Miksi menin naimisiin riippuvuudesta kärsivän miehen kanssa?

Mies, joka on nyt aviomieheni, kertoi että hänellä oli ollut riippuvuus pornografian kanssa jo ennen kuin aloimme seurustella. Se tuntui iskulta palleaan, mutta juuri tuo sitoumus olla rehellinen ja avoin alusta asti oli se asia, johon aina palasin, kun pelkäsin tehneeni ison virheen.

Aloimme tutustua toisiimme asuessamme eri puolilla maata ja aloin todella pitää hänestä. Kun ehdotin, että lentäisin vierailulle hänen luokseen, sain puhelinsoiton, joka särki sydämeni. Hän sanoi ymmärtävänsä, jos en halunnut tulla, enkä tiennyt, mitä vastata. Kaikki, mitä tiesin tuosta miehestä puoli minuuttia sitten, veti minua puoleensa. Hän oli älykäs ja huomaavainen ja mielenkiintoinen ja komea ja hyvä. Uskon sovituksen voimaan, enkä halunnut hänen ajattelevan, että juuri tämä kamppailu olisi tehnyt hänestä automaattisesti kelvottoman viettämään aikaa kanssani. Se olisi ollut minusta tekopyhää, mutta tuntui myös idioottimaiselta siirrolta tietää tuollainen asia henkilöstä ja silti lentää tuhansien kilometrien päähän häntä tapaamaan.

Suljin puhelimen sanoen, että mietin asiaa.

Pyhän Hengen ohjausta

En nukkunut tuona yönä, enkä seuraavinakaan. En tiennyt ollenkaan, mitä minun pitäisi tehdä. Vasta seuraavana sunnuntaina vaarnakonferenssissa asiat tulivat selkeämmiksi. Konferenssissa oli monia hyviä puhujia, mutta kenelläkään ei tuntunut olevan varteenotettavaa sanomaa minulle. Sitten, kun toiseksi viimeinen puhuja oli lopettelemassa, hän mainitsi puheessaan pornografian. Hän puhui siitä vain parin lauseen verran, mutta sanoi uskovansa, että siitä voi päästä eroon. Sitten viimeinen puhuja nousi korokkeelle. Hän sanoi, että oli valmistanut puheen, mutta halusi sen sijaan jatkaa puhumista pornografiasta ja miten Kristuksen sovituksen avulla tämä tuskallinen asia, joka koskee monia, voitaisiin todella jättää menneisyyteen. Pyhä Henki oli todella vahva ja tiesin, että voisin lentää vierailulle ystäväni luokse.

Hänestä tuli enemmän kuin ystäväni pian saapumiseni jälkeen. Olimme täysin samalla aaltopituudella ja tunsin oloni todella mukavaksi ja turvalliseksi hänen kanssaan. Voimme jutella mistä tahansa ja kaikki hänessä teki minuun suuren vaikutuksen. Hän palveli jatkuvasti perheensä jäseniä ja kaikki tapaamani ystävät vetivät minut sivuun kertoakseen, miten paljon hän innoitti heitä tai auttoi vaikeassa tilanteessa tai oli aina paikalla, kun he tarvitsivat häntä. En voinut millään käsittää sitä tosiasiaa, että tuo upea henkilö ja tuo kamala krooninen käyttäytymismalli voisi olla samassa olennossa.

Tiedättehän sen ilmiön, kun kuulette sanan, jota ette ole koskaan aikaisemmin kuulleet ja sitten yhtäkkiä kuulette ja näette sitä eri paikoissa viikon aikana? Sama asia tapahtuu, kun alat seurustella riippuvuudesta sellaisen henkilön kanssa, jolla on riippuvuus. Olin niin onnellinen hänen kanssaan ja kuitenkin seuraavina kuukausina tuntui siltä, että kaikki kuulemani kertomukset koskivat sitä, miten se ja se oli eroamassa riippuvuuden takia tai miten joku oli pettänyt puolisoaan kahdeksan vuoden avioliiton jälkeen. Muistan erityisesti kuulleeni erään naisen juhlissa sanovan: ”Jos tyttäreni seurustelisi sellaisen miehen kanssa, joka on riippuvainen pornografiasta, en välittäisi siitä, miten mukava hän on. Kehottaisin häntä juoksemaan karkuun.”

