Hyvä iMissionary,
Jaoin jonkun henkilön julkaisun koskien vessakiistaa Facebookissa. Kirjoitin yläpuolelle olevani kiitollinen nykyajan profeetoista, jotka opettavat meille sukupuolen olevan ikuinen. Ajattelin tämän olevan hyvä keino jakaa tietoa kirkosta internetissä. No, ei tullut yllätyksenä, että kaikki alkoivat väitellä siitä. Siellä oli monia, jotka eivät ole kirkon jäseniä – ja jotkut jopa pitivät siitä, mitä sanoin. Mutta sitten jotkut vanhat kirkon kaverini alkoivat kommentoida kirkon opin tukevan transsukupuolisuutta! Kai heillä on oikeus tehdä niin.
Mutta en vain tiedä, kuinka auttaa ihmisiä näkemään kirkko hyvänä asiana, kun jopa kirkon jäsenet ovat eri mieltä. Mitä sinä ehdottaisit?
Hyvä Pasifisti,
Älä anna noiden ihmisten, jotka haluavat kiistellä, masentaa sinua. Kiitos lähettämästäsi kysymyksestä. Haluan erityisesti kiittää sinua tehdessäsi parhaasi jakaaksesi evankeliumia internetissä. Joskus voi olla pelottavaa painaa ”lähetä”-nappia, koska et voi tietää, kuinka ihmiset tulevat reagoimaan. Olen pahoillani, että viimeisimmällä yritykselläsi ei ollut toivomaasi vaikutusta. Mutta ehkä voin auttaa sinua näkemään, mikä meni pieleen ja mitä voit tehdä ollaksesi tehokkaampi tulevaisuudessa.
Pyydän nöyryyttä ja ymmärrystä, kun tarkastelemme, mitä teit, jotta voimme molemmat hahmottaa, mikä saattoi tapahtua väärin, ok?
Julkaisusi pääpointti ilmaisi kaksi asiaa: 1) Olet kiitollinen profeetoista nykyaikana, sekä 2) tiedät sukupuolen olevan ikuinen.
Ensimmäisessä kohdassa on kyse henkilökohtaisista tunteistasi, ja vaikka jotkut eivät tuntisi samoin, on epätodennäköistä, että joku loukkaantuisi sanoessasi, mitä tunnet, etenkään Amerikassa.
Puolten valitseminen
Toinen osa on lausunto uskomuksesta, mutta se tekee enemmän kuin vain ilmaisee henkilökohtaiset tunteesi. Se antaa ymmärtää, että toinen ”puoli” vessa/sukupuoliväittelyssä on oikeassa ja toinen väärässä. Jos tarkoituksenasi on ilmaista, kummalla puolella olet, sitten on ok sanoa niin. Mutta kysymyksesi perusteella minusta tuntuu, ettei tarkoituksenasi ollut valita puolta, vaan auttaa ihmisiä tuntemaan se lohtu, jota itse saat elävältä profeetalta.
Jos asia on näin, silloin väittely ja loukkaantuneet tunteet seuraavat sanoessasi jotain, mikä saattaisi kuulostaa toisista kuin sanoisit ”minä olen oikeassa ja sinä olet väärässä”. Mutta voisit yksinkertaisesti sanoa ”olen niin kiitollinen elävästä profeetasta, joka auttaa minua tietämään, kuinka Jumala haluaa minun elävän”. Sen perään voit laittaa linkin Perhejulistukseen.
Loukkaisitko silti ihmisiä? Luultavasti. (Ihmiset loukkaantuivat jopa Jeesukselle Kristukselle päivittäin.)
Väittelisivätkö ihmiset silti ajatuksistaan Facebookissa? Ehdottomasti.
Mutta tuntisiko kumpikaan puoli sinun hyökänneen heitä vastaan? Epätodennäköisesti. Tuolla korjatulla lausunnolla et ole sanonut tai antanut ymmärtää kenenkään olevan väärässä. Olet vain kertonut, mitä uskot.
