Olen haaveillut äitiydestä niin kauan kuin muistan. Haaveissani rakastin raskausaikaa ja kasvavaa mahaa. Ajattelin tuntevani rakkautta vauvaani kohtaan heti raskaudesta kuultuani. Kuvittelin valmistautuvani vauvan tuloon innolla ja odottavani täynnä kaipuuta tapaavani hänet. Ajattelin jättäväni työt ja opiskelut mielelläni taka-alalle, sillä eihän mikään voisi olla minulle oman vauvan tapaamista ja hoivaamista tärkeämpää.

Positiivinen raskaustesti muutti ajatukseni

Seistessäni vessassa positiivinen raskaustesti kädessäni nuo kaikki haaveet tuntuivat kasautuvan päälleni. Yhtäkkiä raskaus ja ajatus vauvasta ei tuntunutkaan ihanalta. Tuo pieni viiva tikussa konkretisoi kaiken sen, miten elämäni tulisi muuttumaan.

Alkuraskaus oli minulle täysin erilainen kokemus kuin mitä olin ajatellut sen olevan. Olin valmistautunut siihen, että raskaus voisi olla fyysisesti rankka kokemus pahoinvointeineen, kasvavine mahoineen ja kipuineen, mutta en ollut lainkaan varautunut sen tuomaan henkiseen lastiin. Ensimmäisen raskauskolmanneksen ajan en oikein osannut ajatella muuta kuin sitä, kuinka pian menettäisin elämäni kokonaan. Pelkäsin, etten tuntisi itseäni enää omaksi itsekseni muuttuvassa kehossani. Eniten pelkäsin kuitenkin sitä vastuuta, joka lapsen saamiseen väistämättä liittyy.

Pian huomasin kamppailevani lukuisten negatiivisten ajatusten kanssa. Sen päälle nousi syyllisyys siitä, etten osannut keskittyä rakastamaan kasvavaa vauvaani ja nauttimaan raskaudesta. Minusta tuntui, että tuo mahassani kasvava pieni alien (se ei tuntunut vauvalta) tulisi tuhoamaan elämäni. Miten voisin ikinä oppia rakastamaan sitä? Mitä jos en tuntisi mitään nähdessäni vauvan ensimmäisen kerran?

Tunsin paljon riittämättömyyttä. Tunsin syyllisyyttä siitä, että vauvan sijaan keskityinkin itsekkäästi vain muuttuvaan kehooni.

Pelot ja yksinäisyyden tunne saivat minusta yliotteen

Raskauden ensimmäinen puolisko taisi olla hämmentävää aikaa myös puolisolleni. Hän joutui – ja joutuu edelleen – säännöllisesti kuuntelemaan paniikkia ja itkua yrittäessäni kertoa hänelle, etten pysty tähän. Onnekseni hän on ollut äärettömän kärsivällinen kanssani. Vaikka hän ei pystykään samaistumaan sisälläni tsunamin lailla kuohuvaan tunnemyrskyyn, hän on aina vierelläni ja kuuntelee ja lohduttaa minua.

Yllätyksenä minulle tuli myös raskauden myötä saapunut kaikuva yksinäisyyden tunne. Yhtäkkiä elämäntilanteeni oli täysin erilainen kuin ystävieni ja läheisteni elämä. En osannut enää samaistua heidän kokemuksiinsa, eivätkä he juurikaan ymmärtäneet, mitä minä olin käymässä läpi. Saatoin toisinaan jopa loukkaantua siitä, että koin heidän sivuuttavan tunteeni. Tietenkään he eivät vain osanneet reagoida kokemuksiini, sillä elämäntilanteemme eivät olleet enää samat. Pian minusta tuntui siltä, etten voinut puhua enää kenenkään kanssa.

Joinakin päivinä ajattelin, että olisi parempi, jos vauvaa ei olisi olemassa. Tahdoin vanhan elämäni takaisin. Ja sitten putosin syyllisyyden kierteeseen. Eihän näin saisi ajatella omasta vauvasta! Lopulta ajattelin, että olisi parempi, jos minua ei olisi olemassa.

En osaa kokonaan kuvailla sitä toivottomuutta, jonka pelkoni, syyllisyydentuntoni ja itselleni asettamani paineet loivat. Mutta vaikka hetken aikaa tuntui tavattoman synkältä, onnekseni pääsin kiipeämään tuosta pelon ja masennuksen syvästä kuilusta ylös.

Siihen tarvittiin monen henkilön apua, joista tärkeimmät ovat puolisoni, terapeuttini ja Vapahtajani.

Kristus auttoi minua hyväksymään elämäntilanteeni

Iso askel raskauden hyväksymiseen oli, kun ymmärsin, että Vapahtaja tietää pelkoni.

Itse asiassa Hän ei vain tiedä pelkojani. Hän on kokenut ne kanssani. Ja kaikista peloistani huolimatta minua on siunattu raskaudella. Sen oivaltaminen auttoi minua tietyllä tapaa hyväksymään raskauden ja sen, että on okei kokea tunnemyrskyjä. Se ei estä minua tulemasta äidiksi. Eikä se automaattisesti tee minusta huonoa äitiä.

Sain myös vahvan hengellisen tunteen siitä, että tämän raskauden oli tarkoitus tapahtua täsmälleen tällä hetkellä. Nykyajan urakeskeisessä yhteiskunnassa pelkäsin, että minut tultaisiin näkemään ”vain kotiäitinä”. (Vaikka se onkin kerta kaikkiaan hölmö ajatus! Monet naiset, joita arvostan eniten, ovat valinneet kotiäitiyden ennen uraa. Eikä lasten saaminen tarkoita sitä, ettei nainen voisi myös olla kouluttautunut ja edetä urallaan.) Saamani hengellinen kokemus kuitenkin karkotti tuon pelon. Ymmärsin, että raskautuminen ja lapsen saaminen nuorena kuuluvat minun matkaani. Oivalsin, että teen elämälläni juuri sitä mitä minun pitääkin tehdä.

Koen todella tämän raskauden olleen minulle hengellinen matka. Olen oppinut luottamaan Jeesukseen Kristukseen tavalla, jota en aikaisemmin osannut. Uskon, että minun on ollut välttämätöntä kulkea tämä matka oppiakseni tarvittavat henkiset selviytymistaidot äitiyttä varten.

Tulevaisuus on täynnä toivoa ­– ja muitakin tunteita, ja se on okei

Vaikka koen välillä edelleenkin epävarmuutta, niin nykyään odotan pian edessä olevaa synnytystä ja vauvani tapaamista lämpimin tuntein. Jännitän edelleen sitä, minkälaisen siteen tulen muodostamaan vauvani kanssa. Enää en kuitenkaan pelkää sitä, etten osaisi rakastaa häntä.

Olen varma siitä, että kamppailen näiden tunteiden kanssa vielä tulevaisuudessa. Olen kuitenkin iloinen siitä, että olen päässyt jo näin pitkälle. Jos siellä ruudun toisella puolella on joku, joka ponnistelee samojen asioiden kanssa: olen varma, että sinusta tulee paras mahdollinen äiti juuri sinun lapsellesi. Minä luotan sinuun, ja niin luottaa Taivaallinen Isäkin, joka on siunannut sinua tuolla pienellä ihmeellä. ❤️

Artikkelin on kirjoittanut Nella Ihalmo

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Yllättikö raskauden aiheuttama mielen vuoristorata sinutkin? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

“Tuokaa täydet kymmenykset varastohuoneeseen, että minun huoneessani olisi ravintoa, ja siten koetelkaa minua, sanoo Herra Sebaot: totisesti minä avaan teille taivaan akkunat ja vuodatan teille siunausta ylenpalttisesti” (Malakia 3:10).

Ilmeisten siunausten lisäksi kymmenysten lain noudattaminen voi tuoda meille myös monia hienovaraisia siunauksia. Vanhin David A. Bednar on puhunut siitä kuinka heitä on siunattu kuuliaisuudesta tälle laille. Kymmenysten laki voi olla siunauksena meille esimerkiksi siten, että mielemme avautuu niin, että osaamme hoitaa talouttamme paremmin.

Mitä tehdä 90 prosentilla?

Lahjoitettuamme 10 % tuloistamme, meille jää loput 90 %. Kun olemme kuuliaisia kymmenysten laille, näemme tulomme kokonaisuuden sijaan osissa. Ihmismieli toimii paremmin, kun se näkee asiat yksityiskohtaisemmin. Suurten kokonaisuuksien jakaminen pienemmiksi osiksi voi auttaa meitä näkemään, mitä teemme jokaisella osalla sen sijaan, että mietimme rahaa vain suurten ostosten ehdoilla. Ymmärrämme, että kun 10 % on jo annettu Herralle, olemme vastuussa siitä, mitä lopulla tehdään. Me voimme olla vastuullisempia rahankäyttäjiä, kun teemme budjetin ja noudatamme sitä. Tämä lisää älyllisesti halua olla parempi huoneenhaltija Herran antamien siunausten vastapainoksi. Eivätkä siunaukset koske vain raha-asioita, vaan ajankäyttöä, terveyttä ja voimaa, vain muutamia mainitakseni.

Kuinka lisätä tulojamme

Kuten Herra on luvannut, Hän avaa taivaan ikkunat kun olemme kuuliaisia kymmenysten laille. Nämä ikkunat esiintyvät monissa eri muodoissa. Työpaikka, liiketaloudelliset mahdollisuudet, investointistrategiat – nämä ovat joitakin ikkunoita, joita Herra avaa. Koska kymmenykset antavat meille paremman näkökulman rahankäyttöön, meillä on korkeampia päämääriä. Rahanansaitsemisyrityksemme eivät rajoitu vain tarpeisiimme ja haluihimme, vaan ne antavat meille halun samalla pyrkiä rakentamaan Herran valtakuntaa täällä maan päällä. Tämä halu lahjoittaa rahaa Herran työhön innostaa meitä hankkimaan enemmän rahaa, jotta voimme maksaa enemmän kymmenyksiä. Korkeampi päämäärä antaa meille myös voimaa valjastaa intohimomme ja laittaa tarpeemme halujemme edelle. Mikä siunaus onkaan ajatella tällä tavalla! Herra todellakin moninkertaistaa kykymme, jolloin voimme ansaita enemmän.

