Joku saattaa seurata niitä kauheita olosuhteita, joita Jumalan lapset käyvät elämässään läpi ja sitten kysyä, miksi Hän sallii yhdenkään lapsistaan kokea kärsimystä, tuskaa, ahdistusta, vastoinkäymisiä ja puutetta.
Sivilisaatiomme ensimmäisistä hetkistä lähtien uskolliset ihmiset ovat vastanneet kysymykseen ”Kuinka Jumala, joka on hyvä, voi sallia ihmisten kärsiä?” – Vastaukset ovat olleet kauniita, oivaltavia ja jopa voimallisia.
Vanhurskas Job esimerkiksi menetti koko perheensä, kaiken karjansa ja peltonsa sekä kotinsa. Raamatun kuvaus tästä kertoo, kuinka hänen kehonsa oli paiseiden runtelema, hänen vaimonsa yllytti häntä kiroamaan Jumalan ja kuolemaan sekä hänen lähin ystävänsä syytti häntä epävanhurskaudesta. Kaikkien näiden vaikeuksien keskellä hän kuitenkin julisti: ”Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä. Ja sitten, kun minun nahkani on riekaleina ja lihani on riistetty irti, minä saan nähdä Jumalan.” (Job 19:25-26)
Jobin kuolematon todistus Jumalan todellisuudesta ja voimasta kantoi hänet läpi näiden tuskallisten koettelemusten.
Kun profeetta Joseph Smith kysyi Libertyn vankilassa ”Oi Jumala, missä olet?”, hän sai voimallisen, mutta yksinkertaisen vastauksen: ”Poikani, rauha olkoon sielullesi; vastoinkäymisesi ja ahdinkosi kestävät vain pienen hetken, ja sitten, jos kestät ne hyvin, Jumala korottaa sinut korkeuteen; sinä voitat kaikki vihollisesi.” (OL 121:7-8)
Ja sitten sitä seurasi lempeä moite:
”Ystäväsi seisovat rinnallasi, ja he tervehtivät sinua jälleen lämpimin sydämin ja ystävällisin käsin. Sinä et ole vielä kuin Job; ystäväsi eivät kiistele sinua vastaan eivätkä syytä sinua rikkomuksesta, kuten Jobia syytettiin.” (OL 121:9-10)
Mikä on kärsimystemme tarkoitus?
Mikä siis on kärsimystemme ja ahdinkojemme tarkoitus? Meille on vakuutettu, että jos kestämme kärsimyksemme ja ahdinkomme hyvin, perimme iankaikkisen elämän.
Mutta onko se tämän elämän tarkoitus, yksinkertaisesti vain kestää kärsimystä?
Kuten Lehi opettaa Mormonin kirjassa: ”Aadam lankesi, jotta ihmisiä voisi olla, ja ihmiset ovat, jotta heillä voisi olla ilo.” (2. Nefi 2:25, painotus lisätty) Joten kärsiminen ei ole luomisemme tarkoitus.
Alma jakoi kanssamme lisää totuuksia todistaessaan: ”Sillä katso, tämä elämä on ihmisille aika valmistautua kohtaamaan Jumala.” (Alma 34:32)
Herra, joka loi tämän maan, jotta me voisimme asua täällä, määräsi: ”Koettelemme heitä näin nähdäksemme, tekevätkö he kaiken, mitä Herra, heidän Jumalansa, käskee heidän tehdä.” (Abr. 3:25)
Täällä maan päällä ihmisiä koetellaan tai testataan. Tämä on aikamme oppia elämään Herran käskyjen mukaisesti; ”Millaisia miehiä teidän siis tulee olla? Totisesti minä sanon teille: Sellaisia kuin minä olen.” (3. Nefi 27:27) Samalla tavoin, Herra on käskenyt: ”Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.” (Matt. 5:48)
Tullakseen Jumalan kaltaisiksi ihmisten täytyy käyttää heidän moraalista valinnanvapauttaan valitakseen vanhurskauden ympärillämme olevista houkutuksista, vaikeuksista ja kärsimyksistä huolimatta. ”Sillä on välttämätöntä, että kaikessa on vastakohtaisuutta. Ellei niin olisi … ei voisi olla vanhurskautta eikä jumalattomuutta, ei pyhyyttä eikä kurjuutta, ei hyvää eikä pahaa.” (2 Nephi 2:11)
Herra selitti tätä tarkemmin ilmoituksen kautta: ”Ja on välttämätöntä, että Perkele kiusaa ihmislapsia, tai muuten heillä ei olisi tahtonsa vapautta, sillä ellei heillä olisi milloinkaan karvasta, he eivät voisi tuntea makeaa.” (OL 29:39) Ja jälleen Herra opettaa: ”he maistavat karvaan, jotta he tietäisivät antaa arvon hyvälle.” (Moos. 6:55)
Kärsimys on olennainen osa mahdollisuuksiamme ajalliseen ja iankaikkiseen onneen, johtuipa kärsimyksemme omasta huolimattomuudestamme ja tottelemattomuudestamme, toisten heikkouksista ja virheistä tai siitä, että Herra näkee tarpeelliseksi koetella ja opettaa meitä.
Kääntykäämme Vapahtajan puoleen pitäen Häntä malliesimerkkinä uskollisuudesta, kestämisestä, anomisesta, uskomisesta ja kärsimisestä. Antakaamme Jumalan muutta yö päiväksi, tuska iloksi, kipu parantumiseksi ja epäilys ymmärrykseksi. Kun tunnemme kärsimystä, kenties autuain pyhien kirjoitusten ilmaus on ”ja tapahtui” – mikään ei ole pysyvää.
