Onko viha syntiä? Oivalluksia kirkon johtajilta ja pyhistä kirjoituksista

Onko viha syntiä? Olen kuullut monenlaisia vastauksia kysyttyäni ihmisiltä tämän kysymyksen. Joidenkin mielestä se on syntiä, koska se vie pois Pyhän Hengen. Joidenkin mielestä se ei ole syntiä, jos se voidaan hallita kunnolla. Kirkon johtajat ovat kuitenkin kehottaneet voimakkaasti jäseniä välttämään vihaa, erityisesti kun se aiheuttaa kuormitusta perheissämme. Tässä joitakin ajatuksia, joita kirkon johtajat ovat sanoneet vihasta ja kuinka voimme käsitellä sitä elämässämme.

Viha “synnin ajatuksena”

Tuli voi aiheuttaa suuren tuhon, jos sitä ei hallita kunnolla; sama pätee vihaan. Jos emme ole varovaisia, viha voi helposti saada vallan ja vahingoittaa läheisiämme. Presidentti Spencer W. Kimball sanoi: “Viha on synnin ajatus.” Presidentti Kimball selitti, että jos ihminen ei hallitse ajatuksiaan, ne voivat helposti johtaa syntiseen tekoon. Hän selitti, että kun Kristus piti vuorisaarnansa, Hän antoi korkeamman lain: ”Teille on opetettu tämä isille annettu käsky: ’Älä tapa.’ Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion” (Matt. 5:21-22).

Veli Burton C. Kelly selitti tätä käsitettä vuoden 1980 Ensign-lehden artikkelissa sanoen: ”Viha muita kohtaan on synnin tai epävanhurskaan ajattelun seurausta.” Hän määrittelin vihan tunteeksi ”joka on seuraus toisten epävanhurskaasta tuomitsemisesta, halusta hallita muita tai itsekkäästä halusta pärjätä itse” Vaikka jotkut saattavat väittää, että vihasta eroon pääsemiseen on hyviä tapoja, Veli Burton ehdotti: ”evankeliumin viitekehyksessä tavoitteenamme ei ole vain rakentavasti vapauttaa vihamme, vaan poistaa se.”

Jumalan viha

Pyhissä kirjoituksissa on useita viittauksia Jumalan vihaan. Veli Burton selitti, miten Jumalan viha eroaa ihmisten vihasta: ”Viha on vihamielinen, paheksuva, raivokas tai ärsyttävä tunne. Mikään näistä tunteista ei ole ollut, eikä uskoakseni koskaan ole läsnä Jumalan luona. Uskon, että Jumalan tekojen tulkitaan joskus saavan alkunsa vihasta, koska Hän käyttää seurauksia, rangaistus mukaan luettuna, lakiensa rikkomisesta. Mutta kun tarkastelemme Jumalan rangaistusta, huomaamme sen olevan oikeudenmukaisen – mukana ei ole mitään vihamielistä tai kostoon liittyvää. . . Monet pyhien kirjoitusten kohdat toteavat, että Herran rangaistukset ja siitä johtuvat kärsimykset ovat Hänen lastensa hyödyksi ja saavat alkunsa myötätunnosta.”

Esimerkki tämän laatuisesta vihasta löytyy Raamatun kohdasta, jossa Jeesus ajaa rahanvaihtajat pois temppelistä. Tässä tapauksessa Jeesus sanoo: ”Viekää lintunne pois! Älkää tehkö Isäni talosta markkinapaikkaa!” (Joh. 2:16). Jeesuksen “kiivautta”, kuten sitä kutsutaan Raamatussa, käytetään tässä tapauksessa Jumalan palvelemiseen, kunnioittamiseen ja Hänen lastensa siunaamiseen.