Ole luottavaisella mielellä

Herra lupaa myös että: “Minä karkoitan nuhtelullani teiltä syöjäsirkat turmelemasta teidän maanne hedelmää, eikä teidän viiniköynnöksenne kedolla ole hedelmätön…” Tämä antaa meille turvallisuuden tunteen elantomme ansaitsemisessa. Tämä luottamus voi auttaa meitä olemaan tehokkaampia ammatissamme. Eikö olekin suuri siunaus, että voimme keskittyä tehtäviimme, koska Herra on luvannut, että Hän pitää huolen kaikesta muusta työtä tehdessämme? Kymmenysten maksaminen vahvistaa velvollisuudentuntoamme ja kasvattaa vastuullisuutta sekä itseluottamusta. Näitä ominaisuuksia vaaditaan missä tahansa työssä tai liiketoiminnassa.

Varoituksen sana

Jos maksamme kymmenykset, koska odotamme saavamme rikkauksia, maksamme ne vääristä syistä. Vaikka onkin totta, että Herra avaa taivaan ikkunat, Hän tekee niin omana aikanaan ja kun tarvitsemme sitä eniten. Näitä siunauksia ei ole tarkoitettu lisäämään ahneuttamme, vaan lisäämään ymmärrystämme rahan merkityksestä. Kymmenysten tärkein tarkoitus on huolehtia Jumalan lapsista ja antaa keinoja kirkolle edistää Herran työtä maan päällä. Kymmenysten maksamisesta tulevat siunaukset ovat toissijaisia sille etuoikeudelle, että voimme edistää Herran työn täyttymistä ja Hänen kirkkauttaan.

On suuri siunaus ymmärtää, että talousasiat ovat vain työkalu. Kymmenysten laki auttaa meitä välttämään monia ansoja, joita vastustaja asettaa tiellemme tehdäkseen meistä maailman rikkauksien orjia. Kun katsomme laajempaa kuvaa, kymmenysten maksaminen auttaa meitä tulemaan viisaammiksi ja paremmiksi taloudenhoidossamme. Mikä suuri siunaus se onkaan!

Alkuperäisen artikkelin on kirjoittanut  Joanna Christabelle L. Belleza ja se on julkaistu faiht.ph -sivustolla. Artikkelin on kääntänyt Krista Kora.

Mitä siunauksia sinä olet saanut kymmenysten maksamisesta?

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Miten kymmenysten laki opettaa meitä olemaan taloudellisesti viisaita? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Luulen, että ensimmäinen lapsena oppimani laulu oli “Oon lapsi Jumalan.” En muista milloin lauloin tätä kuuluisaa lasten laulua ensimmäisen kerran, mutta muistan laulaneeni sitä siitä lähtien. Lapsena ymmärsin mitä sanat tarkoittivat, mutta en tiennyt mitä laulun oli tarkoitus meille kertoa. Kyllä, olen Jumalan lapsi. Mitä sitten?

Kuljetaan ajassa muutama vuosi eteenpäin. Isäni lempeä muistutus silloin antoi paljon merkitystä tuolle laululle, jota olin rakastanut jo pienenä lapsena. Olin silloin 18-vuotias; olin melko määrätietoinen ja itsenäinen (tai ajattelin olevani) tyttö. Muutamat ystäväni kutsuivat minut lukion luokkakokoukseen ja sanoivat, että minun tulisi osallistua, koska olin ollut oppilaskunnan puheenjohtaja viimeisenä lukiovuotena. Tiesin luokkakokouksen alkavan myöhään ja päättyvän vielä myöhemmin. Pyysin kuitenkin isältäni lupaa osallistua.

Kuultuaan perusteluni siitä, miksi minun pitäisi osallistua juhliin ja mietittyään niitä perusteellisesti, viisas isäni kysyi minulta: “Oletko varma että siellä on turvallista?” Todennäköisestii pyörittelin silmiäni sanoessani: “Isä, olen 18-vuotias. Olen siellä ystävieni kanssa.” Hän antoi minun lopulta mennä sillä ehdolla, että olisin kotona klo 23.00 mennessä. Mutta ennen kuin astuin ulos ovesta isäni huusi perääni nämä sanat, joita en koskaan unohda: “Giulia, muista kuka olet!”

Ja voi kuinka tarvitsinkaan niitä sanoja. Juhlat olivat hämärässä paikassa, juomia tarjoiltiin, muutamat ystäväni tarjosivat minulle drinkkejä. Jo ennen yhtätoista olin valmis lähtemään kotiin. Isäni yksinkertainen muistutus kertoi minulle, että minun ei pitäisi viipyä pitkään tuossa paikassa.

Tuosta kokemuksestani on jo useita vuosia, mutta isäni muistutuksella, kolmella yksinkertaisella sanalla todellisesta henkilöllisyydestäni oli merkitystä. Olen kiitollinen maallisesta isästäni, joka on tarpeeksi herkkä sanoakseen oikeat sanat. Ajatukseni kääntyvät seuraavaksi rakastavaan taivaalliseen Isään, joka varmasti sanoi meille nuo samat sanat lähtiessämme matkallemme tänne maan päälle. “Poikani, tyttäreni, muistakaa keitä olette.”

Kyllä, olemme Jumalan lapsia. Mutta mitä se todella merkitsee?

Hän tuntee meidät. Hän tietää menneisyytemme, nykyisyytemme ja tulevaisuutemme.

 Kohdassa Jeremia 1:5 sanotaan: ”Jo ennen kuin minä valmistin sinut äidin kohdussa, minä sinut tunsin, ja ennen kuin sinä äidistä synnyit, minä sinut pyhitin…” Taivaallinen Isämme tietää tarkalleen keitä me olemme. Hän tietää heikkoutemme, vahvuutemme, pelkomme, unelmamme, kaipuumme, kaiken. Hän tietää myös menneisyydestämme, nykyisestä tilanteestamme ja tulevaisuuden tapahtumista, jotka paljastuvat meille vasta myöhemmin. Koska olemme Hänen lapsiaan, Hänellä on suunnitelma kaikkia meitä varten.

Meitä rakastetaan.

Löysin mielenkiintoisen lainauksen selaillessani Pinterest-sivustoa. Siinä sanotaan: “Et voi olla rakastamatta ihmistä, jonka tarinan todella tiedät.” Ajattelin heti taivaallista Isää. Kuten mainitsin jo aikaisemmin, Hän tietää meistä kaiken. Hän tietää, mitä olemme kokeneet  ja mitä eteemme tulee tämän elämän aikana. Olen varma, että Hän tuntee myötätuntoa meitä kohtaan joka ikinen päivä. Hänen armon käsivartensa ovat varmasti ojennettuina meitä kohti, koska Hän on ainoa, joka todella ymmärtää taydellisesti ja henkilökohtaisesti mitä eteemme tulee tässä elämässä.

Meitä koetellaan.

Kun olin vielä opiskelija ajattelin, että koska olen Jumalan lapsi, asiat ovat helpompia minulle, etenkin jos pidän Herran käskyt. Huomasin olevani väärässä. Olin se epätoivoinen kirjanpidon opiskelija yksikössämme. Ihmiset luokallamme pitivät minua luokan uskonnollisimpana henkilönä, mutta miksi minä jouduin kärsimään ja miksi luokkatoverini, jotka eivät ollet yhtä uskonnollisia kuin minä, menestyivät?

Tieto siitä että olet Jumalan lapsi ei takaa sitä, että asiat menevät aina hyvin. Tosiasiassa sinua koetellaan. Muistan presidentti Dieter F. Uhctdorfin kokemuksen ajalta, kun hän vielä oli opiskelija. Hän ihmetteli kuten minä, miksi hän oli ryhmänsä “raihnaisin”, vaikka hän eli viisauden sanan mukaan. Myöhemmin hän ymmärsi: “Lopulta opin, että Jumalan lupaukset eivät aina täyty niin nopeasti tai sillä tavoin kuin haluaisimme; ne täyttyvät Hänen aikanaan ja Hänen tavoillaan.”

Jumalan lapsina meitä ei vapauteta koettelemuksista ja haasteista. Herra tietää, että me kasvamme kun meitä koetellaan. Mutta jos muistamme olevamme Jumalan lapsia, jokainen koetus on muistutus siitä, että Herra haluaa meidän tulevan paremmiksi.

Meitä lohdutetaan.

Kuten tuntemamme rakastavat isät, rakas taivaallinen Isämme antaa rakkauttaan ja lohtuaan erityisesti suurten surujen kohdatessa. Kyllä, aina kun meillä on vaikeaa, meistä saattaa tuntua, että elämä ei ole ihan reilua. Mutta jos muistamme, että olemme Herran poikia ja tyttäriä, voimme luottaa siihen, että Hän ei jätä meitä ilman lohtua. Rakastan Uuden Testamentin jaetta, jossa sanotaan: “Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa sitä, mikä hyvää on, niille, jotka sitä häneltä anovat!” (Matt. 7:11). Hänen rakkautensa meitä kohtaan on ääretön. Hän lohduttaa meitä.

Me päätämme rakastaa Häntä.

Nykyään monet ihmiset ajattelevat, että koska Herra rakastaa meitä niin paljon, voimme olla tottelemattomia Hänen käskyilleen, eikä se haittaa. Hänhän rakastaa meitä, eikö niin? Valitettavasti se ei ole totta. Päätöksessämme rakastaa Häntä Hänen käskyjensä pitäminen on olennaista. Kun Kristus oli maan päällä, Hän sanoi opetuslapsilleen: “Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni” Joh. 14:15). Kuten maallisille vanhemmillemme, myös taivaalliselle Isällemme on varmasti sydäntäsärkevää nähdä meidän olevan tottelemattomia ja unohtavan Hänen antamansa käskyt. Yksi parhaista tavoista osoittaa rakkautta Häntä kohtaan on totella Häntä. Jos Herra rakastaa meitä niin paljon, eikö ole vain oikeudenmukaista rakastaa myös Häntä?

Olen kiitollinen tiedosta, että olen Jumalan lapsi. Olen kiitollinen Evankeliumista, joka auttaa minua ymmärtämään todellisen identiteettini. Elämä maan päällä ei todellakaan ole helppoa ja joskus se voi olla täynnä koetuksia ja haasteita, mutta niin kauan kuin muistamme keitä olemme, meillä on voimaa kulkea eteenpäin. Tiedän tämän olevan totta.

Alkuperäisen artikkelin on kirjoittanut Giulia ja se on julkaistu faith.ph -sivustolla. Artikkelin on kääntänyt Krista Kora.

Mitä sinulle merkitsee tieto siitä, että olet Jumalan lapsi? Miten se on auttanut elämässäsi?

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Olen Jumalan lapsi, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Tästä artikkelista voit lukea lisää siitä, mitä lähetyssaarnaajien kokemukseen Suomessa esimerkiksi saattaa kuulua.

Jos olet kuitenkin rohkaistunut tapaamaan kirkkomme edustajat, joko internetin välityksellä tai kasvotusten, mitä voit odottaa tältä tapaamiselta?