Samaan aikaan olin rakastumassa tuohon mieheen tavalla, joka oli täysin erilaista kuin pelkkä ihastuminen. Tuntui vain niin itsestään selvältä, että meidän pitäisi olla yhdessä ja kaikki tuntui niin oikealta. Hän huolehti minusta ja tuki minua kaikissa pyrkimyksissäni. Lähetimme hengellisiä ajatuksia toisillemme joka päivä, vaikka olimme niin kaukana toisistamme, enkä voinut muuta kuin uskoa häneen. Mutta päässäni kuului tuon tuntemattoman naisen ääni, joka sanoi, että millään ei ole väliä ja että minun pitäisi juosta.

Tuo ääni kuului yhä päässäni, kun suhteemme alkoi kehittyä vakavammaksi siinä mielessä, että suunnittelimme meneillään olevaa elämää yhdessä. Hän sanoi, että hänestä tuntui tärkeältä kertoa minulle aivan kaikki, jotta voisimme olla täysin avoimia toisillemme ja pieni osa minusta ajatteli: ”Ehkä en halua tietää.” Mutta hän vaati sitä ja kun hän kertoi minulle kaikessa laajuudessaan kaiken menneistä rikkomuksistaan, olin vielä entistäkin enemmän tolaltani. Lopetin keskustelun, menin huoneeseeni ja vain itkin. En ole koskaan elämäni aikana itkenyt sillä tavalla. Rukoilin ääneen ja olin niin hämilläni ja tunsin itseni sairaaksi, mutta kun aloin rauhoittua huomasin, että outoa kyllä, uskoin yhä häneen. En ymmärtänyt miksi, mutta sain niin voimakkaan hengellisen vaikutelman, että kaikki hänessä olevat hyvät asiat olivat silti aitoja ja tosia.

Seuraavana aamuna heräsin aikaisin ja menin ulos katsomaan auringonnousua. Yritin päättää, mitä minun pitäisi tehdä. Nämä uudet tiedot olivat pahempia, kuin olin kuvitellut ja minusta tuntui, että jos menisin hänen kanssaan naimisiin, minulle olisi vain oikein, jos hän jonakin päivänä pettäisi minua tai jotain. Aivan kuin mikä tahansa tuleva katastrofi avioliitossamme, tietäen, mitä tiesin nyt, olisi väistämätön ja olisin tyhmä, jos en olisi tiennyt sen olevan edessä.

Aloin lukea satunnaista konferenssipuhetta etsien ohjausta ja lukemassani lauseessa sanottiin selkeästi, että meidän ei tulisi väheksyä ketään menneisyydessä tapahtuneen synnin, eikä etenkään pornografian takia. Kaikista niistä puheista, joista olisin voinut valita, tämä tuli esille. Tuohon pisteeseen asti tunsin, kuin olisin kuullut äänten kuoron kieltävän minua jatkamasta ja ne kummasti kuulostivat tuolta naiselta, jonka mielestä minun pitäisi juosta, mutta sitten ymmärsin: jos jättäisin pois kaiken sen, mitä muut sanoisivat tässä tilanteessa, jättäisin huomiotta satunnaisten ihmisten neuvot ja ratkaisu olisi vain minun ja Herran välinen, mihin johtopäätökseen päätyisin?

“Uskon häneen ja uskon, että Herra voi edelleen auttaa häntä selviytymään tästä.”

Kun asia jäi vain minun ja Herran väliseksi, tiesin, että kaikki menee hyvin. Pyhä Henki oli opastanut minua jo niin monin tavoin tähän mennessä, että en voinut enää epäillä, etteikö se jatkuisi. Siihen mennessä, kun rakastamani mies heräsi ja etsi minut käsiinsä, olin kunnossa. Olin melkein valmis antamaan täysin anteeksi hänen menneisyytensä ja olin silti toiveikas meidän tulevaisuutemme suhteen.