Jumala ei koskaan jätä meitä kärsimään yksin
Kun vihainen väkijoukko ajoi Missourissa asuvat pyhät kodeistaan marraskuussa 1833, Herra opetti Joseph Smithille totuuden kärsimyksen perusperiaatteesta:
”Totisesti minä sanon teille veljistänne, joita on ahdistettu ja vainottu ja karkotettu perintömaaltaan: Minä, Herra, olen sallinut ahdingon, jolla heitä on ahdistettu, kohdata heitä heidän rikkomustensa tähden; mutta minä tunnustan heidät omikseni, ja he ovat minun päivänä, jona minä tulen kokoamaan jalokiveni. Ja nyt, heitä täytyy kurittaa ja koetella niin kuin Abrahamia, jota käskettiin uhraamaan ainoa poikansa. Sillä ne, jotka eivät tahdo kestää kuritusta vaan kieltävät minut, eivät voi tulla pyhitetyiksi.” (OL 101:1-5)
Viisi vuotta myöhemmin, Joseph Smithin istuessa Libertyn vankilassa, tätä kaunista näkökulmaa kärsimyksen tarkoituksesta laajennettiin entisestään hänen saamassaan ilmoituksessa:
”Jos sinä joudut kokemaan ahdinkoa; jos olet vaaroissa valheveljien parissa; jos olet vaaroissa rosvojen keskellä; jos olet vaaroissa maalla tai merellä; jos sinua syytetään kaikenlaisilla väärillä syytöksillä; jos vihollisesi käyvät kimppuusi; jos he raastavat sinut irti isäsi ja äitisi ja veljiesi ja sisartesi yhteydestä; ja jos vihollisesi paljastetuin miekoin raastavat sinut vaimoltasi ja lapsiltasi ja vanhin poikasi, iältään vasta kuusi vuotta, takertuu vaatteisiisi ja sanoo: Isäni, isäni, mikset voi jäädä luoksemme? Oi, isäni, mitä miehet aikovat tehdä sinulle? Ja jos hänet sitten sysätään miekalla eroon sinusta ja sinut raahataan vankilaan ja vihollisesi vaanivat ympärilläsi kuin sudet karitsan verta; ja jos sinut heitetään kuoppaan tai murhaajien käsiin ja kuolemantuomio langetetaan päällesi; jos sinut heitetään syvyyteen; jos hyökyvät aallot vehkeilevät sinua vastaan; jos ankarista tuulista tulee vihollisiasi; jos taivaat kasaavat synkeytensä ja kaikki luonnonvoimat yhdistyvät tukkiakseen tien; ja ennen kaikkea, jos itse helvetti aukaisee kitansa ammolleen sinua tavoitellen, tiedä, poikani, että kaikki tämä antaa sinulle kokemusta ja on sinun hyväksesi.” (OL 122:5-7, painotus lisätty)
Nämä molemmat ajatukset opettavat meille, ettemme ole yksin. Jumala on aina kanssamme – jopa suurimpien kärsimystemme keskellä. Hänellä on täydellinen tieto ja ymmärrys kärsimyksistämme, sillä Hän itse on julistanut: ”Ihmisen Poika on laskeutunut kaiken tämän alapuolelle. Oletko sinä suurempi kuin hän?” (OL 122:8)
Tuo täydellinen jumalallinen alentuminen puolestamme on taltioitu Oppi ja liitot -kirjan lukuun 19, joka kuvaa Jumalan itsensä pyhää kärsimystä:
”Sillä katso, minä, Jumala, olen kärsinyt tämän kaikkien puolesta, jottei heidän tarvitse kärsiä, jos he tekevät parannuksen; mutta elleivät he tee parannusta, heidän täytyy kärsiä samoin kuin minä, mikä kärsimys sai minut, tosiaankin Jumalan, suurimman kaikista, vapisemaan tuskasta ja vuotamaan verta joka huokosesta ja kärsimään sekä ruumiissa että hengessä – ja minä toivoin, ettei minun tarvitsisi juoda katkeraa maljaa ja kavahtaa – kuitenkin, kunnia olkoon Isän, minä join ja saatoin päätökseen valmisteluni ihmislasten hyväksi.” (OL 19:16-19)
Älä pelkää, Hän on kanssasi
Meidän kaikkien täytyy tuntea kärsimystä, jotta voimme kasvaa, kehittyä ja saada kokemuksia. Jos kuitenkin teemme parannusta, kenenkään meistä ei koskaan tarvitse kestää sitä, mitä Herra puolestamme kärsi. Palautetun evankeliumin suurenmoinen sanoma on, että Kristus elää, Hän on iankaikkinen Vapahtajamme ja Hän ymmärtää täysin kärsimyksemme ja seisoo kanssamme niiden läpi, aivan vierellämme.
Emme ole koskaan yksin. Kun meistä tuntuu, että ahdinkojemme keskellä haluamme huutaa: ”Oi Jumala, missä olet?”, voimme kuulla lempeän, mutta varman vastauksen: ”Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi! Älä arkana pälyile ympärillesi — minä olen sinun Jumalasi. Minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vakaalla, lujalla kädelläni.” (Jes. 41:10)
Tämän artikkelin on alun perin kirjoittanut Dr. Taylor Halverson ja se on julkaistu ldsliving.com-sivustolla nimellä ”Why Does God Allow Suffering?”.
Suomi ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company | English ©2016 LDS Living, A Division of Deseret Book Company
