Olen käynyt elämäni jokaisena sunnuntaina kirkossa, jonka kesto on kolme tuntia.

En valehtele kovin paljon, jos sanon sunnuntaiden olevan raskaita päiviä minulle. Kolme tuntia kirkossa erilaisia tehtäviä hoitaen + matkat päälle = olen ihan poikki joka sunnuntai tullessani kotiin.

Tiedän, etten ole ainoa, jolle sunnuntait ovat raskaita. Varsinkin niissä seurakunnissa, joissa on vähän jäseniä, samat ihmiset tekevät ahkerasti töitä vuodesta toiseen, jotta kolmen tunnin mittaiset sunnuntaikokoukset saadaan pyörimään. Tarvitaan opettajia, puhujia, musiikista vastaavia henkilöitä, sakramenttitoimituksessa palvelevia, tulkkeja… Olen viime aikoina miettinyt paljon, että on pakko olla olemassa jokin toinen tapa järjestää sunnuntaikokoukset. Taivaan Isä ei varmasti halua, että uuvutamme itsemme täysin.

Ja Taivaan Isällä oli mielessä parempi tapa. Viime viikonloppuna yleiskonferenssissa profeetta ilmoitti, että ensi vuodesta alkaen kirkko kestää vain kaksi tuntia. Vain kaksi tuntia!

Sen lisäksi, että kaltaiseni työmyyrät pääsevät sunnuntaisin helpommalla, kahden tunnin kirkko tulee olemaan mukavampi lapsille ja nuorille. Uskon, että lapset jaksavat tulevaisuudessa keskittyä paremmin, kun ei tarvitse istua ihan niin kauaa paikoillaan. Tiedän monta lapsiperhettä, jotka ovat hyppineet riemusta kuullessaan tästä uudistuksesta.

Lyhyempi kirkkopäivä on tervetullut varmasti myös niille, jotka ovat täysin uusia kirkossa sekä niille, joiden tulevat kirkkoon pitkän matkan takaa.

Kahden tunnin kirkko ei ole silti automaattisesti avain onneen. Mikään käsky tai ilmoitus ei hyödytä meitä, ellemme elä sen mukaan. Tähän muutokseen ei liittynyt ainoastaan kirkkopäivän lyheneminen, vaan keskeinen osa sitä oli käyttää tuo ylimääräinen tunti evankeliumin opiskeluun yhdessä perheinä.

Uskon, että mikäli aidosti käytämme tuon ylimääräisen tunnin viisaasti, tämä muutos voi siunata kotejamme ja perheitämme. Ne, joilla ei ole omaa perhettä, voivat käyttää sunnuntaina aikaa evankeliumin opiskeluun yksin tai yhdessä ystävien kanssa.

Olen kiitollinen siitä, että Kristus itse johtaa kirkkoaan profeettojen kautta. Tämä muutos oli yksi todistus minulle siitä, että Hän todella tuntee sydämemme ja tietää, mitä tarvitsemme. Tämä muutos oli vastaus rukoukseeni, jota en ollut uskaltanut edes lausua ääneen. Uskon, että ympäri maailmaa monet uskolliset pyhät riemuitsevat tästä uudesta ilmoituksesta. Ja kun jaksamme käyttää ylimääräisen tunnin sunnuntaina evankeliumin opiskeluun, Taivaan Isä tulee vuodattamaan siunauksia päällemme.

 

Artikkelin on kirjoittanut Susanna Koivisto.

Susanna Koivisto on Kysy mormonilta -sivuston bloggaaja, joka haluaa kertoa, millaista on elää tavallisen mormoninuoren elämää Suomessa. Hän on aina valmis puhumaan uskonnosta, eikä pelkää vaikeitakaan aiheita. Susanna opiskelee yliopistossa journalismia.