Kristuksen syntymä Beetlehemissä oli pitkään ennustettu ja odotettu tapahtuma. Vaikka monet kristinuskoiset kirkot uskovat Jeesuksen opettaman evankeliumin olevan aikojen keskipäivän aikainen kokoelma vallankumouksellisia ajatuksia, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon jäseninä tiedämme, että alusta alkaen profeetat odottivat Hänen tulemistaan ja Hänen tehtäväänsä. Profeetat ja uskovaiset ymmärsivät Hänen evankeliuminsa Aadamin ajoista lähtien.
Kun etsimme todisteita, niitä löytyy runsaasti. Jeesus sanoi, ”Te tutkitte kirjoituksia, — ja ne juuri todistavat minusta” (Joh. 5:39).
Jaakob opetti meille, ”Katso, minä sanon sinulle, ettei kukaan profeetoista ole kirjoittanut eikä profetoinut puhumatta tästä Kristuksesta” (Jaakob 7:11). Nefi sanoi isästään Lehistä: ”Ja hän puhui myös profeetoista, kuinka suuri joukko oli todistanut näistä asioista, tästä Messiaasta, josta hän oli puhunut, eli tästä maailman Lunastajasta” (1 Nefi 10:5).
Näemme, että todistaminen Jeesuksesta Kristuksesta – Hänen todellisuudestaan, Hänen työstään, Hänen tulemisestaan – oli profeettojen etuoikeus ja keskipiste alusta alkaen. Tämä oli heidän opetustensa ydin ja mikään muuhun viittaava joko sivuuttaa pääasian tai on virhe tekstissä.
Tosiaankin Jeesuksen Kristuksen sovitus ja työ on evankeliumi, ja kaikki muut rakastamamme asiat evankeliumissa johtuvat tästä keskeisestä totuudesta. Saarnatessaan Uudessa Maassa Hän kertoi opetuslapsilleen: ”Katso, minä olen antanut teille evankeliumini, ja tämä on evankeliumi, jonka minä olen antanut teille — että minä tulin maailmaan tekemään Isäni tahdon, koska minun Isäni lähetti minut” (3 Nefi 27:13).
Vanhin Bruce R. McConkie on sanonut: ”Jumalan järjestelmässä kaikille asioille on syy ja mitä suurempi tapahtuma, sitä tärkeämpi syy. Neljään vuosituhanteen mikään ihmisen tai enkelien sanoma ei ollut yhtä tärkeää kuin heidän Messiaaniset profetiansa. Siitä päivästä Edenin puutarhassa, jolloin Herra sanoi Eevan jälkeläisten murskaavan käärmeen pään, loistokkaaseen yöhön neljä tuhatta vuotta myöhemmin Juudean kukkulalla, kaikista tärkeimmät ilmaisut maan päällä olivat Messiaaniset profetiat. Ja Messiaan syntymästä aikojen loppuun asti kaikista loistokkain kieli, jota on puhuttu tai tullaan puhumaan, sisältää Messiaanisen todistuksen. Pyhältä Hengeltä saadun todistuksen maan asukkaiden ylentämiseksi, siunaukseksi ja pelastukseksi.”
Tämä oppiaihe keskittyy erityisesti kolmen silminnäkijän todistuksiin – Jesajan, Johannes Kastajan ja rakkaan Johanneksen. He edustavat kuitenkin kaikkia profeettoja, jotka ymmärsivät heidän tehtävänsä olevan auttaa ihmisiä uskomaan, että Jeesus on Kristus.
Messiaanisten profetioiden merkitys
Vanhin McConkie esittää kolme syytä, miksi Messiaaniset profetiat ovat jatkuneet vanhurskaiden maan kansojen keskuudessa. Hän kirjoitti:
Ensiksi: ”Messiaaniset profetiat mahdollistivat ihmisille uskon Kristukseen alusta alkaen Hänen tulemiseensa saakka ja siten saavuttaa pelastuksen.”
”Pelastus on Kristuksessa aina ja ikuisesti”, vanhin McConkie huomauttaa. Vanhurskaat ihmiset ovat aina tienneet ja ymmärtäneet tämän. Jotkut kuvailevat hengellisen ymmärryksen saamista tai Jumalan luo palaamista pyörään, jossa on monta pinnaa – kaikki johtavat lopulta keskikohtaan. Toisin sanoen, mitä tahansa ihmiset uskovat, niin kauan kuin se johtaa heitä moraaliseen elämään, se on hyväksyttävää.