Mistä lähetyssaarnaajat kertovat

Lähetyssaarnaajat pyrkivät keskustelemaan tapaamiensa ihmisten kanssa heitä kiinnostavista uskon aiheista. He pyrkivät huomioimaan henkilön tarpeet ja vastaavat mielellään kysymyksiin kirkostamme. Lähetyssaarnaajien kanssa voi tavata keskustelun merkeissä vain kerran tai niin usein kuin itse haluaa. Heillä on viisi eri aihekokonaisuutta, joista he kertovat ihmisille. Samaa aihetta voidaan käydä läpi useammallakin keskustelukerralla ja niistä voidaan yhdistellä tilanteeseen parhaiten vastaavia kokonaisuuksia.

Tässä lyhyet esittelyt lähetyssaarnaajien viidestä aihekokonaisuudesta: 

1. Evankeliumin palautus

Palautuksen sanoma kertoo siitä, kuinka Joseph Smith kutsuttiin profeetaksi ja kirkko perustettiin 1800-luvulla. Jumala kutsui profeetan, jotta maan päällä olisi jälleen Hänen valtuuttamansa edustaja opettamassa ja ohjaamassa ihmisiä Hänen puolestaan. Profeetan kautta Jumala palautti maan päälle pappeuden eli saman voiman, jonka Kristus antoi apostoleilleen ihmisten siunaamiseksi ja uskonnollisten toimitusten suorittamiseksi.

Uskomme, että Kristuksen kuoleman jälkeen alkukirkko vähitellen menetti pappeuden ja Jumalan valitseman johtajan, jolloin maailmassa vallitsi luopumukseksi kutsuttu hengellisen pimeyden aika. Jumalan ei ollut kuitenkaan tarkoitus jättää maailmaa tällaiseen tilanteeseen, vaan kutsua jälleen profeetta puhemiehekseen, kun aika olisi siihen otollinen.

Tämän profeetan kautta Jumala palautti saman organisaation, jonka Kristus perusti maan päällä eläessään ja siihen kuuluneet ‘apostolit, profeetat, evankeliumin julistajat, paimenet ja opettajat’ (Ef. 4:11). Mormonin kirja on todisteena Joseph Smithin jumalallisesta kutsumuksesta. Kirjan todenperäisyydestä voi jokainen saada oman vahvistuksensa lukemalla sitä ja kysymällä asiasta Jumalalta. 

2. Jumalan suunnitelma meitä varten

Kutsumme Jumalan suunnitelmaa meitä varten nimellä ’Pelastussuunnitelma’. Se kertoo pääpiirteissään siitä, mistä olemme tulleet, miksi olemme maan päällä ja mitä tapahtuu kuolemamme jälkeen.

Ennen syntymäämme olimme osa Taivaallisen Isän perhettä Hänen henkilapsinaan. Elimme Hänen luonaan ja Hän esitti meille suunnitelman, jonka kautta me voisimme kehittyä ja saada täydellisen ilon. Sitä varten meidän piti saada fyysinen ruumis, oppia valitsemaan hyvän ja pahan välillä, sekä kasvaa valintojemme seurauksena. Aadamin ja Eevan lankeemuksen kautta meille luodusta maailmasta tuli paikka, jossa voimme kehittyä ja kasvaa.

Kristus tarjoutui jo ennen maailman luomista Vapahtajaksemme. Jumala tiesi, että tulisimme tekemään virheitä ja kärsimään kuolevaisuudessa kipuja, surua ja kaikenlaisia vastoinkäymisiä. Lopulta tulisimme kuolemaan. Jeesuksen kärsimys, kuolema ja ylösnousemus auttaisi meidät kaikkien näiden haasteiden ylitse ja Hänen avullaan voisimme palata takaisin Jumalan luo tämän elämän jälkeen.

3.Jeesuksen Kristuksen evankeliumi

Evankeliumista puhuessamme emme viittaa johonkin Uuden Testamentin ensimmäisistä neljästä kirjasta. Evankeliumi merkitsee meille Kristuksen opetuksia siitä, mitä tarvitsemme ottaaksemme täysin vastaan Hänen työnsä puolestamme ja voidaksemme palata Jumalan luokse. Evankeliumissa on viisi askelta: usko, parannus, kaste, Pyhän Hengen lahjan saaminen ja kestäminen loppuun asti.

Uskolla tarkoitetaan sitä, että uskomme Kristukseen ja haluamme seurata Hänen opetuksiaan. Kun toimimme niiden mukaan, voimme tulla tuntemaan, että ne ovat totta ja Hän on todellinen.

Parannus merkitsee, että pyrimme Jeesuksen avulla jättämään syntimme taaksemme. Tunnistamme virheemme, tunnemme katumusta, tunnustamme syntimme Jumalalle ja pyydämme anteeksiantoa, sekä muutamme käytöstämme.

Kaste puhdistaa meidät parannuksenteon jälkeen synnistä. Se on askel, jonka kautta saamme anteeksi ja teemme Jumalan kanssa sopimuksen seurata Kristusta elämässämme. Saamme uuden alun.

Pyhän Hengen lahjan saaminen tarkoittaa, että henkilö, jolla on pappeus asettaa kätensä päämme päälle ja lausuu siunauksen, jossa hän pyytää meitä vastaanottamaan Pyhän Hengen. Tämä tarkoittaa, että meillä on oikeus Pyhän Hengen jatkuvaan kumppanuuteen elämässämme. Hän esimerkiksi auttaa meitä oppimaan Jumalasta, lohduttaa, muistuttaa mieleemme asioita, todistaa totuudesta ja puhdistaa meidät hengellisesti.

Kestäminen loppuun asti on sitä, että jatkamme edellämainittujen askelten ottamista elämässämme ja pyrimme olemaan uskollisia kasteessa Jumalan kanssa tekemällemme sopimukselle. Emme tule täydellisiksi tämän prosessin tuloksina. Viikoittainen ehtoollisen eli sakramentin nauttiminen uudistaa lupauksemme Jumalalle ja antaa meille mahdollisuuden yrittää uudelleen ja puhdistua jälleen virheistämme.

4. Käskyt

Kristus opetti ja omalla esimerkillään osoitti meille, kuinka meidän tulisi elää. Käskyt sanana saattavat yhdistyä ajatukseen mielivaltaisesta hallitsijasta, joka haluaa rajoittaa alamaistensa elämää. Jumalan suhteen tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Hän pyytää meitä elämään käskyjen mukaan voidakseen siunata meitä ja auttaakseen meitä olemaan onnellisia niin maanpäällisen elämämme aikana kuin kuolemamme jälkeen.

Käskyt sisältävät kuuliaisuuden, rukoilemisen, pyhien kirjoitusten opiskelemisen, lepopäivän pyhittämisen, kasteen ja konfirmoinnin (em. Pyhän Hengen lahjan saaminen), profeetan seuraamisen, kymmenen käskyn, siveyden lain, viisauden sanan, kymmenysten, paaston ja lainkuuliaisuuden periaatteet.

5. Lait ja toimitukset

Tämän aihealueen sisällöstä keskustellaan yleensä sellaisten henkilöiden kanssa, jotka haluavat mennä kasteelle. Ne kertovat kirkon jäsenyyteen liittyvistä käytännöistä ja toiminnasta seurakunnassa. Pappeus ja järjestöt kirkossa, lähetystyö, iankaikkinen avioliitto, temppelit ja sukututkimus, palveleminen, oppiminen ja opettaminen ovat läheisesti jäsenten elämään liittyviä asioita. Se ei tarkoita, etteivätkö lähetyssaarnaajat voisi keskustella näistä aiheista kenen tahansa kiinnostuneen kanssa tai sisällyttäisi tietoa aiheista myös muihin kokonaisuuksiin.

Mitä tapahtuu keskustelun aikana

Lähetyssaarnaajat suunnittelevat etukäteen jonkinlaisen sanoman ennakkotietojensa perusteella, mutta heidän ei tarvitse rajoittaa keskusteluaan siihen vaan he keskittyvät mielellään kuulijan kysymyksiin. Yleensä he aloittavat ja lopettavat keskustelun rukouksella. Silloin he puhuvat Jumalalle omin sanoin ja esimerkiksi pyytävät Hänen ohjaustaan, tai siunauksia keskusteluun osallistuville.

Lähetyssaarnaajat ottavat mielellään sekä internetin välityksellä tapahtuviin, että kasvokkaisiin tapaamisiin mukaan alueensa seurakunnan jäseniä, jotta henkilöllä on mahdollisuus saada monenlaisia näkökulmia ja tutustua pysyvästi paikkakunnalla asuviin kirkon jäseniin. Tapaamisessa jäsenet voivat myös olla apuna kielimuurin yllättäessä. 

Usein lähetyssaarnaajat pyytävät ihmisiä opiskelemaan myös itsekseen aiheesta, josta he ovat keskustelleet ja rukoilemaan saadakseen Jumalalta vastauksen, ovatko heidän esittämänsä asiat totta. He saattavat jättää jonkin lukualueen pyhistä kirjoituksista, josta voivat jatkaa keskustelua seuraavalla kerralla tai jakaa pieniä vihkosia, joissa on lisätietoa käsitellystä aiheesta. He pyytävät ihmisiä halutessaan kokeilemaan opettamiaan periaatteita käytännössä esimerkiksi käymällä kirkossa tai paastoamalla.

Jos henkilö haluaa valmistautua kasteelle menemiseen lähetyssaarnaajat ovat hänelle apuna, mutta lähetyssaarnaajien kanssa voi tavata ilman minkäänlaisia velvoitteita. He voivat käydä tuomassa Mormonin kirjan, pitää kanssasi rukouksen, suorittaa palvelutyötä, antaa siunauksen tai keskustella jostakin mielessäsi olevasta kysymyksestä. Lähetyssaarnaajat tapaavat ihmisiä mielellään useamman kerran, jos henkilö niin toivoo. Jos et halua tavata heitä, voit ilmaista asian ja he jättävät sinut rauhaan.

Lähetyssaarnaajat ovat tavallisia nuoria

Lähetystyössä palvelevat nuoret miehet ovat yleensä iältään noin 18-20 vuotiaita. Nuoret naiset taas palvelevat 19-21 vuotiaina. He ovat halukkaita kertomaan uskostaan ja pyrkivät ennen kaikkea palvelemaan Jumalaansa. 

Tällä videolla voit kuulla Kimmon kokemuksia hänen lähetystyöpalvelustaan. 

