Olen 22-vuotias koko ikäni Rovaniemellä asunut nuori. 1960-luvulla, äitini ollessa vasta pieni lapsi, hänen vanhempansa ottivat evankeliumin vastaan ja liittyivät Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon. Isäni on liittynyt kirkkoon vasta aikuisiällä tavattuaan lähetyssaarnaajat ja tutustuttuaan äitiini. Olen siis itse syntynyt perheeseen, jossa evankeliumi ja sen opit ovat olleet keskeisellä sijalla, ja olen saanut varttua jo pienestä niiden parissa. Minulle henkilökohtaisesti Jeesuksen Kristuksen evankeliumi on aina ollut yksi tärkeimmistä asioista elämässäni enkä ole oikeastaan missään vaiheessa sen opettamia totuuksia kyseenalaistanutkaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että elämäni olisi ollut helppoa. Kuten jokaisen meistä, on minunkin pitänyt itse henkilökohtaisesti polvistua ja kysyä rukouksessa, onko tämä totta. Kuten Mormonin Kirjassa opetetaan ”jos kysymme vilpittömin sydämin, vakain aikein, Kristukseen uskoen” Pyhä Henki ilmoittaa meille totuuden ja voimme tietää varmasti (Moroni 10:4-5). Sain sydämeeni lämpimän ja varman tunteen siitä, että evankeliumi on todella totta. Haluan tehdä joka päivä parhaani ja elää Jeesuksen Kristuksen evankeliumin mukaisesti.
Kesällä 2015 lähdin 1,5 vuodeksi palvelemaan Herraa kokoaikaiseen lähetystyöhön Lyonin lähetyskentälle Ranskaan. Lähetystyöni aikana sain paljon erilaisia kokemuksia ja tapasin monia erilaisia ihmisiä, jotka kaikki kasvattivat ja opettivat minua. Erityisesti suhteeni taivaalliseen Isääni vahvistui, kun sain omistaa kaiken aikani ja koko sydämeni Hänen ja Hänen lastensa palvelemiselle, pyhien kirjoitusten tutkimiselle ja jatkuvasti päivittäin rukoilemiselle.
Syksyllä 2017 aloitin matkailualan korkeakouluopinnot, joissa voin myös käyttää hyödykseni kaikkia lähetystyössä oppimiani asioita. Erityisen tärkeää minulle on se, että saan käyttää minulle niin rakkaita ranskaa ja englantia myös tulevassa ammatissani.
Taivaallinen Isä todella siunaa meitä, kun elämme oikein ja palvelemme Häntä ja lähimmäisiämme! Rakastan evankeliumia!
Artikkelin on kirjoittanut Heidi Nikka.