Kun Nefiä pyydettiin palaamaan Jerusalemiin hakemaan pronssilevyjä, hän vastasi uskossa: ”Minä menen ja teen sen, mitä Herra on käskenyt (1. Ne. 3:7). Myöhemmin hän oppi kokemuksen kautta, että Herra piti sanansa ja antoi hänelle jumalallista apua auttaakseen häntä suorittamaan tehtävän. Kun keskustelen ahdistuksessa tai muista mielenterveydellisistä asioista kärsivien Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenten kanssa, he usein ottavat esimerkkiä Nefistä. Jos Herra haluaa minun voittavan ahdistuksen, Hän antaa siihen keinon, he järkeilevät. Mutta mikä se keino on? Mitä minun on tarkoitus tehdä ja kuinka paljon Hän auttaa? Se on erittäin hyvä kysymys. Tiedämme, että Herra siunaa meitä jumalallisella avulla, mutta Hän haluaa myös meidän tekevän oman osamme. Joten mikä on meidän osamme? Sattumoisin Nefin oma kokemus elämästä vastaa myös tuohon kysymykseen.
Kun Lehi ja hänen perheensä saapuivat runsauden maahan, he iloitsivat ihanasta ympäristöstään. He eivät enää vaeltaneet autiomaassa, vaan olivat kauniilla rannalla täynnä herkullisia hedelmiä. Koska pidän suuresti rannoista itse, voin kuvitella, että suuri osa Lehin seurueesta todennäköisesti halusi jäädä sinne pysyvästi. Herralla oli kuitenkin muita suunnitelmia. Hän kertoi Nefille, että heidän lopullinen päämääränsä oli luvattu maa, kaukana meren tuolla puolen, ja Nefin piti rakentaa laiva, jolla he voisivat matkustaa sinne. ”Ja tapahtui, että Herra puhui minulle sanoen: Rakenna laiva sillä tavoin kuin minä sinulle näytän, jotta voisin kuljettaa väkesi näiden vesien poikki” (1. Ne.17:8). Uskon, että tuo yksinkertainen tiedonanto sisältää syvällisen ohjeen siitä, miten teemme yhteistyötä Herran kanssa voittaaksemme haasteita.
Olipa meillä millainen tahansa henkilökohtainen haaste, me kaikki odotamme päivää, jolloin löydämme siihen ratkaisun. Haluamme ahdistuksen hälventyvän. Haluamme masennuksen laantuvan. Haluamme, että Vapahtajan lupauksesta tulee todellisuutta elämässämme, ”jotta teillä olisi minussa rauha” (Joh. 16:33). Kun seisomme vaikeuksiemme rannikoilla, näemme valtavan meren, joka on meidän ja terveemmän ja vakaamman itsemme välissä. Miten pääsemme tuon meren yli? Vaikka jokaisen ihmisen matka on erilainen, opastavat periaatteet ovat samat kaikille.
Sinun täytyy tehdä työtä (”Rakenna laiva”)
Herran ensimmäinen ohje Nefille oli kutsu toimia. ”Rakenna laiva” (1. Ne. 17:8). Siinä ei sanota: ”Järjestän teille laivan” tai ”rakennan puolet laivasta” tai ”joku antaa teille laivan”. Vaatimus oli selvä: Nefin tuli rakentaa alus. Tämä on ensimmäinen askel ahdistuksesta tai muista mielenterveydellisistä ongelmista selviytymiseen – meidän täytyy tehdä työtä sen eteen. Jos emme ole tarpeeksi motivoituneita tekemään muutosta niin paljon, että olemme oikeasti valmiita tekemään raskaan työn, prosessi on ohi ennen kuin se alkoikaan. Olen tehnyt töitä monien asiakkaiden kanssa, jotka ajattelevat olevansa olosuhteidensa epäonnisia uhreja. No, on totta, että muiden käytös vaikuttaa elämäämme, mutta totta on myös se, että meillä on suurin voima muuttaa omia olosuhteitamme, erityisesti tunnepuolella. Joskus olemme niin murtuneita emotionaalisesti, että emme pysty pääsemään pois tilanteesta yksin. Saatana haluaa, että jäämme toimintakyvyttömiksi, valittamaan olotilaamme ja istumaan tien varteen. Mutta jos huomaamme olevamme tuollaisessa tilassa, emme ole voimattomia toimimaan. Meidän täytyy tehdä oma osamme. Kuvittele, että putoat kuoppaan, joka on liian syvä, etkä pääse sieltä pois mitenkään yksin. Vaikka ystäväsi tulisi tuomaan sinulle tikapuut, pysyt jumissa kuopassa niin kauan, kunnes toimit ja kiipeät pois kuopasta. Samoin on evankeliumin laita. Kun käytät vapaata tahtoasi, olet kelvollinen saamaan Herran siunauksia ja apua (tikapuut), mutta sinun täytyy silti tehdä työtä sen eteen.