Lähetyssaarnaajilla on kotona perhe, ystäviä, koulu ja harrastuksia, jotka he ainakin osittain ovat jättävät palvelunsa ajaksi. He voivat käyttää kiinnostuksen kohteitaan ja kykyjään hyväkseen jossain määrin, mutta joutuvat aina uhraamaan jotain lähtiessään palvelemaan. Vaikka jokainen heistä on yksilö, heitä yhdistää usko Kristukseen ja halu auttaa ympärillään olevia ihmisiä muodostamaan läheisempi suhde Jeesuksen kanssa.

Tällä videolla voit tutustua muutamiin lähetyssaarnaajiin ja siihen, kuinka he ovat käyttäneet lahjojaan hyväkseen lähetystyöpalvelussaan.

Suurin osa lähetyssaarnaajista palvelee kotimaansa ulkopuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että suomen kieli ei yleensä ole heidän äidinkielensä ja se saattaa olla heille haastavaa. Mutta vaikka lähetyssaarnaajat eivät välttämättä puhukaan täydellisesti kieltämme, heillä on täydellinen kyky auttaa meitä tuntemaan Pyhän Hengen läsnäolo.

Artikkelin on kirjoittanut Paula Jarvis

Mistä uskon aiheesta sinä haluaisit oppia lisää? 

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Mitä jos tapaat lähetyssaarnaajat? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Kun pyhien kirjoitusten tutkimiseni on jäänyt huonommalle huomiolle, tunnen itseni usein kuin kuivahtaneeksi pesusieneksi. Viime viikolla olin päätynyt tällaiseen tilanteeseen. Kun viimein sain rauhassa syventyä Jumalan sanoihin, mieleni virkistyi ja koin rauhaa.

Myöhempien aikojen pyhillä on Raamatun lisäksi muita pyhiä kirjoituksia. Käytämme myös Mormonin kirjaa, Oppi ja Liitot -kirjaa, sekä Kallisarvoista Helmeä lähteinä Jumalan sanalle. Eivätkä pyhät kirjoitukset rajoitu tähän. Jumala puhuu edelleen palvelijoidensa kautta, joten laskemme pyhien kirjoitusten joukkoon myös yleiskonferenssissa pidetyt puheet.

Voit löytää oman tapasi opiskella pyhiä kirjoituksia

Minulle pyhien kirjoitusten tutkiminen tarjoaa usein antoisia kokemuksia. Näin ei kuitenkaan ole aina ollut. Alussa yrittäessäni lukea pyhiä kirjoituksia niitä oli mielestäni vaikea ymmärtää. Henkilöiden nimet menivät helposti sekaisin, enkä muistanut kertomuksista edes pääasioita. Kesti kauan ennen kuin sain muodostettua opiskelusta päivittäisen tavan.

Onneksi sille, kuinka lukee pyhiä kirjoituksia ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa. Jokainen voi saada suuria siunauksia niistä löytämällä itselleen sopivan. Alkuun pääsemiseksi voi olla hyvä lukea kukin kirja läpi alusta loppuun, mutta se ei suinkaan ole ainoa lähestymistapa asiaan. Pyhiä kirjoituksia voi lukea vaikkapa aiheen mukaan, etsiä innoittavia sanoja, pyrkiä vastaamaan kysymykseen tai käyttää jotakin opiskeluopasta. Rukous auttaa ymmärtämään, mitä Jumala haluaa lukemillasi sanoilla kertoa juuri sinulle.

Kirkolla on monia erilaisia pyhien kirjoitusten tutkimisen oppaita. Pyhien kirjoitusten loppuun on painettu esimerkiksi hakemistoja ja karttoja, mutta näiden lisäksi oppikirjat kuten Tule ja seuraa minua -materiaali tai instituutin opiskeluoppaat ovat auttaneet minua ymmärtämään asiayhteyksiä, kirjoitettuun liittyvää kulttuurikontekstia ja historiaa.

Myös erilaisista apuvälineistä voi olla hyötyä pyhien kirjoitusten lukemisessa. Yksi minun oppimistani edesauttanut väline on ollut värikynäkokoelma. Olen merkinnyt kohtia pyhistä kirjoituksista eri tavoin niissä käsitellyn aiheen mukaisesti. Se on auttanut minua hahmottamaan kokonaisuuksia ja helpottanut samasta aiheesta puhuvien jakeiden löytämistä.

Tärkein väline pyhien kirjoitusten tutkimiseen on minulle ollut erillinen opiskelupäiväkirja. Siihen kirjoitan muistiin kysymyksiä, vaikutelmia ja ajatuksia, joita lukiessa tulee mieleen. Joskus teen päiväkirjaan piirroksia tai yritän koota aikajanan tapahtumista. Nämä auttavat usein saamaan pyhistä kirjoituksista enemmän irti ja löytämään vastauksia.

Jos kaipaat vinkkejä pyhien kirjoitusten lukemiseen, tässä artikkelissa on kattava kokoelma erilaisia ideoita kokeiltavaksi.

Miksi luen pyhiä kirjoituksia?

Vertaamme pyhien kirjoitusten lukemista usein hengelliseen ravintoon. Opiskeleminen on kuin ruokkisimme sieluamme. Emme tee sitä suorittaaksemme jonkin kurssin, oppiaksemme ulkoa Kristuksen sanoja tai saavuttaaksemme oppineen aseman seurakunnassamme. Sen sijaan suhtaudumme pyhiin kirjoituksiin elävänä Jumalan sanana.

Pyhien kirjoitusten kautta Jumala voi puhua meille henkilökohtaisesti. Saatamme tuntea, että lukemamme sanat ovat juuri sitä, mitä Hän haluaisi sanoa meille. Tai lukiessamme voimme kokea Pyhän Hengen innoittavan meitä siitä, kuinka kerrotut asiat soveltuvat omaan elämäämme. Usein kirkossa kuulee sanottavan ”Jos haluat puhua Jumalalle, rukoile. Jos haluat Jumalan puhuvan sinulle, lue pyhiä kirjoituksia.”

Kun luen pyhiä kirjoituksia, se auttaa minua asettamaan asioita elämässäni iankaikkiseen perspektiiviin. Pystyn katsomaan nykyhetken ylitse ja ymmärtämään millainen Jumalan suunnitelma on minun osaltani. Voin paremmin käsittää Hänen tarkoituksiaan.

Nykyisin pyhien kirjoitusten lukeminen on minulle suuri nautinto. Parasta on, jos löydän jonkin mielenkiintoisen kysymyksen, josta pääsen etsimään tietoa. Tiedonmurusten löytäminen ja yhdistely eri jakeista on kuin salapoliisin työtä, jossa vähitellen kokoaa käsityksen aiheesta. Aina löytyy uutta opittavaa ja mahdollisuuksia syventää ymmärrystä Jumalasta ja Hänen työstään.

Pyhät kirjoitukset tarjoavat kuitenkin myös paljon enemmän kuin vain loputtoman tiedonlähteen. Ne opettavat puhtaasti Jumalasta ja auttavat meitä tuntemaan Hänet. Niiden lukeminen on keino, jonka kautta voimme konkreettisesti saada esimerkiksi rauhaa, lohdutusta tai toivoa elämäämme, kun sitä tarvitsemme. Ne myös muuttavat meitä vähitellen – pyhien kirjoitusten tutkiminen tuo elämäämme halun ja voiman toimia oikein, jolloin muutumme ihmisinä paremmiksi .

Itseasiassa Jumala on käskenyt meitä tutkimaan pyhiä kirjoituksia. Käskyjen tarkoitus on olla keino, jonka avulla Jumala voi antaa meille siunauksia. Pyhien kirjoitusten tutkiminen on siunannut elämääni monin tavoin, joista kaikista en varmasti ole edes tietoinen. Mutta tärkeintä minulle on, että ne ovat minulle väylä olla yhteydessä Taivaalliseen Isääni.

Artikkelin on kirjoittanut Paula Jarvis

Mitä sinä olet oppinut pyhistä kirjoituksista?

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Pyhien kirjoitusten tutkiminen on Jumalan keino puhua sinulle appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Onnellisuus ei ole yhden hetken saavutus

Joskus saatamme laskea onnellisuuden yhden hetken varaan. Voimme odottaa sitä joululta, syntymäpäivältä, häiltä tai muulta elämän merkittävältä tapahtumalta. Olemme ehkä nähneet tapauksen eteen paljon vaivaa, mutta sitten jotain tuntuu kuitenkin puuttuvan, joku henkilö pettää meidät täysin tai sää onkin huono. Joskus tunnelmamme pilaa jokin seikka, jota emme edes pysty tarkalleen määrittelemään, vaikka kaikki onkin periaatteessa onnistunut täysin.

Onko sinulle koskaan käynyt näin?

Monissa asioissa elämässäni tarvitsen pieniä säännöllisiä askeleita. Yhden päivän urakka ei riitä paikkaamaan viikon aikana laiminlyötyjä asioita. Jos en työskentele päivittäin hieman pyhien kirjoitusten lukemisen parissa, en ole valmistautunut opetustehtävääni kirkossa. Ellen huolehdi päivittäin riittävästä veden juomisesta saan huomata kärsiväni kuivasta ihosta. Jos en pese pyykkiä viikolla, en ehdi paikkaamaan tilannetta lauantaina.

Myös onnellisuuden suhteen tarvitsen pieniä päivittäisiä tekoja, jotka auttavat minua nauttimaan siitä jatkuvasti. Pyhäkoulun oppimateriaalissa esitettiin ajatus siitä, että alkuaikoina kirkon jäsenille matka uudelle asuinpaikalle oli vähintään yhtä tärkeä kuin päämäärä.

Mielestäni tätä voidaan soveltaa onnellisuuden saavuttamiseen toisaalta niin, että emme voi odottaa onnellisuutta elämäämme yhtäkkiä jonkin asian saavutettuamme. Toisaalta se opettaa minulle, että onnellisuus koostuu pienistä asioista matkan varrella.

Onnellisuuden rakennuspalikoita

Jouluni eivät aina ole olleet onnistuneita. Joskus huomaan jälkeenpäin, että en tuntenut rakkautta vaan stressiä. Toisinaan taas tuntuu, että vain suoritin tehtävälistaa ja joulu kiiruhti ohi sillä aikaa. Välillä kaupallisuus on pilannut jouluni. Tänä vuonna vietin yhden elämäni parhaista jouluista. Kaikki ei mennyt niinkuin piti, mutta sillä ei ollut väliä. Kolme pientä asiaa tekivät joulustani onnellisen.