Riippuvuus on vankila

Minulla oli joitakin perustavanlaatuisia väärinkäsityksiä pornografiariippuvuudesta. Olimme sopineet viikoittaisesta tilivelvollisuusjärjestelmästä. Hän lähetti kuvankaappauksen käyttämästään jäljityssovelluksesta ja minä kerroin hänelle, miten ylpeä olin hänen edistyksestään, koska se oli totta. Mutta joka kerta, kun hän oli repsahtanut ja laskuri oli taas nollassa, tunsin itseni täysin petetyksi. Tässä väärinkäsitykseni tulee kuvaan. Luulin, että pornografiariippuvuus liittyi vain seksiin ja läheisyyteen, joten en voinut ymmärtää, miten hän saattoi kääntyä minun sijastani tuon kamalan asian puoleen, vaikka meillä oli niin hyvä yhteys, vaikka olimmekin suurimmaksi osaksi etäsuhteessa? Luulin, että jatkuva palaaminen pornografiaan oli jonkinlaista syvää perversiota. Vaikka ymmärsin, että riippuvaisuus aiheuttaa sen, että ei pysty hallitsemaan itseään, luulin, että jos hän vain rakastaisi minua enemmän, hänen ei tarvitsisi palata sen pariin.

Sitten eräänä yönä, noin kahden tai kolmen aikaan, säpsähdin hereille ja tunsin pelkoa. Olin yhtäkkiä tietoinen, että tämä mieheni oli suuressa vaarassa. En tiedä, mistä tuo tunne tuli, mutta se oli niin todellista. Aivan kuin olisin kuullut hänen äänensä kutsuvan minua palavasta rakennuksesta. Ajattelin, että ehkä hän oli ollut auto-onnettomuudessa, että hän oli jumissa autonromun sisällä jossakin tien varressa. Menin paniikkiin. Aioin yrittää soittaa hänelle tai ehkä minun olisi pitänyt soittaa hänen vanhemmilleen. En tiennyt, mitä tehdä, mutta lopulta aloin rauhoittua ja ajatus siitä, että olisi hullua soittaa keskellä yötä tiedustellakseni onko kaikki hyvin, hälvensi sen aiemmin tuntemani hädän tunteen.

Seuraavana aamuna soitin hänelle ja kysyin, mitä edellisenä yönä oli tapahtunut. Hän kertoi hiljaa, että oli sortunut uudelleen. Me tajusimme, että se oli tapahtunut juuri siihen aikaan, kun olin säpsähtänyt hereille Hengen vaikutuksesta tuhansien mailien päässä. Yhtäkkiä hänen avunhuudossaan pimeässä oli järkeä. Ensimmäistä kertaa tajusin, että hänen riippuvuutensa oli vankila. Se oli kirjaimellisesti palava rakennus, jossa hän ei halunnut olla vaan josta hän yritti paeta. Sillä ei ollut mitään tekemistä minun kanssani.

Opin sen, että pornografiariippuvuudessa on enemmän kyse kemikaaleista ja selviytymisestä kuin seksistä. Hän oli asettanut kaavan aivoihinsa hyvin nuorena teininä, jotta hyvien tuntemusten ryöppy (kemikaalien vapautuminen), joita nämä kuvat saivat aikaan, auttaisivat häntä lievittämään ei vain tyydyttämättömän seksuaalisen halun, vaan myös yksinäisyyden, tylsyyden, stressin ja riittämättömyyden tunteita; tunteita, joita meillä kaikilla on ja joihin haluamme lievitystä. Siitä tuli selviytymiskeino melkein mihin tahansa asiaan ja sitten siitä tuli tapa. Kun siihen lisätään häpeän tunne, jatkuva epäonnistuminen sen lopettamisessa ja jatkuva paholaisen ääni kuiskaamassa, että hän ei koskaan onnistuisi, ennen pitkää hän oli vyötäisiään myöten juoksuhiekassa ilman keinoa päästä pois.

Mutta ulospääsytie oli olemassa. Toinen tärkeä asia, jonka opin seurustellessani tämän mahtavan henkilön kanssa oli, että olin rajoittanut sovituksen voimaa omassa mielessäni. Uskoin, että Jeesuksen Kristuksen uhraus meidän puolestamme oli ääretön ja samaan hengenvetoon ajattelin usein: ”Joo, mutta tämä on liikaa” tai ”Onnistuuko riippuvuudesta toipuminen oikeastaan ikinä”?

