Käyn kerran viikossa uimahallissa. Uimahalli on minulle paikka, jossa unohdan kaikki huoleni. Rakastan sitä, kun vedessä pääni on täysin tyhjä, ja aikaa jää ympäristön ihmettelyyn ja syvällisiin pohdintoihin. Kerron nyt kolmesta uudesta asiasta, jotka opin eräänä päivänä käydessäni uimassa.
Uimahallikäyntini menevät aina saman kaavan mukaan. Uin rataa edestakaisin kolmenkymmenen minuutin ajan. Valitsen radoista sen, jolla on vähiten uimareita. Niin tein tälläkin kertaa.
Yritin pysyä nopean uimarin perässä
Menin radalle, jossa oli vain yksi uimari lisäkseni. Tämä uimari sattui olemaan erittäin nopea. Hän ui lähes tuplasti kovempaa kuin itse uin, ja minulle oli rankkaa pysyä hänen perässään, ettei hän joutuisi jatkuvasti ohittelemaan minua. Tunsin itseni huonoksi ja hitaaksi uimariksi. Lopulta tajusin siirtyä viereiselle radalle, jossa sain uida omaan tahtiin. Rauhallisesti uiminen oli paljon vähemmän stressaavaa, ja nautin siitä runsaasti enemmän kuin rehkimisestä toisen ihmisen tahtiin.
Tämä mies opetti minulle päivän ensimmäisen opetukse
1. Älä yritä pysyä muiden ihmisten perässä. Väsytät vain itsesi samalla, kun tunnet olosi huonoksi ja riittämättömäksi. Nautit elämästä paljon enemmän, kun elät sitä omaa tahtiasi.
Arvostelin huonokuntoista uimaria
Uimaradalla, jolle siirryin, oli lisäkseni muutama muu uimari. Tämän radan uimarit olivat selvästi hitaampia. Jotkut jopa liian hitaita. Eräs nainen ui yhden kierroksen, jonka jälkeen hän lepäsi useita minuutteja. Nainen oli vanha ja huonokuntoisen näköinen ja pohdin, miksi hän ylipäätänsä tulee uimahalliin, jos ei jaksa uida.
Sitten muistin yhden suosikkilainauksistani. “No matter how slow you’re going, you’re still beating everyone on the couch”.
Vaikka tuo nainen ei jaksanut uida paljon, hän ui edes vähän. Hän teki omien voimavarojensa mukaan parhaansa. Hän oli ollut tuona päivänä paljon reippaampi kuin ne, jotka eivät ole lähteneet harrastamaan liikuntaa ollenkaan.
Tässä tuli jo päivän toinen opetus.
2. Ei ole väliä, kuinka paljon jaksamme. Jos meidän paras suorituksemme on vain sadasosa jonkun toisen parhaasta suorituksesta, olemme silti antaneet parhaamme. Se riittää. Elämässä ja evankeliumissa ei ole kyse siitä, onnistummeko. Tärkeintä on, että yritämme.
Rauhallinen tahti ihmetytti – kunnes todellinen syy selvisi
Kolmas ihminen, joka opetti minulle tuona päivänä paljon, oli nuori nainen. Hän oli kaunis ja näytti hyväkuntoiselta. Silti hän ui uskomattoman hitaasti. Hän jopa pysähtyi välillä lepäämään. Ihmettelin, että onko hän täysin kokematon, vai miksi hän ui niin rauhallista tahtia.
Sain vastauksen ihmettelyihin, kun näin tämän nuoren naisen saunassa. Hän oli raskaana! Vaikka en ollut tarkoittanut pohdintojani pahalla, vedin kaikki ajatukseni takaisin. En ollut nähnyt pinnan alle, vaan olin arvioinut tätä täysin tuntematonta naista ainoastaan hänen kasvojensa perusteella
Päivän kolmas ja viimeinen opetus kuuluikin näin:
3. Emme voi koskaan tietää, mitä toisen ihmisen elämässä on meneillään. Emme tiedä mitään niistä kamppailuista, joita he käyvät. Emme saisi koskaan tuomita ketään sen perusteella, mitä näämme, sillä näemme vain murto-osan ympärillämme olevista henkilöistä.
Nämä kolme ihmistä opettivat minulle tietämättään jotain vertailemisesta ja tuomitsemisesta. Tästä lähtien pyrin olemaan vertailematta itseäni muihin, tai tuomitsematta muita ulkonäön perusteella.