1. Kristukseen keskittyminen

Tärkein näistä oli Kristukseen keskittyminen. Yritin oppia lisää Jeesuksesta ja muistaa häntä lukemalla päivittäin Uutta Testamenttia. Sen kautta tunsin, että pääsen lähemmäs Vapahtajaa ja opin enemmän Hänestä. Luimme lasten kanssa kertomuksia Jeesuksesta ja keskustelimme Hänen elämäänsä liittyvistä tapahtumista. Nämä olivat pieniä ja yksinkertaisia asioita, mutta niiden kautta sain päiviini antoisia kokemuksia.

Uskon myös, että Kristukseen keskittymisestä seurasivat kaksi muuta pientä, mutta merkityksellistä asiaa.

Tästä artikkelista voit lukea, millaisia siunauksia voimme kokea seuraamalla Kristusta.

2. Lähimmäisen rakkaus

Toinen asia oli lähimmäisen rakkaus. Se ilmeni joulussani palveluna, olemalla paremmin läsnä läheisilleni ja kiinnostunut heidän ajatuksistaan. Joulusiivousta tehdessäni ajattelin, että teen sen lahjaksi miehelleni ja annan hänen levätä siivoamisen sijaan. En ajatellut katkerasti sen olevan epäreilua kuten ehkä joskus vastaavissa tilanteissa, vaan iloitsin siitä, että sain tehdä jotain hänen hyväkseen.

Olin myös palvelun kohteena. Huomasin monesti, etten voi saada aikaiseksi kaikkea yksin. Jouduin pyytämään apua. Onneksi minulla oli ystäviä ja läheisiä ympärillä, jotka halusivat auttaa. Lisäksi sain nauttia siitä, että yksinäisen suorittamisen sijaan teimme asioita yhdessä. Valmistimme esimerkiksi aterioita tai koristelimme kotia.

Läsnäolo, jolla pyrin huomioimaan lähimmäisiäni antoi paljon enemmän minulle kuin mikään muu, mihin olisin voinut aikaani käyttää.

3. Hetkistä nauttiminen

Kolmantena pienenä asiana joulussani oli hetkistä nauttiminen. Tarkoitan tällä, että pystyin suhtautumaan myönteisemmin pienten vastoinkäymisten kohdatessa ja olemaan tyytyväinen itseeni.

Rovaniemellä joulu oli melko kylmä ja normaalisti minua olisi saattanut harmittaa, että jouduin viemään lapset pulkkamäkeen ulkoilemaan seisoakseni itse vain siellä kylmissäni. Tällä kertaa sen sijaan halusin viettää aikaa heidän kanssaan. Meillä oli hauskaa, enkä lopulta edes ollut kylmissäni.

Huomasin, että muissakin tilanteissa pystyin luopumaan ylimääräisestä stressistä ja negatiivisista ajatuksista. Olin tyytyväinen siihen, mitä pystyin tekemään sen sijaan, että olisin ollut pettynyt itseeni ja miettinyt asioita, joihin en pystynyt. Pyrin tekemään sellaista, mistä nautin ja antamaan läheisilleni saman mahdollisuuden.

Nämä pienet asenteenmuutokset ja teot olivat avainasemassa minun onnellisuudelleni. Uskon, että ne olivat seurausta valinnastani keskittyä Vapahtajaan. Pystyin sen vuoksi helpommin ilmaisemaan ja vastaanottamaan rakkautta, jättämään epäolennaiset asiat huomiotta ja suhtautumaan asioihin myönteisemmin erilaisissa tilanteissa.

Onnellisuus on valinta

Toivon hartaasti, ettei joulu tänä vuonna loppuisi.

Haluan jatkaa Kristukseen keskittymistä, jotta voisin kokea enemmän onnellisuutta myös loman päättyessä. Kristukseen keskittymällä voimme nauttia joulun hengestä läpi vuoden. Ymmärrän nyt paremmin, mitä se voi tarkoittaa ja uskon, että me todella voimme olla onnellisempia, kun teemme niin.

Kristukseen keskittyminen ei välttämättä tarkoita aina samoja asioita arjessamme. Voimme toteuttaa sitä monin tavoin. Mutta uskon, että se on tietoinen valinta, jota tarvitsemme päivittäin.

Toki aina tilanteemme ei ole onnellinen, emmekä tunne oloamme koko ajan iloiseksi. En usko, että pystymme siihen tai se olisi tarkoitus. Tarvitsemme vastakohtaisia kokemuksia, jotta ylipäätään voimme tuntea onnellisuutta. Mutta voimme aina valita, kuinka reagoimme ja miten tarkastelemme asioita. Jos keskitymme Kristukseen, voimme saada voimaa reagoida myönteisesti ja nähdä hyviä puolia.

Pienet asiat, jotka toivat onnellisuutta minulle joulun aikana ovat täysin toteutettavissa myös arkena. Niiden avulla voimme saavuttaa onnellisuuden tekemällä töitä vähitellen. Samalla tavoin kuin pystyn nujertamaan pyykkivuoren kylpyhuoneessamme.

En halua rakentaa sen suurempia paineita uudelle vuodelle tai tehdä kauaskantoisia tavoitteita, jotka jäävät saavuttamatta. Mutta toivon voivani tulevana vuonna keskittyä löytämään onnellisuutta arjen hetkissä pitämällä Kristuksen paremmin läsnä päivittäisessä elämässäni.

Artikkelin on kirjoittanut Paula Jarvis

Millaisista asioista sinä toivoisit voivasi pitää kiinni tulevan vuoden aikana?

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Onnellista Uutta Vuotta! – kuinka Kristukseen keskittyminen toi minulle onnea appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Jerikossa oli ilmeisesti kiertänyt sana, että Jeesus oli matkalla kaupungin halki. Tien varteen oli kerääntynyt ihmisiä seuraamaan tapahtumien kulkua. Sakkeus ei ollut pidetty henkilö asukkaiden keskuudessa, sillä hän oli veronkerääjä ja ilmeisesti vilpillisellä toiminnalla rikastuttanut itseään toisten kustannuksella. Huolimatta vääristä toimintatavoistaan hän halusi nähdä Jeesuksen, eikä ilmeisesti odottanut tai pelännyt Mestarin nuhtelua.

Halu tulla Kristuksen luokse ja löytää totuus

Raamatussa ei mainita tarkasti syitä sille, miksi Sakkeus oli kiinnostunut Kristuksesta. Luukkaan evankeliumissa sanotaan vain, että hän halusi ”nähdä mikä mies Jeesus oli”. Emme siis tiedä tarkemmin hänen motiivistaan.

Halusiko Sakkeus vain nähdä kuuluisaksi käyneen henkilön muiden mukana, toivoiko hän näkevänsä jonkin ihmeteon tai odottiko hän Jeesuksesta johtajaa, joka vapauttaisi kansan roomalaisten vallasta kuten monet muut odottivat? Viimeksi mainittu olisi voinut tarkoittaa loppua Sakkeuksen tuottoisalle elämäntyylille – ehkä hän halusi olla hyvissä väleissä mahdollisen uuden hallitsijan kanssa.

Joskus meillä on hengellinen tarve nähdä Kristus. Se voi tarkoittaa tarvetta löytää totuus tai tulla tuntemaan Jumala henkilökohtaisella tavalla. Emme välttämättä tunnista tätä tarvetta, ennen kuin olemme löytäneet etsimämme. Kun tulemme Kristuksen luokse, tunnistamme Hänet Vapahtajaksemme ja alamme seurata Hänen opetuksiaan, saatamme kokea elämässämme olleen tyhjyyden hävinneen.

Vapahtaja tuntee meidät

Oli toiveen takana mitä tahansa, se oli tarpeeksi harras, jotta Sakkeus varmisti mahdollisuutensa nähdä Mestari omin silmin. Sakkeus oli pienikokoinen, eikä olisi ylettynyt katsomaan tulijaa väkijoukon takaa. Ilmeisesti hän ei ollut saapunut paikalle hyvissä ajoin, jotta olisi ehtinyt ihmisjoukon etualalle. Sakkeus ratkaisi ongelman ripeästi suoraviivaisella toiminnalla – hän kiipesi metsäviikunapuuhun.

Metsäviikunapuu kasvaa silloisen Israelin alueella luonnonvaraisena. Se on kooltaan noin 15 metrin korkuinen, eli verrattavissa meidän ilmanalallamme keskikokoiseen vaahteraan. Toisaalta puuhun kiipeäminen oli ratkaisuna luonnollinen, mutta jotakin erikoista tapauksessa silti on.

Rikkaan miehen voisi olettaa olevan itseriittoinen ja pyrkivän välttämään naurunalaiseksi joutumista. Viikunapuun lehdet ovat melko kookkaat, ehkä Sakkeus luotti niiden suomaan suojaan ja arvioi pysyvänsä piilossa väkijoukon katseilta. Tai ehkä tuohon aikaan oli luontevaa nousta puuhun poimimaan muutamia viikunoita nälän yllättäessä, ainakin näin oli luvallista syödä satoa ohimennessään viljapellosta kuten apostolit tekivät toisaalla muistiin merkityssä tilanteessa.

Tai ehkä Sakkeus vain oli erikoislaatuinen mies, jolla oli vahva tahto nähdä Jeesus.

Hän kiipesi puuhun, joka oli tien varressa. Kristus oli tulossa tietä pitkin. Saavuttuaan puun kohdalle Jeesus nosti katseensa Sakkeukseen ja kutsui tämän alas puusta sanoen, että hän oli tulossa Sakkeuksen kotiin.

Minulle Kristuksen sanat ovat osoituksena tässä, että hän tietää ja tuntee meidät täysin. Tapaus muistuttaa toisesta miehestä, jonka Kristus kutsui viikunapuun luota. Hän tunnisti Natanaelissa miehen vailla vilppiä ja kertoi nähneensä hänet jo ennen kuin Filippus pyysi hänet mukaansa. Jeesus tuntee meidät jo aikaisemmasta olemassaolosta. Hän tietää keitä olemme ja mitä olemme elämällämme tehneet. Hän tuntee sydämemme, ymmärtää toiveemme ja kokemuksemme.

Ja Hän haluaa tulla luoksemme.

Usko Jumalan sanoihin

Uuden testamentin mukaan Sakkeus tuli ”kiireesti alas”. Hän ei koettanut piiloutua Kristukselta, epäillyt Hänen sanojaan tai keksinyt tekosyitä. Hän oli välittömästi valmis vastaanottamaan Kristuksen kutsun ja toimimaan sen mukaan. Raamatussa kerrotaan, että hän iloitsi saadessaan vastaanottaa Kristuksen luokseen.