Toinen esimerkki Jumalallisesta vihasta löytyy kohdasta, jossa Joseph Smith nuhteli Richmondin vankilan vartijoita. Parley P. Pratt kirjoitti muistiin tapahtumat siitä yöstä, jolloin hän ja profeetta Joseph Smith kuulivat vartijoiden rehentelevän Missourin pyhien murhaamisesta ja raiskaamisesta: ”Olin kuunnellut tätä, kunnes olin kerrassaan inhon, kauhun ja järkytyksen vallassa ja niin täynnä oikeutettua suuttumusta, että saatoin tuskin pidättäytyä nousemasta jaloilleni nuhtelemaan vartijoita. En kuitenkaan sanonut mitään Josephille – –, vaikka makasin Josephin vieressä ja tiesin hänen olevan valveilla. Yhtäkkiä hän nousi ylös ja lausui ukkosen äänellä tai kuin karjuva leijona, sikäli kuin saatan muistaa, seuraavat sanat: ’VAIETKAA, te hornan kuilun pahat henget! Jeesuksen Kristuksen nimessä minä nuhtelen teitä ja käsken teidän olla ääneti. En aio enää hetkeäkään kuunnella tuollaista kielenkäyttöä. Lopettakaa tuollainen puhe, tai te kuolette tai minä kuolen SILMÄNRÄPÄYKSESSÄ!’” (Parley P. Pratt: Autobiography of Parley P. Pratt, ch. 26). Vartijat olivat hiljaa vuoronsa loppuun asti. Joseph Smithin viha tässä tapauksessa heijasti sitä rakkautta, jota hän tunsi pyhiä kohtaan. Näiden aikakirjojen perusteella voimme nähdä, että jumalallinen viha keskittyy taivaallisen Isämme palvelemiseen, rakkauden osoittamiseen ja toiveeseen, että muista tulisi parempia. Tämä viha tai tunne ei johdu itsekkäistä asioista, vaan kuvastaa halua seurata Jumalan tahtoa.

Miten voimme käsitellä vihan tunteita elämässämme?

Yksi suurimmista tehtävistämme elämässä on hallita ajatuksiamme ja tunteitamme. Presidentti Hinckley sanoi, että viha on ”merkki siitä, että henkilö ei pysty hallitsemaan ajatuksiaan, sanojaan, tunteitaan.”

Perheiden oppaassa sanotaan: “Vihaisena oleminen on valinta, jonka teemme; sitä ei ’aiheuta’ mikään tai kukaan muu. Jos voimme opettaa lapsillemme, sekä sanoin että teoin, että vihastuminen on omassa vallassamme, opetamme lapsillemme erään elämän tärkeimmistä asioista.”

Me emme yksinkertaisesti voi voittaa inhimillistä heikkoutta yksin. Tarvitsemme siihen Jumalan armoa. Kirkon psykologi, Wendy Ulrich sanoo vuoden 2015 Ensign-lehden artikkelissa, että voidaksemme voittaa inhimillisen heikkouden, meillä täytyy olla nöyryyttä, uskoa Kristukseen ja meidän täytyy tehdä työtä sen eteen. Kun tunnemme vihastuvamme, voimme tehdä valinnan olla toimimatta tuon tunteen mukaan, ja sen sijaan voimme antaa tunteidemme taivuttaa meidät suurempaan haluun palvella Jumalaa ja Hänen lapsiaan.

Lainaus Perheiden oppaasta jatkuu: “Kun rakkaus, ei itsekkyys, motivoi meitä, me emme anna vihan vaikuttaa suhteisiimme muihin.” Aina kun tunnet vihaa, kysy itseltäsi, miksi tunnet niin ja rukoile Jumalaa auttamaan sinua ongelman käsittelemisessä rakentavalla tavalla ja hankkiudu eroon kielteisitä tunteista. ”Jos tunteemme ovat hyviä, meillä on todennäköisemmin soveliaita toiveita, jotta voimme tehdä oikeita tekoja ja toimia oikeista syistä”, sanoo Vanhin Oaks kirjassaan ”Pure in Heart”.

Veli Burton antoi myös vinkin vihan käsittelemiseen: ”Kunnes saavutamme tavoitteemme olla vihastumatta, meidän täytyy muistaa, että evankeliumi sisältää oppaita rakentavaan tapaan päästä eroon vihasta. Yksi niistä on kohdassa Ef. 4:26: ’Sopikaa riitanne, ennen kuin aurinko laskee.’ Toisin sanoen, käsitelkää vihan tunteet niiden ilmaantuessa, älkääkä antako niiden jäädä kalvamaan.”

Älkää lannistuko, kun yritätte käsitellä vihan tunteitanne. Muistakaa, että täydellisyyttä ei voida saavuttaa tässä elämässä. Kuitenkin Jumalan avulla voimme jatkaa edistymistä ja kehittää vahvempia ihmissuhteita.

 

Alkuperäisen artikkelin on kirjoittanut Yvonne Liu ja se on julkaistu ldsliving.com-sivustolla nimellä ”Is Anger a Sin? Insights from Church Leaders and the Scriptures”.

Suomi ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company | English ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company