Niin usein toivoin, että tämä asia ei olisi koskaan ollut osa hänen elämäänsä. Hän oli niin täydellinen minulle. Voi kun tuota toista juttua ei olisi koskaan tapahtunut.

Sitten eräänä päivänä, kun olin tekemässä lähtöselvitystä lentokentällä, virkailija sanoi: ”Sinun olisi pitänyt tulostaa tarkistuskorttisi kotona.” Sanoin: ”Anteeksi, minulla ei ole tulostinta” ja hän tokaisi takaisin: ”Silti, sinun on tarkoitus tulostaa se itse.” Jatkoin anteeksipyytelyä, mutta sanoin mitä tahansa, hän vastasi: ”Niin, mutta sinun olisi pitänyt!” ”Mutta en tehnyt sitä.” ”Mutta sinun OLISI PITÄNYT.” Tunsin itseni avuttomaksi ja sillä hetkellä ymmärsin, että toivomalla, että jokin asia olisi tapahtunut eri tavalla, ei saataisi aikaan mitään tuloksia. Vaikka kuinka toivoin, että tämän miehen menneisyys (kun en ollut edes kuvioissa) olisi ollut erilainen, sillä ei ollut mitään merkitystä. Menneisyys on mennyttä. Voit vain kulkea eteenpäin siitä, missä nyt olet ja pyrkiä parempaan ja pyytää osaksesi Jeesuksen Kristuksen armoa joka päivä.

Riippuvuudesta toipuminen

Minusta tuli hänen kumppaninsa toipumisprosessissa ja lopulta ”päivät viimeisimmästä tapauksesta”-luku alkoi kasvaa ja kasvaa. Hän sai temppelisuosituksensa takaisin ja meidät voitiin vihkiä ajaksi ja iankaikkisuudeksi Herran huoneessa.

Se oli paras päätös, minkä olin koskaan tehnyt. Elämä hänen kanssaan on onnellisempaa, kuin osasin koskaan kuvitella.

Mutta siihen on kolme tärkeää syytä, miksi tarinamme on onnellinen. Nämä ovat tärkeitä asioita ymmärtää kenelle tahansa, joka tapailee tai harkitsee menevänsä naimisiin sellaisen kanssa, jolla on tämä ongelma:

• Kumppanini päätti alusta asti, että hän olisi täysin rehellinen minulle. Hän ei koskaan yrittänyt perustella tai vähätellä tekojaan. Hän kertoi totuuden. Täydellisesti. Hän tekee niin yhä. Usein se pettymyksen tunne, jota riippuvaisen henkilön kumppani tuntee, ei johdu käyttäytymismallin uusiutumisesta, vaan valehtelusta sen peittelemiseksi. Valehteleminen pitää riippuvuuden voimissaan, mutta asioiden tuominen esille ja niiden pitäminen siellä, katkaisee hirviön jalat. Monet kamppailevat salassa, koska he uskovat, että he voivat selviytyä siitä itse, ilman että kukaan edes tietää sen olevan ongelma. Tämä on myytti ja tuhoisa sellainen. Puhukaa totta. Puhukaa aina totta.
• Me sovimme tilivelvollisuuskäytännöstä. Pornografiariippuvuus on todella vaikea aihe tuoda esille tavallisessa keskustelussa. Se on kiusallista ja epämukavaa. Riippuvaiselle henkilölle on usein vaikea löytää oikea tapa kertoa repsahtamisestaan tai kumppanille oikea tapa kysyä, onko kaikki yhä kunnossa. Jonkinlainen sovittu raportointijärjestelmä tekee siitä paljon helpompaa. Kuten mainitsin aikaisemmin, seurustellessamme valitsimme yhden viikonpäivän, jolloin hän lähetti päivitysviestin sovelluksestaan ja se oli minun mahdollisuuteni puhua, mistä tunsin tarvetta puhua. Minun ei tarvinnut ihmetellä, eikä hänen tarvinnut huolehtia siitä, milloin olisi hyvä aika sanoa jotain ja voimme molemmat olla rauhassa muina aikoina. Tilivelvollisuuskäytännön ylläpitäminen pitää keskustelukanavan auki.
• Kumppanini käytti kaikkia käytettävissä olevia tahoja avuksi toipumisessaan. Kuten sanoin, Kristuksen sovitus on todellinen – tiedän sen nyt voimakkaammin kuin koskaan ennen – mutta riippuvuus on jotain sellaista, mistä ei voi päästä yli vain rukoilemalla jatkuvasti. Usko on toimimisen periaate ja vaikka Herran ja pappeusjohtajan mukaan ottaminen on olennaista, se on vasta ensimmäinen askel. Miehelleni kirkon 12 askelman ohjelma ei ollut erityisen toimiva, mutta sen sijaan, että olisi antanut periksi, hän etsi muunlaista apua. Hän teki työtä valmentajan kanssa ja opiskeli riippuvuuden tiedettä syvällisesti päästäkseen siitä eroon. Niiden aivojen kemiallisten prosessien ymmärtäminen, jotka kuuluvat tämän tyyppiseen riippuvuuteen, sekä keinojen oppiminen, miten voidaan luoda uusia polkuja aivoihin vanhojen tapojen hylkäämiseksi, oli hänelle olennaisen tärkeää. Hän oli siis päättänyt toipua ja teki kaikkensa saavuttaakseen tuon tavoitteen. Sovitus on todellinen, mutta se ei voi auttaa henkilöä, joka ei halua ottaa sitä vastaan.