Nämä yksinkertaiset sanat tekevät minuun vaikutuksen, koska ne osoittavat mielestäni Sakkeuksen uskon ja vilpittömyyden. Itse en aina välttämättä ole yhtä valmis vastaanottamaan Vapahtajan sanoja ja uskomaan sitä, mitä Hän haluaa minulle kertoa. Tuntiessani Vapahtajan kutsun toimia saatan järkeillä, ettei minulla ole aikaa, kykyjä tai koko ajatus oli vain oma päähänpistoni. Jos toimisin välittömästi kuten Sakkeus, saattaisin huomata Jeesuksen vaikutuksen vahvemmin elämässäni ja ehkä voisin iloita siitä, että saan olla Hänen lähettiläänsä muiden auttamiseksi.

Monesti yritän turvautua omaan ymmärrykseeni tai ainakin ympärilläni olevien henkilöiden mielipiteet vaikuttavat ajatuksiini. Jos Sakkeus olisi antanut muiden mielipiteiden vaikuttaa, hän olisi ehkä ajatellut, että Kristus oli tulossa tuomitsemaan hänet. Meidänkin voi olla kaikkein vaikeinta uskoa Jumalan rakkauteen itseämme kohtaan ja Hänen haluunsa antaa meille mahdollisuus tuntea rakkautta ja saada aikaan muutoksia parempaan omassa elämässämme.

Kristuksen vaikutus meihin

Toiset ihmiset paheksuivat Jeesuksen valintaa tuomiten Sakkeuksen syntiseksi mieheksi. Mutta Sakkeus teki välittömästi parannuksen ja lupasi hyvittää nelinkertaisesti vääryydellä ottamansa rahat, sekä antaa puolet omaisuudestaan köyhille. Kristus hyväksyi hänen parannuksen eleensä ja sanoi pelastuksen tulleen hänen perheensä osaksi, selvittäen samalla jälleen kerran, että Hänen tarkoituksenaan oli pelastaa ne, jotka pelastamista tarvitsivat.

Tarinan lopetus opettaa mielestäni paljon Jeesuksesta. Hän ei tuominnut Sakkeuksen toimintaa tai edes kommentoinut sitä mitenkään. Hän halusi vain tulla Sakkeuksen luo, mutta antoi Sakkeuksen itse valita vastaanottaa Hänet. Samoin Hän toimii meidänkin kanssamme. Hän haluaa olla lähellämme, jos annamme Hänelle siihen mahdollisuuden. Voimme tehdä sen esimerkiksi opettelemalla tuntemaan Hänet paremmin pyhien kirjoitusten avulla.

Vaikka Jeesus oli monissa tilanteissa opettaessaan väkijoukkoja hyvin suorasanainen syntiä vastaan, hän tuomitsi ihmisten vääriä tekoja hyvin harvoin ollessaan henkilökohtaisesti tekemisissä syntisen kanssa. Hän tietää, että me tiedämme, missä olemme tehneet väärin. Kun teemme Hänelle tilaa elämässämme, se vaikuttaa meihin.

Joskus vaikutus on välitön, kuten Sakkeuksen kohdalla, joka oli heti valmis muuttamaan tapojaan. Vanhassa testamentissa toiselta varastetun korvaukseksi oli annettava viedyn summan lisäksi viidennes, mutta Sakkeus oli valmis ylittämään tämän vaatimuksen ja maksamaan takaisin nelinkertaisesti.

Kristuksen vaikutus saa meissä aikaan halun tehdä hyvää, osoittaa rakkautta, toimia moraalisesti oikein ja omantuntomme mukaan. Hän ei pakota meitä tekemään muutoksia, vaan antaa meille kyvyn kohota korkeammalle ja jättää virheet taaksemme. Häneltä saamme halun ja voiman siihen. 

Artikkelin on kirjoittanut Paula Jarvis

Mikä sinun elämässäsi muuttuisi, jos luottaisit enemmän Jumalan rakkauteen? 

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Mitä Sakkeus voi opettaa meille? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Kaiken muun kehityksen lisäksi arvojen muuttumisen lisäksi maailmassa ovat muuttuneet myös ilmasto, kulttuurit ja teknologinen kehitys. Ihan vain muutamia seikkoja mainitakseni. Varmasti mieleesi tulee monia muitakin asioita, joiden myötä maailma on muuttunut huimasti. 

Nopean muutoksen kyydissä voi tuntua siltä, kuin turvalliset perustukset murenisivat. Voi olla vaikeaa tietää, mitä mieltä pitäisi olla tai mihin itse uskoa. Onko siis ihme, että kaiken tämän muutoksen edessä yksittäinen ihminen voi toisinaan tuntea olevansa hukassa ja toivoton? Jos sinusta tuntuu siltä, et ole yksin! 

Minä olen usein tuskaillut maailman nopeaa tahtia muuttua. Ehkä se johtuu siitä, että monin tavoin koen useat vanhat arvot minulle tärkeiksi. Sallinet minun jakaa esimerkin. 

Maailma, jossa arvot muuttuvat

Olen unelmoinut lapsen saamisesta ja äitiydestä niin kauan kuin muistan. Olen melko nuori, ja olen huomannut joutuvani puolustamaan unelmaani ikäni vuoksi. Ikä tosin on vain yksi puolustamista vaativa seikka. Usein minusta tuntuu siltä, että sopiakseen muottiin tulisi naisen kouluttautua arvostettuun korkeakoulututkintoon ja hakeutua johtotehtäviin. Tämä tulisi tietenkin suorittaa yksin, ilman miestä, sillä nykypäivän naisen tulee olla itsenäinen. Eihän tällaiseen kuvioon lapset tai äitiys sovi. Ja mikäli nainen uskaltaa hankkia molemmat, siis sekä uran että perheen, ei kummankaan tulisi vaikuttaa toiseen millään lailla. Naisen tulee olla sekä uupumaton työkone että loppumattoman kärsivällinen ja jaksava vanhempi. 

Vain parikymmentä vuotta sitten vanhempieni ollessa minun ikäisiäni oli aivan normaalia, että lapsia hankittiin nuorena! Toki naiset ovat aina asettaneet itselleen paljon odotuksia (se ominaisuus taitaa vain kulkea kahden x-kromosomin mukana), mutta minusta tuntuu, että aikaisemmin nainen sentään sai olla äiti ilman sen suurempia selittelyitä. 

Lopulta oivalsin, ettei minun tulisikaan ottaa omille arvoilleni mallia maailman arvomaailmasta. Arvojen jatkuva muuttuminen aiheuttaa hämmennystä ja epävarmuutta siitä, kuka minä olen ja minkälainen saan olla. Puhumattakaan kaikesta siitä stressistä, jonka tämänhetkiseen normiin sopeutuminen aiheuttaa! Ja kun tuo normi kuitenkin on taas täysin eri viiden tai kymmenen vuoden päästä, eikö vain kannattaisi etsiä arvomallia jostain pysyvästä? 

Onneksi tuo pysyvyys on löydettävissä. Taivaallisen Isän arvot ovat muuttumattomia. Ne eivät muutu maailman muuttuessa. Minua se auttaa ylläpitämään toivoa siitä, että minulla todellakin on paikka tässä maailmassa. 

Mistä löytää toivoa?

Muistatko, mitä Gandalf sanoi Galadrielille tämän kysyessä, miksi hän oli valinnut Bilbon kääpiöiden mukaan vaaralliselle matkalle lohikäärmeen luokse? 

Gandalf viisaasti sanoi, että hän uskoi pienten ystävällisyyden tekojen olevan voimakkaita tapoja pitää epätoivoa loitolla. 

Uskon tämän pätevän myös toivon etsimiseen nykymaailmassamme. Pienillä teoilla voi olla valtavan suuri vaikutus epätoivon torjumiseen – ja usko minua, puhun kokemuksesta!

Tästä voit lukea enemmän kokemuksestani toivottomuudesta. 

Jeesuksesta Kristuksesta opiskelu on ollut konkreettinen tapa, jonka avulla olen löytänyt ja ylläpitänyt toivoa. Hänen elämästään lukeminen Uuden Testamentin sivuilta on tuonut minulle lohtua, ja Hänen opetustensa soveltaminen omaan elämääni on tuonut minulle sitä pysyvyyttä, jota olen paljon kaivannut. Sellaista pysyvyyttä, jota en ole löytänyt muualta. Kristuksesta opiskeleminen on myös auttanut minua luomaan henkilökohtaisen suhteen Hänen kanssaan. Mikään ei anna enemmän toivoa kuin tieto siitä, että maailman puhtain ja voimakkain olento on sinun puolellasi ja tahtoo auttaa ja tukea sinua! 

Totuuden tunnistaminen on olennaista toivon etsimisessä 

Maailman nopeatempoisen muutoksen tahdissa minun on toisinaan vaikeaa muistaa, että kaiken myllerryksen alla tosiaan on vielä olemassa totuuksia, joihin voin nojata. Vaikka mitä tapahtuisi, tiedän, että taivaallinen Isä elää ja että olen hänen tyttärensä. Tiedän, ettei kuolema tarkoita kaiken loppua. Tiedän, että voin olla perheeni kanssa ikuisesti. Vaikka moni asia maailmassa on muuttuvaa, minulle tuo suurta lohtua tietää, että nämä totuudet eivät muutu, vaikka ihmisten mielipiteet muuttuisivatkin. 

Olen oppinut, että löytääkseni pysyvää toivoa minun on osattava tunnistaa ero oikean ja väärän välillä. Toivo löytyy totuuden luota. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko opettaa iankaikkisia totuuksia, ja oma kokemukseni on, että nämä totuudet ovat antavat enemmän toivoa ja lohtua kuin mikään muu, mistä voisi toivoa etsiä. 

Kirkon presidentti Russell M. Nelson sanoi puheessaan The Love and Laws of God (2019) vapaasti suomennettuna näin:

Totuus on totta. Jotkut asiat ovat yksinkertaisesti tosia. — Monet väittävät totuuden olevan suhteellista ja ettei sellaisia asioita kuten taivaallisia lakeja tai taivaallista suunnitelmaa ole olemassa. Tällainen väite ei yksinkertaisesti ole totta. Oikean ja väärän välillä on ero. Totuus perustuu lakeihin, jotka Jumala on asettanut taatakseen lastensa riippumattomuuden, suojan ja kasvamisen. Uskomme siihen tai emme, iankaikkiset lait ovat voimassa ja vaikuttavat meidän jokaisen elämään. 

Minun kokemukseni toivon löytämisestä näyttää tältä. Miten sinä olet löytänyt toivoa? Onko jotain, mitä haluaisit kuulla aiheesta lisää?

Artikkelin on kirjoittanut Nella Ihalmo 

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Kuinka löytää toivoa maailmassa, joka muuttuu jatkuvasti? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Miksi aina ei kuitenkaan tapahdu niin? Onko minun elämässäni jotain vialla, jos en koe tällaisia ihmeitä? Miksi Taivaallinen Isä sallii kärsimyksiä ja vaikeuksia elämässämme?

