Myöhempien aikojen pyhät uskovat Jeesuksen Kristukseen ja pyrkivät seuraamaan Hänen opetuksiaan elämässään. Uskontoomme kuuluu piirteitä, jotka eroavat muista kristillisistä kirkoista. Esimerkiksi uskomme, että Jeesus puhuu nykyäänkin profeetan kautta, rakennamme temppeleitä, emmekä kasta vauvoja. Joskus törmää väitteeseen, että saati kristillinen kirkko, emme itseasiassa ole uskonto lainkaan vaan kultti.
Mitä kultti käsitteellä tarkoitetaan?
Periaatteessa kaikkia uskontoja voidaan pitää ’kulttina’ sanan laajemmassa määritelmässä. Termi voidaan käsittää esimerkiksi rituaaleja sisältäväksi uskonnolliseksi järjestelmäksi. Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan ’kultti’ seuraavasti ”uskonnolliset menot tai käytänteet; palvonta”.
Kultilla voidaan kuitenkin viitata ryhmään ihmisiä, joita yhdistää valtaväestöstä poikkeava usko tai ideologia. Heidät nähdään uhkana ja heidän toiminnassaan vaarallisia piirteitä.
Yleisesti ottaen kultiksi kutsumisella on negatiivinen kaiku. Se voi olla halventavaa ja pyrkiä luomaan vaikutelman, ettei uskomme kestä kriittistä tarkastelua tai tarjoa hyväksyttäviä uskon harjoittamisen muotoja.
Guy Harrisonin mukaan sanaan ’kultti’ sisältyy ikäviä mielleyhtymiä ja se pyrkii erottelemaan epäsuosittuja ryhmiä. Hän pitää kultiksi kutsumista ennakkoluuloisuutena ja verbaalisena kiusaamisena. (Psychology Today)
Kristillisyys kulttina
Myös laajemmasta uskonnosta irtautunut ryhmä voidaan nähdä kulttina. Metodistikirjailija Andrew Tevington huomioi ”Kristinusko nähtiin alunperin juutalaisuudesta nousseena kulttina. Islamia pidettiin sen aikaisen Arabian niemimaan pakanauskontojen vastakkaisena kulttina. Buddhalaisuus ymmärrettiin kulttina, joka tuli siitä, mitä nykyään kutsutaan hindulaisuudeksi.”
Kristinuskon kehittymisestä kerrotaan tietosanakirjassa seuraavaa ”Kun kristinusko alkoi, se oli vähemmistön uskon ja kiistanalaisten käytäntöjen, kuten pyhän ehtoollisen järjestelmä. Kun se oli pieni ’kultti’ tai vähemmistöryhmä keisarikunnassa, sitä kritisoivat usein ne, jotka eivät ymmärtäneet sitä tai joille sen vastaanottaminen saattaisi tarkoittaa uhkaa. Arvostelijat levittivät huhuja, joiden mukaan kristityt joivat ihmisten verta ja söivät ihmislihaa.” (The New World Encyclopedia)
Kaikki tämä muuttui kuitenkin siinä vaiheessa kun kristillisyydestä tuli valtionuskonto ja valtavirtaa. ”Kun uudesta uskonnosta tulee laajalle levinnyt tai hallitseva yhteiskunnassa ’kultista’ tulee pohjimmiltaan ’kulttuuria.’ Tässä mielessä kultti voidaan nähdä väheksyvänä terminä, samankaltaisena, kuin jotakuta kutsuisi ’barbaariksi.’ Se esittää sisällä- ja ulkopuolella- olevien ryhmien terminologiaa, jonka tarkoituksena on torjua yksi ryhmä kutsumalla heitä vähemmän inhimillisiksi tai alemmiksi.” (The New World Encyclopedia)
Miksi joku voisi pitää kirkkoamme kulttina?
Jotkut ihmiset yrittävät oikeuttaa kultiksi nimittämisen esittämällä uskostamme yhtymäkohtia ja samankaltaisia piirteitä surullisenkuuluisten ja vahingollisten ’kulttien’ kanssa, joissa johtajat manipuloivat seuraajiaan esimerkiksi suorittamaan joukkoitsemurhia. Emme tietenkään voi estää samankaltaisuuksien etsimistä, joten tässä kolme esimerkkiä asiasta:
- 1. Yleensä edellämainituilla vahingollisilla kulteilla on karismaattinen johtaja. Joseph Smithiä voidaan varmasti pitää karismaattisena johtajana. Myös nykyistä profeettaamme Russel M. Nelsonia voitaisiin pitää karismaattisena johtajana. Toisaalta myös Moosesta tai Jeesusta voisi kutsua karismaattisiksi johtajiksi.