Tämä ei ole totta. Ainoa tie astua Jumalan luokse ja olla jälleen Hänen kanssaan on Jeesuksen Kristuksen kautta. Tästä totuudesta saatu todistus on yhtä tärkeää ihmisille, jotka elivät ennen Kristuksen tulemista, kuin se on meille.
Toiseksi: ”Messiaaniset profetiat mahdollistavat Kristuksen tulemisen aikana ja sen jälkeen eläville uskon siihen, että se oli Hän, josta profeetat olivat puhuneet, niin että myös he voisivat pelastua.”
Jeesus Kristus on Messiaanisten profetioiden täyttymys. Hän on voideltu ja valittu. Hän ei ole kukaan muu. Hän ei ole joku, joka ei ole vielä tullut. Hän ei ole kukaan muu henkilö. Hän ei ole mikään epäjumala – olipa se sitten materialismi, oma tahtosi, helppo mielihyvä tai viihdyke. Profetiat kautta aikojen ovat monina todisteina tämän keskeisen totuuden olemassaolosta. Jeesus on Kristus, ainoa tie pelastukseen.
Se ei ole kiistanalainen seikka.
Jos perustaa uskon Kristukseen Hänen jumaluutensa ja työnsä todisteiden määrään, kieltää Hänen roolinsa Jumalan Poikana.
Kolmanneksi: ”Messiaaniset profetiat paljastavat profeetallisten lausuntojen esiintymistavan ja järjestelmän niin, että toiseen tulemiseen liittyvät profetiat voitaisiin ymmärtää. Siten ihmisillä on mahdollisuus valmistautua tuota suurta päivää ja sitä seuraavaa pelastusta varten.”
Me emme voi olla valmistautuneita toiseen tulemiseen tai iankaikkisuuteen ilman ymmärrystä ja uskoa Jeesuksen Kristuksen työhön.
Yksi jäsen seurakunnassamme kuitenkin sanoi, ettei olisi tarpeeksi vain ajatella, että jokin kaukainen aika tulevaisuudessa olisi onnellinen, koska hänellä oli todistus Vapahtajasta. Hänelle merkitsi paljon se, että hänen todistuksensa Jeesuksesta Kristuksesta kohotti ja muutti nykyhetkeä. Todistuksemme siitä, että Jeesus on Kristus, muiden todistusten lujittamana, tekee elämästä tässä ja nyt yltäkylläistä ja toiveikasta sekä haasteistamme kestettäviä.
Jesajan todistus
Kun Kristus vieraili vanhurskaiden luona Amerikassa, Hän lainasi laajalti Jesajaa ja sanoi: ”Ja nyt, katso, minä sanon teille, että teidän tulee tutkia näitä asioita. Niin, käskyn minä annan teille, että te tutkitte näitä asioita uutterasti, sillä suuria ovat Jesajan sanat” (3 Nefi 23:1).
Vanhassa Testamentissa ei ole profeettaa, joka todistaisi selkeämmin tai kauniimmin Kristuksen työstä kuin Jesaja. Oppiaiheessa käytetyt Jesajan kirjan luvun 61 jakeet ovat pelkkä näyte Jesajan Messiaanisesta todistuksesta.
Mikä niissä on kuitenkin erityisen merkittävää on se, että Vapahtaja käytti näitä jakeita osoittaakseen henkilöllisyytensä synagogassa Nasaretissa. Kristus oli ollut opettamassa ympäröivissä kylissä ja palasi sitten entiseen kotiinsa Nasaretiin. Sapatin päivänä Hän oli läsnä synagogassa kuunnellen lakien ja profeettojen tulkintaa. Näissä seremonioissa miehiä määrättiin lukemaan, ja nyt Hänet tunnustettiin opettajana, kelvollisena ottamaan lukijan paikan. Tässä tilanteessa Hän päätti lukea Jesajaa, lainasi kahta ensimmäistä jaetta, sulki kirjan ja istui alas. Lukijat saivat myös tehdä selityksiä, joten Häntä luultavasti katsottiin odottavasti. Suuresti odotettuun Messiaaseen viittava kohta, jota Hän lainasi, oli kaikille tuttu.