Jokainen meistä kohtaa vaikeuksia elämässään. Sen aiheuttajat vaihtelevat fyysisten vammojen, taloudellisten vaikeuksien, emotionaalisten haasteiden, ihmissuhdeongelmien ja muiden koettelemusten suhteen.

Tarkastellessamme asiaa iankaikkisesta näkökulmasta huomaamme, että vaikeudet ovat osa Jumalan suunnitelmaa. Tiesimme niiden olevan osanamme jo ennen kuin tulimme tänne maan päälle. Vaikka tuolloin emme varmasti voineetkaan täysin ymmärtää mitä se tarkoittaisi ja miltä meistä tuntuisi, hyväksyimme asian, koska ymmärsimme niiden tarkoituksen. Kärsimykset ovat tarpeellisia, jotta voisimme kehittyä ja kasvaa Taivaallisen Isämme kaltaisiksi.

Voimme saavuttaa paljon vaikeuksien kautta

Ensinnäkin vaikeuksien voittaminen itsessään on palkitsevaa. Äitiys on ehdottomasti vaikeinta, mitä olen elämässäni kohdannut. Sen kautta koen toisinaan epäonnistuneeni surkeasti. Toisaalta se on kuitenkin yksi parhaimmista asioista elämässäni ja tuo todella paljon onnea.

Iloitsen menestyksen hetkistä äitinä enemmän, koska koen äitiyden haastavaksi. Asiat, joista selviämme suuremmin ponnistelematta eivät voi tuoda meille niin paljon iloa, kuin sellaiset asiat, jotka saavutamme tai joissa onnistumme työskenneltyämme ahkerasti.

Toiseksi, vaikeuksien kohtaaminen ja kestäminen auttaa meitä kasvattamaan itsessämme Kristuksen kaltaisia ominaisuuksia. Esimerkiksi kärsivällisyyttä, nöyryyttä, anteeksiantoa, kuuliaisuutta tai rakkautta olisi vaikea kehittää ellemme koskaan kohtaisi haasteita. Orson F. Whitney on sanonut:

”Mikään tuska, jota kärsimme, mikään koettelemus, jonka koemme, ei mene hukkaan. Se edistää meidän oppimistamme, meidän kehittymistämme omaksuessamme kärsivällisyyttä, uskoa, lujuutta ja nöyryyttä. Kaikki, mitä kärsimme, ja kaikki mitä, kestämme, varsinkin kun kestämme sen kärsivällisesti, vahvistaa meidän luonnettamme, puhdistaa meidän sydäntämme, laajentaa sieluamme ja tekee meistä lempeämpiä ja hyväntahoisempia – ja juuri murheen ja kärsimyksen, uurastuksen ja ahdistuksen kautta me opimme sen, mitä tulimme tänne oppimaan.”

Kolmanneksi vaikeuksien kohtaaminen on meille mahdollisuus tehdä valintoja. Ne antavat meille tilaisuuden näyttää Jumalalle ja itsellemme, mitä valitsemme vaikeissa tilanteissa.

Neljänneksi vaikeudet auttavat meitä kasvamaan uskossa. Richard G. Scott on sanonut ”Olkaa kiitollisia siitä, että Jumala antaa teidän joskus kamppailla pitkään, ennen kuin vastaus tulee. Se saa uskonne lisääntymään ja luonteenne kasvamaan.” Usko tuo elämäämme voimaa ja lopulta voimme saavuttaa iankaikkisen elämän sen avulla.

Uskomme kasvaa kun kohtaamme vaikeuksia ja valitsemme toimia uskossa. Vaikka se ei johtaisi kohdallamme toivomaamme lopputulokseen, uskomme vahvistuu luottaessamme Jumalaan ja kääntyessämme Hänen puoleensa saadaksemme apua kärsimyksissämme. Kristus puhui nefiläisille sanoen ”Katso, minä olen laki ja valo. Turvautukaa minuun ja kestäkää loppuun asti, niin te saatte elää; sillä sille, joka kestää loppuun asti, minä annan iankaikkisen elämän.” (3. Nefi 15:9)

Tästä artikkelista voit lukea lisää siitä, miksi pahoja asioita ylipäätään tapahtuu

Vaikeuksien kohtaaminen ei automaattisesti tee meistä parempia

Mormonin kirjassa on mieleenpainuva kohta erittäin pitkän ja monia henkiä vaatineen sodan vihdoin päätyttyä nefiläisten kansan keskuudessa.

”…Nefiläisten ja lamanilaisten välisen sodan tavattoman suuren pituuden tähden monista oli tullut paatuneita, sodan tavattoman suuren pituuden tähden; ja monet olivat pehmenneet ahdinkojensa tähden, niin että he nöyrtyivät Jumalan edessä aina nöyryyden syvyyteen asti.” (Alma 62:41)

Tilanne oli kaikille ihmisille pääpiirteiltään samanlainen. Mutta toisia sota oli auttanut pääsemään lähemmäksi Jumalaa ja toiset se oli etäännyttänyt Hänestä kauas.

Vaikeuksien kohtaaminen ei itsessään tehnyt heistä parempia. Tilanteen ratkaisi se, miten he valitsivat suhtautua kärsimyksiinsä ja mitä he tekivät niiden seurauksena. Samalla tavoin mekin voimme antaa kärsimystemme muuttaa meitä enemmän Kristuksen kaltaisiksi tai voimme antaa niiden tehdä meistä kyynisiä ja katkeroituneita.

Vaikeudet antavat tilaisuuksia valita

Tarkoituksemme on tulla enemmän Jumalan kaltaiseksi. Suurten ja pienten kärsimyksien ja vaikeuksien kohtaaminen antaa meille päivittäin tilaisuuksia valita, kuinka reagoimme.

Lapseni ovat olleet minulle tähän mennessä – ja epäilemättä tulevat olemaan – parhaita opettajia. Heidän kanssaan olen saanut tilaisuuksia kehittää Kristuksenkaltaisia ominaisuuksia tavoilla, joita en olisi missään muussa tilanteessa pystynyt harjoittelemaan. Saan jatkaa kehittymistäni päivittäin uusien haasteiden edessä. Joskus myös palaamalla kamppailemaan asioiden tai kehitysvaiheiden kanssa, jotka luulin jo voittaneeni.

Usein vaikeuksien edessä valitsemme keskittyä itseemme ajattelematta edes muunlaisten vaihtoehtojen olevan olemassa. Tuntiessamme kipua, pyrimme esimerkiksi etsimään siihen parannuskeinoa. Tai kohdatessamme surua, saatamme vetäytyä yksinäisyyteen. Vanhin Villanueva esitti huomion, joka voi auttaa meitä vaikeuksissamme:

”Jeesus Kristus osoitti meille, että koettelemusten ja vastoinkäymisten aikoina me voimme huomata muiden vaikeuksia. Myötätuntoa osoittaen me voimme ojentaa kätemme ja kohottaa heitä. Ja kun teemme niin, meidän Kristuksen kaltainen palvelumme kohottaa myös meitä.”

Pohjimmiltaan kaikki valinnat oikeastaan käsittelevät rakkautta, joka on Jumalan ydinolemus. Valitsemmeko toimia tavalla, joka lisää tuntemaamme ja muille antamaamme rakkautta? Jos teemme näin, kärsimyksemme tekevät meistä parempia ihmisiä. Jos taas valitsemme toimia tavalla, joka karkoittaa rakkautta elämästämme, huomaamme kehittäneemme negatiivisia luonteenpiirteitä.

Kuinka valita rakkaus ja hyvyys vaikeuksien keskellä?

Profeetta Nelson on opettanut, että jos valitsemme keskittyä Vapahtajaan, voimme olla onnellisia missä tahansa tilanteessa:

”Elämämme olosuhteet eivät vaikuta kovinkaan paljon tuntemaamme iloon mutta siihen vaikuttaa erittäin paljon se, mihin me keskitymme elämässämme. Kun elämämme keskittyy Jumalan pelastussuunnitelmaan – – ja Jeesukseen Kristukseen ja Hänen evankeliumiinsa, me voimme tuntea iloa riippumatta siitä, mitä elämässämme tapahtuu – tai ei tapahdu. Ilo tulee Hänestä ja Hänen ansiostaan. Hän on kaiken ilon lähde.”

Usein kohdatessamme kärsimyksiä ja vaikeuksia lamaannumme. Keskitymme vain käsillä olevaan haasteeseen unohtaen kaikki muut lahjamme ja kykymme, tai asiat, jotka tekevät meidät onnellisiksi. Siitä huolimatta, ettei kohtaamamme haasteen välttämättä tarvitse estää meitä iloitsemasta näistä asioita tai toimimasta niiden parissa. Kristukseen keskittyminen vaikeuksienkin keskellä voi auttaa meitä näkemään monia asioita, jotka voivat tuoda iloa elämäämme.

Minulle esimerkiksi musiikki ja itseni kehittäminen tuovat suurta iloa. Koronapandemian alkumetreillä löysin itseni usein harjoittelemasta yksinkertaisia kirkon lauluja pianolla. Ne toivat valtavasti iloa, vaikkei soittoharrastus jatkunut ja on myönnettävä, että tähän mennessä olen jo ehtinyt unohtaa tuolloin oppimani.

Toinen tärkeä asia, jonka saavutamme keskittymällä Kristukseen vaikeuksissakin on Jumalan rakkauden tunteminen itseämme kohtaan. Mitä enemmän tunnemme rakkautta itseämme kohtaan, sitä enemmän kykenemme ja haluamme toimia rakastavasti vaikeissakin tilanteissa.

Minulle tärkeä tapa tuntea Jumalan rakkautta on rukous. Se on helppo ja yksinkertainen keino, johon voi turvautua missä tahansa. Usein erityisesti haasteiden keskellä, kun käännyn Taivaallisen Isän puoleen rukouksessa, voin tuntea Hänen rakkautensa minua kohtaan ja saada toivoa jatkaa eteenpäin. Toinen toimiva tapa ovat pappeuden siunaukset. Niiden kautta voin kuulla, mitä Jumalalla olisi sanottavana minulle juuri tällä hetkellä.

Kristukseen keskittyminen auttaa meitä tekemään parempia valintoja, vaikka kohtaisimme vaikeuksia. Se tuo elämäämme onnea ja Jumalan rakkautta.

Artikkelin on kirjoittanut Paula Jarvis

Millaisia asioita sinä olet saavuttanut elämässäsi vaikeuksien kautta?

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Miksi vaikeuksien kohtaaminen on osa elämäämme? appeared first on SeuraaKristusta.fi.