Sinun täytyy tavoitella ilmoitusta (”sillä tavoin kuin minä sinulle näytän”)
Kun Herra oli käskenyt Nefiä rakentamaan laivan, Hän sanoi, että se rakennettaisiin ”sillä tavoin kuin minä sinulle näytän” (1. Ne. 17:8). Mietitäänpä taas, mitä Herra ei sanonut. Hän ei sanonut: ”Nefi, sinun täytyy rakentaa laiva. Se voi olla millainen tahansa haluat. Tee suunnitelmat, äläkä kysy minulta mitään neuvoja ja näytä sitten, mitä olet saanut aikaiseksi.” Herra nimenomaan sanoi Nefille, että Hän olisi arkkitehti laivan suunnittelussa. Miten usein yritämmekään ratkaista elämän ongelmia käyttäen omia keinojamme, yrittämättä tavoitella taivaallista ohjausta? Ja miten usein huomaamme, että nuo keinot ovat huonoja tai tehottomia? Olen varma, että Herra haluaisi, että Hän olisi meidän ensimmäinen tiedonlähteemme ja Google vasta toissijainen. Tietenkin meidän täytyy tehdä oma osamme (muistathan, meidän täytyy tehdä työtä), mutta meidän tulisi tavoitella taivaallista ohjausta tietääksemme oikean toimintasuunnitelman tai saadaksemme apua, jotta voisimme nähdä mahdolliset viat omassa rajoitetun näkökulman suunnitelmassamme. Tämä toimintatapa vaatii suurta nöyryyttä, jotta voimme huomata, että meillä ei ole kaikkia vastauksia.
Nefin kuvaus siitä, miten Herra paljasti veneen rakentamisen menetelmän, on vielä valaisevampi: ”Ja Herra näytti minulle aika ajoin, millä tavoin minun tuli käsitellä laivapuita. Nyt minä, Nefi, en käsitellyt puuta ihmisten oppiman tavan mukaan, enkä rakentanut laivaa ihmisten tavan mukaan, vaan minä rakensin sen sillä tavalla, jonka Herra oli näyttänyt minulle; sen vuoksi se ei ollut ihmisten tavan mukaan. Ja minä, Nefi, menin usein vuorelle, ja minä rukoilin usein Herraa; sen vuoksi Herra näytti minulle suuria asioita” (1. Ne. 18:1-3, kursivointi lisätty). Joskus odotamme Herran antavan meille suunnitelman heti. Nefin tapauksessa Herra paljasti vähän kerrallaan, miten laiva tuli rakentaa, mikä vaati Nefiä tavoittelemaan ilmoitusta jatkuvasti siitä, miten edetä. Kun etsit ratkaisua ahdistukseen ja muihin haasteisiin, Herra ei todennäköisesti anna sinulle koko ratkaisua ensimmäisen rukouksesi jälkeen. Aivan kuten Nefin kohdalla, Hän todennäköisesti antaa sinulle rivi rivin päälle, periaatteen periaatteen päälle ja vaatii sinua tavoittelemaan Hänen ohjaustaan päivittäin. Tällaisella toimintatavalla ei ainoastaan saada aikaan pitävää suunnitelmaa ongelmiemme hallintaan, vaan se myös kasvattaa nöyryyttämme ja kykyämme vastaanottaa ilmoitusta. Se on tilanne, jossa molemmat voittavat. Sinun tulee tavoitella ilmoitusta.