- 2. Jotkut kultit yrittävät kontrolloida ihmisten käyttäytymistä asettamalla määräyksiä siitä, mitä voit syödä. Myöhempien aikojen pyhät eivät juo teetä, kahvia tai alkoholia. Mooseksen lakiin verrattuna se ei kuitenkaan kuulosta kovin rajoittavalta.
- 3. Kulteilla on joskus omia seremoniallisia vaatteitaan. Myös me käytämme sellaisia. Samoin monet muut nykyiset uskonnot tai muinaiset, kuten Israelilaiset Vanhassa Testamentissa.
Voisimme löytää monia niin sanottuja ”samankaltaisuuksia”, mutta ehkä esitetyissä asioissa on jo huomattavissa tietty kaava. On hyvin vaikeaa luokitella uskontoamme kultiksi tavalla, joka ei pätisi samalla myös Moosekseen, varhaisiin kristittyihin, katolisiin, luterilaisiin tai jopa maallisiin organisaatioihin kuten partiolaisiin tai Microsoftiin. Bill Gates nimittäin varmasti voitaisiin lukea karismaattisten johtajien joukkoon.
Onko kirkossa vahingollisia kulttien piirteitä?
Jos vahingollisia kultteja vertaa syvällisemmin uskontoomme, huomaa helposti eron. Esimerkiksi uskossamme emme halua, että jäsenet lakkaavat pitämästä yhteyttä perheisiinsä kuuluivatpa he kirkkoon tai eivät. Kirkossamme ketään ei pahoinpidellä, kiduteta tai siepata mistään syystä. Jos haluat jättää uskomme, voit tehdä sen, eikä sinua tulla uhkaamaan ikuisella helvetin kärsimyksellä, vaikka saatamme pyrkiä pitämään sinuun yhteyttä edelleen.
On totta, että kuten missä tahansa uskonnossa meillä on moraalisia ja eettisiä tasovaatimuksia. Meillä on sääntöjä, ehkä enemmän kuin useimmissa uskonnoissa, mutta se elätkö näiden sääntöjen mukaan on oma asiasi. Kun Joseph Smithiltä kysyttiin, kuinka hän pystyi hallitsemaan niin monia ihmisiä niin hyvin, hän vastasi ”opetan heille oikeita periaatteita ja he hallitsevat itse itseään.”
Tule muodostamaan oma näkemyksesi
Usein kun kirkkoamme kutsutaan kultiksi on kyse samasta kuin varhaiskristillisyyden tapauksessa – saattaa olla, että kyseiset näkökulmat pohjautuvat huhuihin, väärinkäsityksiin tai vääriin luonnehdintoihin. Myöhempien aikojen pyhien uskon kutsuminen kultiksi saattaa olla myös yritys oikeuttaa uskonnollista kiihkoilua.
Uskonnolliset kokouksemme ovat aina avoimia kaikille, jotka haluavat muodostaa oman käsityksensä asiasta. Pandemia saattaa asettaa omat rajoituksensa, mutta silloinkin kokouksiin voi usein osallistua internetin kautta etänä. Me toivotamme vierailijat tervetulleiksi osallistumaan pyhäkouluun, sukututkimukseen, erilaisiin toimintoihin tai sunnuntaisin Jumalanpalvelukseemme, josta käytämme nimitystä sakramenttikokous.
Jos haluat löytää seurakuntakeskuksen lähelläsi, voit ottaa meihin yhteyttä täältä.
Uskontomme keskittyy Kristukseen. Se korostaa rakkautta ja palvelua Jumalaa sekä lähimmäisiä kohtaan. Se pitää perheitä tärkeänä perusyksikkönä yhteiskunnassa ja Jumalan suunnitelmassa. Se on usko, joka rohkaisee toimimaan hyvänä kansalaisena ja tunnustamaan totuuden kaikkialla, mistä sitä voidaan löytää.
Kristus pyysi ihmisiä sanoin ”Tule, niin näet”. Emme odota kenenkään uskovan pelkästään jonkun kirkkomme jäsenen sanoihin siitä, mitä uskomme on. Sen sijaan uskomme, että voit tunnistaa totuudent tutustumalla siihen.
Teksti on mukaelma Saintsunscripted.comsivustolla ilmestyneestä artikkelista Is the Latter-day Saint Religion a Cult?, jonka on koonnut sivuston työryhmä.
Millaisia asioita sinun mielestäsi täytyy sisältyä uskontoon, jotta sitä voitaisiin kutsua uskonnoksi?