Mooseksesta saattaa tulla mieleen vanha, pitkäpartainen, kaapuun pukeutunut henkilö, joka kantaa mukanaan massiivista sauvaa. Nykyajan profeetta ei näytä tällaiselta. Kuka tietää näyttikö Mooseskaan, mutta ehkä olemme tottuneet ajattelemaan näin taiteen tai elokuvien perusteella. Profeetta on kyllä yli 90-vuotias, mutta presidentti Nelsonilla ei siitä huolimatta ole käytössään edes kävelykeppiä eikä hänellä itseasiassa ole partaakaan.

Mikä on profeetta?

Profeetta on mies, jonka Jumala on kutsunut ja jolle Hän on antanut valtuuden edustaa itseään maan päällä. Elävä profeetta siis opettaa ihmisiä Jeesuksesta ja puhuu ihmisille asioita, joita Jeesus haluaisi heille kerrottavan. Hän välittää viestejä Jumalalta ihmisille.

Profeetta johtaa Jumalan valtakuntaa eli kirkkoa maan päällä. Profeetalla on Jumalan edustajana oikeus tehdä Hänen työtään ja Jumala siunaa häntä siihen tarvittavilla kyvyillä. Jumala on antanut hänelle voimansa ja valtuutensa, eli pappeuden. Profeetan kautta pappeutta voivat käyttää muutkin ihmiset. Mutta profeetta eroaa muista pappeuden haltijoista siinä, että hänellä on kaikki pappeuden avaimet. Se tarkoittaa, että hän johtaa pappeuden käyttämistä maan päällä ja pystyy toimimaan missä tahansa asiassa Jumalan puolesta.

Voit lukea lisää pappeudesta tästä artikkelista.

Jo aivan alusta saakka Jumala on kutsunut profeettoja. Myöhempien aikojen pyhät pitävät Aadamia ensimmäisenä profeettana. Kun ihmiset olivat halukkaita kuuntelemaan, Jumala kutsui aina profeetan opettamaan heitä.

Kuinka maan päällä on elävä profeetta?

Aikoina, jolloin ihmiset eivät halunneet seurata profeetan ohjausta, Jumala otti valtuutensa pois maan päältä. Ihmiset jäivät mahdollisesti aikaisemmilta profeetoilta säilyneiden tietojen varaan, mutta heillä ei ollut mahdollisuutta käyttää Jumalan voimaa. Tällaisia aikoja kutsutaan luopumukseksi. Kun ihmiset uudelleen pyrkivät kääntymään Jumalan puoleen, etsivät Häntä ja olivat valmiita pitämään Hänen käskynsä, Jeesus lähetti jälleen profeetan heidän keskuuteensa.

Kristuksen maanpäällisen elämän jälkeen seurasi suuri luopumus. Jeesus oli muodostanut kirkon ja asettanut Pietarin johtamaan sitä. Hänelle ja muille Kristuksen valitsemille apostoleille oli annettu pappeus. Suurin osa apostoleista kärsi marttyyrikuoleman ja vähitellen Jumalan valtuus menetettiin maan päältä. Tietämättömyyttään, vallanhaluisuuttaan tai järkeilyään ihmiset muuttivat monia Kristuksen opetuksia, joita heille oli säästynyt.

Uskonpuhdistajat pyrkivät 1500-luvulta lähtien korjaamaan kirkon oppiin eksyneitä virheitä. Jumala epäilemättä ohjasi heitä ja heidän tekemänsä työ oli arvokkaana pohjana sille, että 1800-luvun alussa maailma oli valmis uuden profeetan kutsumiselle. Yhdysvalloissa oli tuolloin uskonnonvapaus ja paljon uskonnollista liikehdintää ihmisten etsiessä Jumalaa elämäänsä. Heidän keskuudestaan Jumala kutsui Joseph Smithin profeetaksi. Hänen avullaan Jumala palautti jälleen pappeuden valtuuden ja saman järjestyksen, joka Kristuksen alkukirkossa oli ollut.

Täältä voit katsoa videon profeetta Joseph Smithistä tai lukea artikkelin saadaksesi lisätietoa hänestä

Joseph Smithin jälkeen maan päällä on ollut aina elävä profeetta. Kun profeetta kuolee, pappeuden valtuus säilyy apostoleilla, jotka antavat heillä olevat pappeuden avaimet keskuudestaan seuraavalle profeetalle. Jumala on ilmoittanut, että sen tulee olla kauimmin tehtävässään toiminut apostoli. Mutta tästä huolimatta apostolit myös varmistavat rukouksen kautta, että Jumala todella on kutsunut kyseisen henkilön seuraavaksi profeetaksi.

Mikäli haluat lisätietoa uuden profeetan valitsemisesta, voit lukea aiheesta tästä artikkelista.

Mitä profeetta on sanonut viime aikoina?

Profeettojen opetukset keskittyvät kaikkina aikoina Jeesukseen. He pyrkivät johdattamaan ihmisiä Jeesuksen luokse. Profeetta opettaa ihmisiä Jeesuksesta, Jumalan suunnitelmasta meitä varten ja siitä, kuinka voimme palata takaisin Jumalan luokse. Hän auttaa ihmisiä tuntemaan Jumalan rakkautta ja näkemään, millaisia siunauksia Taivaallinen Isä haluaisi heille antaa.

Huhtikuun 2021 yleiskonferenssissa profeetta Russell M. Nelson kutsui ihmisiä poistamaan kuonan elämästään ja kasvattamaan uskoaan viiden yksinkertaisen askeleen avulla. Hän kehotti tutkimaan, päättämään uskoa, toimimaan uskossa, osallistumaan pyhiin toimituksiin ja rukoilemaan Taivaan Isän apua voidaksemme kasvattaa uskoamme Kristukseen.

Kesän aikana profeetta pyysi kaikkia ihmisiä tekemään voitavansa koronatartuntojen vähentämiseksi sekä ottamaan turvalliseksi ja tehokkaaksi havaitun koronarokotteen.

Lokakuun 2021 konferenssista voit katsella tulevana viikonloppuna esimerkiksi tämän linkin kautta ja kuulla itse, mitä profeetalla on sanottavana.

”Meidän kannaltamme tärkein profeetta on profeetta, joka elää meidän aikanamme. Hän on se profeetta, jolla on Jumalalta tämän ajan ohjeita meille. Jumalan ilmoitus Aadamille ei ohjannut Nooaa siinä, kuinka arkki rakennetaan. Jokainen sukupolvi tarvitsee muinaisia pyhiä kirjoituksia sekä tämänhetkisiä pyhiä kirjoituksia elävältä profeetalta. Sen vuoksi teidän kannaltanne kaikkein tärkeintä olisi lukea ja pohtia Herran [profeetan] viimeisimpiä innoitettuja sanoja.” Ezra Taft Bensonin opetuksia

Onko elävä profeetta palvonnan kohde?

Profeetta on kyllä esimerkkinä Jumalan käskyjen noudattamisesta ja kehittynyt pitkälle Kristuksen kaltaisissa ominaisuuksissa. Lisäksi Jumalan voima on hänen kanssaan ja auttaa häntä toimimaan tehtävässään. Mutta profeetta on ihminen kuten me kaikki. Hän ei ole meitä ylempänä. Myös profeetat tekevät virheitä, ainoastaan Jeesus oli maanpäällisen elämänsä aikana täydellinen.

Emme palvo profeettaa. Hän puhuu ja toimii Jumalan puolesta, mutta hän ei ole Jumala. Kukaan profeetta ei pyri saamaan ihmisiä seuraamaan itseään, vaan Vapahtajaa. Jos profeetta poikkeaisi Jumalan hänelle antamasta tehtävästä, Jumala ottaisi sen häneltä pois (ks. Wilford Woodruff virallinen julistus 1).

Miksi tarvitsemme profeettaa?

Taivaallinen Isämme rakastaa meitä aivan yhtä paljon kuin ihmisiä muinakin aikoina. Hän haluaa meidän tietävän itsestään ja suunnitelmasta, joka Hänellä on meitä varten. Hän puhuu meille profeetan välityksellä.

Voit lukea täältä Paulan kokemuksen profeetan sanojen kuuntelemisesta

Profeettaa verrataan pyhissä kirjoituksissa vartiotornissa seisovaan vartijaan. Hän näkee kauas ja tietää, mitä on tulossa. Sillä tavoin hän voi varoittaa ihmisiä valmistautumaan, kun vihollinen aikoo hyökätä.

Samalla tavalla profeetta auttaa ihmisiä valmistautumaan tuleviin haasteisiin yleisesti ja heidän henkilökohtaisessa elämässään. Pyhissä kirjoituksissa kerrotaan, että meidän aikanamme tapahtuu luonnonmullistuksia, erilaisia katastrofeja, sotia jne. Nykyajan profeetat ovat opettaneet esimerkiksi pitämään huolta ruokavarastosta kodeissamme, jotta olisimme mahdollisimman valmiita myös fyysisesti huolehtimaan itsestämme tällaisten asioiden kohdatessa.

Kirkko tarjoaa meille mahdollisuuden kasvaa hengellisesti ja kehittää Kristuksen kaltaisia piirteitä. Vielä tärkeämpää on, että se tarjoaa meille toimitukset, joita tarvitsemme palataksemme takaisin Taivaallisen Isämme luokse. Ilman profeettaa ei olisi olemassa kirkon organisaatiota. Hän johtaa sitä Jumalan tahdon mukaisesti.

Profeetta johtaa Jumalan voiman käyttämistä. Mooseksen oli tarpeen halkaista punaisen meren vedet, jotta Israelilaiset pääsisivät pakoon Egyptiläisiä. Mitä tahansa Jumala näkee tarpeelliseksi, profeetalla on voima tehdä se. Hänen kauttaan pappeus on siunauksena maissamme, seurakunnissamme ja kodeissamme. Profeetta voi valtuuttaa ihmisiä käyttämään Jumalan voimaa muiden auttamiseksi.

Taivaallinen Isämme ei ole jättänyt meitä yksin tai vaille ohjausta. Hän tietää, mitä tarvitsemme. Hän on kutsunut profeetan, jotta voisi siunata meitä monin tavoin.

Artikkelin on kirjoittanut Paula Jarvis

[cta link=”https://www.facebook.com/groups/391627318446588″ text=”Tule keskustelemaan kanssamme hengellisyyteen liittyvistä aiheista Seuraa Kristusta Facebook-ryhmässä:” button_text=”Tule keskustelemaan” button_color=”#e5d54e”]

The post Nykyaikana on olemassa elävä profeetta appeared first on SeuraaKristusta.fi.