Kuten olen kertonut aikaisemmassa tekstissäni, palasin kotiin lähetystyöstäni etuajoissa. En ole ainut mormoninuori, jolle on käynyt näin, vaan useat jättävät lähetystyönsä kesken terveydellisistä, henkisistä, hengellisistä tai muista syistä.
Kyselyssä, johon osallistui 348 aikaisin kotiin palannutta lähetyssaarnaajaa, jopa puolet kertoi, että heidän johtajansa seurakunnassa kohtelivat heitä huonosti. Koska mormonipiireissä arvostetaan lähetystyötä suuresti, monet aikaisin kotiin palanneet lähetyssaarnaajat kohtaavat tuomitsemista.
Kokosin omien ja tuntemieni ihmisten kokemusten perusteella neljä asiaa, jotka aikaisin kotiin palannut lähetyssaarnaaja toivoisi sinun tietävän.
1. Jos ongelmani olisi ollut helposti ratkaistavissa, olisin ratkaissut sen ajat sitten lähetystyössä
Jokaisella kotiinpalanneella lähetyssaarnaajalla on meneillään taistelu, jonka he ottivat lähetyskentältään mukaan kotiin ratkaistavaksi. Itse kärsin terveysongelmista lähetyskentälläni. Muutaman kuukauden minä, toverini, lähetysjohtajani ja ammattilaisauttaja yritimme useita keinoja, jolla saisimme ongelmani ratkaistua. Halusin koko sydämestäni jäädä lähetystyöhön ja löytää keinon, jolla se onnistuisi. Kotiin palaaminen oli viimeinen vaihtoehto, joka lopulta osoittautui parhaaksi ratkaisuksi. Terveysongelmani eivät tietenkään helpottaneet samana päivänä kuin tulin kotiin, vaan olen kotona ollessani joutunut tekemään paljon työtä paremman terveyden eteen.
2. Pidin lähetystyöstä
Kyllä, minulla oli hyviä lähetystyökokemuksia. Tapasin ihmisiä, joita rakastin. Palvelin uskomattoman ihanilla alueilla. Minulla oli todella hauskaa. Joskus ihmiset luulevat, että minulla oli kamalaa lähetystyössä, enkä halua puhua siitä. Ihmiset eivät uskalla kysellä minulta lähetystyöstäni, ja he pelkäävät puhua siitä kanssani. Nautin kuitenkin siitä, kun saan kertoa niistä hyvistä ja hengellisistä kokemuksista, joita minulle oli lähetyskentällä. Niistä puhuminen saa minut tuntemaan, että lähetystyöni on ollut yhtä tärkeä ja arvokas kuin kenen tahansa lähetystyö.
3. Tarvitsin rakkautta enemmän kuin koskaan
Kun tulin takaisin kotiin, minua pelotti mennä kirkkoon. Minua pelotti, mitä ihmiset sanoivat. Pelkäsin olevani erilainen ja joutuvani olemaan yksin. Muistan edelleen elävästi jokaisen ihanan ihmisen, joka tuli halaamaan minua ja toivottamaan minut tervetulleeksi kotiin. Muistan edelleen ne ihanat ihmiset, jotka kutsuivat minut kylään tai jotka ilahduttivat minua korteilla tai lahjoilla. Nämä asiat merkitsivät todella paljon. Mikäli tunnet henkilön, joka on juuri palannut hiljattain kotiin lähetystyöstä, etkä tiedä mitä tekisit tai sanoisit, minulla on ehdotus. Mene halaamaan häntä, ja sano: “tervetuloa takaisin kotiin”. Se on parasta, mitä voit tehdä hänelle.
4. En ole selitystä velkaa kenellekään, koska palvelin vain Taivaan Isää varten
Jotkut ihmiset kyselevät minulta, miksi tulin kotiin lähetystyöstä. Jotkut sanovat vastauksen kuultuani, että no, se oli ihan hyvä syy tulla kotiin. Jotkut kertovat, että kyllä heilläkin oli vaikeaa lähetystyössä, mutta he silti jäivät sinne urhoollisesti. Monet käyttävät paljon aikaa päätökseni analysoimiseen ja pohtivat, mitä olisin voinut tehdä toisin, tai mitä minun kannattaisi tehdä nyt jälkeenpäin. En tehnyt päätöstäni kuitenkaan ketään ihmistä varten, vaan päätökseni oli minun ja Taivaan Isän välinen. Menin lähetystyöhön vain Hänen takiaan, joten olen vastuussa vain Hänelle siitä, miten toimin lähetystyössä.
Tuleeko sinulle mieleen muita asioita? Kerro kommenteissa, olisi kiva kuulla muiden ajatuksia aiheesta!