Yksityiskohtaisen selityksen sijaan Hänen ainot sanansa olivat julistus: ”Tänä päivänä tämä kirjoitus on käynyt toteen teidän korvainne kuullen” (Luuk. 4:21). Hänen selkeä, anteeksipyytämätön julkilausuntonsa siitä, että Hän oli Messias, loukkasi heitä suuresti, mutta saa meidät iloitsemaan. Kuka joukossamme ei ole mieleltään murtunut, vangittu, sokea tai kahlittu? ”Hän on lähettänyt minut parantamaan murtununeet, julistamaan vapautusta vangituille ja tuomaan sokeille näön, päästämään kahlitut vapaiksi”, Kristus julisti.
Sinne missä on kipeä tarve, Hän on tullut täyttämään tuon tarpeen. Sitomaan haavat, joita maalliset siteet eivät lievitä. Hän on korvaus menetyksillemme, jotka joskus tuntuvat niin suurilta, ettei niitä ole mahdollista korvata. Tämä on haavoittava maailma eikä yksikään meistä selviä ilman naarmuja ja kipua. Elämiimme kuuluu murskattuja odotuksia, täyttymättömiä toiveita, ikäviä heikkouksia, heikentäviä syntejä, jotka joskus tuntuvat roikkuvan päällämme kuin ketju. Hän on lohtu, vapauttaja, uskollinen ystävä. Hän, joka vapauttaa meidät velallisen vankilasta, josta ei näytä olevan vapautusta.
Sanonta ”vapauttaa vangit” viittaa myös niihin henkivankilassa, jotka ovat tietämättömyyden sitomia, jotka voidaan vapauttaa evankeliumin oppimisen kautta. Se viittaa niihin, joiden mielet ovat valheiden ja ahdistuksen sitomia. Se osoittaa itsekeskeisyyden vankilaan sekä kelvottomuuteen ja syyllisyyteen, jotka sitovat meidät.
Jeesus Kristus ilmottautui vapaaehtoiseksi kantamaan kuormamme ja tekemään niistä kevyitä. Jesaja profetoi siitä ja Jeesus julisti sen kaikuna sille, mitä kerran sanottiin aikaisemmassa olemassaolossa, ”Tässä olen, lähetä minut.” ”Tänä päivänä tämä kirjoitus on käynyt toteen teidän korvainne kuullen.”
Minä sidon, siunaan, korvaan, kohotan, lievitän, opetan, kehitän, täytän ilolla, Hän sanoo. Tämä on Vapahtajamme.
Johannes Kastajan todistus
Johannes Kastajan todistus on merkittävä, koska hänellä oli erityinen rooli Kristuksen edelläkävijänä. Johanneksen tehtävänä oli kukistaa juutalaisten valtakunta, joka oli luopunut totuudesta. Jesaja, Malakia ja Nefi kaikki profetoivat Hänen tulevan valmistamaan tien. (Jesaja 40:1-11; Mal. 3:1-6; 1 Nefi 10:7-8). Josephin Smithin käännöksen kohdassa Luukas 3:4-9 näkyy selvästi se, että Johannes ymmärsi Kristuksen tehtävän syvällisemmin, kuin me tulisimme ymmärtämään luottaen vain Uuteen Testamenttiin.
Huomioimisen arvoista on Johanneksen maininta hänen tuovan pelastuksen pakanakansoille ja valmistavan tien, jotta evankeliumia voitaisiin saarnata pakanoille. Johannes ymmärsi selvästi, että Kristus ei ollut vain juutalaisten Messias, vaikka Hän tulisikin ensin heidän luokseen vaan koko maailman.
Rakkaan Johanneksen todistus
Rakas Johannes oli ensin Johannes Kastajan opetuslapsi. Hän oli paikalla, kun Jeesus kastettiin. Hänen todistuksensa Johanneksen kirjan kohtaan 1:1-14 tallennettuna on varmasti osittain heijastus Kastajan opetuksista. Ne heijastavat joitain monista rooleista, joita Kristuksella on iankaikkisuuksissa.
