Perisynnin ajatellaan olevan jotakin, mikä seuraa meitä Aadamin lankeemuksen vuoksi. Myöhempien aikojen pyhät uskovat, että lankeemuksen vaikutuksesta meistä kaikista tuli inhimillisiä olentoja, joilla on periytyvä taipumus syntiin. Sen sijaan emme usko, että Aadamin lankeemus tai perisynti tekee meistäkin syyllisiä. Emme usko, että olemme vastuussa hänen valinnastaan tai että meitä rankaistaan hänen tekojensa seurauksena.
Profeetta Joseph Smith kirjoitti kirkon keskeisiä vakaumuksiä käsittelevissä uskonkappaleissa asiasta seuraavasti ”Me uskomme, että ihmiset saavat rangaistuksen omista synneistään eivätkä Aadamin rikkomuksesta.”
Mitä tarkoittaa langennut olotila?
Uskomme meidän kaikkien perivän langenneen olotilan ja sen myötä varmuuden, että tulemme tekemään syntiä elämämme aikana. Me emme usko sellaiseen perisynnin ajatukseen, että meitä pidetään vastuussa Aadamin ja Eevan tekemästä päätöksestä. Kärsimme sen seurauksista, mutta emme usko, että heidän syntinsä rangaistus on meidän kannettavanamme.
Kykymme tehdä syntiä on lankeemuksen seurausta, mutta synnynnäinen taipumuksemme tehdä syntiä ei itsessään ole synti tai rankaistavaa. Uskomme, että synti on jotain, mitä teemme, ei osa meitä syntymästämme lähtien. Me synnymme kaikki langenneessa tilassa, mutta synnittöminä, kunnes itse teemme syntiä. Pidämme siis langennutta, kuolevaista tilaa erillisenä asiana synnillisestä tilasta.
Esimerkiksi jos kävisi niin, että vastaantulija löisi sinua kasvoihin, se olisi hänen vikansa. Saattaisit kärsiä kivusta hänen tekonsa seurauksena, mutta vastuu teosta ei siirtyisi sinulle. Olet vastuussa vain niistä virheistä, joita itse teet.
Hesekielin kirjassa sanotaan ”Te kysytte: ’Miksi poikaa ei panna vastaamaan isänsä synneistä?’ Siksi, että poika on tehnyt niin kuin oikein ja hyvin on! Hän on noudattanut kaikkia säädöksiäni, hän on ne pitänyt, ja siksi hän saa elää. Mutta sen, joka tekee syntiä, on kuoltava. Ei poikaa panna vastaamaan isänsä synneistä eikä isää poikansa synneistä. Vanhurskas saa vanhurskautensa mukaan, jumalaton jumalattomuutensa mukaan.”
Miksi emme kasta vauvoja?
Lankeemuksen seurauksena synnymme kaikki kuolevaisuuteen tilassa, jossa meillä on kyky tehdä myös vääriä valintoja. Ja elämämme aikana tulemme niitä tekemään. Sellaiset pienokaiset, jotka kuolevat varhain lapsuudessaan ovat täysin viattomia hengellisesti, vaikka he ovatkin osallisia langenneesta olotilasta. Perisynti ei tee heistä syntisiä. Mormonin kirjassa opetetaan heistä:
”Katso, minä en tullut maailmaan kutsumaan vanhurskaita vaan syntisiä parannukseen; eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat; ja nyt, pienet lapset ovat terveitä, sillä he eivät kykene tekemään syntiä; sen tähden Aadamin kirous on minussa otettu heiltä pois, niin ettei sillä ole heihin valtaa, – –
Katso, minä sanon sinulle, että tätä teidän tulee opettaa – parannusta ja kastetta niille, jotka ovat vastuullisia ja kykeneviä tekemään syntiä; niin, opettakaa vanhemmille, että heidän täytyy tehdä parannus ja ottaa kaste ja nöyrtyä pienten lastensa tavoin, niin he kaikki pelastuvat pienine lapsineen. Eivätkä heidän pienet lapsensa tarvitse parannusta eivätkä kastetta. Katso, kaste on parannukseksi, jotta käskyt täytettäisiin syntien anteeksisaamiseksi. Mutta pienet lapset ovat eläviä Kristuksessa maailman perustamisesta asti.” (Moroni 8:8-12)
Me emme usko, että perisynti tekee vauvoista syntisiä. Heitä ei tarvitse kastaa, koska he eivät ole tehneet syntiä. Jos kävisi niin, että vauva menehtyisi, uskomme sataprosenttisesti, että Jeesuksen Kristuksen sovitus on pelastanut hänet.
Milloin olemme vastuussa teoistamme?
Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkossa lapset voivat valita mennä kasteelle kahdeksan vuoden iässä, jota kutsumme ”vastuulliseksi iäksi”. Uskomme, että sitä ennen lapset ovat viattomia ja heidän väärät tekonsa ovat heidän vanhempiensa vastuulla. Uskomme, ettei heillä ole vielä täysin kykyä erottaa oikeaa väärästä tai ymmärtää parannuksen prosessia. Jotkut henkilöt voivat olla tämänkaltaisessa tilanteessa myös vammaisuuden takia, eivätkä hekään tarvitse kastetta.
Uskomme myös, että lapset, jotka kuolevat ennenkuin he täyttävät kahdeksan vuotta, ovat osallisia korotuksesta eli elämästä Jumalan läsnäolossa. Ja uskomme, että jotkut ihmiset ovat saattaneet olla niin uskollisia aikaisemmassa olemassaolossa, että heidän tarvitsee vain saada fyysinen keho kuolevaisuudessa ja sitten edistyä välittömästi kuoleman jälkeiseen elämään. Tämä on tietenkin tragedia vanhemmille, mutta tieto Jumalan suunnitelmasta voi antaa toivoa.
Me uskomme, että olemme kaikki Jumalan jälkeläisiä hengellisesti ja että Hän on kirjaimellisesti henkiemme isä. Näin ollen olemme Hänen lapsiaan. Perisynti on voitettu Kristuksen puolestamme suorittamalla työllä. Jokaisella meistä on mahdollisuus iankaikkiseen elämänään Jumalan luona.
Teksti on mukaelma Saintsunscripted.com -sivustolla ilmestyneestä artikkelista Do Latter-Day Saints believe in Original Sin?, jonka on koonnut sivuston työryhmä.
Millä tavoin lasten viattomuus mielestäsi näyttäytyy heissä?
