyltti, jossa lukee ”KODITON – kaikesta on apua”. Mitä teet? Pitäisikö sinun antaa hänelle ne muutamat eurot, joita tiedät lompakossasi olevan? Pitäisikö sinun välttää katsekontaktia ja ajaa pois?
Olemme kaikki olleet tuossa tilanteessa. Tiedämme oikeat vastaukset noihin kysymyksiin, mutta kun olemme tuossa tilanteessa, emme useinkaan tee sitä mitä tiedämme, että meidän pitäisi tehdä. Joskus se johtuu siitä, että ajattelemme itseksemme: ”Kuka tietää mihin he ihmisiltä saamansa rahat käyttävät”. Toinen tämänkaltainen ajatus, kun yritämme oikeuttaa välttelymme auttaa köyhiä ja kodittomia, on: ”Heidän omat huonot valintansa ovat alkujaankin saaneet heidät jamaan, jossa he nyt ovat, joten he eivät ole minun vastuullani.”
Mitkään näistä oikeutuksista eivät ole päteviä. Meidän täytyy tehdä kaikkemme. On paljon asioita, joita emme tiedä ihmisistä ympärillämme. Emme välttämättä tiedä miksi heillä on vaikeuksia tai miten he päätyivät tilanteeseen, jossa nyt ovat. Näemme vain sen, mikä on suoraan edessämme ja siinä pitäisi olla riittävästi motivaatiota, jotta autamme. Avun ei aina tarvitse olla rahaa. Voimme tarjota ruokaa, juttuseuraa, peiton, Mormonin kirjan ja niin paljon muuta.
Miksi oikeutus on jotain, mitä Kristus ei tekisi
Miten meistä voi tulla enemmän Kristuksen kaltaisia ja rakastaa niitä, jotka ovat erilaisia kuin me? Ensinnäkin, kuten olemme puhuneet, rakasta ja palvele niitä, jotka avun tarpeessa ovat. Jos mahdollista, tee se henkilökohtaisesti. Niin Kristus olisi tehnyt. Voin vakuuttaa, että Kristus ei koskaan epäisi apuaan kodittomalta tai tarvitsevalta. Monet epäilevät, että tuo tarvitseva ihminen saattaisi käyttää antamamme avun edistääkseen riippuvuuttaan. Rehellisesti sanottuna, sillä ei ole merkitystä. Jumala on ainoa, joka tietää. Meidän pitäisi jättää tuomitseminen Hänelle.
Jos valitsemme käyttää valinnan vapauttamme olemaan auttamatta jotakuta, kun meillä olisi keinot auttaa heitä, se on meidän päällämme, ei heidän. Heidät tuomitaan heidän omien tekojensa mukaan ja meidät tuomitaan omiemme. Todellinen palveleminen ei ole ehdollista, sillä Kristuksen kaltainen rakkaus ei ole ehdollista.
Köyhille antaminen ei ole mahdollistamista. Meidän täytyy unohtaa tuo. Jos meillä on jotain annettavaa, annetaan se. Huolimatta siitä mihin saatamme ajatella heidän käyttävän sen. Kristus auttoi avuttomia ja meidän tehtävämme on olla Hänen työvälineitään ja edustajiaan. Vaikka emme olisi tehtävään erotettuja lähetyssaarnaajia kantaen rinnassamme nimikylttiä, jossa on Hänen nimensä, me lupaamme olla Hänen edustajiaan, kun meidät kastetaan. Meillä on valta olla hyvän voima maailmassa.
Huoliemme ylitse pääseminen
Minulla on sosiaalisten tilanteiden pelkoa, joka on joskus lamauttavaa. Joskus jo ajatus sellaisesta kanssakäymisestä, johon kuuluu rahan tai ruuan antaminen tai auttaminen jollain muulla tavalla, saa minut erittäin hermostuneeksi. Mutta me emme kasva, jos pysyttelemme mukavuusalueellamme.
Voi olla, että meidän täytyy astua sen ulkopuolelle, mitä me pidämme mukavana, jotta voimme auttaa toisia, mutta tämä osoittautuu hyödyttävän meitä ja luonnettamme enemmän kuin me saatamme siunata niiden elämää, joita autamme. Palveleminen on suurenmoinen tapa tulla enemmän Kristuksen kaltaiseksi ja rakastaa ihmisiä, jotka ovat erilaisia kuin sinä.
Toinen suuri käsky
Toinen suurimmista ja tärkeimmistä käskyistä on rakastaa toisiamme. Se ei kehota rakastamaan joitain, mutta ei toisia; se kehottaa rakastamaan kaikkia.
Kun nahistelin sisarusteni kanssa ollessani nuori, isäni aina sanoi puolivakavaan sävyyn: ”Jeesus käski rakastamaan kaikkia!” Niin ärsyttävää kuin se silloin olikin, tiedän sen tarkoituksen olevan totta. Paras tapa rakastaa toisia on palvella toisia. Lisäksi, paras tapa osoittaa rakkauttamme ja arvostustamme Isäämme kohtaan, on palvella Hänen lapsiaan. Muista, että palveleminen on meille muutakin kuin velvoite, se on pyhä vastuu.
Artikkelin on kirjoittanut Thea Olson ja se on alun perin julkaistu Mormon Hub -sivustolla. Artikkelin on suomentanut Tanja Robinson.