Olen niin iloinen, että en päästänyt tätä miestä menemään tämän ongelman takia. Hänen rehellisyytensä, tilivelvollisuutensa ja määrätietoisuutensa tekivät hänestä sellaisen, joka voisi toipua ja toipuisi jostakin niin vakavasta ja uhkaavasta asiasta kuin tämä. Presidentti Packer puhui viimeisessä konferenssipuheessaan ennen kuolemaansa seksuaalisista synneistä ja niiden vakavuudesta. Ennen kaikkea hänen viimeinen sanomansa täällä maan päällä oli tämä:

“Sovitus, joka voi lunastaa meistä jokaisen, ei kanna arpia. Se merkitsee sitä, että olimmepa tehneet mitä tahansa tai olimmepa olleet missä tahansa tai olipa jotakin tapahtunut miten tahansa, niin jos me teemme todellisen parannuksen, Hän on luvannut, että Hän sovittaisi teot. Ja kun Hän on sovittanut, se on selvittänyt asian. On hyvin monia meistä, jotka tavallaan painiskelevat syyllisyyden tunteiden kanssa tietämättä täysin, kuinka päästä niistä eroon. Te pääsette niistä eroon ottamalla vastaan Kristuksen sovituksen, ja kaikki sydämen murhe voi kääntyä kauneudeksi ja rakkaudeksi ja iankaikkisuudeksi.” (”Onnensuunnitelma”,  huhtikuu 2015)

Nautin jo tuosta kauneudesta ja rakkaudesta, joka on syntynyt siitä sydänsurusta. Jotkut suurimmista lähetyssaarnaajista ja profeetoista pyhissä kirjoituksissa ovat aluksi olleet syntisistä viheliäisimpiä. Tämä evankeliumi on muutoksen evankeliumi ja toipumisprosessi elämäni rakkauden kanssa on muuttanut myös minut. Hän auttaa nyt muita toipumisprosessissaan ja pyrkii tekemään elämästään entistä täydempää, tuottoisampaa ja terveempää.

Pornografiasta on tulossa epidemia tälle sukupolvelle, mutta se tarkoittaa myös sitä, että meillä on mahdollisuus tehdä tästä sellaisten miesten ja naisten sukupolvi, joka ymmärtää ja luottaa sovituksen todellisuuteen enemmän kuin kukaan aikaisemmin. Jos tapailet jotakuta, joka kamppailee pornografiariippuvuuden kanssa, on mahdollista, että sinun ei pitäisi vain juosta karkuun. Rukoile. Luota Herraan ja vain Herraan saadaksesi tietää, mitä tehdä seuraavaksi.

~Christine

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu hopeandhealinglds.com -sivustolla. Artikkelin on kääntänyt Krista Kora.