Henkilökohtainen esimerkki
Haluan jakaa kanssasi tarinan. Kun liityin kirkkoon, vierailin paikallisessa kristillisessä kirjakaupassa nähdäkseni, mitä heillä oli siellä. (Olin aiemmin ateisti enkä ollut koskaan ennen käynyt siinä kaupassa.) Satuin löytämään pienen valikoiman kirjoja, jotka oli luokiteltu ”Kultit”-nimikkeen alle. Löysin hyllystä monia mormonivastaisia kirjoja. Ostin niistä kolme ja menin kotiin opiskelemaan. Mielestäni kirjojen kirjoittajat olivat hyvin epätietoisia kirkon todellisista uskomuksista ja monet lainaukset kirkon entisiltä profeetoilta oli otettu pois kontekstistaan.
Niinpä soitin kaupan johtajalle ja pyysin häntä poistamaan nuo kirjat kaupasta (ja lisäksi Jehovan todistajien vastaiset ja muut ”Kultit”-osaston kirjat). Perustelin pyyntöni kohdalla Raamatusta, Kirjeestä Roomalaisille, jossa sanotaan:
Älkäämme siis enää tuomitko toisiamme. Katsokaa sen sijaan, ettette saata veljeänne kompastumaan ja kaatumaan.
Johtaja ei pitänyt pyynnöstäni. Yritin kysyä häneltä, minkä takia hän tunsi tarpeelliseksi alentaa tai tuhota muiden uskomuksia. Hän kertoi sen johtuvan siitä, että ihmisten tarvitsi tietää näiden muiden ryhmien vaaroista. Vastauksessani opetin itselleni jotakin (ja palveltuani kirkossa neljä vuotta lisää, mukaanlukien kokoaikainen lähetystyö, uskon tähän vieläkin): paras keino totuuden näkemiseen on näyttää ihmisille hyvyys ja antaa heidän seurata sitä. Heidän uskomustensa alentaminen ei koskaan avaa heidän sydämiään niin, että he kuuntelisivat, mitä sinulla on sanottavana.
Et alentanut kenenkään uskomuksia, mutta huomaatko, kuinka jotkut saattoivat tulkita kommenttisi niin? Jotkut saattoivat nähdä sinun yrittävän aloittavan väittelyä ennemmin kuin rehellisesti jakavan sitä iloa, jonka evankeliumi tuo sinulle.
Joten mikä on vastaus lyhyesti?
Julkaisusi oli rehellinen ja tosi, mutta se keskittyi tiettyyn kiistanalaiseen aiheeseen ja antoi ymmärtää, että kaikki sinun ja kirkkosi kanssa eri mieltä olevat ovat väärässä.
Kaikki tässä maailmassa ovat samanlaisia. Me kaikki haluamme olla onnellisia. Ilon tunteminen on syy, miksi olemme täällä (2 Nefi 2:25). Vaikka ilo ja rauha saattavat tulla ”oikean vastauksen” tietämisestä, monet ihmiset eivät ajattele sitä niin. Useimmat eivät välitä maailmankaikkeuden mysteereistä, vaan enemminkin, kuinka he pystyvät maksamaan laskunsa ja selviämään tästä elämästä. He ovat stressaantuneita ja tarvitsevat ihmisiä, jotka ovat halukkaita kuuntelemaan heidän ongelmiaan ja kantamaan heidän taakkojaan heidän kanssaan. Kristuksen kansana meidän tulee olla ”halukkaita suremaan surevien kanssa, niin, ja lohduttamaan niitä, jotka ovat lohdutuksen tarpeessa” (Moosia 18:9).
Joten sen sijaan, että kertoisit ihmisille Facebookissa mitä tiedät, kerro mitä evankeliumi saa sinut tuntemaan. Tällä tavoin se tulee olemaan paljon voimakkaampaa, koska ihmiset tulevat sanomaan ”haluan myös tuntea tuolla tavoin”.
Haluan selventää yhden kohdan: ikuisessa taistelussa pahaa vastaan meidän tulee valita puoli, mutta ihmisten mukaan ”puolten valitseminen” tarkoittaa sen selittämistä toisille, miksi he ovat väärässä ja sinä olet oikeassa. Yleisesti ottaen tämä ei ole oikea tapa paitsi silloin, kun Pyhä Henki kehoittaa niin tekemään.
Alkuperäisen artikkelin on kirjoittanut Michael DiPaolo ja se on julkaistu osoitteessa lds.net. Artikkelin on suomentanut Hanna-Martta Maljanen