”Alussa oli Sana” (Joh. 1) tai ”Alussa evankeliumia saarnattiin Pojan kautta. Ja evankeliumi oli sana, ja sana oli Pojan luona, ja Poika oli Jumalan luona, ja Poika oli Jumalasta. Sama Poika oli alussa Jumalan luona.” (JSR Joh. 1:1-2).
Johannes opettaa meille, että aikaisemmasta olemassaolosta lähtien Kristus oli jumalallinen Jumalan Poika. Hänellä oli Isän kanssa ainutlaatuinen suhde Hänen Ainosyntyisenään. Lisäksi Hän oli ”Jumalasta”. Toisin sanoen, Hän oli Jumala jo silloin – ennen Hänen maallista kokemustaan. Sana, isolla alkukirjaimella, on synonyymi Kristukselle. Evankeliumi (sanana) on Kristuksen sovittava työ, kun Hän täydellisesti täytti Isän tahdon.
Jeesus saarnasi evankeliumia kuolevaisuutta edeltäneessä elämässä
Jehova, Jeesuksen Kristuksen kuolevaisuutta edeltänyt nimi, on Vanhan Testamentin ajan Jumala. Se oli Jehova, joka pyysi Aabrahamia uhraamaan Iisakin, joka antoi Moosekselle 10 käskyä Siinain vuorella, joka puhui Jeredin veljelle, joka teki liiton israelilaisten kanssa. Jeesus Kristus täytti kaikessa tässä Isän tahdon täydellisesti. Kun pyhissä kirjiotuksissa sana HERRA on kirjoitettu isoilla kirjaimilla, se on toinen nimi Jehovalle.
”Kaikki luotiin Hänen kauttansa” – vanhin McConkie kirjoitti: ”Ei ole rajattua tapaa kuvitella Kristuksen Isänsä käskystä luomien maailmojen ulottuvuutta. Laske hiekan jyvät kaikilla maailman rannoilla ja autiomailla, lisää taivaankannen tähdet kaiken kukkuraksi, kerro tulos muiden maailmojen summalla ja mitä saadaan? Tuskin pistettäkään äärettömästä maailmankaikkeudesta – jonka kaiken Kristus on luonut.”
Nykypäivän ilmoitus sanoo: ”juuri hän on luonut nykyiset ja menneet maailmat ” (OL 76:24). Paavali sanoi: ”Jumala… oli… puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut” (Hep. 1:1-2).
”Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus” (Joh. 1:4). Lisäoivallus Kristuksesta valona on annettu kohdassa OL 88:7-13. ”Tämä on Kristuksen valo. Kuten hän on myös auringossa ja auringon valo ja sen voima, jolla se tehtiin.
Kuten hän on myös kuussa ja on kuun valo ja sen voima, jolla se tehtiin; kuten myös tähtien valo, ja niiden voima, jolla ne tehtiin; kuten myös maan ja sen voima, tosiaankin sen maan, jonka päällä te seisotte. Ja valo, joka loistaa ja joka antaa teille valoa, on hänen kauttaan, joka valaisee teidän silmänne, ja se on sama valo, joka elävöittää teidän ymmärryksenne; joka valo lähtee Jumalan edestä ja täyttää avaruuden äärettömyyden — valo, joka on kaikessa ja joka antaa elämän kaikelle ja joka on laki, jolla kaikkea hallitaan, tosiaankin Jumalan voima, hänen, joka istuu valtaistuimellaan ja joka on iankaikkisuuden huomassa ja joka on keskellä kaikkea.”
Minkä valtavan merkityksen nämä jakeet lisäävät Kristukseen valona. Hänen valonsa valtuuttaa auringon ja tähdet, Hänen olemuksestaan tuleva valo täyttää kaiken tyhjyyden; valo, joka kirjaimellisesti antaa elämän kaikelle. Pimeys ei voi kestää tätä valoa.
Kristuksesta todistajat kautta aikojen ovat pohjimmiltaan sanoneet, ”Me puhumme Kristuksesta, me riemuitsemme Kristuksessa, me saarnaamme Kristuksesta, me profetoimme Kristuksesta” (2 Nefi 25:26). Olkoon henkilökohtainen todistuksemme samanlainen.
Alkuperäisen artikkelin on kirjoittanut Maurine Proctor ja se julkaistiin osoitteessa ldsmag.com. Artikkelin on kääntänyt Hanna-Martta Maljanen.