Sinun täytyy antaa Herran ohjata (”jotta voisin kuljettaa väkesi näiden vesien poikki”)
Nefi ja hänen veljensä työskentelivät kauan ja kovasti saadakseen laivan valmiiksi. He seurasivat taivaallista ohjausta rakennusprosessissa. Kun he valmistautuivat lähtemään merelle, jäljellä oli vielä yksi pieni, mutta tärkeä ehto jäljellä Herran alkuperäisestä käskystä. Syy, miksi Nefin täytyi rakentaa Herran suunnitelman mukainen laiva, oli ”jotta [minä] voisin kuljettaa väkesi näiden vesien yli” (1. Ne. 17:8). Vaikka se onkin hyvin pieni yksityiskohta, tämän ja lauseiden ”tämä laiva voi viedä teidät vesien yli” tai jotta voitte purjehtia tämän laivan näiden vesien yli”, on selvä ero. Kun kaksi jälkimmäistä lausetta viittaavat ihmisen voimaan, alkuperäisessä lauseessa sanotaan selvästi, että Jumala olisi vastuussa Lehin perheen kuljettamisesta runsauden maasta luvattuun maahan. Tiedämme, että liahona toimi kompassina antaen suunnan Herralta heidän ollessaan laivassa. Kun Laman ja Lemuel kapinoivat vesillä, vallaten laivan, onnettomuus kohtasi heitä. Ilman uskollista henkilöä ruorissa, valtava myrsky nousi ja heidän etenemisensä pysähtyi kolmeksi päiväksi. Vasta kun he lopulta irrottivat Nefin köydet, myrsky tyyntyi ja heidän matkansa jatkui eteenpäin.
Tässä vertauksessa on suurta viisautta. Monet teistä ylittävät tällä hetkellä ongelmien ja vaikeuksien merta. Olette seuranneet ohjeita rakentaaksenne laivan Herran käskyjen mukaan. Nyt käytte läpi pitkää ja vaikeaa muutoksen prosessia, joka vie teitä kohti suurempaa rauhaa ja onnea. Mikä on strategianne? Pidättekö uskollisesti kiinni ruorista, etsien jatkuvasti ohjausta siitä, minne mennä? Tartutteko ruoriin tiukasti, mutta kieltäydytte kaikista ohjeista tai neuvoista, ohjaten laivaa siihen suuntaa, jonka tunnet parhaiten? Oletteko päästäneet kokonaan irti ruorista jättäen ohjaamisen muille tai jättäytyen tuulten ja aaltojen heiteltäväksi? Se, miten etenette matkallanne, on olennaista lopulliselle menestyksellenne. Kuten Nefin, teidänkin täytyy ohjata. Mutta myös Nefin tavoin, teidän täytyy seurata Herran ohjeita. Liian usein epäilemme Herran käskyjä, emmekä näe Hänen lempeän ohjauksensa viisautta. Hän pyytää meitä jatkamaan määrättyyn suuntaan, mutta me sanomme: ”Se ei kuulosta oikealta. Olen varma, että se on väärä tie. Minä pyysin helpotusta ahdistukseen ja nyt Hän haluaa minun pitävän puheen sakramenttikokouksessa. Miten ihmeessä se voisi auttaa?” Vapaan tahtomme takia olemme vapaita valitsemaan kurssimme vaikeuksien meressä. Viisaus rohkaisee meitä seuraamaan Hänen ohjeitaan. Ylpeys vaatii meitä seuraamaan omaa tietämme. Lupaan, että turvallisin, vakain ja eniten kasvua aikaan saava reitti on se, jonka Hän tarjoaa. Sinun täytyy antaa Herran ohjata.
Kun Lehin perhe saapui turvallisesti lupauksen maahan, heidän ilonsa ja kiitollisuutensa oli varmasti suurempi ottaen huomioon kaikki vaikeudet, joita he olivat kokeneet päästäkseen sinne. Sama pätee ahdistukseen, masennukseen tai mihin tahansa haasteeseen, jonka kanssa kamppailet. Kun teet oman osasi, tavoittelet jatkuvaa ohjausta ja annat Herran kartoittaa reittisi, löydät lopulta ratkaisun ongelmiisi. Rehellisesti sanoen, mitä vaikeampi koettelemus sinulla on, sitä enemmän tunnet kiitollisuutta kokemuksestasi. Jumala siunaa meitä kaikkia matkallamme taivaalliseen kotiimme.
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu ldsliving.com-sivustolla nimellä “Latter-day Saint Psychologist: The Lord’s Role vs. Your Role in Anxiety Management”.
Suomi ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company | English ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company
