Ajattele, että vain joitakin vuosikymmeniä sitten naisen ei ollut hyväksyttävää pukeutua housuihin. Kuinka paljon maailma onkaan muuttunut tuosta ajasta!
Kaiken muun kehityksen lisäksi arvojen muuttumisen lisäksi maailmassa ovat muuttuneet myös ilmasto, kulttuurit ja teknologinen kehitys. Ihan vain muutamia seikkoja mainitakseni. Varmasti mieleesi tulee monia muitakin asioita, joiden myötä maailma on muuttunut huimasti.
Nopean muutoksen kyydissä voi tuntua siltä, kuin turvalliset perustukset murenisivat. Voi olla vaikeaa tietää, mitä mieltä pitäisi olla tai mihin itse uskoa. Onko siis ihme, että kaiken tämän muutoksen edessä yksittäinen ihminen voi toisinaan tuntea olevansa hukassa ja toivoton? Jos sinusta tuntuu siltä, et ole yksin!
Minä olen usein tuskaillut maailman nopeaa tahtia muuttua. Ehkä se johtuu siitä, että monin tavoin koen useat vanhat arvot minulle tärkeiksi. Sallinet minun jakaa esimerkin.
Maailma, jossa arvot muuttuvat
Olen unelmoinut lapsen saamisesta ja äitiydestä niin kauan kuin muistan. Olen melko nuori, ja olen huomannut joutuvani puolustamaan unelmaani ikäni vuoksi. Ikä tosin on vain yksi puolustamista vaativa seikka. Usein minusta tuntuu siltä, että sopiakseen muottiin tulisi naisen kouluttautua arvostettuun korkeakoulututkintoon ja hakeutua johtotehtäviin. Tämä tulisi tietenkin suorittaa yksin, ilman miestä, sillä nykypäivän naisen tulee olla itsenäinen. Eihän tällaiseen kuvioon lapset tai äitiys sovi. Ja mikäli nainen uskaltaa hankkia molemmat, siis sekä uran että perheen, ei kummankaan tulisi vaikuttaa toiseen millään lailla. Naisen tulee olla sekä uupumaton työkone että loppumattoman kärsivällinen ja jaksava vanhempi.
Vain parikymmentä vuotta sitten vanhempieni ollessa minun ikäisiäni oli aivan normaalia, että lapsia hankittiin nuorena! Toki naiset ovat aina asettaneet itselleen paljon odotuksia (se ominaisuus taitaa vain kulkea kahden x-kromosomin mukana), mutta minusta tuntuu, että aikaisemmin nainen sentään sai olla äiti ilman sen suurempia selittelyitä.
Lopulta oivalsin, ettei minun tulisikaan ottaa omille arvoilleni mallia maailman arvomaailmasta. Arvojen jatkuva muuttuminen aiheuttaa hämmennystä ja epävarmuutta siitä, kuka minä olen ja minkälainen saan olla. Puhumattakaan kaikesta siitä stressistä, jonka tämänhetkiseen normiin sopeutuminen aiheuttaa! Ja kun tuo normi kuitenkin on taas täysin eri viiden tai kymmenen vuoden päästä, eikö vain kannattaisi etsiä arvomallia jostain pysyvästä?
Onneksi tuo pysyvyys on löydettävissä. Taivaallisen Isän arvot ovat muuttumattomia. Ne eivät muutu maailman muuttuessa. Minua se auttaa ylläpitämään toivoa siitä, että minulla todellakin on paikka tässä maailmassa.
Mistä löytää toivoa?
Muistatko, mitä Gandalf sanoi Galadrielille tämän kysyessä, miksi hän oli valinnut Bilbon kääpiöiden mukaan vaaralliselle matkalle lohikäärmeen luokse?
Gandalf viisaasti sanoi, että hän uskoi pienten ystävällisyyden tekojen olevan voimakkaita tapoja pitää epätoivoa loitolla.
Uskon tämän pätevän myös toivon etsimiseen nykymaailmassamme. Pienillä teoilla voi olla valtavan suuri vaikutus epätoivon torjumiseen – ja usko minua, puhun kokemuksesta!
Tästä voit lukea enemmän kokemuksestani toivottomuudesta.
Jeesuksesta Kristuksesta opiskelu on ollut konkreettinen tapa, jonka avulla olen löytänyt ja ylläpitänyt toivoa. Hänen elämästään lukeminen Uuden Testamentin sivuilta on tuonut minulle lohtua, ja Hänen opetustensa soveltaminen omaan elämääni on tuonut minulle sitä pysyvyyttä, jota olen paljon kaivannut. Sellaista pysyvyyttä, jota en ole löytänyt muualta. Kristuksesta opiskeleminen on myös auttanut minua luomaan henkilökohtaisen suhteen Hänen kanssaan. Mikään ei anna enemmän toivoa kuin tieto siitä, että maailman puhtain ja voimakkain olento on sinun puolellasi ja tahtoo auttaa ja tukea sinua!
Totuuden tunnistaminen on olennaista toivon etsimisessä
Maailman nopeatempoisen muutoksen tahdissa minun on toisinaan vaikeaa muistaa, että kaiken myllerryksen alla tosiaan on vielä olemassa totuuksia, joihin voin nojata. Vaikka mitä tapahtuisi, tiedän, että taivaallinen Isä elää ja että olen hänen tyttärensä. Tiedän, ettei kuolema tarkoita kaiken loppua. Tiedän, että voin olla perheeni kanssa ikuisesti. Vaikka moni asia maailmassa on muuttuvaa, minulle tuo suurta lohtua tietää, että nämä totuudet eivät muutu, vaikka ihmisten mielipiteet muuttuisivatkin.
Olen oppinut, että löytääkseni pysyvää toivoa minun on osattava tunnistaa ero oikean ja väärän välillä. Toivo löytyy totuuden luota. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko opettaa iankaikkisia totuuksia, ja oma kokemukseni on, että nämä totuudet ovat antavat enemmän toivoa ja lohtua kuin mikään muu, mistä voisi toivoa etsiä.
Kirkon presidentti Russell M. Nelson sanoi puheessaan The Love and Laws of God (2019) vapaasti suomennettuna näin:
Totuus on totta. Jotkut asiat ovat yksinkertaisesti tosia. — Monet väittävät totuuden olevan suhteellista ja ettei sellaisia asioita kuten taivaallisia lakeja tai taivaallista suunnitelmaa ole olemassa. Tällainen väite ei yksinkertaisesti ole totta. Oikean ja väärän välillä on ero. Totuus perustuu lakeihin, jotka Jumala on asettanut taatakseen lastensa riippumattomuuden, suojan ja kasvamisen. Uskomme siihen tai emme, iankaikkiset lait ovat voimassa ja vaikuttavat meidän jokaisen elämään.
Minun kokemukseni toivon löytämisestä näyttää tältä. Miten sinä olet löytänyt toivoa? Onko jotain, mitä haluaisit kuulla aiheesta lisää?
Artikkelin on kirjoittanut Nella Ihalmo
