Kirjoitin muutama viikko sitten palvelemisesta ja siitä, kuinka se on tärkeä osa kirkkoamme ja kirkon jäsenten elämää. Muiden epäitsekäs auttaminen on ihanne lähes jokaisessa uskonnossa ja elämänkatsomuksessa.
Kaikki tehtävät seurakunnassa ovat kutsuja Jumalalta. Uskomme, että kun otamme ne vastaan, Hän siunaa meitä ja voimme kokea iloa. Olen itse kokenut monta kertaa, että kun olen ottanut vastaan vaikeilta tai epämiellyttäviltä tuntuvia tehtäviä, Jumala on siunannut minua ja olen oppinut rakastamaan niitä.
Vaikka haluankin kannustaa jokaista palvelemaan epäitsekkäästi ja tarttumaan mahdollisuuksiin kirkossa, kotona ja yhteiskunnassa, kannustan myös miettimään omia rajoja. On ihan okei kieltäytyä. On ihan okei sanoa, että nyt olen tehnyt liikaa ja tarvitsen aikaa itselleni.
Se, että kieltäydymme jostain tehtävästä, voi itse asiassa olla kirkon johtajille tapa saada ilmoitusta eli tietää, mikä on Jumalan tahto meitä kohtaan.
“Sinun puhelinsoittosi auttoi minua tietämään, mikä on Jumalan suunnitelma sinua varten”
Opin tämän noin kolme vuotta sitten lähetystyössäni. Palvelin kauniissa Santa Cruz -nimisessä kaupungissa Teneriffalla ihanan sisaren toverina. Me kirkossa uskomme, että Jumala kutsuu lähetyssaarnaajat henkilökohtaisesti juuri niille alueille, joissa heitä tarvitaan.
Aika Santa Cruzissa oli minulle monista syistä hyvin vaikeaa. Kokeilin monia eri keinoja, jotta oloni olisi parempi, mutta tuntui, että kaipasin muutosta. Pelkäsin sanoa nuo ajatukset ääneen, sillä ajattelin, että minun tulisi pysyä juuri siellä, mihin Jumala on minut kutsunut.
Hyvän toverini avustuksella rohkaistuin kuitenkin soittamaan lähetysjohtajalleni ja kertomaan, että kaipaisin muutosta. Pelkäsin muuttavani Jumalan suunnitelmaa minua varten, mutta viisaan lähetysjohtajani sanat yllättivät minut:
– Sisar Koivisto, kiitos kun kerroit rehellisesti, mitä haluat. Olen jo pitkään pohtinut, pitäisikö minun pitää sinut samalla alueella vai siirtää uuteen paikkaan. Olin kahden vaiheilla, mutta sinun puhelinsoittosi auttoi minua tietämään, mikä on Jumalan suunnitelma sinua varten.
Tämän tapauksen jälkeen olen oppinut, että vaikka on tärkeää ottaa vastaan Jumalan meille antamat kutsut, on myös tärkeää kertoa, jos emme jaksa tai jos jokin ei tunnu hyvältä. Se voi auttaa meidän johtajiamme myös.
Kun opettelemme pitämään huolta itsestämme ja omasta jaksamisestamme, olemme myös parempia lähimmäisiä ympärillämme oleville.
